KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2012 COM(2012) 117 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Jatkotoimet 12 päivänä heinäkuuta 2011 annetulle neuvoston päätökselle 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (maaliskuu 2012)

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Jatkotoimet 12 päivänä heinäkuuta 2011 annetulle neuvoston päätökselle 2011/734/EU, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (maaliskuu 2012) 1. JOHDANTO Tässä neljännesvuosittaisessa tiedonannossa arvioidaan toimenpiteitä, jotka Kreikka on toteuttanut ja joita se suunnittelee toteuttavansa 12. huhtikuuta 2011 hyväksytyn neuvoston päätöksen 2011/734/EU 1 noudattamiseksi. Toimet, jotka oli toteutettu vuoden 2011 syyskuun loppuun mennessä, arvioitiin 26. lokakuuta 2011 päivätyssä tiedonannossa 2. Tätä tiedonantoa ja sen liitteenä olevaa komission yksiköiden vaatimustenmukaisuuskertomusta, joka on laadittu yhteistyössä EKP:n kanssa 3, käytetään myös arvioitaessa, noudattaako Kreikka talous- ja finanssipolitiikan muistiota ja talouspoliittisia erityisehtoja koskevaa yhteistyömuistiota 4, jotka liittyvät Kreikan ja muiden euroalueen jäsenvaltioiden lainajärjestelysopimukseen. Tämä arviointi perustuu tarkastuskäyntiin, jonka komission yksiköt tekivät yhdessä IMF:n ja EKP:n henkilöstön kanssa 18. tammikuuta 10. helmikuuta 2012 talouden sopeutusohjelman yhteydessä sekä Kreikan valtiovarainministeriön 2. maaliskuuta 2012 toimittamaan neljännesvuosittaiseen raporttiin. 2. 12 PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2011 ANNETTU NEUVOSTON PÄÄTÖS Neuvosto antoi 12. heinäkuuta 2011 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan ja 136 artiklan mukaisesti päätöksen, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi viimeistään vuonna 2014. Tällä päätöksellä laadittiin uudelleen toukokuussa 2010 annettu päätös 5, jota oli muutettu useita kertoja. Päätöksessä edellytettiin, että Kreikka toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, joilla pyritään siihen, että julkisen talouden alijäämä alittaa seuraavat enimmäismäärät: 17 065 miljoonaa euroa (7,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun lähtökohtana ovat nyt käytettävissä olevat BKT-ennusteet) vuonna 2011; 1 2 3 4 5 EUVL L 296, 15.11.2011, s. 38. KOM(2011) 705 lopullinen. The Economic Adjustment Programme for Greece March 2012, European Economy Occasional Paper, [ ]. Kyseisessä asiakirjassa arvioidaan yksityiskohtaisemmin makrotalouteen, rahoitukseen, julkiseen talouteen ja rakennepolitiikkaan liittyvien uudistusten edistymistä. Talous- ja finanssipolitiikan muistio ja talouspoliittisia erityisehtoja koskeva yhteistyömuistio, annettu 31 päivänä lokakuuta 2011. Neuvoston päätös 2010/320/EY (EUVL L 145, 11.6.2010). FI 2 FI

14 916 miljoonaa euroa (7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun lähtökohtana käytetään viimeisimpiä BKT-ennusteita) vuonna 2012; 11 399 miljoonaa euroa (5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja 6 385 miljoonaa euroa (3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2014 67. Päätöstä muutettiin 8 marraskuuta 2011 8. Edellä mainitut julkisen talouden alijäämää koskevat nimelliset enimmäismäärät pidettiin kuitenkin ennallaan. 3. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31. JOULUKUUTA 2011 ASTI Kreikka on talouden sopeutusohjelmassa sitoutunut noudattamaan valtion perusmenoille, julkisen talouden rahoitusasemalle, valtion velkakannalle ja yksityistämistuloille asetettuja neljännesvuosittaisia tuloskriteerejä sekä kertyville maksurästeille vahvistettua ohjeellista kriteeriä 9. Vuoden 2011 syyskuun lopussa tulokset olivat vaihtelevia. Valtion perusmenojen (tosiasialliset tiedot: 42,0 miljardia euroa; kriteeri: 44,5 miljardia euroa) ja valtion velan (tosiasialliset tiedot: 360,4 miljardia euroa; kriteeri: 394,0 miljardia euroa) kriteerit täyttyivät. Julkisen talouden perusjäämätavoitteesta jäätiin kuitenkin pienellä marginaalilla (tosiasialliset tiedot: 5,2 miljardia euroa; kriteeri: 5,0 miljardia euroa), koska veroja ja sosiaaliturvamaksuja kerättiin suunniteltua vähemmän. Yksityistämistuloja koskevaan tavoitteeseen ei päästy (tosiasialliset tiedot: 0,39 miljardia euroa; kriteeri: 1,7 miljardia euroa). Kertyville maksurästeille vahvistettua ohjeellista kriteeriä ei noudatettu, sillä maksurästejä kertyi 1. päivästä tammikuuta 2011 syyskuun 2011 loppuun 1,1 miljardia euroa. Käytettävissä olevat vuoden 2011 joulukuun lopun tiedot osoittavat, että julkisen talouden kassaperusteiselle perusjäämälle (tosiasialliset tiedot: 4,8 miljardia euroa; kriteeri: 5,1 miljardia euroa), valtion perusmenoille (tosiasialliset tiedot: 58,9 miljardia euroa; kriteeri: 60,8 miljardia euroa) ja valtion velkakannalle (tosiasialliset tiedot: 378,1 miljardia euroa; kriteeri: 394,0 miljardia euroa) asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Vaikka talouden oletettua jyrkempi taantuma aiheutti merkittävää vastatuulta sekä poliittista ja yhteiskunnallista epävakautta, tavoitteet saavutettiin pääomamenojen ja muiden harkinnanvaraisten menojen leikkauksilla, jotka kompensoivat hyvin verojen ja sosiaaliturvamaksujen pienempää määrää ja lääkekustannusten menonylityksiä. Tulot rakennerahastoista, mukaan lukien unionin rahoitusosuuden nostaminen 75 prosentista 85 prosenttiin ja 10 prosentin suuruinen 6 7 8 9 BKT:hen suhteutetut alijäämäluvut ovat viitteellisiä. Neuvoston 12. heinäkuuta 2011 tekemässä päätöksessä BKT:hen suhteutetut alijäämäluvut viittaavat heinäkuussa 2011 saatavilla olleisiin nimellisiin BKT-lukuihin, jotka olivat BKT:hen suhteutettuina 7,2 prosenttia vuonna 2011, 6,5 prosenttia vuonna 2012, 4,8 prosenttia vuonna 2013 ja 2,6 prosenttia vuonna 2014. Päätöksessä edellytetään lisäksi, että julkisen talouden sulautetun bruttovelan vuotuinen kasvu on enintään 17 365 miljoonaa euroa vuonna 2011; 15 016 miljoonaa euroa vuonna 2012, 11 599 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 7 885 miljoonaa euroa vuonna 2014. Neuvoston päätös 2011/791/EU (EUVL L 320, 11.6.2010, s. 8). Myös keskushallinnon myöntämille takauksille, valtion velalle ja maksamattomille ulkomaanveloille on asetettu tuloskriteerit. Näitä ei käsitellä tässä tiedonannossa. Ks. edellä mainittu vaatimustenmukaisuuskertomus. FI 3 FI

