Mittatekniikan keskus Tilinpäätös vuodelta 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2012
Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1. JOHDON KATSAUS...1 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS...2 1.2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 3 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...8 1.3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...10 1.3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS...10 1.3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS...11 1.3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS...13 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 14 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET...15 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN LAATU...17 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 17 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 22 1.6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE...22 1.6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...22 1.6.3 TUOTTO JA KULULASKELMA... 23 1.6.4 TASE...25 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA... 26 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 27 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 27 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 30 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 32 4. TASE... 33 5. LIITETIEDOT... 34 6. ALLEKIRJOITUS... 41 7. TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET... 43
1 Tilinpäätös 2011 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Vuosi 2011 oli mittatekniikan keskuksen kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi. Keskus uudisti vuoden aikana toimintastrategiansa. Ohjaavan ministeriön kanssa tehtiin ensimmäinen monivuotinen, vuosia 2012-2015 koskeva tulossopimus. Mittatekniikan keskuksen metrologiset ja pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria. Palveluita tarvitaan ja niitä käytetään talouden vaihteluista riippumatta. Keskuksen maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteiset hankkeet lisääntyivät edellisestä vuodesta. MIKES on tavoitteensa mukaisesti pyrkinyt parantamaan vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla suunnitelmallisesti kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES - metrologian keskeiset yhteistyökumppanit Otaniemessä ovat VTT ja Aalto yliopisto. Kansallista verkottumista on vahvistettu erityisesti Oulun ja Kajaanin alueiden toimijoiden kanssa, CEMIS- yhteistoimintahankkeessa. Kajaaniin perustetun voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratorion investointi saatiin päätökseen ja sen varsinainen toiminta käynnistyi. Hanke sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja lisäsi osaltaan MIKESin tunnettuutta. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet liittävät MIKESin kotimaisine yhteistyökumppaneineen eurooppalaiseen tutkimusverkostoon. Vuonna 2011 oli käynnissä 16 EMRP-ohjelman hanketta. Vaativat tutkimustavoitteet vahvistavat viraston palvelukykyä. FINAS -akkreditointi tekee toimialallaan yhteistyötä useitten eri hallinnonaloilla toimivien virastojen kanssa. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Yksikkö saavutti suunnitellun volyymin kustannusvastaavasti ja akkreditointi laajeni uusille alueille. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajalti ja hallinnonalarajat ylittäen on käynnistetty useiden ministeriöiden kanssa. Keskuksen talous toteutui suunnitellusti. Omatoimisen tulojenhankinnan osuus nousi 39 %:iin ja tasapainotti keskuksen taloutta. Maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat nimellisarvoltaan 153 800 euroa. Lisäystä edellisvuoteen oli n. 5 %. Toiminnan kokonaistuotot lisääntyivät n. 1,4 milj. (39 %, luvussa on mukana ELY-keskukselta saatu rahoitus). Toiminnan kulujen lisäys, 1,3 milj. euroa, on pääosin seurausta Kajaanin yksikön käynnistymisestä. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. Vuoden 2011 toiminta ja talous toteutuivat keskeisiltä osiltaan tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Timo Hirvi Ylijohtaja
2 Tilinpäätös 2011 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Kuva 1: MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja alue Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot Tutkimuslaitosten mittaukset ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Mittausten osuus on n. 2 % BKT:sta eli runsaat 3 mrd euroa. TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) kehittäminen ja ylläpito. Sen tehtävänä on vastata myös säännöksissä ja määräyksissä edellytetyistä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvistä tehtävistä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus MIKES tekee kansainvälisen tason metrologista tutkimusta, siirtää SI-mittayksiköt elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja vastaa akkreditointi- ja uustä pätevyydenarviointitoiminnasta Suomessa. Visio Metrologia ja akkreditointi ovat laajalti käytettyjä ja parantavat Suomen kilpailukykyä ja yhteis-kunnan toimivuutta Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta. MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton.
Strategiset tavoitteet ja kytkentä työja elinkeinoministeriön innovaatiostrategian linjauksiin 3 Tilinpäätös 2011 Mittatekniikan keskuksen toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian ja TEMin konsernistrategian sekä Innovaatiopolitiikan linjaukset 2012-2015 ja painopisteet vuodelle 2011-asiakirjan mukaisesti. MIKES osallistuu aktiivisesti ja vaikutushakuisesti metrologiaan ja pätevyyden toteamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja globaaliin yhteistyöhön. Erityisinä painopisteinä ovat EURAMETin kautta toteutettavat tutkimushankkeet ja -ohjelmat, joissa MIKESin erikoisosaaminen ja toimitalon luomat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. MIKES-metrologia osallistuu yhteiseurooppalaiseen artikla 169 perustuvaan EU-rahoitteiseen EMRP (European Metrolgy Research Programme) -tutkimusohjelmaan. Uudistunut EU lainsäädäntö määrittelee puitteet akkreditointitoiminnan järjestämiselle ja käytölle jäsenmaissa, mikä lisää sidosryhmäyhteistyötä erityisesti kansallisella tasolla. Akkreditoinnin hyödyntäminen enenevässä määrin EU:n harmonisoidussa yhteisölainsäädännössä edellyttää akkreditoinnin uudenlaista soveltamista eri hallinnonaloilla ja resurssien kohdentamista palvelemaan myös yksittäisiä asiakkaita tai asiakasryhmiä. MIKES toimii yhdessä Metrologian neuvottelukunnan kanssa aktiivisesti kemian metrologian kehittämisessä ja yhteen kokoamisessa. TEM on linjannut koko hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset. MIKESin toiminta ja tehtäväkenttä painottuu lähinna tavoitelinjaukseen 3: vahvistetaan innovaatioiden kysyntää ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä MIKES osana TEM-konsernia toteuttaa konsernitason linjauksia sekä vastaa osaltaan niiden toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitelinjausten toimeenpanosta käydään tarvittaessa ministeriön ja MIKESin kesken tarkentavia keskusteluja. (Tulossopimus 2011) 1.2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisesti korkeatasoinen ja innovatiivisesti toteutettu mittausjärjestelmä ja pätevyydentoteamisjärjestelmä parantavat hyödykemarkkinoiden toimivuutta, suomalaisten palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä sekä kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristön tilaan liittyvien toimintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta. Vaikuttavuuden tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien sanallisten tavoitteiden sekä tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun. (Tulossopimus 2011)
