Analyysi 56. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2019 TEEMANA MITTAAMINEN ELLU TULEE TAAS! Osallistu lukija- ja ideakilpailuun sivu 23 Luentopäivät Tampereella 6. 7.5.2019 sivu 15 www.laboratorioalanliitto.fi
VINGLAB - yhteistyössä maailman johtavien laboratorioalan valmistajien kanssa Kokeneet asiantuntijat palveluksessasi Nopeat ja luotettavat toimitukset vinglab.fi
Analyysi Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset puh. 044 284 9199 jaana.vainio@gmail.com Analyysi 1/2019 Analyysi 56. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2019 Ilmoitukset Ann Sofie Wierda puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Toimitussihteeri Mikael Kuoppala puh. 040 828 6532 mikael.kuoppala@gmail.com Kannen kuva: Courtesy of BIPM International Bureau of Weights and Measures SI-järjestelmän uudistamisen on tehnyt mahdolliseksi kuvassa oleva Kibblen vaaka. Vaa an avulla massaa voidaan sitoa Planckin vakioon ja näin kilogramman suuruus muutu systemaattisesti pitkänkään ajan kuluessa. TEEMANA MITTAAMINEN ELLU TULEE TAAS! Osallistu lukija- ja ideakilpailuun sivu 23 Luentopäivät Tampereella 6. 7.5.2019 sivu 15 www.laboratorioalanliitto.fi Julkaisija Toimituksen osoite Painatus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Analyysi / Jaana Vainio jaana.vainio@gmail.com Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 SISÄLLYSLUETTELO Päätoimittajalta...5 Vaaka ei pysy luotettavana ikuisesti säännöllisen ylläpidon tärkeys...6 ISSN 1459-0999 4041 0704 Painotuote Puheenjohtajalta...9 Laboratorioanalyytikoita valmistuu Metropoliasta...11 Osoitteenmuutokset Eeva Wahrman eeva.wahrman@gmail.com puh. 050 412 6957 Kohti WorldSkills-kisoja vähän jo jännittää!...14 LIITE: Laboratorioalan luentopäivät 2019...15 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2019 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2. 27.5.2019 24.4.2019 3. 27.9.2019 20.8.2019 4. 12.12.2019 8.11.2019 SI-järjestelmä uudistuu...20 Lahjoituksia opetuskäyttöön...22 Missä Ellu luuraa? -lukijakilpailu tulee taas!...23 Kollegani: Terveisiä Englannista!...24 Kemian ymmärtäminen vahvistuu kokeellista ja laskennallista kemiaa yhdistämällä...27 Yhdistykset ja toimihenkilöt...28 Palvelukortti...29 Minne seuraavaksi?...30 www.laboratorioalanliitto.fi Sudokun 4/2018 ratkaisu...31 ANALYYSI 1/2019 3
Xxxxxxxxxxxxxxx On aika juhlia! Vuonna 1964 Beatles nousee listaykköseksi jenkeissä, IBM-tietokoneet keksittiin ja letkajenkka villitsi tanssilavoilla. Myös Varsinais-Suomessa tapahtui suuria ja alueelle perustettiin oma yhdistys. Joten olet lämpimästi tervetullut juhlimaan kanssamme lauantaina 25.5.2019 klo 16.00 Mäkitupatalolle (Valtaojantie 7, Turku). Juhlien teemana on 60-luku. Illalliskortin hinta on 25 ja se maksetaan ilmoittautumisen jälkeen yhdistyksen tilille FI98 5710 0420 2143 30. Lisätiedot jaana.vainio@gmail.com tai 044 284 9199. Sitovat ilmoittautumiset 14.4. mennessä www.laboratorioalanliitto.fi nettisivujen kautta etusivun muut tilaisuudet -osiosta. Nähdään juhlissa! Varsinais-Suomen yhdistyksen johtokunta 4 ANALYYSI 1/2019
Päätoimittajalta Missä sinä surffailet? Tiedotusmaailma on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana hurjasti. Vuosikymmenen alussa läheskään kaikilla ei vielä ollut älypuhelimia. Sähköposti oli toki jo kaikilla ja Facebookkiakin käytettiin aktiivisesti, toki sitä seurattiin ja päivitettiin tietokoneella. Nykyään meillä on kaikki tiedotuskanavat helposti käden ulottuvilla yötä päivää. Tosin puheenjohtajaamme lainatakseni, tämä aiheuttaa helposti myös tietoähkyä. Osallistuimme hetki sitten markkinointikalenterin luomiskoulutukseen. Kalenterin avulla olisi tarkoitus rutinoida ja helpottaa yhdistysten sekä liiton sähköistä viestintää. Ensin meidän tulee kuitenkin valita ne tiedotuksen kanavat, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä. Valinnan avulla tiedotus on laadukasta ja vältymme tietoähkyltä jäsenistön suuntaan. Valinta ei ole kuitenkaan ihan helppo juttu! Koulutuksessakin kävi ilmi, jäsenistöämme yhdistää vain sama ala, ja itse alakin on todella laaja ja monipuolinen, joten lukijoiden mielenkiinnonkohteet vaihtelevat suuresti. Kaikki eivät ole tai halua kirjautua Facebookkiin, eikä se ole myöskään enää suosittu nuorten keskuudessa. Tosin nuoret eivät käytä sähköpostiakaan ahkerasti. Instagrammi puolestaan vaatii ahkeraa kikkailua algoritmien kanssa, joten ainakaan vielä sen tehokkaaseen käyttöön meidän rahkeemme eivät riitä. Jäljelle taitaa siis jäädä edellisen perusteella nettisivut, jotka palvelevat sekä jäseniämme että ovat helposti myös ulkopuolisten löydettävissä. Olemmekin viime vuoden aikana uusineet ja kehittäneet nettisivujamme paljon. Meillä on hyvä tekijäporukka sivuille, ja tavoitteena olisikin lisätä tämän vuoden aikana sivujen toiminnallisuutta. Sivuilta löytyy jo nyt täydennyskoulutusten kannalta tärkeä oma ilmoittautumisosio. Lisäksi aiemmin tikuilla olleet luentomateriaalit ovat nyt helposti osallistujien käytettävissä nettisivujen kautta. Tavoitteena on myös lisätä koulutusten aikaista interaktiivisuutta nettisivujen kautta. Myös sivujen muiden osa-alueiden toiminnallisuuden lisäämiseksi meillä on paljon ideoita. Ideoiden avulla sivut palvelisivat entistä paremmin jäsenkuntaamme ja myös ulkopuoliset saisivat niistä enemmän tietoa palveluistamme. Ideoita onkin tällä hetkellä niin paljon, että emme voi niitä kaikkia toteuttaa heti. Joten olisikin tärkeää kuulla teidän mielipiteitä yllä olevista asioista. Millaisia kanavia sinä käytät? Minkälainen tiedotus sinulle on tärkeää? Mitä palveluita meiltä kaipaat? n Kevättä ja teidän ideoita odotellessa, Jaana Vainio Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 1/2019 5
TEEMANA MITTAAMINEN Vaaka ei pysy luotettavana ikuisesti säännöllisen ylläpidon tärkeys Vaaka on laboratorioissa se helppo instrumentti, jota melkein kuka tahansa osaa käyttää. Vaa an jatkuva toimivuus ja luotettavuus eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Jokainen laboratoriossa käytettävä vaaka on kalibroitava säännöllisesti, ettei punnituksiin tulee virhearvoja. Mutta kuka niitä vaakoja oikein kalibroi? Moni aamulla vaa an päälle kävelevä suomalainen saattaa salaa toivoa, että vaaka näyttäisi vähemmän kuin mitä se oikeasti näyttää. Laboratorion vaaka ei saa näyttää vääriä tuloksia. Ei liikaa eikä liian vähän. Muussa tapauksessa analyysitulokset eivät ole luotettavia. Meillä on Sappi Kirkniemen paperitehtaan laboratoriossa yli 20 erilaista vaakaa. Niillä on tärkeä rooli osana laboratorioanalyysejä, joilla seurataan paperin valmistukseen liittyviä prosesseja ja varmistetaan, että tuottamamme paperi on korkealaatuista ja tuotespesifikaatioidemme mukaista. Vaa at kalibroidaan kerran vuodessa, jolla voimme varmistaa, että analyysiemme punnitustulokset ovat luotettavia, kertoo laboratoriomestari Tuija Virtanen Sappi Kirkniemestä. Virtanen on työskennellyt vaakojen kanssa koko työelämänsä ajan Lohjalla sijaitsevassa Kirkniemen paperitehtaassa. Nykyisinkin hän tekee laboratorioanalyysejä ajoittain, mutta suurimman osan hänen työpäivistään vievät hallinnolliset esimiestehtävät. Vaa at kalibroidaan laatujärjestelmien vaatimusten mukaisesti Vaakojen kalibroinnin suurin hyöty on luotettavuuden parantuminen. Ajan kanssa melkein vaa an kuin vaa an tulokset voivat liukua pois ohjearvoista. Jos kalibrointia ja huoltoa ei tehdä säännöllisesti, suurenevat punnitusten virhetulokset tyypillisesti jatkuvasti. Kalibrointi kertoo, kuinka paljon vaaka näyttää väärin. Seuraamme vaakojemme toimintaa omin voimin kuukausittain erilaisilla punnuksilla. Kerran vuodessa meillä käy kui- 6 ANALYYSI 1/2019
