Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 9. käsky (14.11.): Älä anna omaisuuden hallita elämääsi ja valintojasi. Auta toisia hädässä ja puutteessa
Yleistä ja tulevaa Aineisto löytyy: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Yhteys luennoitsijaan: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi Kevään luentosarja säilyy maanantaissa klo 18.30 20.00 Kurssin nimi: Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa - Olympolainen näkökulma Paikka: Helsinginsali Aika: 9.1. - 2.4.2012, yhteensä 12 opetuskertaa Tyyppi: Kaikille avoin yleisluentosarja; ei ilmoittautumista
Luentosarjan rakenne 1. 12.9. Mieti eettisiä valintojasi ja tekojesi seurauksia. 2. 19.9. Älä väärinkäytä aatteita. 3. 26.9. Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi. 4. 3.10. Mieti mitä otat vanhemmiltasi ja mitä siirrät lapsillesi. 5. 10.10. Älä aiheuta kärsimystä toisille ihmisille ja muille tietoisille olennoille. 6. 24.10. Älä käytä seksuaalisuutta lyömäaseena toisia vastaan äläkä anna muiden väärinkäyttää itseäsi. 7. 31.10. Älä varasta toisen aikaa, kunniaa tai omaisuutta. 8. 7.11. Älä väärinkäytä toisten luottamusta ja hyvää tahtoa. 9. 14.11. Älä anna omaisuuden hallita elämääsi ja valintojasi. Auta toisia hädässä ja puutteessa. 10. 21.11. Älä väärinkäytä asemaasi omiin hyötytarkoituksiisi. 11. 28.11. Älä rajoitu näihin käskyihin, vaan mieti, mitä kaikkea muuta tarvitaan...
10 käskyä evankelis-luterilaisen kirkon katekismuksen mukaan 1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. 3. Pyhitä lepopäivä. 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 5. Älä tapa. 6. Älä tee aviorikosta. 7. Älä varasta. 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Solonin 10 käskyä 1. Luota ennemmin hyvään luonteeseen kuin lupauksiin. 2. Älä puhu vastoin oikeaa tietoasi. 3. Tee hyviä asioita. 4. Älä ystävysty hätiköiden, mutta älä myöskään hylkää ystäviä helpolla. 5. Opettele tottelemaan ennen kuin komentamaan. 6. Älä anna miellyttävintä neuvoa vaan hyödyllisimmän. 7. Tee järjestä korkein komentajasi. 8. Älä ole tekemisissä niiden kanssa, jotka tekevät pahoja tekoja. 9. Kunnioita jumalia. 10. Ota huomioon vanhempasi.
Kleobuloksen (500-luku eaa.) elämänohjeita: 1. Parasta on kohtuus. 2. Älä ole oikukas äläkä kiittämätön. 3. Ole innokkaampi kuuntelemaan kuin puhumaan. 4. Ole innokas oppimaan, ennemmin kuin haluton oppimaan. 5. Etsi hyveitä ja vältä paheita. 6. Ole nautintojen yläpuolella. 7. Kasvata lapsesi. 8. Ole valmis sovintoon riidan jälkeen. 9. Vältä epäoikeudenmukaisuutta. 10. Älä tee mitään voimalla.
Khilonin (500-luku eaa.) elämänohjeita: 1. Älä puhu pahaa kuolleista. 2. Kunnioita pitkää ikää. 3. Pidä rangaistusta parempana kuin häpeällistä voittoa; ensin mainittu sattuu vain kerran, mutta jälkimmäinen koko elämän. 4. Älä naura toiselle joka kokee epäonnea. 5. Jos olet vahva, ole myös armollinen, niin että naapurisi voivat kunnioittaa sinua pelkäämisen sijasta. 6. Opettele hallitsemaan kotiasi hyvin. 7. Tukahduta viha. 8. Älä halua sellaista mitä et voi saavuttaa. 9. Älä kiirehdi liikaa matkallasi. 10. Noudata lakeja.
Biasin (n. 570 eaa.) elämänohjeita: 1. Valta paljastaa ihmisen luonteen. 2. Kaikki ihmiset ovat pahoja. 3. Ylevämielisenä on hankala kestää onnen kääntymistä huonommaksi. 4. Valitse suuntasi harkiten, mutta kun olet valinnut sen, jatka sillä itsepintaisesti. 5. Älä puhu nopeasti, se vaikuttaa hullulta. 6. Rakasta harkitsemista. 7. Puhu jumalista sellaisina kuin he ovat. 8. Älä ylistä miestä, joka ei ansaitse sitä, pelkästään hänen rikkauksiensa vuoksi. 9. Ota vastaan asiat, jotka olet saanut suostuttelemalla, ei voimalla. 10. Vaali viisautta keinona matkustaa nuoruudesta vanhuuteen, sillä se kestää paremmin kuin mikään muu omistuksessasi.