4 Tilinpäätös 2011 VAIKUTTAVUUS Taulukko 1: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen vaikuttavuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tulostavoitteet. Tavoite-toteumavertailu Kriittiset Tulostavoite Toteutunut Tuloksellisuusmittarit menestystekijät 2011 31.12.2011 Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta on eurooppalaista huipputasoa ja asiakastarpeitten ohjaamaa sekä kustannustehokasta Metrologisia ja akkreditointipalveluja käyttävät asiakkaat ovat kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiä -SI-mittanormaalijärjestelmää ja pätevyydenarviointia toteutetaan yli hallinnonalarajojen kansallisten tarpeitten mukaan ja kansainväliset sopimukset ja normit täyttäen -Metrologia on osa kansallisia osaamiskeskittymiä -MIKES on myös alueellisesti toimiva ja tukee maanlaajuisesti verkottumalla paikallisia toimijoita Pysyminen kvsopimuksissa ja mittauskyvykkyyttä osoittavissa CMCtaulukoissa Metrologia ylittää hallinnonalarajat, merkittävää yhteistyötä 5-6 hallinnonalalla Alueellisten hankkeitten ja Measurepolis-, CEMIS- ja OSKEyhteistyön laajuus 3 hanketta Arviointien lukumäärä >210 Yhteistyötä 5-6 hallinnonalalla Metrologia - Osallistui 12 avainvertailuun ja 11 muuhun vertailuun, joista kahdessa koordinattorina. - Jatkuva kahdenvälinen aikavertailu SP:n (Ruotsi) kanssa on valmisteilla. -CMC-taulukoita on päivitetty vertailutulosten perusteella (esim. mittausalueen laajennukset, epävarmuuksien pienentäminen). - Kiihtyvyysmittapaikan peer review -arviointi. - Vertailujen ja peer-review arviointien tulokset hyviä, osoittavat yhdenmukaisuuden CMC-vientien ja kvsopimusten ehtojen kanssa. - Mukana CCT:ssä, CCEM:ssä, CCPR:ssä ja CCL:ssä sekä niiden WG-työssä. - TC-L:n puheenjohtajana ja jäsenenä muissa EURAMETin tekinsissä komiteoissa ja niiden alikomiteoissa ja CMC-arviointiryhmissä sekä EURAMET TC-EM:n ja EURAMET TC-T:n strategiatyöryhmissä. - Mukana kelvinin, ampeerin, sekunnin ja kilogramman määritelmien uudistamiseen liittyvissä, vuonna 2012 alkavissa EMRP-hankkeissa ja useissa muissa SIjärjestelmän kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa, jotka liittyvät esim metrin realisointiin, nanometrologiaan ja kvanttimetrologiakolmioon. -Akkreditoinnin hyväksikäyttöä edistetään, uusia arviointiohjelmia kehitetään sekä uudistetaan olemassa olevia kansainvälisten vaatimusten ja kansallisten tarpeitten sekä kysynnän mukaan. - Mukana CLEEN FCEP, CLEEN SGEM ja CLEEN MMEA -hankkeissa - Ohjelmapäällikkönä CLEEN MMEA:ssa - Tukenut metrologian neuvottelukunnan kehittymistä hallinnonalojen rajat ylittävänä vaikuttajana. - kauppa- ja teollisuushallinto:- VTT - liikennehallinto:- IL, FICORA (karkaussekunti) - maa- ja metsätaloushallinto: - GL - opetushallinto: - FUNET (aika) - Aalto-yliopisto, Itäsuomen yliopisto, HY, TTY, OY - Kalibroijan tutkinto - puolustushallinto:- MATINE - Koulutus - sosiaali- ja terveyshallinto: - STUK - - ympäristöhallinto: - SYKE, IL - OSKE-yhteistyötä: - Minewater - MIKES mukana nano-oske ohjelmassa - MIKES-Kajaanin kalibrointipalvelutoiminta käynnistetty. - Menossa neljä CEMIS-hanketta (ÄTYLI, NEMET, TUNES, LIIKE), sekä kaksi TEKES-hanketta TARRA ja LUMO. - Osallistuttu Innoreg-lähialueyhteistyöhankkeeseen.
5 Tilinpäätös 2011 Kriittiset menestystekijät Tulostavoite 2011 Tuloksellisuusmittarit Toteutunut 31.12.2011 Akkreditointi - Osallistuttu n. 45 kansainväliseen kokoukseen, 36 äänestykseen ja 32 lausuntokierrokseen. - FINASin edustaja jatkoi EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana ja EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. - FINASin edustajat toimivat arvioijina kuudessa EA:n vertais-arviointiryhmässä.- Uusiin arviointialueisiin liittyvää yhteistyötä seuraavasti: - TEM: RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön valmistelu - EMV/TEM: GHG todentajien akkreditointiasiat ml. uuden päästökauppakauden (2013-2020) valmistelut - EMV/TEM: komission maatarkastus liittyen EU ETS (European Union Emission Trade System) - järjestelmään - EMV/TEM: sähkön tuotantotuki koskien uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyvät kysymykset - LVM/TRAFI: moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyvät arviointiasiat - TRAFI: rautateihin liittyvä EU asetus koskien Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) ja siihen liittyvä ISA arviointi (Independent Safety Assessment) TRAFI: lentoliikenteen pääästökauppa - YM: EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevat kysymykset sekä ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistyminen SYKE: Global EMAS soveltaminen - MMM: laittoman puun käytön torjunta Due Diligence järjestelmän avulla EVIRA/MMM/STM: elintarvike- ja vesitestaus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen ja seuranta STUK: ydinvoimaturvallisuus ja niihin liittyvät arvioinnit - Arkistolaitos: sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelma PEFC: (Programme for Endorsement of Forest Certification), sertifiointijärjestelmään liittyvät ajankohtaiset asiat - Osallistuttu 19 kotimaiseen lausuntokierrokseen. - Osallistuttu VANKin kaikkien jaostojen ja VANK P:n työryhmien toimintaan. - FINASBulletiini tiedotuslehti muutettiin sähköiseksi, julkaistu 2 numeroa. - Järjestetty FINAS- ja maailman akkreditointipäivä, standardikoulutustilaisuus, viranomaiskoulutus -Pidetty n. 10 esitelmiä eri järjestäjien tilaisuuksissa. Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut ja kehittynyt edelleen myönteisesti. MIKES-metrologian EMRP-ohjelmassa meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja luoneet kuvaa MIKESistä korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. Viisi artiklaan 169 perustuvaa kolmivuotista projektia oli käynnissä ja 11 uutta alkoi vuonna 2011. EMRPtutkimusohjelman vuoden haun tuloksena 9 uutta hanketta alkaa vuonna 2012. Suomen Akatemian myönteiset päätökset kahdesta hankerahoituksesta ja akatemiatutkijan virasta vahvistavat selkeästi tavoitettamme olla viiden parhaan eurooppalaisen metrologian laitoksen joukossa. Soveltavan metrologian alalla on meneillään kvanttikaskadilaserien tutkimus ja nanohiukkasten mittaus. Kajaanissa MIKES osallistuu kahteen TEKES-projektiin ja toimii paikallisessa dosenttitiimissä. MIKES on