lisämaksujärjestely 10, auttoivat myös osaltaan pitämään maksuvalmiuden raamissaan, joskin valtion investointitoiminnan pysähtymisen kustannuksella. Vuoden 2011 lopuksi asetettuun tarkistettuun yksityistämistavoitteeseen (tosiasialliset tiedot: 1,6 miljardia euroa; kriteeri: 1,7 miljardia euroa) ei päästy, mutta marginaali jäi pienemmäksi kuin syyskuussa, kun peli- ja matkapuhelinlupien laajennukset toteutuivat. Kotimaiset maksurästit olivat edelleen hyvin suuret (maksurästejä kertyi 220 miljoonaa euroa tammikuusta 2011 joulukuuhun 2011 ja kaikkiaan maksurästejä oli 5,6 miljardia euroa vuoden lopussa), mutta hallitus onnistui silti vähentämään maksurästejä 900 miljoonaa euroa vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2011 julkisen talouden alijäämäksi, EKT-järjestelmän mukaan koottuna, arvioidaan tällä hetkellä 20,2 miljardia euroa (9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tämä ylittää neuvoston päätöksessä vahvistetun 17,1 miljardin euron (7,9 prosenttia suhteessa BKT:hen) enimmäismäärän, kuten jo edellisessä tiedonannossa arveltiin. Vuoden 2011 arvioitu alijäämä ylittää aiemmat ennusteet nyt vain hieman, vaikka makrotaloudellinen ympäristö on heikentynyt merkittävästi. Taulukossa 1 esitetään yksityiskohtaiset tiedot sekä valtion että julkisen talouden talousarvion toteutuksesta tammi-joulukuussa 2011 kassaperusteisesti ja verrattuna komission yksiköiden kesäkuussa ja lokakuussa 2011 esittämiin ennusteisiin. Taulukko osoittaa, että tavanomaisten valtion menojen supistaminen viime kuukausina korvasi paremmin kuin hyvin toteutumatta jääneet tulot. Sosiaaliturvan tileissä kuitenkin todettiin suuri poikkeama suunnitelmista. 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1311/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 5). FI 4 FI