Pittakoksen (n. 650 570 eaa.) elämänohjeita: 1. On vaikeaa olla hyvä mies. 2. Edes jumalat eivät voi taistella pakkoa vastaan. 3. Valta osoittaa miehen. 4. Älä kerro etukäteen mitä aiot tehdä, sillä jos epäonnistut, sinulle tullaan nauramaan. 5. Älä moiti miestä hänen epäonnestaan, sillä Nemesis voi yllättää sinut. 6. Pidäty puhumasta pahaa paitsi ystävistäsi, myös vihollisistasi. 7. Vaali totuutta, hyvää uskoa, tottumusta, nokkeluutta, seurallisuutta ja ahkeruutta.
10 uutta käskyä YLE:n TV-sarjan (2009) mukaan: 1. Älä pelkää. 2. Pidä huoli perheestäsi. 3. Tee hyvin. 4. Kilpaile vastuullisesti. 5. Tunnista riippuvuutesi. 6. Ole avoin totuudelle. 7. Ole läsnä. 8. Harkitse tarpeesi. 9. Pelasta maa. 10. Älä jätä yksin.
Omaisuus, uskonto ja etiikka Uskontojen näkemyksiä maallisesta mammonasta Omistamiseen ja omaisuuteen liittyviä eettisiä näkemyksiä Varallisuuserot ja tasa-arvo Menestyksen teologia Hyväntekeväisyys Kehitysetiikka Tulevaisuuden haasteita
Voiko rikas pelastua? Mark. 10:23-25: Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan!" Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus jatkoi: "Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan Uskonnoissa usein voimakas moraalinen paatos, joka paheksuu erityisesti ahneutta ja kopeutta köyhiä kohtaan mutta myös maallisia rikkauksia kohtaan sinänsä
Rikkaus ja kungfutselaisuus On parasta pidättäytyä rikkauden tavoittelemisesta Alituinen käytteleminen ja teroittaminen kuluttaa loppuun kestävimmänkin kappaleen Jos talo on jalokiviä täynnä, kuka niitä suojelee? Rikkaus ja kunnia tuottavat huolta sekä ylpeyttä Vetäytyä takaisin, kun hyvä työ on tehty ja kunnia on lähestymäisillään, -- kas siinä taivaan tie (Tao Te King)
Askeesin ihanne Monissa uskonnoissa askeesin ihanne ja erilaisia askeesia korostavia järjestelyjä, luostarilaitoksia ym., jotka tosin käytännössä saattoivat kehittyä hyvinkin aineellisesti vauraiksi laitoksiksi esim. keskiajan Euroopassa, lamalaisen buddhalaisuuden piirissä ja muuallakin Varakkuudesta tietoisesti luopunut (esim. Gautama) tai suhteellisen köyhänä kiertävä opettaja (Jeesus) arkkityyppinen uskonnon perustaja tai levittäjä Monissa uskonnoissa myös erakkomunkkeja ja maailmasta kieltäytyjiä
Toisaalta Uskonnot usein osa myös maallista valtarakennetta ja lähellä sitä Euroopan kristillinen keskiaika tässä mielessä suora roomalaisen tradition jatke Kristinusko muuntui vuosisatojen myötä kapinallisesta köyhien liikkeestä keskeiseksi osaksi establishmentia, jojon liittyi maallisen(kin) vallan ohella myös huomattavaa varallisuutta (Vatikaani ym.) Toisaalta retorisella tasolla kuitenkin köyhyyttä pidettiin edelleen ihanteena ja vauraudesta lähinnä vaivautuneesti vaiettiin
Kalvinismi ja Max Weber Weberin tunnetuin teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980) Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voi itse vaikuttaa Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta
Menestysteologia Menestysteologien opetuksen mukaan Jumala tahtoo lastensa menestyvän ja köyhyys nähdään kirouksena Menestysteologien näkemyksen mukaan uudestisyntyneet ihmiset ovat osallisia Abrahamin siunauksista ja kaikista raamatun lupauksista Nämä rikkaudet pitää omistaa uskossa itselleen, tunnustamalla positiivisesti uskoen saavansa kaiken tahtomansa ja visualisoimalla mielessään oikean tekniikan avulla nämä aineelliset rikkaudet itselleen