6 Tilinpäätös 2011 osakkaana energia- ja ympäristöalueen SHOKiin perustetussa CLEEN Oy:ssä. TEKESin hyväksymistä projekteista olemme mukana kolmessa ja lisäksi ohjelmapäällikkönä MMEA-ohjelmassa. MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CEMIS-konsortiossa ja perustetussa soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Voima- ja vääntömomenttilaboratorion siirto Lahdesta Kajaaniin ja vesivirtausmittauslaitteiston siirto Inspecta Oy:ltä Kajaaniin ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Voima- ja vääntömomenttilaboratorio on tuotantokäytössä. Vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on pysynyt erinomaisella tasolla ja siten säilyttänyt erinomaisen maineensa. CIPM MRA -sopimukseen liittyvä kansallisten metrologialaitosten laatujärjestelmä on raportoitu EURAMETin TC-Qualityssa (TC-Q). Suomalaisten instituuttien laatujärjestelmä sai täyden luottamuksen. Ensikertalaisena esiintymässä oli MIKES-SYKE, joka hyväksyttiin DI:ksi EURAMETin GA:ssa 2010. Vertaisarvioinnit (peer evaluation) Tsekin, Slovakian ja Puolan kanssa jatkuivat suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 FINAS osallistui EA:n, ILACin ja IAF:n yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. FINASin edustaja jatkoi EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana ja EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä. Lisäksi FINASin edustajat toimivat jäseninä kuudessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS toteutti arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Ruotsin (SWEDAC) ja Saksan (DAkkS) akkreditointielimien kanssa. EU:n akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen (EU 765/2008) myötä uusiin arviointialueisiin liittyvä kansallinen viranomaisyhteistyö on lisääntynyt. TEMin kanssa valmisteltiin RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntöä, TRAFIn kanssa rautateihin liittyvää Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) EU-asetusta ja siihen liittyvää ISA arviointia (Independent Safety Assessment) sekä moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyviä arviointiasioita. Energiamarkkinaviraston kanssa on käsitelty päästökauppatodentajien akkreditointiasioita mukaan lukien uuden päästökauppakauden (2013-2020) valmistelu, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevaa tuotantotukea ja tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyviä kysymyksiä sekä EU ETS (European Union Emission Trade System) järjestelmään liittyvää komission maatarkastusta. Keskusteluja käytiin YM:n kanssa EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevista kysymyksistä ja MMM:n kanssa laittoman puun käytön torjunnasta Due Diligence järjestelmän avulla. Vakiintunut yhteistyö jatkui PEFC:n (Programme for Endorsement of Forest Certification) kanssa sertifiointijärjestelmään liittyvistä ajankohtaisia asioita, EVIRA/MMM/STM:n kanssa elintarvike- ja vesitestaukseen liittyvistä kysymyksistä sekä STUKin kanssa ydinvoimaturvallisuuteen liittyvistä arvioinneista. Samoin yhteistyö on jatkunut TUKESin kanssa koskien mm. tarkastuslaitosten toimintaa, YM:n kanssa liittyen ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistymiseen, SYKEn kanssa Global EMAS soveltamiseen sekä arkistolaitoksen kanssa liittyen sähköisen arkistoinnin sektorikohtaiseen sertifiointiohjelmaan. Myös osallistuminen THL:n koordinoimaan kliinisen auditoinnin kehittämisen ja seurannan työryhmään on jatkunut. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö Aalto-yliopiston Mikro- ja Nanotieteiden laitoksen kanssa. Akatemian tutkimushankkeessa (MirSyn) tapahtuva tutkimusyhteistyö Helsingin yliopiston Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa on lisännyt MIKES-metrologian osaamista kaasuanalytiikassa sekä tarjonnut fysikaalisen kemian laboratoriolle mahdollisuuden osallistua EMRP -tutkimusohjelmaan. EMRP-hankkeiden kautta MIKES-metrologia on verkottunut hankkeisiin osallistuvien eurooppalaisten tutkimus- ja metrologialaitosten kanssa. MIKES-metrologia on toiminut ja toimii aktiivisesti löytääkseen EMRPhankkeissa tehdylle innovaatioille ja tutkimustuloksille kotimaisia teollisia hyödyntäjiä. Kansainvälistä yhteistutkimusta tehtiin myös Kanadan NRC:n kanssa. Akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetus (765/2008/EY) on ollut voimassa kaksi vuotta. Akkreditoinnin merkitys ja painoarvo on kasvanut ja vahvistunut. Tämä näkyy lisääntyneenä yhteistyönä eri hallinnonalan viranomaisten kanssa. (Lisäys LT) Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa:
7 Tilinpäätös 2011 MIKES metrologian kansallista yhteistoimintaa Jäsenenä EURAMETissa, EMRPssä, metrijärjestön konsultatiivisissa komiteoissa CCL, CCEM ja CCPR ja tarkkailijajäsenenä CCT:ssä. Yhteinen tutkimusprofessuuri Aaltoyliopiston TKK:n kanssa Alan opetusta TKK:lla, OY:ssa ja JY:ssa Tutkimusyhteistyötä mm. Aalto-Yliopiston, VTT:n, JY:n ja OY:n kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa CEMIS-yhteistyö Kajaanissa Metrologian neuvottelukunta SHOK (Cleen Oy) ja OSKE osallistuminen FINAS akkreditointipalvelun kansallista yhteistoimintaa TEM: RES (Renewable Energy Sources) direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön valmistelu EMV/TEM: GHG todentajien akkreditointiasiat ml. uuden päästökauppakauden (2013-2020) valmistelut EMV/TEM: komission maatarkastus liittyen EU ETS (European Union Emission Trade System) - järjestelmään EMV/TEM: sähkön tuotantotuki koskien uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, tuotantotietojen todentajien akkreditointiin liittyvät kysymykset LVM/TRAFI: moottoriajoneuvopuitedirektiiviin ja kansallisiin säädöksiin liittyvät arviointiasiat TRAFI: rautateihin liittyvä EU asetus koskien Common Safety Method on Risk Evaluation and Assessment (CSM) ja siihen liittyvä ISA arviointi (Independent Safety Assessment) TRAFI: lentoliikenteen päästökauppa YM: EU:n jätelainsäädäntöä (End of Waste) koskevat kysymykset sekä ympäristöteknologian verifiointiprotokollan (ETV) käynnistyminen Syke: Global EMAS soveltaminen MMM: laittoman puun käytön torjunta Due Diligence järjestelmän avulla EVIRA/MMM/STM: elintarvike- ja vesitestaus THL: kliinisen auditoinnin kehittäminen ja seuranta STUK: ydinvoimaturvallisuus ja siihen liittyvät arvioinnit TUKES: tarkastuslaitosten arviointiin liittyvät kysymykset Arkistolaitos: sähköisen arkistoinnin sertifiointiohjelma PEFC: (Programme for Endorsement of Forest Certification), sertifiointijärjestelmään liittyvät ajankohtaiset asiat Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja on tukenut verkottumista ja yhteistyötä erityisesti Oulun yliopiston kanssa sekä enegia- ja ympäristö-alan SHOK:ssa (CLEEN OY) ja Kajaanin CEMIS hankkeissa samoin kuin akkreditointitoiminnan hyväksikäytön laajentamista yli hallinnonalarajojen. Hallintojohtaja, IT-päällikkö, ja taloussuunnittelija ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistoimintaan toimialaansa liittyvissä työryhmissä ja verkostotapaamisissa. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKESin molemmat yksiköt ovat toteuttaneet omissa viiteryhmissään. MIKES-metrologian kansainvälistä toimintaa: Mukana EURAMET e.v.:n toiminnassa. Mukana EMRP -tutkimusohjelmassa, Osallistui EURAMETin kokouksiin: TC-T, TC-M, TC-F, TC-Q, TC-TF, TC-AUV, TC-EM, TC-L, TC-IM ja CC:n työryhmäkokouksiin MIKES mukana 11 kansainvälisessä vertailussa Toteutti jäljitettävyyden MIKESin primaarinormaaleista useiden maiden KML: n ja akkreditoitujen laboratorioiden referenssinormaaleihin