Taulukko 1: Talousarvion toteuttaminen tammi syyskuussa ja tammi joulukuussa 2011 (kassaperusteisena) Syyskuu Joulukuu EK:n ennusteet kesäk. 2011 Tosias. Ero EK:n ennusteet lokak. 2011 Tosias. Ero VALTION KOKONAISTULOT (i+..+v-vi+vii) 37 153 36 858-295 54 218 53 761-457 VALTION KOKONAISTULOT (i+..+v-vi), ilman pääomatuloja 34 996 34 981-15 50 918 49 991-927 Toistuvat tulot (i+ +iv) 37 609 37 596-13 54 104 53 214-890 Välittömät verot (i) 14 315 14 313-2 20 627 20 156-471 Välilliset verot (ii) 20 614 20 617 3 29 150 28 587-563 Nostot EU:lta (iii) 135 137 2 186 273 87 Muut ei-verotulot (iv) 2 544 2 529-15 4 140 4 198 58 Toistumattomat tulot (v) 1 328 1 327-1 1 926 1 920-6 Veronpalautukset (vi) 3 365 3 942 577 4 124 5 143 1 019 Pääomatulot (vii) 2 156 1 877-279 3 300 3 770 470 Lisätoimenpide: kollektiivinen täytäntöönpanoriski 0 0 0-412 0 412 VALTION KOKONAISMENOT (i+ +ix) 56 275 55 805-470 75 707 74 919-788 VALTION KOKONAISMENOT (i+ +ix), ilman pääomamenoja 52 786 52 273-513 68 157 68 311 154 Palkat ja eläkkeet (i) 16 237 16 269 32 21 531 21 816 285 Maksut sosiaaliturvarahastoon ja sosiaaliturva (ii) 13 285 13 076-209 16 684 17 114 430 Toimintamenot ja muut menot (iii) 4 570 4 403-167 7 302 6 998-304 Korvamerkityt tulot (OTA) (iv) 3 755 3 517-238 5 057 5 000-57 Varanto/varannot 68 0-68 270 0-270 DEH-rahaston maksupyyntöjä vastaan suoritettavat maksut (vi) 487 542 55 600 600 0 Tuet sairaaloille aiempien velkojen maksuun (vi) 434 434 0 450 435-15 Korkomenot (viii) 13 950 14 032 82 16 263 16 348 85 Pääomamenot (ix) 3 489 3 532 43 7 550 6 608-942 Valtiontalouden rahoitusasema -19 122-18 947 175-21 489-21 158 331 Puolustusmenot ja NATO 170 182 12 1 140 375-765 Paikallishallinnon taseet 359 435 76-35 284 319 Sosiaaliturvarahaston taseet 246-516 -762 767-1 014-1 781 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen taseet 513 581 68 584 1 031 447 Valtionyhtiöiden taseet -373-304 69-497 -263 234 Muutos maksurästien kokonaismäärässä 448 236-212 -700-517 183 JULKISEN TALOUDEN KASSAPERUSTEINEN PERUSJÄÄMÄ -5 000-5 169-169 -5 100-4 821 279 JUlLKISEN TALOUDEN KASSAPERUSTEISET PERUSMENOT 44 500 42 045-2 455 60 800 58 863-1 937 4. KEHITYSNÄKYMÄT VUODEKSI 2012 JA VUOSIKSI 2013 2014 Julkisen talouden näkymät vuodeksi 2012 ovat selvästi huonontuneet edellisen tiedonannin julkaisemisesta. Julkisen talouden heikentyminen johtuu heikommasta lähtökohdasta (vuoden 2011 tilit) ja oletettua laajemmasta taloudellisista takaiskusta: BKT:n määrän ennustetaan vuonna 2012 supistuvan 4,7 prosenttia aiemmin ennustetun 2,8 prosentin sijaan. Toimenpiteiden täytäntöönpanosta lipsuttiin myös toistuvasti vuonna 2011, ja tämä vaikuttaa vuoden 2012 tileihin. Lisäksi kilpailukyvyn palauttamiseksi toteutettava kunnianhimoinen työmarkkinauudistuspaketti, johon sisältyy yksityisen sektorin minimipalkkojen leikkauksia (lisätietoja vaatimustenmukaisuuskertomuksessa), vaikuttaa lyhyellä aikavälillä kielteisesti sisäiseen kysyntään ja julkisen talouden tileihin vuonna 2012. Samaan aikaan vuoden 2012 korkomenoja tarkistetaan selvästi alaspäin lainojen vaihdon ansiosta, jonka Kreikka toteutti 26. lokakuuta 2011 pidetyn euroalueen huippukokouksen ja 21. helmikuuta 2012 pidetyn Euroryhmän kokouksen mukaisesti. Tämän perusteella komissio suosittelee, että neuvosto muuttaa Kreikan julkisen talouden tileille vuosiksi 2012 2014 asetettua tavoitetta, joka olisi määriteltävä nimellisen perusjäämän FI 5 FI

perusteella. Komission neuvoston päätökseksi päätöksen 2011/734/EU muuttamisesta antaman suosituksen (KOM (2012) 116) mukaan Kreikan perusalijäämän olisi oltava enintään 2 037 miljoonaa euroa vuonna 2012 (1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tämän jälkeen Kreikan tulisi pyrkiä 3 652 miljoonan euron perusylijäämään (1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja 9 356 miljoonan euron perusylijäämään (4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2014. Julkisen talouden kokonaisalijäämänä ilmaistuna edellä mainitut tavoitteet ovat seuraavat: 14 811 miljoonaa euroa (7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2012, 9 462 miljoonaa euroa (4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja 4 499 miljoonaa euroa (2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2014. Vuoden 2014 perusylijäämää koskeva uusi tavoite on johdonmukainen liiallisen alijäämän korjaamisen kanssa vuonna 2014 neuvoston päätöksen edellyttämällä tavalla. Komission yksiköt ovat yhteistyössä EKP:n ja IMF:n henkilöstön kanssa arvioineet, että vuoden 2012 perusalijäämä olisi ilman lisätoimenpiteitä 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, kun edellisen tiedonannon julkaisuhetkellä odotettiin hienoista perusylijäämää. Näin ollen Kreikan oli tarkistetun tavoitteensa saavuttamiseksi laadittava toimenpiteitä, joiden vaikutus on 3 miljardia euroa (tai 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Kreikan ilmoittamat toimenpiteet olivat seuraavat: Lääkekustannusten vähentäminen vähintään 1 076 miljoonaa euroa alentamalla lääkkeiden hintoja (geneeriset, patenttisuojaamattomat ja merkkilääkkeet), nostamalla omavastuuosuuksia, supistamalla farmaseuttien ja tukkukauppiaiden kaupan lisiä, käyttämällä pakollisia sähköisiä lääkemääräyksiä tehoaineen ja protokollan mukaan, tarkistamalla luetteloa korvattavista lääkkeistä ja ottamalla käyttöön neljännesvuosittaisten hyvitysten järjestelmä (automaattinen takaisinperintä) lääketeollisuuden maksuja varten. Vähintään 50 miljoonan euron suuruinen vähennys sairaalalääkäreiden ylityökorvauksissa. Sotilasmateriaalihankintojen 300 miljoonan euron suuruinen vähennys (käteinen ja toimitukset). Vähintään 370 miljoonan euron suuruinen vähennys (vuoden 2012 talousarvioon verrattuna) keskushallinnon toimintamenoissa ja vaaleihin liittyvissä menoissa, ja tästä vähintään 100 miljoonaa euroa armeijan toimintamenoja ja vähintään 70 miljoonaa euroa vaalimenoja. Paikallisviranomaisten toimintamenojen vähentäminen siten, että säästöä syntyy vähintään 50 miljoonaa euroa. Syrjäisillä alueilla asuvien tukien leikkausten keskittäminen alkuun ja useiden ministeriöiden valvonnassa olevien lukuisten yksiköiden avustusten leikkaukset, joilla pyritään vähentämään menoja vähintään 190 miljoonaa euroa vuonna 2012. Julkisiin investointimäärärahoihin 400 miljoonan euron vähennys: tämä leikkaus toteutetaan pienentämällä yksityisten investointien ja kansallisesti rahoitettavien investointihankkeiden tukia. Julkisten investointimäärärahojen vähennys ei vaikuta rakennerahastoista yhteisrahoitettaviin hankkeisiin (vuosien 2000 2006 toimenpideohjelmista rahoitettavat keskeneräiset hankkeet, koheesiorahaston hankkeet FI 6 FI