Teksti: Kai Tarkka Kuvat: Adobe Stock / Kiwa Inspecta tenkin akkreditoitu vaakojen kalibroija. Hän varmistaa käytössämme olevien ISO 9001 ja ISO 14001 laatusertifikaattien mukaisesti, että kaikki vaakamme toimivat ohjearvojen mukaisesti, sanoo Virtanen. Kiloja, grammoja ja milligrammoja Sappi Kirkniemen tehtaalla on kolme paperikonetta sekä mekaanista massaa tuottava massatehdas. Paperinvalmistusprosessin laatua seurataan laboratoriossa eri vaiheissa, jotta sen tiedetään olevan oikeanlaatuista. Lopputuotteen kannalta tärkein mittayksikkö on grammaa / neliömetri (g/m²). Se on tärkeä suure, joka kertoo asiakkaalle paperin pintapainon. Kirkniemi tuottaa julkaisupapereita neliöpainoalueella 35 100 g/m². Tarvitsemme tietoa prosessin ohjaukseen saavuttaaksemme tavoitearvot, ja suurin osa laboratorioanalyyseista lähtee liikkeelle nimenomaan punnitsemalla. Lopputuotteillamme on erittäin kovat laatuvaatimukset, joten analyysitietojen on oltava tarkkoja, korostaa Virtanen. Ympäristöasiat on myös syytä punnita Ympäristöasiat ovat tärkeitä kaikessa teollisessa tuotannossa. Toimivat tuotantoprosessit ovat tehokkaita ja tuottavia, jolloin myös niiden ympäristövaikutukset on saatu puristettua mahdollisimman pieniksi. Meillä on Kirkniemessä kolmivaiheinen jätevedenpuhdistamo, joka toimii tehokkaasti. Seuraamme sen toimintaa erilaisin analyysein, joissa on mukana myös punnituksia. Ympäristöasioitamme seuraavat omavalvontamme lisäksi viranomaiset, joiden lupaehtojen täyttäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja analysointia, kertoo Virtanen. Karkeammasta punnitustarkkuudesta hifistelyyn Kirkniemen tehtaalla laboratoriossa käytettävistä kalibroinnin piiriin kuuluvista 24 vaa asta seitsemän on yläkuppivaakoja eli tarkkuusvaakoja. Ne sopivat hieman karkeampaan, raffimpaan, punnitsemiseen. Tyypillisten yläkuppivaaoissa punnittavien näytteiden painot liikkuvat noin yhden gramman ja viiden kilon välillä. Suurin osa Kirkniemen vaaoista on analyysivaakoja. Vaaka valitaan aina punnittavan massan ja punnitustarkkuusvaatimusten perusteella. Analyysivaa at ovat herkempiä ja niillä voidaan tutkia myös hyvin keveitä näytteitä. Pienimmät meidän laboratorioissamme mitattavat näytteet ovat vain muutaman milligramman painoisia. Analyysivaaka sopii hyvin tällaiseen hifistelyyn, sanoo Virtanen hieman naurahtaen. Kalibrointi poistaa epävarmuutta Tarkastusinsinööri Jari Jokinen työskentelee Kiwa Inspectalla vaakojen kalibroijana. Hän tuntee kaikennäköiset ja kokoiset vaa at, sillä hänelle on kertynyt niiden huollosta ja kalibroinnista jo lähes 40 vuoden kokemus. Kalibroinnissa olennaisinta on epävarmuuden poistaminen. Kun vaa an mittaustulos on mahdollisimman todenmukainen, on sen avulla saatavat tulokset luotettavia. Vaakojen kohdalla on syytä muistaa, että mikään vaaka ei ole koskaan virheetön. Jos joku väittää sinulle, että jokin vaaka tai muu mittalaite on täysin virheetön, niin se tarkoittaa vain sitä, ettei laitetta ole mitattu riittävän tarkasti, korostaa Jokinen. Mihin katosi yhden milligramman punnukseni? Suurin vaaka, jonka Jokinen on kalibroinut, on tarkoitettu junan punnitsemiseen. Pienimmissä vaaoissa puhutaan tonnien ja kilojen sijaan vain milligramman tuhannesosien kokoisten näytteiden punnitsemisesta. Käytännössä vaa an kalibrointi tapahtuu aina samalla tavalla. Vaa alle asetetaan punnus, jonka paino tiedetään hyvin tarkasti. Jos vaaka näyttää, että punnuksen paino on oikein, ei vaa alle tarvitse tehdä mitään. Jos mittaustulos eroaa oikeasta painosta yli sallitun rajan, vaatii vaaka virittämistä, tiivistää Jokinen kalibroinnin käytännön prosessia. Pienin käytössäni oleva kalibrointipunnus >> ANALYYSI 1/2019 7
>> painaa vain milligramman. Kun sen nostaa pinseteillä vaakaan, niin täytyy muistaa hyvin tarkkaan, että missä kohdassa mittaustasolla se on. Muuten tuollaisen aivan olemattoman kokoisen punnuksen löytäminen on lähes mahdotonta. Tutkimuskohteena ovat tällöin esimerkiksi hiukkaset, jotka löytyvät ja saadaan koottua vaa alle erittäin tiheästä suodattimesta. Vaaka ei tykkää olosuhteiden muutoksista Akkreditoitua kalibroijaa tarvitaan silloin, kun yrityksen laatujärjestelmä tai viranomaiset edellyttävät akkreditoidun kalibroijan tarkastuskäyntiä. Jokinen kollegoineen tekee kalibrointien lisäksi vaaoille myös nk. varmennuksia. Osa näistä tehdään viranomaisten vaatimuksista. Varmennuksissa tarkastetaan sellaiset vaa at, joita käytetään erilaisissa osto- tai myyntipalveluissa. Useimmissa tapauksissa vaa at kalibroidaan kerran vuodessa. Joskus kalibrointia vaaditaan ja tarvitaan kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. Joissakin tapauksissa kalibrointi on tarpeen useammin kuin vuosittain. Erityisesti silloin, mikäli laite on erittäin kovassa käytössä tai vaikeissa olosuhteissa, huomauttaa Jokinen. Kalibroijan työ on hyvin itsenäistä Tyypillinen vaakojen kalibroijan päivä kuluu asiakkaan luona vaakojen parissa. Jari Jokinen on se tarkastaja, joka vastaa esimerkiksi Sappi Finland Oy:n Kirkniemen tehtaan 24 vaa an kalibroinnista. Tämä vie häneltä aikaa useita päiviä. Käytännössä kalibroijan työ on melko itsenäistä, jonkun mielestä ehkä jopa yksinäistä puuhaa. Aamulla juodaan kahvit asiakkaan kanssa ja sen jälkeen kalibroin ja säädän vaakoja loppuajan hyvin omatoimisesti. Suurin osa asiakkaista on vakioasiakkaita, joten roolit ovat meille kaikille selvät. Aivan kaikkia vaakoja en minäkään osaa säätää, joten joillekin niistä on asiakkaan tilattava vielä erillinen huolto, kertoo Jokinen. Aloitan kalibroinnin joskus menemällä itse ensin vaa an päälle seisomaan ja toteamalla kovaan ääneen ja vatsaani taputellen, että tämä vaakahan näyttää aivan liikaa! Se on hyväksi koettu tapa keventää tunnelmaa varsinkin uusien asiakkaiden luona, naurahtaa Jokinen. n 8 ANALYYSI 1/2019