8 Tilinpäätös 2011 FINAS akkreditointipalvelun kansainvälistä toimintaa: Osallistuttu EA:n (European co-operation for Accreditation), ILACin (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF:n (International Accreditation Forum Inc.) yleiskokous-, komitea- ja ryhmätyöskentelyyn sekä äänestys- ja lausuntokierroksiin kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla FINASin edustaja jatkanut EA:n laboratoriokomitean puheenjohtajana FINASin edustaja ollut arvioijana kuudessa EA:n vertaisarviointiryhmässä. FINASin edustaja jatkaa EU:n rintasyöpäseulontaohjelman johtoryhmässä Osallistunut EA:n direktiiviverkoston toimintaan Eurooppalaisen ja kansainvälisen rajat ylittävän akkreditoinnin periaatteiden mukaisesti FINAS on toteuttanut arviointeja yhteistyössä Egyptin (EGAC), Ruotsin (SWEDAC) ja Saksan (DAkkS) akkreditointielimien kanssa. Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta Kpl 2008 2009 2010 2011 MIKESin julkaisusarja 4 6 4 4 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 17 18 22 28 Muut julkaisut 1 3 5 3 Opinnäytteet 5 3 1 3 *) Esitykset kv. konferensseissa 20 13 37 37 *) Opinnäytetöihin sisältyy yksi väitöskirja ja kaksi muuta opinnäytetyötä Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotuslehti Tiimalasi ilmestyi kahdesti. Asiakas- ja sidosryhmille postitettavan julkaisun painosmäärä on 3600 kpl. Metrologian yksikön asiakasviestintää on toteutettu julkaisu-, seminaari- ja koulutustoimintana. Tilaisuuksia oli yhteensä 10. Osallistujamäärä on parhaimmillaan 40 60 henkilöä. Osa tilaisuuksista toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa. Metrologian keskeisille asiakkaille suunnatun TOP-5 julkaisun painosmäärä oli 300 kpl. FINASin asiakkaille ja sidosryhmille on järjestetty FINAS-päivä ja sen yhteydessä Maailman akkreditointipäivä, jonka aiheena oli viranomaisyhteistyö. Osallistuminen FINASin järjestämiin arvioijakursseihin ja koulutustilaisuuksiin on ollut edelleen runsasta. FINASBulletiini tiedotuslehden julkaisussa on siirrytty sähköiseen versioon, joita julkaistiin kaksi numeroa. Tiedot akkreditointivaatimuksista ja niihin liittyvistä oppaista on pidetty ajan tasalla. Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä 7 sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa. Kajaanin toimintayksikön perustaminen ja toiminnan käynnistyminen vuonna 2011 huomioitiin Kainuun alueen lehdissä. Keskuksen verkkosivuille tehtiin vuoden aikana n 400 000 käyntiä (n.380 000 käyntiä vuonna 2010 ja 350000 käyntiä vuonna 2009). 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnallinen tuloksellisuus MIKES toimii mittausten asiantuntijalaitoksena yli hallinnonalarajojen sekä tekee tutkimusyhteistyötä sekä kotimaisten että valittujen ulkomaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Resurssit suunnataan siten, että hallinnon ja kotimaisen teollisuuden tarpeet otetaan ennakoivasti huomioon. MIKES priorisoi ja määrittää toimintansa painopistealueet TEMin tavoitelinjausten suuntaisesti. MIKES keskittyy suureiden ylläpidossa ja huippututkimuksessa valittuihin suurealueisiin. Muulta osin toiminta painottuu metrologian sovelluksiin, yhteistyöverkostojen hyväksikäyttöön ja palvelujen alihankintaan. Akkreditointi- ja pätevyydenarviointipalvelut tuotetaan kustannusvastaavasti hyödyntäen laajaa ulkopuolista asiantuntijaverkostoa. (Tulossopimus 2011)
9 Tilinpäätös 2011 Taulukko 3: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu Tehokkuus (taloudellisuus-tuottavuus-kannattavuus) Kriittiset menestystekijät Omatoimisen rahoituksen osuus kasvaa ja maksullisen toiminnan perusta on taloudellisesti terve Tulostavoite 2011 Omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta nousee kolmannekseen -Maksullinen palvelutoiminta ja ulkopuolinen tutkimusrahoitus tukevat perustehtävän hoitamista -Markkinasuoritteitten kustannusvastaavuustavoite on 115 % -MIKES-talon käyttöaste nousee Tuloksellisuusmittarit Metrologian yksikön omatoimisen rahoituksen volyymitavoite 1550 000 Yhteisrahoitteisessa toiminnassa ulkopuolinen rahoitus >30 % Hankehakemuksia jätetään 19, toteumatavoite 9 kpl Kustannusvastaavuus-toteuma-% > 115 Tilojen yhteiskäyttöä > 12 hankkeessa Toteutunut 31.12.2011 Metrologia - Metrologian yksikön omatoiminen rahoitus vuonna 2011 oli 1 950 000 - Metrologian yhteisrahoitteisessa toiminnassa ulkopuolinen rahoitusosuus oli 50 % -2011 EMRP tutkimusohjelmahaussa yhdeksän MIKESin viidestätoista hakemuksesta tullaan rahoittamaan. -Yhteensä Suomesta tehtiin 18 hakemusta, joista 10 rahoitettiin. -Jätetty hakemuksia mm. EU FP7 (clocklight (päätös: hyväksytty), C:ASPIRE, MATINE (päätös: hyväksytty), AKA (grafeeni, tutkijatohtori), TEKES (TARRA - päätös: hyväksytty, CLEEN jatkohakemukset 3 kpl, Green Mining) -Metrologian maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus toteutuma oli 90 % -Yksi tutkija sai viisivuotisen akatemiantutkijan viran. -Aloitettu SA:n THERMIC- ja TOSIC-hanke. Akkreditointi -Akkreditoinnin tulot, 2 156 000, ylittivät n. 4% suunnitelman ja olivat n. 7% enemmän kuin edellisenä vuonna - Arviointitoiminnan kustannusvastaavuus 104 % - Muun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus 154 % Taulukko 4: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina 2009 2011 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Tavoite 1 000 1 000 1 000 %-osuus %-osuus Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2 829 3 000 3 148 Vuokrat ja käyttökorvaukset 40 23 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot *) 426 562 1 845 Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoit 74 0 Omatoiminen rahoitus yhteensä 3 329 3 602 5 016 42 % 33 % Budjettirahoitus 7 035 6 860 6 888 58 % 67 % *) Sisältää myös Kajaanin yksikön ELY-keskukselta saaman rahoituksen Vuotta 2011 koskevan tulossopimuksen tavoitteiden mukaan omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa kolmannekseen. Tavoite saavutettiin ja omatoimisen rahoituksen osuus oli 39 % (ilman Kajaanin toimipaikan käynnistykseen saatua rahoitusta). Metrologian yksikön omatoimisen rahoituksen määrä nousi edellisen vuoden määrästä 550 000 euroa. Kalibrointitoiminta Otaniemessä on säilynyt edellisvuoden tasolla. Toimeksiantoja on sekä kotimaasta että ulkomailta. Viron MoU-pohjainen jäljitettävyyspalvelu on jatkunut. Erillisprojektina Viroon tehtiin tärinäkartoitus heidän uusiin laitetiloihinsa. Kajaanin toimipisteen kalibrointitoiminta jäi ensimmäisenä vuotenaan vain noin puoleen tavoitteesta mutta saavutti suunnitellun tason vuoden kahtena viimeisenä kuukautena. Metrologian yksikön markkinasuoritteitten kustannusvastaavuus oli 90%. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden rahamääräisen volyymin tavoite ylittyi ja oli 7 % edellisvuotta suurempi. Suoritteet tuotettiin kustannusvastaavasti (104%).