(2000 2006), vuosien 2007 2013 toimenpideohjelmat ja edellä mainittuihin hankkeisiin liittyvät muut kuin tukikelpoiset menot TEN-T-hankkeet mukaan luettuina). Muutokset lisäeläkerahastoissa ja eläkerahastoissa, joista maksetaan suuria keskimääräisiä eläkkeitä tai jotka saavat paljon avustusta talousarviosta, ja muiden suurten eläkkeiden leikkaukset vähintään 450 miljoonan euron suuruisen säästön aikaansaamiseksi (netto, kun otetaan huomioon toimien vaikutukset veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin). Perhe-etuuksien leikkaukset korkean tulotason kotitalouksissa 43 miljoonan euron suuruisen säästön aikaansaamiseksi. Keskimäärin 12 prosentin vähennys julkisen sektorin ns. erityispalkoissa, joihin ei sovelleta uutta palkkataulukkoa. Tätä sovelletaan 1. päivästä kesäkuuta 2012, ja siitä odotetaan vähintään 205 miljoonan euron suuruista säästöä (netto, kun otetaan huomioon toimien vaikutukset veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin). Mikään näistä toimenpiteistä ei ole veroluonteinen, vaan ne kaikki vaikuttavat talousarvion menopuoleen. Näin toimenpiteet ovat kasvumyönteisempiä, ja niiden sosiaalinen vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Jos nämä toimenpiteet toteutetaan täysimääräisesti, Kreikka on nykyisten makrotalouden ennusteiden mukaan saavuttamassa perusalijäämätavoitteensa, joka on 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. On kuitenkin olemassa suuri riski, että suunnitellut toimenpiteet eivät toteudukaan ja taloudellinen tilanne heikkenee entisestään. Käytettävissä olevat vuosien 2013 ja 2014 ennusteet paljastavat julkisessa taloudessa huomattavan aukon näiden vuosien tarkistettujen tavoitteiden suhteen (ks. taulukko 2). Siksi Kreikan on lähikuukausina ilmoitettava ja hyväksyttävä huomattavia julkisen talouden lisätoimenpiteitä erityisesti päivittäessään vuoden 2012 toukokuussa keskipitkän aikavälin talousarviotaan (keskipitkän aikavälin finanssipoliittista strategiaa). Näiden toimenpiteiden valmistelua varten hallitus on käynnistänyt julkisia menoja koskevien ohjelmien tarkistuksen. Tarkistuksessa käytetään ulkopuolista teknistä apua ja keskitytään eläkkeisiin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin siten, että sosiaalisen suojelun perustaso säilyy, puolustusmenoihin puuttuminen ei vaikuta kansalliseen puolustusvalmiuteen ja keskus- ja paikallishallinnon rakenneuudistus toteutuu. Lähikuukausina jatketaan myös lääkemenojen ja sairaaloiden toimintamenojen järkiperäistämistä sekä rahana annettavien sosiaalietuuksien määrittelyä. FI 7 FI

Taulukko 2: Alijäämien kirjanpito: alijäämän vuotuinen kehitys milj. euroa % suht. BKT:hen Vuoden 2009 alijäämä (toteutunut) 36624 15,6 Perusalijäämän liukuma vuonna 2010 6274 2,8 Muutos korkomenoissa 266 0,1 Vuonna 2010 toteutuneet toimenpiteet 1/ 19074 8,4 Nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen -- 0,5 Vuoden 2010 alijäämä (toteutunut) 24090 10,6 Perusalijäämän liukuma vuonna 2011 10579 4,9 Muutos korkomenoissa 2206 1,0 Vuonna 2011 toteutuneet toimenpiteet 1/ 16680 7,7 Nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen -- 0,6 Vuoden 2011 alijäämä (arvio) 20196 9,4 Perusalijäämän liukuma vuonna 2012 9804 4,8 Muutos korkomenoissa -2005-1,0 Toimenpiteet vuodeksi 2012 1/ 13191 6,5 Nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen -- 0,5 Vuoden 2012 alijäämä (ennuste) 14804 7,3 Perusalijäämän liukuma vuonna 2013-4077 -2,0 Muutos korkomenoissa 319 0,2 Toimenpiteet vuodeksi 2013 1/ 1584 0,8 Vuonna 2013 määritettävät toimenpiteet 7157 3,5 Nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen -- 3,6 Vuoden 2013 alijäämä (tavoite) 9462 4,7 Perusalijäämän liukuma vuonna 2014-2640 -1,3 Muutos korkomenoissa 741 0,4 Toimenpiteet vuodeksi 2014 1/ 3065 1,5 Vuotta 2014 varten määritettävät toimenpiteet 4238 2,0 Nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen -- 1,9 Vuoden 2014 alijäämä (tavoite) 4499 2,2 Huom. Alijäämä vuonna t = Alijäämä vuonna t-1 plus perusalijäämän liukuma plus muutos korkomenoissa miinus toimenpiteet (ja kun kyseessä suhde BKT:hen: plus nimellisen BKT:n kasvun vaikutus alijäämäsuhteeseen). 1/ Siirrot mukaan luettuina. FI 8 FI