Menestysteologian kritiikki Muut kristityt kritisoineet menestysteologiaa laajalti ja monista syistä, mm. väärästä helvettikeskeisestä sovitusopista ja myös tuomitsevasta suhtautumisesta köyhiä sekä eri tavoin vammaisia ja sairaita uskovia kohtaan Lisäksi monet kristityt moittivat menestysteologiaa sanoen, että se on kehitelty vain tiettyjen raamatunkohtien pohjalta ottamatta huomioon raamatun kokonaisuutta ja jakeiden kontekstia Kriitikoiden mukaan motiivi antamiseen ei ole antaa, saadakseen ottaa, vaan antamisen motiivina pitäisi olla Jumalan, hänen työnsä sekä muiden ihmisten siunaaminen
Hyväntekeväisyys ja uskonto Hyväntekeväisyys on useimpien valtauskontojen keskeinen hyve Kristinuskossa Raamatun mainitsemat kolme hyvettä suomennetaan usein usko-toivo-rakkaus, mutta kolmas hyve (agape, caritas) voidaan suomentaa myös hyväntekeväisyydeksi tai lähimmäisenrakkaudeksi Kymmenysten antaminen ansioista on kristillistä folklorea Islaminuskossa, etenkin sunnimuslimeilla almujen antaminen, zakat, on tärkeä osa uskonnonharjoitusta
Islam ja Almut (Zakat) Arabiankielisen sanan "Zakat" kirjaimellinen merkitys on puhdistaminen Zakatin tekninen sisältö on se summa rahaa tai muuta vastaavaa, joka muslimin on annettava huonommassa asemassa olevalle ja siten siihen oikeutetulle ihmiselle Jos muslimi on säästänyt tietyn summan rahaa eikä ole koskenut siihen yhteen vuoteen, täytyy hänen maksaa siitä 2,5 % Zakatia Jos kyseisellä henkilöllä on velkoja, vähennetään velka ensin säästösummasta, ennen kuin jäljelle jäävästä summasta lasketaan Zakatin suuruus
Almut ja velvollisuus Zakat ei ole ainoastaan vapaaehtoinen avustus jollekin henkilölle tai jotakin tarkoitusta varten Se ei myöskään ole veroa, jonka jokin hallitus kantaisi ihmisiltä, vaan pikemminkin Jumalan säätämä velvollisuus, jonka muslimit suorittavat koko yhteiskunnan parhaaksi Sanaan Zakat, Koraanissa käytetyssä merkityksessä, sisältyy- paitsi hyväntekeväisyys, almut, kymmenykset, virallinen vero, vapaaehtoinen auttaminen - myös jumalatietoisuus ja niin hengelliset kuin moraalisetkin motiivit
Almujen jakaminen Zakatin jakaa joko muslimi itse suoraan tai hän voi antaa sen jakamisen jonkin instituution tehtäväksi Koraanin mukaan kerätyt varat on jaettava seuraavasti: "Almut ovat vain köyhiä ja puutteessa olevia varten, sekä niille, jotka toimivat hyväntekeväisyyden palveluksessa; myös niitä varten, joiden sielut on voitettava (Jumalan) rakkauteen; edelleen orjien ja velkaorjien lunnaiksi; avustukseksi Jumalan retkelle ja niinikään maankulkijalle." (Koraani 9:60)
Almuihin oikeutetut Tämä tarkoittaa, että seuraavat muslimit ovat oikeutettuja Zakatiin: Köyhät ja puutteenalaiset muslimit Uudet muslimikäännynnäiset (islamiin palanneet) Sotavangit Velalliset muslimit Ne muslimivirkamiehet, jotka muslimihallitsija on määrännyt keräämään Zakatin Ne muslimit, jotka tutkimuksen, opiskelun tai islamilaisen tiedon levittämisen kautta työskentelevät Jumalan asian hyväksi Matkustavaiset muslimit, jotka ovat vieraassa maassa tarviten apua
Uskontojen omaisuuskannoista Miksi köyhyys hyvä ja rikkaus paha? Eräitä vaihtoehtoja: Uskonnot pohjimmiltaan vallankumouksellisia liikkeitä ja on todennäköisempää, että asiasta kiinnostuu enemmän ne, joilla asiat ovat huonosti, kuin ne, joilla asiat on hyvin => varsinkin retoriikka voi usein olla hyvinkin jyrkkää ja moralisoivaa, käytännön toimet voi sitten olla jotain muuta (vrt. politiikkojen lupaukset!)