10 Tilinpäätös 2011 Investoinnit Vuoden 2011 merkittävin investointihanke on ollut voiman ja vääntömomentin sekä nestevirtausten mittanormaalilaboratorion perustaminen Kajaaniin. Hanke käynnistyi jo vuoden 2010 puolella ja valmistui pääosin vuoden 2011 lopulla. Eräin osin investointi jatkuu vielä vuoden 2012 alkupuolelle. Hanke toteutunee n. 1,6 milj. euron suunnitelman rajoissa. Espoon toimipisteessä on investoitu Ionikelloprojektin laitteisiin (n. 150 000 ) ja metaanilaboratorion rakentamiseen (n. 33 000 euroa). 1.3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Keskuksen henkilötyövuosimäärä on sopeutettu valtion yleisen tuottavuusohjelman asettamiin rajoihin. Kajaanissa aloitettavaa toimintaa varten on htv-rajaan saatu hallinnonalan sisältä yhdeksän henkilötyövuoden lisäys. Kalibrointitoiminnan osalta tuottavuuden tarkastelu perustuu annettuihin kalibrointitodistuksiin ja maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosiin. Tämä tuottavuuden tarkastelu mittaa toiminnan tehollisesta kokonaistyöajasta ainoastaan 13 %:n osuutta. Taulukko 5: MIKES metrologian kalibrointitoimeksiannot ja maksullisen toiminnan htv 2009 2010 2011 muutos, % Annetut kalibrointitodistukset 1 083 1 136 1 615 42 htv 6,4 5,6 6,2 11 Annetut todistukset, kpl/htv 169,5 202,9 259,6 28 Taulukko 6: FINASin arvioimat toimielimet ja pääarvioija/arvioijaresurssit 2009 2010 2011 muutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 211 209 208 0 Pääarvioija/arvioijaresurssit, htv 13,3 12,7 12,1-5 Arvioidut toimielimet, kpl/htv 15,9 16,5 17,2 4 Akkreditointiyksikössä on kehitetty työnjakoa ja toimenkuvia. Henkilöresurssien vähennys aiheutui toimintavuodelle ajoittuneista vanhempainvapaista. 1.3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Vuoden 2011 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty jäljempänä. Viraston yhteisten toimintojen kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualuille. Taulukko 7: Henkilöstö (HTV) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2011 TP 2009 TP 2010 HENKILÖSTÖ 2011 KUSTANNUKSET 2011 toteutuma toteu- htv milj. htv milj. htv tavoite-% -% milj. tavoite-% tuma -% MIKES Metrologia, Espoo 41,3 6,480 42,1 6,558 43,1 57,1 55,3 6,717 63,6 63,7 MIKES Metrologia, Kajaani 0,0 0,112 5,8 6,5 7,5 0,434 4,1 4,1 FINAS Akkreditointi 17,4 2,237 17,8 2,223 18,4 23,4 23,6 2,302 21,4 21,8 Hallinto- ja tukipalvelut 11,6 1,114 10,2 1,117 10,5 13,0 13,5 1,086 10,9 10,3 70,3 9,831 71,7 10,010 77,9 100,0 100,0 10,538 100,0 100,0 Kokonaiskustannukset toteutuivat suunniteltuun 10,5 milj. euron tasoon. Myös vastuualueille laaditut kustannusarviot toteutuivat suunnitellusti.
1.3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 11 Tilinpäätös 2011 Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet vuodelle 2011 oli vahvistettu valtion maksuperustelain (150/92) 9 :n nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antaman päätöksen (1145/1996) mukaisesti. Työvoimaja elinkeinoministeriö antoi joulukuussa asetuksen (1394/2011) mittatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista julkisoikeudellisten suoritteiden laskutusperusteisiin kohdistuneesta muutostarpeen takia. Kertomusvuonna maksuperustelain mukaisia tuottoja kertyi kaikkiaan 2,9 milj. euroa. Näistä 69 % syntyi julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä ja 31 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Suhde 70-30 on pysynyt vakaana, mutta Kajaanissa tapahtuvien kalibrointien määrä kasvattanee jatkossa markkinasuoritteiden myynnin osuutta kokonaismyynnistä. Maksullisen toiminnan vuositulos kokonaisuutena oli 61 000 euroa, jolloin kustannusvastaavuus toteutui 102 %.sti. Kokonaisvuositulos parani edellisvuodesta 2 % -yksikköä ja kääntyi niin ollen ylijäämäiseksi. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynti koostuu kokonaisuudessaan akkreditointipalveluista, minkä vuositulos oli 116 000 euroa. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 106 % (105 % vuonna 2010). Taulukko 8: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelian mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Tavoite 1000 euroa 2011 2011 2010 2009 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 2 038 1 920 1 946 1 917 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 2 038 1 920 1 946 1 917 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 20 14 19 Henkilöstökustannukset 547 560 503 560 Vuokrat 103 120 103 117 Palvelujen ostot 671 600 612 597 Muut erilliskustannukset 168 170 179 175 Erilliskustannukset yhteensä 1 499 1 470 1 412 1 468 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 226 230 238 199 Poistot 0 0 7 Korot 0 0 0 Muut yhteiskustannukset 197 220 190 234 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 424 450 435 445 11 1 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 922 1 920 1 847 1 913 KUSTANNUSVASTAAVUUS 116 0 100 4 (tuotot-kustannukset) Julkisoikeudellisten suoritteiden myynnin vuositulos on ollut ylijäämäinen kahden viimeisen vuoden ajan. Vuoden 2012 alusta toteutettu hinnoittelumuutos vakauttanee tilannetta niin, että 100 % kustannusvastaavuustavoite toteutuu vuodelta 2012. Julkisoikeudellisten suoritteiden myynnin kustannusrakenteessa huomattavin muutos näkyy palvelujen ostojen lisääntymisessä, mikä aiheutuu osittain teknisten arvioijien palvelujen hankinnan lisääntymisestä.