Taulukko 3: Makrotalouden ja julkisen talouden indikaattorit 2011-2014 (miljardia euroa, jollei toisin ilmoiteta) 2011 2012 2013 2014 BKT:n määrän kasvu (%) -6,8-4,7 0,0 2,5 EKT95:n muk. julkisen talouden perusjäämä (ennusteet ilman politiikan muutoksia) -5,3-2,0-3,7-2,3 % suhteessa BKT:hen -2,5-1,0-1,8-1,1 Julkisen talouden perusjäämätavoite -2,0 3,7 9,4 % suhteessa BKT:hen -1,0 1,8 4,5 EKT95:n muk. julkisen talouden rahoitusasema (ennusteet ilman politiikan muutoksia) -20,1-14,8-16,9-16,2 % suhteessa BKT:hen -9,3-7,3-8,3-7,8 EKT95:n muk. julkisen talouden rahoitusasema (johdonmukainen perusjäämätavoitteiden kanssa) -14,8-9,5-4,5 % suhteessa BKT:hen -7,3-4,7-2,2 5. VEROHALLINTO JA MENOJEN VALVONTA Verokantojen nostamiseen, veropohjan laajentamiseen tai menojen pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi julkisen talouden vakauttamisen edistyminen edellyttää verohallinnon parantamista ja veronkierron torjuntaa sekä menojen valvontaa. Vaikka näillä aloilla on tapahtunut jonkin verran edistystä, useimmissa tapauksissa tämä on ollut selvästi suunniteltua hitaampaa. Vuoden 2010 ohjelmasta alkaen verohallinnon uudistuksissa on keskitytty pääasiassa lainsäädännön parantamiseen verohallinnon ja -valvonnan tehostamiseksi, tehokkaan hankkeiden johtamistavan käyttöönottoon ja veronkierron ehkäisystrategian suunnitteluun verokurin palauttamiseksi ja sääntöjen noudattamisen parantamiseksi. Painopistettä on nyt siirretty toteutukseen: hallitus palkkaa parhaillaan verotarkastajia. Verotarkastusten määrän ja laadun odotetaan myös parantuvan. Lisäksi edellytetään verohallinnon kannustinrakenteiden ja päätoimipaikan toimintojen vahvistamista. Hallitus on myös aloittanut paikallisten verovirastojen yhdistämisen, joka on määrä saada päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Käyttöön on otettu myös uudistuksia, joilla vahvistetaan julkisten menojen hallinnointia. Julkista taloutta koskevien tietojen oikea-aikainen toimittaminen on parantunut, kun substanssiministeriöt, paikallisviranomaiset ja oikeushenkilöt ovat alkaneet käyttämään raportoinnissa sähköisiä portaaleja. Edistystä kuitenkin tarvitaan vielä järjestelmän laajentamiseksi sosiaaliturvarahastoihin ja julkisiin investointimäärärahoihin. Myös menojen valvonta on parantunut, kun ministeriöt ja muut tahot ovat ottaneet käyttöön maksusitoumusrekisterit. Maksusitoumusrekisterit eivät kuitenkaan vielä toimi tehokkaasti tavanomaisen talousarvion ylisuurten maksusitoumusten ja maksurästien valvonnassa ja järjestelmä on vielä laajennettava investointimäärärahoihin. Valtiovarainministeriön kirjanpitovirasto on perustanut koordinointikomitean, jonka tehtävänä on valvoa ja lujittaa maksusitoumustarkastuksia, jotta maksurästien kertyminen voidaan estää. 6. YKSITYISTÄMINEN Kreikan yksityistämisrahasto (Hellenic Republic Asset Development Fund, HRADF) on ollut täysin toimintakykyinen alkusyksystä 2011. Se on palkannut taloudelliset, oikeudelliset ja tekniset neuvonantajat useimpiin vuosiksi 2012 2014 suunniteltuihin yksityistämishankkeisiin ja määritellyt kokonaisvaltaisen strategian FI 9 FI

yksityistämissuunnitelman toteuttamista varten. Nykyisistä huonoista markkinaolosuhteista ja teknisten valmistelujen pitkäaikaisuudesta johtuen saadut tulot ovat toistaiseksi jääneet suunniteltua pienemmiksi (ks. taulukko). Tällä välin on jo käynyt selväksi, että tavoitteena olleita 50 miljardin euron yksityistämistuloja ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä vaan pidemmällä aikavälillä. Tämän seurauksena vuotuisia tulotavoitteita on tarkistettu seuraavasti: vähintään 5 200 miljoonaa euroa vuoden 2012 loppuun mennessä, 9 200 miljoonaa euroa vuoden 2013 loppuun mennessä ja 14 000 miljoonaa euroa vuoden 2014 loppuun mennessä. Taulukko 4: Yksityistämissuunnitelma: toistaiseksi toteutuneet hankkeet Varat Sopimuspäivämäärä Myyty osuus Kreikan hallituksen omistuksessa vielä olevat osuudet Tuotot (käteinen, milj. euroa) Kumulatiivinen vuonna (milj. euroa) Maksua on lykätty OTE heinäkuu 2011 10% 4% 392 392 - OPAP 1 (toimiluvan jatkaminen 2020 2030) lokakuu 2011 - - 375 767 85 (viim. Q4-2013) OPAP 2 (uuden lisenssin myynti videopeliautomaatteja varten) lokakuu 2011 - - 475 1,242 85 (viim. Q4-2013) Matkapuhelinliikenne (radiotaajuuksia koskevien toimilupien huutokauppa) joulukuu 2011 - - 380 1,622-7. PÄÄTELMÄT Kuten edellisen tiedonannon antamisen yhteydessä oletettiinkin, julkisen talouden alijäämälle (EKT95:n pohjalta) neuvoston päätöksellä vuodeksi 2011 vahvistettu enimmäismäärä ylittyy. Kreikan julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 20 200 miljoonaa euroa eli 9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun tavoite oli 17 065 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio suosittaa, että neuvosto tarkistaa julkisen talouden tavoitteita, joihin Kreikan olisi pyrittävä vuosina 2012 2014. Nämä tavoitteet olisi määriteltävä nimellisinä perusali/- ylijääminä seuraavasti: vuonna 2012 perusalijäämä saa olla enintään 2 037 miljoonaa euroa (1 prosentti suhteessa BKT:hen), vuonna 2013 perusylijäämän olisi oltava vähintään 3 652 miljoonaa euroa (1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja vuonna 2014 taasen vähintään 9 356 FI 10 FI