Lohtuaspekti Uskontojen vetovoimaan liittyy voimakkaasti toivon herättäminen jostain paremmasta, jolloin konkreettinen lupaus on jotain parempaa ja rikkaampaa kuin vallitsevat olot (islamin 72 neitsyttä ja muut paratiisiuskomukset) Jälleen ne, joilla köyhyyttä ja maallisia ongelmia todennäköisesti herkempiä tarttumaan lohtuun ja toivoon kuin ne, joilla asiat paremmin kunnossa
Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus voimakkaita sosiaalisen evoluution myötä muodostuneita käsityksiä ja tuntemuksia, joten näitä korostavat uskonnolliset ja maalliset eettiset käsitykset luonnollisia ja luonnollisesti suosittuja myös Muutenkin uskonnot ja niiden edustajat luonnostaan haluavat kytkeä mielestään hyvät ja kannatettavat eettiset normistot omaan uskomusjärjestelmäänsä Oikeudenmukaisuuteen liittyy myös hyvintekevien palkitseminen ja väärintekijöiden rankaiseminen
Kateusaspekti Kateus on luonnollinen, vahva ja negatiivinen tunne, johon etsitään mielellään helpotusta tavalla tai toisella Mikäli maallisella tasolla näyttää siltä, ettei parempiosaiset saa rangaistusta, niin lohtua tuottaa ajatus siitä, että näin käy sitten viimeistään tuonpuoleisessa Ei siis ihme, että tällaisia käsityksiä markkinoivista opeista tulee suosittuja, sillä kateudentunne on hyvin laaja
Kilpailu- ja propaganda-aspekti Monessa mielessä uskontojen lupaukset korvike tai kilpailija maalliselle menestykselle => kielteinen asenne maallista mammonaa kohtaan Hieman sama kuin seksuaali- ja muun moraalin kanssa; ensin pitää luoda tunne synnistä, jotta syntyy tarve siitä vapautumiseen ja pelastumiseen Tietyssä mielessä maallisenkin vallan intresseissä suunnata tyytymättömyys tuonpuoleisen palkinnon saamiseen (vrt. Marx: opiaattia kansalle )
Entä hyväntekeväisyys? Kysymys siitä, miksi ihmiset lahjoittavat on askarruttanut niin filosofeja kuin ekonomisteja kautta historian Keskeisiä selitysmalleja: 1. Synnynnäinen altruismitaipumus tai geeni 2. Sosiaalinen vuorovaikutus 3. Psyykkinen hyvänolontunne Toisaalta ovatko automaattisesti toisensa poissulkevia?
Altruismi Altruistisessa ajattelussa lähdetään siitä että meissä kaikissa olisi erityinen pyyteettömyyden geeni, synnynnäinen, mutta yksilöllisesti vaihteleva tarve auttaa muita Toisaalta teoria mahdollistaa ns. vapaamatkustamisen, nauttimisen kaikista edellä mainituista eduista osallistumatta itse hyväntekeväisyyteen Tämän pitäisi yleisten talousteorioiden mukaan vähentää ihmisten lahjoitushalukkuutta Ratkaisuksi esitetty sosiaalisia merkkejä, jotka kertovat toisille, ketkä auttavat ja ketkä eivät
Vastavuoroisuus Yhteisen hyvän teoria lähtee siitä, että lahjoittaminen yleishyödylliseen toimintaan hyödyttää meitä kaikkia jotka saamme siten nauttia paremmasta terveydenhoidosta, harrastusmahdollisuuksista, taide-elämyksistä ja vakaammasta yhteiskunnasta (vrt. ryhmävalintateoria evoluutiossa) Hyväntekeväisyyden myötä lahjoittajan sosiaalinen status nousee
Psyykkinen hyvä olo Kolmas niin kutsutun lämpimän hehkun efekti korostaa lahjoittamisen psykologista vaikutusta Ihmiset voivat hyvin kun he lahjoittavat hyväntekeväisyyteen ja mitä enemmän he antavat, sitä paremmin he voivat Miksi näin tapahtuu ja miten efektin vaikutus on mitattavissa tai havaittavissa? Mitä todennäköisemmin liittyy molempiin edellä mainittuihin Taipumus tuottaa sosiaalista etua yksilölle ja säilyy siksi ja tuottaa myös etua koko yhteisölle
Globaali ulottuvuus Aiemmin hyvin- ja pahoinvointi lähellä yksilöä ja pienessä yhteisössä Vähitellen yhä laajempi perspektiivi ja nykyään globaali Globaali vastuu kaikkien hyvinvoinnista Vahva juonne modernissa etiikassa ilman uskonto-, kansallisuus- tai muita rajoja Toisaalta myös vahvoja vastareaktioita (uusnationalismi, populismi, moraalinen närkästys vapaamatkustajia kohtaan)
Käsitteellisiä ongelmia Onko yleispäteviä mittareita olemassa? Hyvinvoinnin osa-alueiden määrittäminen ja suhteellinen paino Elintaso vai elämänlaatu? Resurssien riittävyys ja kasvun rajat Ajallinen erirytmisyys; länsimaissa tietty taso jo saavutettu, muualla sitä vasta lähestytään, kenen pitäisi jarruttaa ennen kuin rajat tulevat vastaan? Tuleeko rajat vastaan vai ratkaiseeko teknologia ja talouskasvu ongelmat? Degrowth, downshifting ja vastaavat ilmiöt