Puheenjohtajalta Viestintä ja markkinointi Puheenjohtajalta Meillä kaikilla on varmaan sellainen käsitys, että viestintä ja markkinointi ovat nykyisin niin paljon helpompaa, kuin aikaisemmin. Itse olen kallistumassa kuitenkin siihen suuntaan, että meille on jo tullut tietoähky, koska kaikki viestittävät ja tiedottavat joka suunnalta. Näin ei kaikkia tiedotteita jaksa noteerata tai edes lukea kuin kaksi riviä... Joten tärkeitä asioita voi mennä ohi. Olen alkuvuoden kiertänyt kouluilla sekä tavannut useita laboratorioalan ihmisiä. Vieläkin olen törmännyt siihen, ettei yhdistysten ja liiton toiminnasta ole edes kuultu! Miten ihmeessä se on mahdollista? Meillä on kuitenkin vuosittain 2 3 koulutusta eri laboratorioaloilta ja paljon muuta toimintaa. Olemmeko kiertäneet viimeiset 50 vuotta ympyrää? Emmekä ole tavoittaneet uusia jäseniä tai yhteistyökumppaneita? Olemme keränneet viime vuoden aikana aktiivisesti jokaisessa yhdistyksessä yhteistietoja eri yrityksiin. Tavoitteena on ollut, että saisimme eri yrityksiin yhteishenkilön, joka jakaa tietoa täydennyskoulutuksistamme. Olemme keränneet viime vuoden aikana aktiivisesti jokaisessa yhdistyksessä yhteistietoja eri yrityksiin. Tavoitteena on ollut, että saisimme eri yrityksiin yhteishenkilön, joka jakaa tietoa täydennyskoulutuksistamme. En tiedä toteutuuko tämä tavoite. Jos ei, niin se on meille kaikille harmi, koska näin menee hyvä koulutus hukkaan emmekä tavoita henkilöitä, joilla olisi ollut tarvetta ja halua saada täydennyskoulutusta omaan työhönsä. Tätä voisi jopa verrata siihen, että tehdään laboratorioissa laadukasta työtä ja saadaan analyysituloksia, mutta tuloksia tai niiden vaikutuksia ei ymmärretä, joten ne vaan mapitetaan. On vaan tehty se mitä laki vaatii. Joten mitähän voisimme vielä tehdä enemmän markkinoinnin suhteen? Meillä on kuitenkin hieno lehti, uudet nettisivut, facebook ja tietysti paljon sähköpostiviestintää! Olemme saaneet paljon positiivista palautetta vierailujen sekä tapaamisten yhteydessä, joten ehkäpä se onkin niin, että yhdistysten puheenjohtajat ja maakuntatyöryhmän jäsenet jalkautuvat tapaamaan jäseniään sekä teemme yhdessä kouluvierailuja perinteiseen tyyliin. Pakkasterveisin puheenjohtaja Jaana Nousiainen ANALYYSI 1/2019 9
Lähde: Opinpolku.fi Lehden 4/2018 oppilaitoslissa oli muutama puute, joten julkaisemme listan uudelleen päivitettynä. Missä laboratorioalaa voi opiskella? Laboratorio Ammatillinen perustutkinto, laborantti Ammattiopisto Lappia, Kemi Gradia, Jämsä Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Kokkola Keuda, Kerava Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Omnia, Espoo Oulun seudun ammattiopisto, OSAO, Oulu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu Raahen ammattiopisto, Raahe Saimaan ammattiopisto Sampo, Imatra Savon ammattiopisto, Kuopio Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampere Turun ammatti-instituutti, Turku WinNova, Pori Ammattikorkeakoulu, päiväopetus, laboratorioanalyytikko Metropolia, Helsinki Insinööri AMK Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkola Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JAMK, Jyväskylä Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK, Pori Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK, Seinäjoki Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK, Tampere Turun ammattikorkeakoulu, Turku Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Xamk, Mikkeli ja Savonlinna Ensimmäiset laboratorioanalyytikot valmistuivat keväällä 2000 Helsingin väliaikaisesta ammattikorkeakoulusta. Vuodesta 2014 lähtien laboratorioanalyytikoksi on voinut hakeutua opiskelemaan vain Metropolian ammattikorkeakouluun. Uusien opiskelijoiden sisäänotto on syksyisin ja aloituspaikkoja on 40. Lisäksi kuluneena lukuvuonna aikaisemman korkeakoulututkinnon tai korkeakouluopintoja suorittaneita on valittu muuntokoulutukseen, jossa opiskelijat valmistuvat laboratorioanalyytikoiksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti 1,5-2 vuodessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu on keskittämässä toimintojaan pääkaupunkiseudulla neljälle kampukselle ja laboratorioanalytiikan tutkinto-ohjelma muuttikin syksyllä 2018 Helsingin Käpylästä Vantaan Myyrmäen kampukselle. Myyrmäen kampuksella on tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita noin 3500. Samalla kampuksella toimivat mm. bio- ja kemiantekniikan sekä energia- ja ympäris- Opiskelijat Mikko Riihijärvi ja Antti Lehtinen puhdistavat NGC-kromatografilla E.coli -bakteerissa tuotettua rekombinanttiproteiinia. >>
Kirjoittaja: Jarmo Palm, laboratorioanalytiikan tutkintovastaava, Metropolia ammattikorkeakoulu Kuvat: Tiina Soininen analyytikoita valmistuu Metropoliasta ANALYYSI 1/2019 11
Opiskelijoita solu viljelylaboratoriossa. >> tötekniikan insinööriohjelmat, joiden kanssa tutkinto-ohjelmalla on yhteisiä laboratoriotiloja, opetusta ja opetushenkilökuntaa. Laboratorioanalyytikon tutkinto on laajuudeltaan 210 op, joka on mahdollista suorittaa 3,5 vuodessa. Tutkintoon kuuluu 5 kuukauden työharjoittelu, joka useimmiten suoritetaan kahdessa osassa toisena ja kolmantena opiskeluvuotena. Kaikille Metropolian opiskelijoille kuuluu 10 opintopisteen laajuinen innovaatioprojekti, jossa opiskelijat tekevät erilaisia projekteja yhteistyössä yritysten kanssa. Opintoihin kuuluu myös kansainvälinen englanninkielinen lukukausi Environmental and Forensic Analysis. Tällöin osa 12 ANALYYSI 1/2019
Laboratorioanalyytikon opintopolku opiskelijoista ja opettajista on ulkomaisista yhteistyökorkeakouluistamme ja osa Metropolian opiskelijoista on vaihto-opiskelijoina ympäri maailman. Tälläkin hetkellä opiskelijoita on opiskelemassa Hollannissa, Malesiasssa ja Uudessa-Seelannissa. Laboratorioanalytiikan tutkinto on jaettu 15 tai 30 opintopisteen moduuleihin. Jokainen moduuli koostuu 5 tai 10 opintopisteen kursseista, esim. Orgaanisten yhdisteiden maailma -moduuli koostuu kursseista orgaaninen kemia 5 op, fysikaalinen kemia 5 op ja synteesiprojekti 5 op. Jokainen moduuli pitää sisällään jonkinlaisen projektin. Ensimmäisen laboratorioprojektin opiskelijat saavatkin tehtäväkseen heti 8 viikon opintojen jälkeen, jolloin opiskelijat tutkivat johdantoprojektissa valitsemaansa elintarviketta kemiallisin ja mikrobiologisin menetelmin. Varsinainen mikrobiologian kurssi toteutetaan vasta ensimmäisen opintovuoden keväällä mutta pienellä opastuksella erilaiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset mikrobiologiset analyysit ovat sujuneet loistavasti. Projekteissa harjoitellaan erilaisia laboratorioanalyysejä mutta myös kirjallista raportointia ja