miljoonaa euroa (4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Nämä tavoitteet ovat johdonmukaisia sen kanssa, että liiallinen alijäämä saataisiin korjattua vuoteen 2014 mennessä, kuten neuvoston päätöksessä vaaditaan, sillä vastaavat kokonaisalijäämätavoitteet ovat 7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Vaikka Kreikan hallituksen hiljattain ilmoittamat toimenpiteet ovat johdonmukaisia vuoden 2012 tavoitteen saavuttamiseksi, täytäntöönpanoon liittyvät riskit ovat hyvin suuret. Lisäksi vuosina 2013 2014 on edelleen toteutettava huomattavia julkisen talouden vakauttamistoimia, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua viimeistään vuonna 2014 neuvoston päätöksen edellyttämällä tavalla. FI 11 FI

LIITE: NEUVOSTON PÄÄTÖKSESSÄ VAADITUT TOIMENPITEET 1 artiklan 2 kohta: "Liiallisen alijäämän korjaamiseen johtavalla sopeutusuralla on pyrittävä siihen, että julkisen talouden alijäämä on enintään ( ) 17065 miljoonaa euroa (7,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2011 ( )." 1 artiklan 3 kohta. "Edellä 2 kohdassa tarkoitettu sopeutusura edellyttää, että julkisen talouden sulautetun bruttovelan vuotuinen muutos on enintään 34 058 miljoonaa euroa vuonna 2010, 17365 miljoonaa euroa vuonna 2011 ( )" Toteuttamatta. Toteuttamatta. 2 artiklan 6 a kohta "Kreikan on viipymättä hyväksyttävä ja toteutettava seuraavat toimenpiteet: a) Sen on vähennettävä verovapautuksia ja erityisesti alennettava verottoman henkilökohtaisen tulon rajaa vähintään 2 831 miljoonan euron lisätulojen saamiseksi vuonna 2012. Toteutettu. b) Sen on otettava käyttöön kiinteistöjä koskeva pysyvä maksu, joka kannetaan sähkölaskujen yhteydessä, vähintään 1 667 miljoonan euron lisätulojen saamiseksi vuonna 2011 ja 1 750 miljoonan euron vuosittaisten lisätulojen vuodesta 2012. c) Sen on alettava viipymättä soveltaa valtion virkamiesten tarkistettua palkkataulukkoa, jolla supistetaan menoja vähintään 101 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja jonka ansiosta vuonna 2012 saadaan säästöjä vähintään 552 miljoonaa euroa, keskipitkän aikavälin vuoteen 2015 ulottuvan finanssipoliittisen strategian ansiosta saavutettavien säästöjen lisäksi. Uudistuksen on katettava kaikki julkishallinnon työntekijät, lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan erityisiä palkkajärjestyjä. Nettosäästöissä otetaan huomioon tämän toimenpiteen vaikutus tuloveroon ja sosiaaliturvamaksuihin sekä erityisille työntekijäluokille maksettaviin bonuksiin. d) Sen on leikattava perus- ja lisäeläkkeitä sekä eläkkeelle jääville maksettavia kiinteämääräisiä kertakorvauksia vähintään 219 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2011 ja 446 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi vuonna 2012 keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian ansiosta saavutettavien säästöjen lisäksi. e) Sen on rajoitettava "vihreän rahaston" menot viiteen prosenttiin rahaston talletuksista 360 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2012. Toteutettu. f) Sen on annettava ministeriön päätökset tai kiertokirjeet, jotka liittyvät keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa tarkoitettuihin maakaasun valmisteveroa, lämmitysöljyä ja FI 12 FI

ajoneuvoveroja koskeviin toimenpiteisiin. g) Sen on annettava ministeriön päätökset, joilla yhdenmukaistetaan terveydenhuoltoalan etuuksien sääntelyä useiden sosiaaliturvarahastojen osalta. h) Sen on annettava lainsäädäntö, jota sovelletaan solidaarisuuslisän kantamiseen veronpidätyksen kautta. i) Se on annettava ministeriön päätökset yksikköjen toiminnan lakkauttamisesta, yhdistämisestä tai huomattavasta supistamisesta. Tämä koskee seuraavia: KED, ETA, ODDY, National Youth Institute, EOMEX, IGME, OSK, DEPANOM, THEMIS, ETHYAGE ja ERT. Lisäksi se koskee 35:tä pienempää yksikköä. j) Sen on annettava keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian säästötavoitteita noudattaen ministeriön päätös, jossa täsmennetään työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä sovellettavat perusteet. k) Sen on annettava laki perus- ja lisäeläkkeiden indeksoinnin jäädyttämisestä vuoden 2015 loppuun asti. l) Sen on saatettava päätökseen lääkkeiden positiiviluettelo, jossa vahvistetaan sosiaaliturvarahastojen maksamat hinnat. m) Sen on siirrettävä yksityistämisrahastoon (Hellenic Republic Asset Development Fund, HRADF) seuraavat omaisuuserät: Alpha Bank (0,619 % osakkeista); Kreikan keskuspankki (1,234 % osakkeista); Piraeus Bank (1,308 % osakkeista); Pireuksen satamaviranomainen (23,1 % osakkeista); Thessalonikin satamaviranomainen (23,3 % osakkeista); Elefsinan, Lavrion, Igoumenitsan, Alexandroupolisin, Volosin, Kavalan, Korfun, Patrasin, Rafinan ja Heraklionin satamaviranomaiset (100 %); Ateenan vesi- ja viemäriyhtiö (27,3 %); Thessalonikin vesi- ja viemäriyhtiö (40 %); alueelliset valtionlentokentät (toimilupaoikeuksien siirtäminen); Etelä-Kavalan rannikon edustalla oleva maakaasun varastointilaitos (nykyisten ja tulevien toimilupien oikeuksien siirtäminen); Kreikan moottoritiet (nykyisten ja tulevien toimilupien taloudellisten oikeuksien siirtäminen); Egnatia odos (100 %); Kreikan posti (90 %); OPAP, SA (29 %); neljä valtion omistuksessa olevaa rakennusta. n) Sen on nimitettävä oikeudelliset, tekniset ja taloudelliset neuvonantajat vähintään 14:ää edellä mainittua yksityistämishanketta varten, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä. o) Työmarkkinaosapuolten kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella ja ottaen huomioon työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sekä yritysten kilpailukyvyn parantamista koskeva tavoite sen on hyväksyttävä lisätoimenpiteitä palkkojen mukauttamiseksi taloudelliseen tilanteeseen. Erityisesti: sen on lakkautettava FI 13 FI