12 Tilinpäätös 2011 Markkinasuoritteiden myynnin tulos oli edelleen alijäämäinen - 55 000 euroa. Markkinasuoritteiden usean vuoden miinusmerkkisenä pysynyt vuositulos kuitenkin parani edellisvuodesta 34 000 euroa. Tavoitteeksi asetetusta 135 000 vuosituloksesta (115 %:n kustannusvastaavuus) vielä jäätiin. Markkinasuoritteiden osalta suhde tuotot/kustannukset oli 94 % (90 % vuonna 2010). Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden osa-alueen suoritteiden tuottamiseen ei ollut käytettävissä hintatukea, minkä vuoksi kustannusvastaavuutta hintatuen jälkeen ei ole sisällytetty tarkasteluun. Taulukko 9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet Tavoite 1000 euroa 2011 2011 2010 2009 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 903 1 030 816 740 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 903 1 030 816 740 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 45 40 50 32 Henkilöstökustannukset 415 400 396 395 Vuokrat 211 190 185 184 Palvelujen ostot 120 50 87 47 Muut erilliskustannukset 16 20 27 19 Erilliskustannukset yhteensä 808 700 744 676 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 31 30 37 27 Poistot 20 30 23 Korot 1 5 1 Muut yhteiskustannukset 98 130 99 121 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 150 195 160 177 27 3 Kokonaiskustannukset yhteensä 958 895 905 854 KUSTANNUSVASTAAVUUS -55 135-89 -114 (tuotot-kustannukset) Markkinasuoritteiden tuottoja kertyi metrologian yksikön kalibrointi- ja asiakaspalvelujen myynnistä 807 000 euroa ja akkreditointiyksikön asiantuntija- ja koulutuspalveluista 96 000 euroa. FINASin osalta kustannusvastaavuus oli 154 % ja metrologian osalta 90 %. Metrologian yksikön vuositulos on ollut asteittain paraneva vuonna 2008 negatiiviseksi jääneen tuloksen jälkeen. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuuden vuosivertailussa on otettava huomioon kertomusvuonna käynnistyneen Kajaanin toimipaikan kalibrointituottojen ja toisaalta myös kustannusten mukaan tulo. Kajaanin voima- ja vääntömomenttilaboratorion olosuhteiden saattaminen täyteen käyttövalmiuteen rajoitti kalibrointien määrää mutta käyttövalmiuden keskeneräisyyden vuoksi laskentaan ei vielä kertomusvuoden aikana sisältynyt lainkaan 1,6 milj. euron laiteinvestointien poistoja. Metrologian yksikön toiminnassa toimitila- ja muiden yleiskustannusten kohdistaminen T&K -toimintaan sekä toisaalta maksulliseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan määriteltiin suhteessa 56-44, jossa 56 %:n osuus kohdistui maksulliseen toimintaan ja yhteisrahoitteiseen toimintaan. Jakoperusteena käytetään toimintoihin kohdistuvaa työaikaa.
1.3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS 13 Tilinpäätös 2011 Yhteisrahoitteista toimintaa on sellainen toiminta, johon saadaan rahoitusta joko valtion ulkopuolelta tai toiselta virastolta tai laitokselta ilman velvoitetta luovuttaa rahoittajalle välitöntä vastiketta (TM 0805/2008). MIKESin yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi sekä projektien määrän lisääntyessä että jo käynnissä olleiden hankkeiden laajuuden kautta. EU-yhteisrahoitteisia hankkeita oli sekä 7. puiteohjelman piirissä, Interreg IV- ohjelmassa, sekä EAKR-osarahoitteisina. Kotimaisia yhteisrahoittajat olivat Tekes, Suomen Akatemia sekä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. EU-hankkeita oli käynnissä kaikkiaan 29, joista osa (imera-plus -hankkeet) päättyi kertomusvuoden puoliväliin mennessä ja osa (lähinnä A169 Call 2010 hankkeet) käynnistyi vuoden lopulla. TEKES-rahoitusta kertyi 9:stä hankkeesta ja Suomen Akatemian rahoitusta 3:sta hankkeesta. 100-vuotissäätiö rahoitti jo viidettä vuotta Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa yhteistyössä tehtävää kvanttimetrologiakolmio -hanketta. Taulukko 10: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Laskelma omarahoitusosuudesta Tavoite 1000 euroa 2011 2011 2010 2009 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 572 450 32 68 EU:lta saatu rahoitus 265 250 113 234 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 360 200 360 134 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 1 197 900 505 436 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 255 220 140 94 Henkilöstökustannukset 1 026 950 681 470 Vuokrat 539 440 310 250 Palvelujen ostot 184 300 253 240 Muut erilliskustannukset 55 180 169 20 Erilliskustannukset yhteensä 2 060 2 090 1 554 1 073 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 63 60 54 30 Poistot 52 50 41 39 Korot 2 Muut yhteiskustannukset 237 200 169 167 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 354 310 264 236 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 414 2 400 1 818 1 309 OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot - Kustannukset) -1 216-1 500-1 313-873 Omarahoitusosuus, % 50 % < 70% 72 % 67 % Kertomusvuoden yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Hankkeisiin saatiin edellisvuosia suurempi rahoitusosuus sekä EU- että kotimaisesta rahoituksesta. TEKES ja Suomen Akatemia rahoittivat hankkeista 48 %, EU 22 % sekä elinkeinoelämä ja säätiöt 30 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteena (tulossopimus) oli toiminnan ulkopuolisen rahoituksen osuus yli 30 %. Tavoitteen saavuttaminen mahdollistui toisaalta EU-hankkeiden EU-rahoitusosuuden kasvun vuoksi ja toisaalta TEKES- ja Suomen Akatemia -hankkeiden lisääntyminen hankekokonaisuudessa. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin käytetty työaika oli 16,1 htv (10,2 htv vuonna 2010).