tulosten esittämistä suomeksi ja englanniksi. Laboratorioanalyytikkokoulutuksessa käytännön laboratoriotaitojen osaaminen on keskeistä ja opiskelusta vähintään puolet toteutetaankin erilaisissa laboratorioissa. Myyrmäen kampukselle remontoitiinkin uudet mikrobiologian, biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opetuslaboratoriot. Myös kemiallisen analytiikan erilaiset instrumenttilaitteet pääsivät uuteen laitelaboratorioon. Laboratorioiden varustus ja laitteistot ovat uusia ja ajanmukaisia ja opiskelijat pääsevät täten harjoittelemaan hyvin monenlaisia analyysejä. Opetuksen keskeisenä ajatuksena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka osaavat yhdistää teorian käytännön laboratoriotyöskentelyyn. Keskeisimpiä osaamisalueita ovat laadukas ja turvallinen laboratoriotyöskentely, analyysitulosten raportointi ja tulosten arviointi, tilastollisten menetelmien hyödyntäminen sekä analyysimenetelmien kehittäminen ja validointi. Laboratorioanalyytikkokoulutus on Metropolian tekniikan aloista suosittu. Täten valitut opiskelijat ovatkin hyvin motivoituneita. Merkittävä osa opiskelijoista on lukiopohjaisia tai laboranttitaustaisia mutta monella opiskelijoista on jo aikaisempi korkeakoulututkinto tai korkeakoulu-opintoja luonnontieteiden alalta. Näille opiskelijoille laboratorioanalyytikkokoulutus onkin toiminut väylänä laboratorioalan työtehtäviin. Metropolia ammattikorkeakoululla on oikeus tarjota laboratorioanalyytikon YAMK-tutkintoa mutta toistaiseksi tätä ei ole vielä tarjolla. Saamme tästä jonkin verran kyselyjä, sillä useampi jo työelämässä toiminut laboratorioanalyytikko on kiinnostunut jatkokouluttautumisesta työn ohessa. Toivottavasti pystymme vastaamaan tähän kysyntään, kun olemme vakiinnuttaneet toimintamme uudella kampuksella. n ANALYYSI 1/2019 13
Teksti: Haastattelun koostanut Jaana Vainio Kuva: Nette Tuominen, Tredu Kohti WorldSkills-kisoja vähän jo jännittää! Vuoden 2019 ammattitaidon MM-kilpailu World Skills järjestetään Kazanissa Venäjällä 22. 27.8.2019. Kilpailu kestää neljä päivää, ja siihen osallistuu yli 1500 nuorta 68 eri maasta. Lajeja on yhteensä 56. Laborantti-lajissa (Chemical Laboratory Technology) Suomea edustaa kolmannen vuoden kaksoistutkinto-opiskelija Pinja Harakkamäki Tampereen seudun ammattiopistosta. Pääsemme seuramaan Pinjan matkaa kisoihin ja mietteitä kisasta myös sen jälkeen. Kisaaminen ammattitaitokisoissa on Pinjalle jo ennestään tuttua, sillä hän sijoittui vuoden 2017 Taitajakisoissa hienosti toiseksi. Tietoa kilpailuun osallistumisesta hän sai valmentajaltaan eli kisassa eksperttinä toimivalta opettajaltaan Leena Kainulaiselta. Laboranttilaji on uusi kansainvälisessä kilpailussa, joten mukaan toivottiin myös Suomesta edustaja. Ensin ajattelin, että kisa on liian iso pala minulle haukattavaksi, mutta pienen harkinnan jälkeen tulin siihen päätökseen, että se olisi mahtava kokemus enkä halua jättää sitä kokematta. Päätöksen jälkeen innostus on vain kasvanut ja odotan jo kisoja innolla, Pinja kertoo innostuneena. Kilpailuun valmistautuminen vaatii paljon työtä ja harjoittelua. Osaa kilpailutehtävistä Pinja pääsee harjoittelemaan koululla. Tämän lisäksi hän on tulevana kesänä töissä laboratorioalan yrityksessä, joten myös työssä pääsee harjoittelemaan joitain tehtäviä ja ylipäätään työntekoa. Myös WorldSkills organisaatio on järjestänyt sivuillaan kilpailijoille tehtäviä, joiden avulla pääsee kertaamaan esimerkiksi englanninkielen taitoa. Ennen kilpailuja on myös muutama maajoukkueleiri, jossa valmistaudutaan yhdessä koko Suomen joukkueen kanssa matkaan, sekä keskitytään henkiseen valmistautumiseen. Joten syystäkin kilpailijoilla on jo nyt hieman perhosia vatsassaan. Minua jännittää aivan hullun paljon. Kilpailujen taso on korkealla ja kisassa on kilpailijoita, joilla on enemmän kokemusta sekä työnteosta että kilpailusta kuin minulla. Myös uuteen paikkaan matkustaminen jännittää. En ole ennen käynyt Venäjällä enkä puhu sanaakaan venäjää, joten toivotaan, että englannilla pärjää, Pinja kertoo. Pinja haluaa kuitenkin rohkaista myös muita laboranttiopiskelijoita. Kun eteen tarjotaan näin mahtavia tilaisuuksia, niihin kannattaa tarttua, vaikka kuinka jännittäisi! n Lisää Pinjan mietteitä ja kokemuksia maajoukkueleireistä saamme lukea seuraavasta lehdestä! 14 ANALYYSI 1/2019
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2019 6. 7.5.2019 Tampere LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Fisher Scientific Oy G.W.Berg Oy HYXO OY Labnet Oy Labo Line Oy Lahti Precision Oy Martten Finland Oy Mediq Oy Mekalasi Oy Sarstedt Oy Thermo Fisher Scientific Oy Veolia Water Technologies, Aquaflow Oy Vingmed Oy / VingLab Syventävä laatu Biotekniikka Välinehuolto
SYVENTÄVÄ LAATU MAANANTAI 6.5. TIISTAI 7.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:30 Päivien avaus 9:45 Ääniympäristön laadun merkitys 10:30 hyvinvoinnille ja terveydelle Outi Ampuja, FT 10:45 Standardin SFS-EN ISO/ 11:30 IEC 17025:2017 käyttöönotto Aino Virtanen, pääarvioija, FINAS-akkreditointipalvelu 11:30 Näyttelyn avaus 12:30 12:30 Lounas 13:15 Standardin SFS-EN ISO/ 14:00 IEC 17025:2017 käyttöönotto jatkuu Aino Virtanen 14:00 Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi 15:00 15:00 Vaakojen kalibrointi 15:45 - Kalibroinnin suoritus - Terminologia Miikka Ijäs, Lahti Precision Oy 8:00 Aamiainen 9:30 Vaakojen kalibrointi jatkuu 10:15 Vaa an minimipaino, mikä se on ja miten se määritetään Miikka Ijäs, Lahti Precision Oy 10:30 Tarkistus- ja referenssimittarit 11:15 Olli Ruonti, Toimitusjohtaja, Jormita Oy 11:30 Lämpömittareiden jäljitettävä kalibrointi 12:15 Olli Ruonti 12:30 Lounas 13:15 13:30 Jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvien 14:15 epävarmuustekijöiden hallinta Marjo Tarvainen, Suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus 14:30 Viestintä ja vuorovaikutus 15:30 ongelmien syy vai ratkaisu Petri Varjonen, sopimusala-asiamies, Ammattiliitto Pro ry Päivien päätös 19:30 Illan avaus ja yhteiskeskustelua Moro Sky Bar 20:00 Illallinen