ammatti- ja toimialakohtaisten sopimusten ulottaminen ulkopuolisiin ja ns. suosituimmuusperiaatteen soveltaminen keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian soveltamisaikana siten, että yrityskohtaiset sopimukset tulevat vallitseviksi toimiala- ja ammattikohtaisiin sopimuksiin verrattuna; yrityskohtaisten työehtosopimusten allekirjoittajina voivat olla joko ammattiyhdistykset tai, jollei liittoa ole olemassa yritysten tasolla, yritysneuvostot taikka muut työtekijöiden edustajat yritysten koosta riippumatta." 2 artiklan 7 kohta: Kreikan on toteutettava seuraavat toimenpiteet joulukuun 2011 loppuun mennessä: a) Sen on laadittava vuoden 2012 talousarvio keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian tavoitteita ja tässä päätöksessä vahvistettuja alijäämätavoitteita noudattaen; sen on päivitettävä ja julkistettava keskipitkän aikavälin finanssipoliittisessa strategiassa vahvistettuja useita toimenpiteitä koskevat tiedot ja säädettävä talousarvion toteuttamisen edellyttämät veroja ja menoja koskevat lait, samaan aikaan kuin talousarvio hyväksytään. b) Sen on vahvistettava vuosien 2007 2013 kansallisen strategiaviitekehyksen puitteissa toteutettavien operatiivisten ohjelmien kaikkien hallintoviranomaisten ja välittävien elinten hallintokapasiteettia ja huolehdittava siitä, että ne sertifioidaan ISO 9001:2008 -standardin (laadunhallinta) mukaisesti. Toteutettu. Suurelta osin toteutettu. Meneillään. c) Sen on otettava käyttöön sairaalakohtainen kustannuslaskentamenetelmä, jota käytetään vuodesta 2013 budjetointitarkoituksiin. ESY.net-verkkoalustan avulla kootaan nyt yhteen kaikkien terveydenhoitojärjestelmään kuuluvien sairaaloiden rahoitusta ja toimintaa koskevat perusindikaattorit. Ensimmäisen raportin on määrä valmistua viimeistään maaliskuussa 2012. Meneillään. d) Sen on arvioitava keskushallinnon toimintaa koskevan riippumattoman selvityksen ensimmäisen vaiheen tulokset ja laadittava tämän perusteella toimintasuunnitelma selvityksessä annettujen konkreettisten poliittisten suositusten panemiseksi täytäntöön. Näissä suosituksessa on täsmennettävä, kuinka julkisen sektori toimintaa saadaan yksinkertaistettua ja tehostettua entisestään, määriteltävä selkeästi ministeriötason yksiköiden vastuualueet ja työnjako, poistettava päällekkäiset toimivaltuudet ja parannettava ministeriöiden välistä ja niiden sisäistä liikkuvuutta; lisäksi olemassa olevia sosiaalisia ohjelmia koskeva keskeneräinen selvitys on saatettava päätökseen. OECD:n raportti keskushallintouudistuksista julkaistiin joulukuussa 2011. Hallitus pohtii raportin suosituksia. Uudistusten toteuttamiseksi vuoden 2012 aikana on laadittu etenemissuunnitelma. Lakiehdotus on valmisteilla. OECD:n ja IMF:n yhteinen teknisen avun ryhmä on kerännyt kaikista substanssiministeriöistä tiedot sosiaalisista ohjelmista. Loppuraportin on tarkoitus olla valmis maaliskuun loppuun mennessä. Toisessa vaiheessa yhdistetään toimintaa koskeva tarkastelu ja loppuraportti, ja sen on tarkoitus olla valmis vuoden FI 14 FI