14 Tilinpäätös 2011 MIKES on hakeutunut mukaan sellaisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, jotka tukevat sen perustehtävän hoitamista ja palvelukykyä. Yhteisrahoitteinen toiminta liittää MIKESin osaksi kotimaista ja eurooppalaista alan yhteistyöverkostoa, lisää keskuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa menestyminen on vahvistanut MIKESin asemaa alan laitosten eurooppalaisessa kärjessä. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Taulukko 11: MIKESin vuoden 2011 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanalliset ja tunnuslukuina asetetut tavoitteet: Tavoite toteutumavertailu TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Laadunhallinta (määrä, palvelukyky) Kriittiset menestystekijät Keskuksen toiminta on integroitu osaksi kansallisia toimintaprosesseja Tulostavoite 2011 Keskuksen toiminta ja palvelut tukevat kansallisia tarpeita MIKESin, Oulun Yliopiston ja Kajaanin kaupungin välinen yhteistyö syvenee CEMIS-hankkeena MIKES-Kajaani yksikön toiminta käynnistyy Metrologian palvelujen volyymistä n 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella Arviointipalveluja tuotetaan kysynnän mukaan asiakkaitten erityistarpeet huomioon ottaen Keskuksen toimintajärjestelmä arvioidaan alkuvuonna (CAF/EFQM) Tuloksellisuusmittarit CEMIS -yhteistyö käynnistyy kahdella hankkeella Voiman ja vääntömomentin toiminnot ovat kokonaisuudessaan käynnissä. Alueellisten hankkeitten osuus volyymista 10% Kysyntä tyydytetään kokonaan. Asiakaspalaute vähintään 4/5 Toteutunut 31.12.2011 Metrologia - Kajaaniin on palkattu keväällä uusi tutkija. Voima-ryhmässä on 7 henkilöä. Voiman ja vääntömomentin toiminnot on saatu käynnistettyä kokonaisuudessaan. -CEMIS -hankkeita ovat ATYLI, LIIKE, TUNES ja NEMET. MIKES toimii PALi:n ohjausryhmässä ja Nornet-verkostossa. -MIKES mukana alueellisessa kaivannaisalan kehittämisprojektissa Kajaanissa Alueellisten hankkeitten osuus 10 % - Asiakaspalaute 4,7/5, reklamaatioita 20 Akkreditointi - Uusia akkreditointipäätöksiä 14 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 40 kpl, muutospäätöksiä 140 kpl ja akkreditoinnin lopetuspäätöksiä 13 kpl, uusia hakemuksia käsittelyssä 11 kpl. - Akkreditoituja toimielimiä 208 kpl + 19 muuta arviointia, yhteensä 227 kpl. - Asiakaspalautteita 49 kpl, asiakastyytyväisyys 4,2/5. - Järjestetty laaja asiakaskysely, tyytyväisyysindeksi alustavien tulosten mukaan yli 4/5. - Uudet arviointialueet: Lentoliikenteen päästökauppa, 1 akkreditointi Rautatieturvallisuuteen liittyvä ISAarviointi, 5 akkreditointia Sähkön tuotantotukeen liittyvä arviointi, 3 akkreditointia Kliinisen alan vertailumittausjärjestäjä, 1 akkreditointi Ilmoitettujen laitosten toiminta, 14 akkreditointia - Sähköisen asiointijärjestelmän (Extranet) käyttöönotto on edelleen viivästynyt järjestelmävirheiden takia. - Arvioinnin hinnoittelurakenne uudistettu. - Laatujärjestelmän dokumenttien päivitys on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Vuonna 2011 uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin14 kpl, uudelleenakkreditointipäätöksiä 40 kpl ja muutospäätöksiä 140 kpl. Uusia hakijoita oli käsittelyssä vuoden lopussa 11 kpl. Akkreditoinnin lopettaneita toimielimiä oli 13 kpl, joista kolmen toiminta loppui, viisi luopui akkreditoinnista ja viiden toiminta yhdistettiin toiseen akkreditoituun organisaatioon. Uusina arviointialueina on toteutettu yksi lentoliikenteen päästökauppatodentamiseen liittyvä akkreditointi, viisi rautatieturvallisuuteen liittyvää ISA akkreditointia sekä kolme sähkön tuotantotukeen liittyvää
15 Tilinpäätös 2011 akkreditointia. Lisäksi akkreditointiin tähtääviä ISA arviointeja on työn alla 5 kpl ja sähkön tuotantotukeen liittyviä 2 kpl. Vuonna 2011 akkreditoitiin myös toinen vertailumittausjärjestäjä, alana kliininen analytiikka. Ilmoitettuina laitoksina toimivien toimielimien akkreditointipäätöksiä on vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 14 kpl, aloina rakennustuote- laivavaruste-, rautatie-, huvivene-, ATEX-, radio- ja telepääte-, mittauslaite-, vaaka- kone- ja hissidirektiivi sekä rakennustuoteasetus. Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2008 että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmus. Auditointeihin on sisällytetty myös MIKES-Aalto Mittaustekniikka, Säteilyturvakeskus, Geodeettinen laitos, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Vuosittain raportoidaan myös EURAMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. Lisäksi MIKES koordinoi EURAMET TC-Q projektia laatujärjestelmien vertaisarvioinnista. MIKESin lisäksi projektissa mukana ovat CMI (Tsekki), SMU (Slovakia) ja GUM (Puola). FINAS -akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLAja MRA-sopimukset). FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa. 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Metrologian yhtenä volyymia kuvaavana tekijänä suoritteiden määrävertailussa käytetään vuosittain annettujen kalibrointitodistusten määrää. Kalibrointimääriä tarkastellaan Espoo toimipaikan osalta suureryhmittäin. Kajaanin toimipaikan kalibrointimäärät ovat omana ryhmänään. Kajaanin kalibrointitoiminta käynnistyi asteittain maaliskuun 2011 alusta. Taulukko 12: Annetut kalibrointitodistukset 2009-2011 Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Muutos 2009 2010 2011 % Lämpö ja massa, paine ja kosteus 484 559 543-3 Pituus 373 400 499 25 Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka 226 177 176-1 Yhteensä, Espoo 1 083 1 136 1 218 7 Yhteensä, Kajaani 397 Kajaanin yksikön kalibrointitoiminta käynnistyi suunniteltua hitaammin. Tavoitevolyymiin päästiin kuitenkin vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana. Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Taulukko 13: Akkreditointiyksikön tulot vuosina 2009-2011 (1000 EUR) 2009 Tot 2010 Tot 2011 Suunn 2011 Tot tot.aste Pätevyydenarvioinnit 1871 1 911 1 920 2 003 104% Muut tulot 87 98 80 153 191% Yhteensä 1958 2 009 2 000 2 156 108%
16 Tilinpäätös 2011 Taulukko 14: Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 2009 2011 sekä aktiiviset 31.12.2011 *) Tot 2009 Tot 2010 Suunn 2011 Tot 31.12.11 Aktiiviset 31.12.11 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 53 54 54 56 28 Testauslaboratoriot 257 260 265 265 137 Sertifiointielimet 34 34 36 36 20 Tarkastuslaitokset 29 30 36 34 19 EMAS todentajat 2 2 2 2 2 Vertailumittausjärjestäjät 1 1 1 2 2 Yhteensä 376 381 394 395 208 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 11 7 2 Erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit 18 22 17 Yhteensä 29 29 25 19 *) Aktiivisia toimielimiä 31.12.2011 oli 209 kpl Sekä metrologian yksikön kalibrointipalvelut että FINASin akkreditointipalvelut ovat volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten tuottotiedot täydentävät kuvaa toiminnan laajuudesta ja kohdentumisesta eri sektoreille. Kuva 2: Metrologian yksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä yhteisrahoitteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuotot 2011 yhteensä 2,7 milj. euroa 1 680 000 62 % 1 000 0 % 54 000 2 % 984 000 36 % MPL:n muk. tuotot kunn. ja kuntayht.ltä MPL:n muk. tuotot elinkeinoelämältä MPL:n muk. tuotot valtion virastoilta Muut toiminnan tuotot Metrologian yksikön omatoimisesta tulonhankinnasta runsas kolmannes tulee elinkeinoelämältä ja koostuu kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Muut tuotot koostuvat pääosin yhteisrahoitteisten hankkeitten rahoituksesta EU:lta, Suomen Akatemialta ja kotimaisilta säätiöiltä. Kunta- ja valtiosektorin osuus on vähäinen. Kuva 3: Akkreditointiyksikön maksuperustelain mukaiset tuotot asiakassektoreittain sekä muut tuotot 2011 yhteensä 2,2 milj. euroa. 227 000 10 % 58 000 3 % 422 000 20 % MPL:n muk. tuotot kunn. ja kuntayht.ltä MPL:n muk. tuotot elinkeinoelämältä 1 449 000 67 % MPL:n muk. tuotot valtion virastoilta Muut toiminnan tuotot Akkreditointiyksikön palvelutoiminnan tuloista kaksi kolmasosaa tulee elinkeinoelämästä, viidennes kuntasektorilta ja n. 10 % valtionhallinnosta.