BIOTEKNIIKKA MAANANTAI 6.5. TIISTAI 7.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:30 Päivien avaus 9:45 Yhteinen luento: Ääniympäristön laadun 10.30 merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle Outi Ampuja, FT 10:45 11:30 Biotekniikan nykytila & mahdollisuudet Kati Juuti-Uusitalo, Docent, PhD 11:30 Näyttelyn avaus 12:30 12:30 Lounas 13:15 Being a foreing scientist in Finland 14:00 Jack George, PhD student, Tampere University 14:00 Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi 15:00 15:00 Sekvensointi työkaluna 15:45 molekyylibiologisessa tutkimuksessa ja lajintunnistuksessa Tiina Karla, Senior R&D Scientist, Thermo Fisher Scientific Oy 8:00 Aamiainen 9:30 Geenieditointi ja kloonaus 10:15 Marko Sankala, PhD, Scientific liasoin specialist, MERCK 10:30 Indusoidut pluripotentit (ips) kantasolut 11:15 Risto-Pekka Pölönen, Tohtoriopiskelija 11:30 Mikroskoopit ja kuvantaminen 12:15 Teemu Ihalainen, Akatemiatutkija, PhD 12:30 Lounas 13:15 13:30 Mikroskopointi - tips & tricks 14:15 Teemu Ihalainen 14:30 Viestintä ja vuorovaikutus ongelmien 15:30 syy vai ratkaisu, Petri Varjonen, sopimusala-asiamies, Ammattiliitto Pro ry Päivien päätös 19:30 Illan avaus ja yhteiskeskustelua Moro Sky Bar 20:00 Illallinen Ilmoittautumisohjeet Analyysin sivulla 19! Suomen Laboratorioalan Liitto ry
VÄLINEHUOLTO TIISTAI 7.5. 8:00 Aamiainen 9:30 Höyrysterilointi 10:15 Nanna Anttila, Tuotepäällikkö, Kaiko Oy 10:30 Laitteiden laadunvalvonta välinehuollossa 11:15 Taina Kunnasluoto, Tuotespesialisti, Kaiko Oy Varmista paikkasi ajoissa! 11:30 Laitteiden laadunvalvonta 12:15 välinehuollossa jatkuu Taina Kunnasluoto 12:30 Lounas 13:15 13:30 Tilojen puhtaana pito ja 14:15 infektioiden torjunta Heli Lankinen, Asiantuntija, Berner Pro 14:30 Viestintä ja vuorovaikutus 15:30 ongelmien syy vai ratkaisu Petri Varjonen, sopimusala-asiamies, Ammattiliitto Pro ry Päivien päätös Pidätämme oikeuden muutoksiin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Koulutustoimikunta Suomen Laboratorioalan Liitto ry Offset Ulonen Oy
LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Luentopäivät järjestetään 6. 7.5.2019 Tampereella, Solo Sokos Hotel Tornissa, Ratapihankatu 43, Tampere. Lisätiedot: https://www.sokoshotels.fi/fi/tampere/solo-sokos-hotel-torni-tampere Valittavana on luentokokonaisuuksista syventävä laatu, biotekniikka ja välinehuolto. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja). Ilmoittautumiset pe 22.3.2019 Laboratorioalanliitto.fi-sivujen kautta: https://laboratorioalanliitto.fi/events/luentopaivat-2019/ OSALLISTUMISMAKSUT Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 540 2/2pv ja 305 2/1pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 690 2/2pv ja 490 2/1pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy: luentotiivistelmät ohjelman mukaiset ateriat asiakassauna osallistumismaksuun ei sisälly majoitusta maanantain päivällinen kuuluu vain kahdenpäivän osallistumismaksuun jäsenhintaan on oikeutettu, jos jäsenyys on hyväksytty 1.2.2019 mennessä Majoitus 145 2/1hh, 165 2 hlö/2hh. Hotellihuone varataan erikseen https://www.sokoshotels.fi/fi/tampere/solo-sokos-hotel-torni-tampere tai puh +358 20 1234 634. Ilmoita tulostasi osallistujaksi Laboratorioalan Luentopäiville ja mahdollisesta huonekaveritoiveestasi. Hotelli laskuttaa majoituksen erikseen. OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan 22.4.2019 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 130 2. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Mira Ketola, mira.ketola@kopteri.net, puh. 040 528 8097 Näyttelyasiat: Irja Hiekkamäki, irja.hiekkamaki@gmail.com, puh. 050 342 5634 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä tai nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi www.laboratorioalanliitto.fi
TEEMANA MITTAAMINEN Kirjoittajat: Kirsi Jaatinen, Antti Kemppinen ja Martti Heinonen Linkki: BIPM: https://www.bipm.org/en/the-si/ SI-järjestelmä uudistuu uudistuksella innovaatioita tulevaisuuden teollisuuteen Kaiken mittaamisen perustana toimiva SI-järjestelmä muuttuu toukokuussa 2019. Uudistuksessa neljä perusyksikköä kilogramma, ampeeri, kelvin ja mooli määritellään uudelleen luonnonvakioiden avulla, jotta ne voidaan toteuttaa aina ja kaikkialla parhaimmalla käytössä olevan teknologian tarkkuudella. Uudistus mahdollistaa entistä tehokkaampien valmistusprosessien kehittämisen ja luotettavampien ympäristöanalyysien tekemisen. Tieteen ja teknologian kehittyessä tarvitaan yhä tarkempaa mittausta entistä laajemmilla mittausalueilla. Nykyiset määritelmät rajoittavat saavutettavaa tarkkuutta. Ongelmallisia ovat erityisesti fyysiseen kappaleeseen ja materiaaliominaisuuksiin perustuvat määritelmät. Kaikki perusyksiköt halutaan määritellä luonnonvakioiden avulla, jotta ne voidaan toteuttaa aina ja Kilogramma ennen: Kilogramma on vuodesta 1889 lähtien ollut yhtä kuin Pariisissa säilytettävän kilogramman prototyypin massa. Siitä on tehty useita kopioita, esimerkiksi VTT-MIKESin hallussa on Suomeen vuonna 1890 saatu kopio numero 23. Niiden välillä tehtyjen vertailujen perusteella prototyyppien massa muuttuu, mutta kukaan ei tiedä täsmälleen kuinka paljon. Selvää on kuitenkin, ettei kilogramman massa nyt ole sama kuin alun perin. Kuva: VTT 20 ANALYYSI 1/2019
Kilogramma nyt: SI-järjestelmän uudistamisen on tehnyt mahdolliseksi kuvassa nähtävä Kibblen vaaka, jonka avulla massaa voidaan verrata sähkötehoon. Se taas voidaan kvantti-ilmiöiden avulla sitoa Planckin vakioon. Kibblen vaaka on erittäin vaativa hienomekaaninen laite, joita on eri puolilla maailmaa kuitenkin pystytty rakentamaan useita hiukan erilaisia. Uudessa SI:ssä kilogramma ei siksi riipu yhdestä prototyypistä tai laitteesta, ja Planckin vakioon sitominen takaa, ettei kilogramman suuruus muutu systemaattisesti pitkänkään ajan kuluessa. kaikkialla parhaimmalla käytössä olevan teknologian mahdollistamalla tarkkuudella. Uudistuksella varmistetaan myös, että yksiköt eivät muutu hyvin pitkänkään ajanjakson kuluessa. SI-järjestelmä perustuu tällä hetkellä seitsemään perusyksikköön: metri, kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela. Uudistuksessa näistä neljä kilogramma, ampeeri, kelvin ja mooli määritellään uudelleen luonnonvakioiden avulla. Kilogramman ja muiden perusyksiköiden suuruudet pysyvät uudistuksessa muuttumattomina, joten uudistus ei käytännössä näy kuluttajalle. Sen sijaan tieteen ja teknologian kehittäjät voivat hyödyntää uudistuksen mahdollistamaa mittaustarkkuuden paranemista. Teollisuudessa ja kaupassa epätarkat mittaukset heikentävät kilpailukykyä ja lisäävät kustannuksia. Esimerkiksi teollisuuden valmistusprosessien ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista 10 15 % aiheutuu mittauksista. Mittaustarkkuuden parantuminen näkyy siis suoraan taloudellisessa tuloksessa. Tulevaisuuden elektroniikka- ja lääketeollisuuden valmistusprosesseissa mitataan yhä pienempiä kohteita aina atomitasolle saakka: näissä SI-järjestelmän uudistuksen tuoma parempi tarkkuus on merkittävässä roolissa. SI-uudistuksen odotetaan myös ajan mittaan mahdollistavan tekniikoita ja tieteellisiä löytöjä, joita emme vielä osaa edes kuvitella, toteaa johtaja Martti Heinonen VTT:n Mittatekniikan keskuksesta (VTT MIKES). Suurin muutos tapahtuu kaikille tutussa kilogrammassa. Kilogramman suuruutta ei uudistuksen myötä