2012 maaliskuun loppuun mennessä. e) Sen on huolehdittava siitä, että julkinen hankintaviranomainen aloittaa toimintansa ja että sillä on käytettävissään tarvittavat resurssit täyttääkseen toimintasuunnitelmassa määritellyt tehtävänsä, tavoitteensa ja valtuutensa. f) Sen on tarkasteltava yksityisille palveluntarjoajille ulkoistettujen terveydenhuoltopalvelujen maksuja tavoitteena alentaa asianomaisia kustannuksia vähintään 15 prosentilla vuonna 2011 ja vielä 15 prosentilla vuonna 2012. g) Sen on toteutettava toimenpiteet verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi, veropohjien laajentamiseksi ja verokantojen alentamiseksi veroneutraalilla tavalla, kun kyse on yksityishenkilöiden tuloverosta, yhtiöiden tuloverosta ja arvonlisäverosta. h) Sen on toteutettava lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia julkisissa sairaaloissa käytettävien lääkkeiden määrästä on geneerisiä lääkkeitä, joiden hinta on alhaisempi kuin merkkituotteilla, ja patenttisuojattomia lääkkeitä, mikä tapahtuu erityisesti velvoittamalla kaikki julkiset sairaalat hankkimaan lääkkeet tehoaineen mukaan. i) Sen on nimitettävä neuvonantajat sellaisia vuodelle 2012 suunniteltuja muita yksityistämishankkeita varten, joita ei mainita 6 a kohdan n alakohdassa; sen on nopeutettava valtion maiden omistusoikeuden rekisteröintiä sekä matkailijoiden asuntoja ja maankäyttöä koskevan sekundaarilainsäädännön antamista; sen on perustettava julkisessa omituksessa olevista kiinteistöistä vastaava uusi pääsihteeristö, joka huolehtii sellaisista valtion omistuksessa olevista kiinteistöistä, jotka eivät ole yksityistettävissä, yhteistyössä vasta yhdistyneen ETA/KED:n (KED kiinteistövirasto ja ETA matkailualan kiinteistövirasto) kanssa, joiden on määrä valmistella kaupallisten ja vaihdettavissa olevien omaisuuserien yksityistämistä. Tavoitteena on parantaa kiinteistöomaisuuden hoitoa, poistaa kiinteistöomaisuuteen kohdistuvat rasitteet ja valmistella kiinteistöomaisuutta yksityistämistä varten; HRDAFin on perustettava kuusi kiinteistösalkkua; lisäksi on säädettävä lakkautettujen yksiköiden irtaimen ja kiinteän omaisuuden siirtämisestä valtiolle. j) Sen on uudistettava verotulojen hallinnointia seuraavien toimien avulla: oman yksikön avaaminen suuria veronmaksajia varten; esteiden poistaminen tehokkaan verohallinnon tieltä panemalla täytäntöön uuteen verolakiin sisältyvät tärkeimmät uudistukset, mukaan luettuna sellaisten virkamiesten korvaaminen toisilla, jotka eivät yllä tulostavoitteisiin, ja arvioimalla uudelleen verotarkastajien pätevyyttä; huomattavien riitatapausten nopeutettua ratkaisemista (90 päivän kuluessa) varten äskettäin perustetun Toteuttamatta. Meneillään, viivästynyt. Yksityisille palveluntarjoajille ulkoistettujen terveydenhuoltopalvelujen hinta on laskenut hieman. Korkeatasoisen uudistuksen varmistamiseksi tätä määräaikaa oli lykättävä yhteisymmärryksessä komission kanssa. Meneillään. Noin 30 prosenttia sairaaloiden lääkemenoista on geneerisiä lääkkeitä ja niiden määrä voi edelleen kasvaa. Osittain toteutettu. ETA/KED:n sulautuman tuloksena syntyneen ETAD:n on edelleen nimettävä ylin johto HRADF:n kuulemisen jälkeen. Osittain toteutettu. Useita toimia on käynnissä, mutta niissä on viivästyksiä. Useita pieniä ja tehottomia verovirastoja on suljettu tai liitetty yhteen (yhteensulautumista johtuvia toiminnallisia ongelmia ratkotaan) FI 15 FI

uuden hallinnollisten riitojen ratkaisuelimen toiminta; ainakin 31 verotoimiston toimintojen keskittäminen ja yhdistäminen. ja keskeisiä tehtäviä ollaan parhaillaan konsolidoimassa. Tarkastajia varten on hyväksytty tulosperusteiset sopimukset ja verotarkastajien arviointi on meneillään. Suurten veronmaksajien yksikkö on perustettu, mutta henkilöstöä puuttuu vielä eikä yksikön toiminta ole kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaista. k) Sen on tehostettava menojen valvontaa nimittämällä vakinaiset tilinpitäjät kaikkiin ministeriöihin. Toteutettu. l) Sen on julkaistava vuoteen 2015 ulottuva keskipitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jossa noudatetaan sääntöä, jonka mukaan kutakin viittä palveluksesta poistuvaa työntekijää kohden voidaan palkata vain yksi uusi työntekijä ja jota on sovellettava koko julkishallintoon ilman alakohtaisia poikkeuksia; lisäksi sen on siirrettävä noin 15 000 hallinnon eri yksiköissä tällä hetkellä työskentelevää työntekijää työvoimareserviin ja sijoitettava noin 15 000 työntekijää varhaiseläkkeelle. Työvoimareserviin ja varhaiseläkkeelle sijoitetuille työntekijöille maksetaan 60 prosenttia heidän peruspalkastaan (ylityökorvaukset ja muut ylimääräiset maksut pois luettuina) enintään 12 kuukauden ajan. Tämä 12 kuukauden jakso voidaan pidentää enintään 24 kuukauteen, kun kyseessä on lähellä eläkeikää oleva henkilöstö. Maksut työvoimareservissä olevalle työntekijälle ovat osa hänen erorahaansa. m) Sen on tarkistettava raskaiksi ja rasittaviksi ammateiksi luokiteltujen ammattien luetteloa ja lyhennettävä sitä siten, että se kattaa enintään 10 prosenttia työvoimasta. Sen on tarkistettava perusteellisesti julkisten oheis-/lisäeläkejärjestelmiin liittyvien rahastojen toiminta, mukaan luettuina sosiaaliturvarahastot ja kertakorvausjärjestelmät, jotta varmistettaisiin eläkemenojen vakauttaminen ja se, ettei näillä järjestelmillä ole vaikutuksia talousarvioon ja jotta varmistettaisiin järjestelmän keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyys. Tarkistuksella on saavutettava seuraavat tulokset: olemassa olevien rahastojen lukumäärää vähennetään entisestään; alijäämäisten rahastojen epätasapainot poistetaan; juoksevat menot vakautetaan kestävälle tasolle 1 päivästä tammikuuta 2012 toteuttavien asianmukaisten mukautusten avulla; ja oheisjärjestelmien pitkän aikavälin kestävyys varmistetaan ottamalla käyttöön tiukka yhteys Toteuttamatta. Kunkin ministeriön rekrytointitarpeet sisältäviä keskipitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmia ei ole vielä julkaistu. Noin 10 000 työntekijää on poistunut julkiselta sektorilta varhaiseläkejärjestelmän mukaisesti. Yhteenliittymien ja sulkemisten seurauksena 630 työntekijää on siirretty työvoimareserviin. Toteutettu. FI 16 FI