17 Tilinpäätös 2011 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JAJULKISOIKEUDELLISTEN SUORITTEIDEN LAATU Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset, jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001:2000 periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Tehtävien sisältöjä, palkitsemisjärjestelmää ja johtamisosaamista kehittämällä vähennetään henkistä kuormittumista ja parannetaan työssä jaksamista. Valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen ja eläkepoistuman vaikutuksiin valmistaudutaan ajoissa. Valtion hallinnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä MIKES lisää verkottumistaan ja laajentaa vaikuttavuuttaan soveltavan tutkimuksen ja akkreditoinnin hyväksikäytön osalta. Kotimaista ja kansainvälistä tutkijavaihtoa lisätään ja tarjotaan mahdollisuuksia eritasoisiin opinnäytetöihin. MIKES kohdentaa tavoitteellisesti viestintäänsä ja samalla kasvattaa mielenkiintoa toimintaansa kohtaan ja lisää tunnettuuttaan. MIKES kehittää asemaansa oman alansa kansainvälisen tason toimijana ja vahvistaa imagoaan huippututkimuslaitoksena. (Tulossopimus 2011) Taulukko 15: MIKESille vuoden 2011 talousarviossa asetetut henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet tunnuslukuina. Tavoite-toteuma vertailu. Yhteenveto talousarviossa 2011 asetettujen henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteista ja niiden toteutumasta 2009 2010 2011 Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Henkilötyövuosien kehitys 70 71,7 69,0 77,9 - josta maksullisen toiminnan osuus 13 12,1 13,1 - ulkopuolisen rahoituksen osuus 10 Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 3 969 4044 4419 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 3,3 3,7 <4 3,6 - lyhytaikaiset (1-3 pv) sairauspoissaolotapaukset 63 64 <50 83 - työtyytyväisyysindeksi (1-5, naiset/miehet) 3,1/3,4 4,0/4,0 3,2/3,5 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,2 2,9 4,0 3 - päteyysinvestoinnit, euroa/htv 971 685 1100 714 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 77 72 70 -tutkijakoulutuksen saaneiden osuus %-henkilöstöstä 39,2 36 35 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % 1,47 3,8 <10 4,8 - työhakemukset/avoin työpaikka 40 34 >15 31 Henkilötyövuosimäärä on kasvanut edellisvuodesta määräaikaisiin tutkimushakkeisiin rekrytointien takia. Lisäys on toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Kajaanin yksikköön v. 2010 saadusta 9 htv:n
18 Tilinpäätös 2011 lisäyksestä oli käytössä 5,8 htv. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot lisääntyivät, mutta kokonaispoissaolot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Työtyytyväisyysindeksi parani edellisvuodesta ja ylitti valtion keskimäärän, mutta jäi vielä tavoitteesta. Koulutuspäivät henkilötyövuotta kohden jäivät tavoitteestaan. Lähtövaihtuvuus on pysynyt pienenä ja avoimiin työpaikkoihin on ollut riittävästi hyviä hakijoita. Taulukko 16: MIKESille vuoden 2011 tulossopimuksen henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat sanalliset tulostavoitteet. Tavoite-toteuma vertailu. Tulostavoite 2011 Keskuksella on muuttuvassakin ympäristössä osaava ja aikaansaava henkilöstö. Henkilöstö voi hyvin ja työnantajakuva kehittyy myönteisesti -Hankkeitten vaatima erityisosaaminen varmistetaan -Työstä poissaolot jäävät alle valtion keskitason -Työnantajakuva on hyvä -Henkilöstöä kannustetaan rohkeaan uudistumiseen Yksi kv-tason rekrytointi ja 2-3 kpl opinnäytetöitä Poissaolot alle 5 % Kriittiset menestystekijät Keskuksella on osaava, rohkeasti uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö Tuloksellisuusmittarit Henkilöstötilinpäätöksen ja ilmapiirikyselyjen tulokset paremmat kuin valtiolla keskimäärin Tutkijavaihdossa 2-3 henkilöä Toteutunut 31.12.2011 Metrologia Rekrytoinnit: - Kolme tohtoritason kansainvälisen taustan omaavaa tutkijaa Aika- ja taajuusryhmän eri hankkeisiin. - Tohtoritason tutkija Aika- ja taajuusryhmään. - Tohtoritason tutkija Pituusryhmään. - Tohtoritason tutkija Voimaryhmään. Jatko-opiskelija Aika- ja taajuusryhmän EMRPhankkeeseen. - Tutkija Sähköryhmän CLEEN-hankkeeseen. - Kolme diplomityöntekijää ja kolme kesäharjoittelijaa. Opinnäytteet: - Väitöskirja. - kaksi kandidaatintyötä ja useampia diplomitöitä käynnistyi vuonna 2011 -Tutkimushankkeisiin osallistuu tutkimushenkilöstöä Helsingin yliopistosta, Aalto yliopistosta ja Oulun yliopistosta. -EMRP-hankkeissa tutkijanvaihtovierailuja Saksaan ja Englantiin (3 henkilöä). Akkreditointi - Pääarvioijien osaamista on laajennettu seuraavien akkreditointivaatimuksina käytettävien standardien ISO 17020, ISO 15189, ISO 17043 ja ISO 14065 osalta. - Järjestetty ISO 17021:2011, ISO 14065:2007 ja viranomaiskoulutus. - Järjestetty arvioijaseminaari teknisille arvioijille. - Osallistuttu ulkopuoliseen koulutukseen koulutussuunnitelmien mukaisesti. - Järjestetty arvioijaehdokkaille 2 arvioijakurssia. - Avoinna ollutta suunnittelijan viransijaisuutta haki 26 henkilöä. - Laadittu FINASin strategia 2011-2015 ja sen toteutussuunnitelma. - Kehitetty tiedonkulkua, johtamista ja kokouskäytäntöjä sekä selkeytetty tehtäväkuvauksia. MIKES yhteensä -Ilmapiirikyselyn vastaus-% ja tulokset paranivat merkittävästi. Tulokset on analysoitu yksiköissä ja ryhmissä. -Kokonaistyytyväisyysindeksi on parempi kuin valtiolla keskimäärin. Poissaolot olivat 5 % vuonna 2011 Metrologian yksikköön ja yhteishankkeisiin on rekrytoitu tohtoritason ja kansainvälisen taustan omaavia tutkijoita, mikä osaltaan kertoo keskuksen kiinnostavuudesta työnantajana. Keskuksen hankkeissa ja tiloissa työskentelee myös Aalto-yliopiston sekä Helsingin ja Oulun yliopiston tutkijoita. Tutkijavaihtoa on vuoden aikana toteutunut tutkimusvierailuina Englantiin, Saksaan, Ranskaan ja Itävaltaan. Tutkijavaihto Turkista MIKESiin toteutuu EMRP:n puitteissa vuonna 2012. Mittatekniikan keskuksessa on käytössä koko henkilöstön kattavat tulos- ja kehityskeskustelut. Näissä annetaan palaute päättyneen vuoden toiminnasta ja laaditaan toiminta- ja kehityssuunnitelma alkavalle vuodelle. Keskustelu on osa keskuksen tulosohjauksen toimeenpanoa ja seurantaa.