enää määritellä Pariisissa oleva fyysisen kappaleen avulla vaan Planckin vakion kautta. Kilogramman suuruus ei kuitenkaan muutu SI-järjestelmän uudistuksessa, koska Planckin vakiolle sovittu tarkka arvo takaa, että kilogramman suuruus pysyy samana kuin nyt. Uudessa SI-järjestelmässä yksiköt määritellään viiden luonnonvakion ja kahden atomien ominaisuuksiin perustuvan vakion kautta. Luonnonvakiot ovat valon nopeus tyhjiössä, Planckin vakio, alkeisvaraus, Boltzmannin vakio ja Avogadron vakio. Atomien ominaisuuksiin perustuvat vakiot ovat cesiumin perustilan tietty ylihienorakenteen siirtymä sekä tietyn taajuisen säteilyn valovoima. Muodollinen päätös uudesta SI-järjestelmästä tehtiin Yleisen paino- ja mittakonferenssin (CGPM) kokouksessa Versaillesissa 16.11.2018. Uusi SI-järjestelmä otetaan virallisesti käyttöön Maailman Metrologiapäivänä 20.5.2019. n VTT MIKES on Suomen kansallinen metrologialaitos ja se toimii osana maailmanlaajuista verkostoa, joka kehittää SI-järjestelmää ja toteuttaa sen yksiköt teollisuuden ja yhteiskunnan käyttöön. VTT MIKESin tarjoamien mittauspalvelujen kautta suomalaiset toimijat pystyvät varmistamaan ja osoittamaan mittaustensa SI-järjestelmän mukaisuuden. VTT MIKESissä sijaitsee myös Suomen oma virallinen kilogramman prototyyppikopio, jota verrataan aika-ajoin Pariisissa oleviin prototyypin kopioihin. Kuva: Courtesy of BIPM - International Bureau of Weights and Measures ANALYYSI 1/2019 21
Kuva ja tekstit: Jouko Marttila Lahjoituksia opetuskäyttöön Fermionin tuotekehitysyksikkö Espoossa lahjoitti käytöstä poistamiaan laboratoriolaitteita opetuskäyttöön Metropolialle. Oppilaitoksen vanhempi opettaja Miika Kuivikko kävi pikaisesti kollegansa kanssa tutustumassa laboratorioihimme Fermionilla 10.12.2018. Miika on aiemmin ollut mukana Helsingin laboratorioalan yhdistyksen toiminnassa, mutta päätyi kuitenkin vielä jatkamaan opintojaan. Saaliiksi heille valikoitui magneettisekoittajaa, vikavirtasuojia, tasovaaka, säätöreleitä ja pieniä reaktioastioita. n Kiitos! 22 ANALYYSI 1/2019
Missä Ellu luuraa? Missä Ellu luuraa? -lukijakilpailu tulee taas! Olemme taas piilottaneet erlenmeyerin kuvan lehden sivulle. Löydä se ja lähetä oikea sivunumero sekä ideasi yhdistystoiminnan kehittämiseen 30.4. mennessä toimitukseemme: jaana.vainio@gmail.com Tavoitteenamme on kerätä teiltä 1000 ideaa vuoden 2019 aikana! Paras idea palkitaan erikseen vuoden 2020 alussa. Tämän kertaisen Ellun kuvan löytäneiden kesken arvomme neljä kappaletta leffalippuja. Onnea etsintään! VOITA LEFFA- LIPPUJA Hei sinä nuori ammattilainen! Laboratorio-, lääkintä- ja välinehuollon laitteiden huolto ja korjaus Ota yhteyttä koko maan kattavaan huolto- ja varaosapalveluumme 09 7731 100 Haluatko kehittää itseäsi ja ammattitaitoasi sekä verkostoitua? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden tähän koulutusten, tiedotuksen ja muiden toimien parissa. Kysy rohkeasti lisätietoa Jaanoilta! huolto@intermed.fi KUSTANNUSTEHOKAS JA JOUSTAVA LAITEHUOLTO Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. Jaana Nousiainen, puheenjohtaja, jaana.nousiainen@keminvesi.fi Jaana Vainio, päätoimittaja, jaana.vainio@gmail.com HELSINKI TAMPERE KUOPIO OULU Intermed Oy puh. 09 773 1100, fax 075 755 1529 www.intermed.fi Intermed Oy puh. 09 773 1100 www.intermed.fi ANALYYSI 1/2019 23
Terveisiä Englannista! Kuka olet? Olen Annemari Österman, Turun Ammattikorkeakoulusta 2002 valmistunut laboratorioanalyytikko. Vuodesta 2002 toimin Varsinais-Suomen laboratorioalan yhdistyksen tiedottajana vuoteen 2011 asti. Nyt olen asunut Wolverhamptonissa, Englannissa jo yli kuusi vuotta. Missä olet töissä ja mitä teet? Työskentelen Laboratory Technician nimikkeella West Walsall E-ACT Akatemiassa. E-ACTilla on monia kouluja ympäri Englantia. Työnkuvaani kuuluu tiedeaineiden käytännöntöiden valmistelu ja kaikki muu maan ja taivaan välillä, mitä vaan osastomme opettajat tarvitsevat. Peruspäivään kuuluu mm. käytännön laboratoriotöiden kokoonpanoa, kokeiden printtausta ja järjestelyä, labrakokeiden testausta ja luokkahuoneiden ylläpitoa. Miten työelämä eroaa suomalaisesta? Minulla ei ole koulumaailman työkokemusta Suomesta, mutta täällä työskentelen ns. Term time, mikä tarkoittaa, että minulla on samat lomat kuin oppilailla. Lukuvuosi on jaettu 6 lohkoon, joita erottaa vuorotellen viikon half term -loma ja vuorotellen 2 viikon loma (joulu ja pääsiäinen). Yhteensä lomia on siis vuodessa 13 viikkoa. Kesäloma on kuusi viikkoa, ja alkaa näin suomalaisen mielestä kovin myöhään, vasta heinäkuun lopulla. Työyhteisö toimii aikalailla, kuten Suomessakin. Tosin täällä on herkemmin amerikkalainen haastokulttuuri ja health and safety - asiat pinnalla. Kun Suomessa me vielä toimimme letkeästi maalaisjärjellä. Varsinkin kun olen tekemisissä lasten kanssa, niin olen käynyt uskomattoman määrän kursseja kuten esim. Safeguarding and Keeping children safe. Ja ei saa unohtaa sanoa joka välissä Please, koska muuten on töykeä. Mikä on ollut haastavaa? Mikä helpompaa? Itse työ on ollut kovin erilaista mitä olen tottunut tekemään yksityisellä puolella Suomessa, ja olen kovin nöyrä ja kiitollinen, että olen saanut täällä töitä oppinut niin paljon! Tieteellinen kieli arkipäivässä tuotti ensin hiukan vaikeuksia, sitä kun ei Suomessa koulussa opetella kovin paljoa. Haastavaa on ollut tosiaan nämä lait ja säädännöt, ei voi vain toimia kuten järki ja sydän sanovat. Joten pitää vaan olla varovainen, miten käyttäytyy, mitä sanoo ja mitä tekee lasten kanssa jne. 24 ANALYYSI 1/2019
Teksti ja kuvat: Annemari Österman Mikä on ollut yllättävää? Tiesin, että kansalaisuuksien monimuotoisuus Englannissa on paljon laajempi ja rikkaampi kuin Suomessa, mutta kyllä se silti pääsi yllättämään. Kouluni, jossa työskentelen ei ole aivan parhaimpia. Alue jossa työpaikkani sijaitsee, on aika huonon maineen alla, ja alueella asuu myös paljon ulkomaalaistaustaisia. Tämä on valitettavasti tuonut paljon haasteita. Esimerkiksi oppilaiden käytös on huonoa, opettajia ei kunnioiteta eikä kuunnella, eikä koulutusta osata arvostaa. Tämä surettaa minua, koska lapsien arvot tulevat kotoa, ja joissakin perheissä koitetaan kovin hartaasti pitää kiinni omasta kulttuurisista ja uskonnollisista arvoista. Mikä surettaa vielä enemmän sellaisten perheiden suuri määrä, jotka eivät edes välitä lastensa tulevaisuudesta tai koulutuksesta. Tämä heijastuu herkästi lapsen käytökseen, vaikka lapset olisivatkin potentiaalisesti hyvin pärjääviä koulussa. Yllättävää on myös se, että lapset joilla on oppimisvaikeuksia tai lieviä kehityshäiriöitä, opiskelevat samoissa kouluissa kuin muutkin oppilaat. Tämä luo paineita erikoisosastoille ja opettajille kouluissa, joissa näitä oppilaita on tavallista enemmän. Mielestäni nämä oppilaat jäävät kyllä hiukan varjoon eivätkä saa yhtä vankkaa koulutusta kuin normaalisti oppimaan kykenevät lapset. Erikoisopetusta ei kummemmin ole tarjolla, ellei ole valmis maksamaan yksityiskouluista. Koulujen taso ja opetus vaihtelevat myös kovin paljon riippuen alueesta, rahasta ja omistuksesta. Tämä yllätti minut, jolle vankka peruskoulutus on ollut aina yksi perusoikeuksista Suomessa. Myös tiedealojen osuus opinnoista on mielestäni isompi kuin Suomessa, mikä on oikein ihana juttu. Täällä tosin puuttuu iso painotus kielten opiskeluun, englannin kielen lisäksi moni opiskelee vain ranskaa. Taidealoja tarjotaan myös laajemmin, kun taas psykologian ja filosofian sekä uskontojen osuus on aika rajoittunutta tai keskittynyttä. Aloitit myös opiskelut siellä. Mikä sai sinut innostumaan tästä? Olen nyt työskennellyt tässä koulussa viisi vuotta, joten aloin pohtia, että miksen ottaisi mahdollisuudesta kiinni ja hankkisi englantilaisia papereita itselleni. En tarvitse niitä työnhakuun, koska minulla on hyvä koulutus ja kokemustakin, mutta koin että kun aikaa on, niin olisi kiva kerrata peruskoulu- ja lukiotason tietoa englanniksi. Opiskeluun täällä ajoi vahvasti sen helppous, koska työskentelen koulussa, jossa minulla on periaatteessa rajaton määrä opintomateriaalia, opettajien tukea ja neuvoja ym. Voin myös istua kokeeni samassa koulussa meidän oppilaiden kanssa. Tämä on kovin kätevää. Ja mikäs sen parempaa, kuin Englannin JA Suomen koulutuksen paperit taskussa! Niinhän ne sanoo, että siinä on kaksi maailman parhainta koulutussysteemiä. Miten opiskelut eroavat suomalaisesta koulumaailmasta? Peruskoulutus jakautuu Primary School- ja Secondary School vaiheisiin, jotka ovat kuin alaja yläaste Suomessa. Englannissa aloitetaan koulu 5-vuotiaana ja secondary school alkaa 12 vuoden iässä. Viimeisenä vuonna (11.) oppilaat istuvat isoissa kokeissa (GCSE), jotka vastaavat peruskoulun päästötodistusta. Ennen täällä arviointi meni kirjaimilla (paras on A ja hylätty D). Systeemi kuitenkin muuttui vuosi sitten numeroihin, 9 2. Itse suoritin vain tiedeaineet, ja sain niistä arvosanat biologia (8), kemia (8) ja fysiikka (8) sekä matematiikka (6). 6th form on osa secondary schoolia, joka sisältää viimeiset 2 vuotta, vuodet 12 ja 13. Nämä eivät enää ole pakollisia, mutta ajavat saman asian kuin College. College valmistaa yliopistoon ja näiden kahden vuoden aikana opiskelijat valitsevat aineet, joista he istuvat kokeet ja saavat ns. A-level -tuloksen, jolla voivat hakea yliopistoon. Aineet opiskelijat valitsevat sen perusteella, mitä he haluavat opiskella tulevaisuudessa. Itse aion istua A-level -kokeet keväällä biologiasta ja kemiasta. Aika paljon rankempaa tämä A-level on, koska koitan opiskella kahden vuoden tiedot vuoden aikana. Tietotaso on myös mielestäni pykälää korkeampi kuin Suomen lukiossa, eli täällä mennään aika syvälle eri asioissa. Mitä muuta haluat kertoa? Tiedeaineet biologia, kemia ja fysiikka sisältävät paljon enemmän käytännön labratöitä, kuin >> ANALYYSI 1/2019 25
>> mitä Suomessa itse muistan tehneeni. GCSE- ja A-level -tasoilla on myös ns. required practicals, eli lista töista jotka oppilaiden pitää suorittaa opintojensa aikana. Tämä on mielestäni kovin positiivista ja antaa kivasti lisäarvoa tieteelliselle pohjakoulutukselle. GCSE REQUIRED PRACTICAL TOPICS 2018 AQA: BIOLOGY: Microscopy Osmosis Enzymes Reaction times Field investigations CHEMISTRY: Making salts Electrolysis Rates of reaction Identifying ions Microbiology Food tests Photosynthesis Plant responses Decay Neutralisation Temperature changes Chromatography Water purification PHYSICS: Specific heat capacity Waves I-V characteristics Density Force and extension Acceleration Thermal insulation Resistance Kyllä täytyy sanoa, että on ollut hienoa oppia ja saada roimasti uusia kokemuksia ja avartaa elämänkatsomusta. Kyllä täällä on ihan tasaisesti niitä hyviä ja huonoja puolia, ei se ruoho ole sen vihreämpää täälläkään. Eniten kaipaan Suomesta puhdasta metsää, luontoa ja merta, perhettä ja ystäviä n Hyödyllisiä linkkejä https://en.wikipedia.org/wiki/general_ Certificate_of_Secondary_Education https://en.wikipedia.org/wiki/gce_ Advanced_Level Meidän koulun käyttämät koulutuslinjat https://www.ocr.org.uk/about/ https://www.aqa.org.uk/about-us Koulun sivut https://westwalsallacademy.e-act.org.uk/ 26 ANALYYSI 1/2019
Lähde: Itä-Suomen yliopisto, tiedote 30.11.2018 Lisätietoja: Professori Mikko Linnolahti, mikko.linnolahti@uef.fi Kemian ymmärtäminen vahvistuu kokeellista ja laskennallista kemiaa yhdistämällä TEEMANA MITTAAMINEN Fysikaalinen kemia pohjautuu fysiikan lakeihin, jotka on tunnettu 1920-luvul ta lähtien. Edelly tykset ovat periaatteessa olemassa kaiken kemian matemaattiseen ratkaisuun, mutta yhtä löt osoittautuvat liian mutkikkaiksi ratkaistavaksi. Lakeihin on tehtävä yksinkertaistuksia, jotta atomien ja molekyylien ominaisuuksia pystytään ratkomaan likimääräisesti tieto koneen avulla. Ainetta täytyy edelleen olla myös koeputkessa. Viime syksynä fysikaalisen kemian professorina aloittanut Mikko Linnolahti on Itä-Suomen yliopiston omia kasvatteja. Hän aloitti opintonsa Joensuun yliopistossa vuonna 1992 ja väitteli vuonna 2001 tohtoriksi. Linnolahti on toiminut apulaisprofessorina vuodesta 2013 lähtien, ja siirtyi professoriksi yliopiston Tenure Track -vakinaistamispolun myötä. Linnolahden oma ala, fysikaalinen kemia, pohjautuu kemiaan. Fysikaalisessa kemiassa pyritään ymmärtämään kemiaa fysiikan lakeihin pohjautuen, ja kemia taas perustuu atomien ja molekyylien rakenteeseen. Fysikaalisen kemian taustalla on myös kvanttifysiikka, jonka lait luovat perustan kaiken kemian ymmärtämiseen, sanoo Linnolahti. Koska kemian kannalta olennaiset fysiikan lait tunnetaan jo, meillä on periaatteessa edellytykset kaiken kemian matemaattiseen ratkaisuun. Käytännössä tämä on kuitenkin mutkikasta, eikä siihen pystytä vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Linnolahden mukaan fysiikan lakeihin onkin tehtävä yksinkertaistuksia, jotta atomien ja molekyylien ominaisuuksia pystytään ratkomaan likimääräisesti tietokoneen avulla. Laskennallinen kemia on erikoisalaani, hän toteaa. Tätä kautta kemiaa voidaan tehdä tietokoneen avulla. Erityisen kiinnostavaa on tehdä yhteistyötä kokeellista kemiaa siis laboratoriossa tehtävää kemiaa tekevien tutkijoiden kanssa. Näin saavutetaan kemian perustan ymmärrystä. Tätä tutkimustapaa voidaan soveltaa laajasti kaikkien alojen kemiaan, ja sitä onkin jo hyödynnetty eri kemian alan yrityksissä. Laskennallisen kemian avulla voidaan kehittää täysin uusia molekyylejä Itä-Suomen yliopistossa laskennallista kemiaa sovelletaan erityisesti katalyyttien ja materiaalien tutkimukseen. Kemianteollisuudessa tärkeiden prosessien ymmärtäminen on kaikkein oleellisinta. Tietokoneet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan aineita täytyy olla myös koeputkessa. Tietokoneiden laskentakapasiteetin täytyy myös olla hyvä, muistuttaa Linnolahti. Keskeiset fysiikan lait tunnettiin jo 1920-luvulla, mutta vasta 1950-luvulla mutkikkaita yhtälöitä päästiin ratkomaan tietokoneen avulla. Nykyään laskentaprosessit ovat jo niin nopeita, että kun 20 vuotta sitten tietyn tuloksen saaminen kesti kaksi viikkoa, sen saa nyt jo minuuteissa. Laskennallisen kemian toinen hyöty on ennustettavuus; voidaan suunnitella molekyylejä, joita ei vielä tunneta. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi materiaalien ominaisuuksien kehittämisessä. Viime aikoina materiaalitutkimukseen ovat tulleet muun muassa uudet LED-materiaalit, joissa pyörivät molekyylit lisäävät tehokkuutta. Laskennallista kemiaa voidaan yhdistää myös muihin luonnontieteiden tutkimusaloihin, kuten fysiikkaan, fotoniikkaan ja biologiaan, kertoo Linnolahti. Oikeastaan ei voi edes asettaa rajaa mitä kaikkea alallani voisi tutkia jos ei vielä nyt, niin tulevaisuudessa. n ANALYYSI 1/2019 27
Xxxxxxxxxxxxxxx Yhdistykset ja toimihenkilöt YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS HeLab ry Puheenjohtaja: Maria Liikanen liikanen.maria@gmail.com Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Eveliina Teeri Koulukatu 15 A 17, 33200 Tampere puh. 040 832 6421 eveliina.teeri@gmail.com Sihteeri/tiedotussihteeri: Mira Ketola Huovarinkatu 16 A 2, 33270 Tampere puh. 040 528 8097 mira.ketola@kopteri.net POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Yhdistys on liittynyt Pohjois-Suomen yhdistykseen PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361 tuula.tummala@neste.com Sihteeri, tiedotussihteeri, jäsensihteeri: Kai Stöör Jakarinkatu 11 06100 Porvoo, kai.stoor@neste.com puh. 504 587 469 PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Nora Teerinen paijatlab@gmail.com Sihteeri: Anu Liukkonen Hahmajärventie 393, 16500 Lahti puh. 040 500 4618 paijatlab@gmail.com Jäsen- ja tiedotussihteeri: Jarmo Kivistö Lahdenkatu 41 B 41, 15140 Lahti paijatlab@gmail.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Yhdistys on liittynyt Varsinais-Suomen yhdistykseen VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura puh. 044 284 9199 jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. 050 338 7410 ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Rauni Kubur Raatimiehenpolku 10 B 24, 20750 Turku puh. 040 569 0105 rauni.kubur@perkinelmer.com POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Outi Mänty Honkakaarre 20, 91300 Ylikiiminki outi.manty@gmail.com puh. koti 040 820 9721 Sihteeri, tiedottaja: Auli Järvelä puh. 040 732 4675 Perttusenkatu 52, 94600 Kemi auli.jarvela@pp.inet.fi 28 ANALYYSI 1/2019
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi puh. 040 523 8816 jaana.nousiainen@kenve.fi Sihteeri: Mira ketola Huovarinkatu 16 A 2, 33270 Tampere puh. 040 528 8097 mira.ketola@kopteri.net Tiedottaja: Mikael Kuoppala Hattelmalantie 5-7 D 77, 00710 Helsinki puh. 040 828 6532 mikael.kuoppala@gmail.com Taloudenhoitaja: Eveliina Teeri Koulukatu 15 A 17, 33200 Tampere puh. 040 832 6421 eveliina.teeri@gmail.com Jäsensihteeri, jäsenmaksut: Eeva Wahrman Käpylänkatu 5 B, 28120 Pori puh. 050 412 6957 eeva.wahrman@gmail.com Liittovaltuuston puheenjohtaja: Markus Haponen Ruskontie 6 E 28, 33710 Tampere puh. 040 593 8730 markus.haponen@uta.fi Koulutusvastaava: Mira ketola Huovarinkatu 16 A 2, 33270 Tampere puh. 040 528 8097 mira.ketola@kopteri.net Xxxxxxxxxxxxxxxx Yhdistykset ja toimihenkilöt xxxxxxxxxxxxx ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON PALVELUKORTTI Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa! Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla eeva.wahrman@gmail.com tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille. Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. ANALYYSI 1/2019 29
MINNE SEURAAVAKSI?! Muistathan katsoa lisätietoja yhdistyksesi tapahtumista nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset! Yhdistysten tapahtumat Järjestäjä, ilmoittautumiset 18.5.2019 Viininmaistelua ravintolassa Deli1909 & Wine Bar Ilmoittautumiset + ruoka-aineallergiat/-rajoitteet klo 16.00 (Puutarhakatu 1). Teemana vanha maailma eli Evelle 1.5. mennessä eveliina.teeri@gmail.com Eurooppa. Hintaan sisältyy 5 juomaa ja tapakset. tai puh. 040 832 6421 Jäsenet 20,-, ei-jäsenet 30,- Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry 25.5.2019 Yhdistyksen 55-vuotisjuhlat Turussa Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry klo 16.00 Mäkitupatalolla. Lisätiedot ks. sivu 4 31.8.2019 Yhdistyksen 40-vuosijuhlat Kemissä Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry klo 14.00 Tarkemmat tiedot myöhemmin keväällä. Seuraa ilmoittelua! Tulevat koulutukset Järjestäjä, ilmoittautumiset 6. 7.5. Luentopäivät 2019, Sokos Hotel Torni Tampere Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2019 Lisätiedot s. 15 19 Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! 30 ANALYYSI 1/2019
Suomen Suomen Laboratorioalan Liitto Analyysi-lehti Suomen Laboratorioalan Liitto Analyysi-lehti Suomen Laboratorioalan Liitto Analyysi-lehti Seuraavassa numerossa Teemana biotekniikka Seuraava numero ilmestyy 27.5.2019 Miten Pinjan valmistautuminen WorldSkills -kisoihin etenee? Myös Pohjoisessa juhlitaan! Yhdistyksen 40-vuotiskutsu ja lisätiedot Analyysi 55. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2018 Laboratorioalan Liitto 50v Analyysi-lehti 55v Analyysi 55. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2018 Analyysi 55. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2018 TEEMANA ELINYMÄRISTÖMME 50v Analyysi 55. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2018 TEEMANALuentopäivät Tampereella 7. 8.5. UUTTA PUUSTA ANALYYSI 1/2018 www.laboratorioalanliitto.fi sivu 15 1 TEEMANA ELINTARVIKEALA Tervetuloa juhlimaan kanssamme 1.9. Rovaniemelle sivu 4 ANALYYSI 2/2018 www.laboratorioalanliitto.fi 50v 55v 1 ANALYYSI 3/2018 www.laboratorioalanliitto.fi 55v 1 TEEMANA KOULUTUS Keminaari Kemissä 15.2.2019 sivu 2 www.laboratorioalanliitto.fi 50v 55v Seuraavaa lehteä odotellessa voit käydä lukemassa ajankohtaisista asioista liiton nettisivuilta www.laboratorioalanliitto.fi tai Facebook-sivuiltamme! Sudokun 4/2018 ratkaisu Joulu-sudokun arvonnassa onnetar suosi Kosti Ollilaa Torniosta. Kosti voitti hienon Hosmedin lahjoittaman termosmukin. Onnea voittajalle! Sudoku nro 1 Sudoku nro 2 ANALYYSI 1/2019 31
Xxxxxxxxxxxxxxx 32 ANALYYSI 1/2019