LOHJAN KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY 2003

EU Intererreg IIIA CG 13046 LOHJAN KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY 2003 Raportti, lokakuu 2003 / Virpi Sahi Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Kyselyn toteuttaminen...2 2.1 Kyselyn lähetys ja vastaaminen...2 2.2 Vastauksien analysointi ja raportointi...3 3 Kyselyn tulokset...3 3.1 Ympäristövastaavat...3 3.2 Ympäristöaiheiset hankkeet ja toiminta...3 3.3 Retkikohteet...5 3.4 Luontokoulu...6 3.5 Jätteiden lajittelu...8 3.6 Energiansäästö...12 3.7 Yhteistyö teknisen keskuksen kanssa...15 3.8 Internetin käyttö...16 4 Yhteenveto...17 Liitteet...18 Liite 1: Kyselyn saatekirje...18 Liite 2: Kyselylomake...19 Liite 3: Lohjan koulujen luontoretkikohteet ja muut tutustumiskohteet..21 1

1 Johdanto Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto käynnisti keväällä 2003 Lohjan koulut ja ympäristö - hankkeen 1, jonka tarkoituksena on helpottaa kouluissa tehtävää ympäristökasvatustyötä. Hankkeessa mm. käynnistään ympäristöyhteistyö Lohjan kaupungin sivistys-, teknisen-, ja ympäristötoimen välillä sekä tuodaan lohjalaista ympäristötietoa opettajien ja oppilaiden ulottuville. Lohjan koulut ja ympäristö- hanke on osa laajempaa EU Interreg hanketta, jonka nimi on Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Lohjan osahankkeen projektipäällikkönä toimii vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jaana Lehtonen ja koordinaattorina Virpi Sahi Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitoksesta. Koulukohtainen ympäristökysely toteutettiin osana Lohjan koulut ja ympäristö hanketta. Aiemmin koulujen ympäristökasvatuksen esteitä ja tarpeita on selvitetty mm. Lohjan seudun ympäristöklusterin järjestämissä ideointitilaisuuksissa vuonna 2002. Lisäksi Lohjan kaupungin kouluissa toteutettiin vuonna 2000 kestävän kehityksen itsearviointi, jossa painottui opetuksellinen näkökulma. Nyt toteutetun kyselyn tarkoituksen oli kartoittaa Lohjan koulujen keskeisimpien ympäristöasioiden nykytilaa opetushenkilökunnan näkökulmasta. Kyselyn sisältöä rajattiin koskemaan erityisesti hankkeessa jo aiemmin tärkeiksi havaittuja asioita. Siksi kyselyssä tiedusteltiin erityisesti mm. jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja retkikohteisiin liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin internetin käytön sujuvuutta kouluissa, sillä koulujen ympäristöasioita koskevaa tietoa on tarkoitus jatkossa välittää nimenomaan wwwsivujen kautta. 2 Kyselyn toteuttaminen 2.1 Kyselyn lähetys ja vastaaminen Kyselyn toteutuksesta vastasi hankekoordinaattori Virpi Sahi. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä hankkeen projektipäällikön, Lohjan kaupungin ohjaavien opettajien ja koulutuspäällikön sekä teknisen keskuksen kanssa. Kyselylomake ja saatekirje (liite 1), jonka olivat laatineet ja allekirjoittaneet koulutuspäällikkö Jouni Häkkinen ja koordinaattorin yhdessä, postitettiin 5.8. 2003 yhteensä 30 Lohjan kaupungin kouluun. Näistä alakouluja (1.-6. lk) on 23, yläkouluja (7.-9. lk) viisi ja lukioita kaksi. Kyselyyn vastasi 29 koulua ja sikäli kyselyn toteutus onnistui hyvin. Kyselyn ajoitus oli kuitenkin saadun palautteen perusteella huono, sillä koulujen alkamisaikaan sattuu monta muutakin ylimääräistä suunnittelutehtävää. Vastausohjeissa toivottiin, että lomake täytettäisiin yhdessä opettajien kesken esim. yhteisessä kokouksessa. Useimmista 1 Hankkeen alkuperäistä nimeä Ekotehokkuus ja ympäristökasvatus Lohjan kouluissa on selkeytetty 2

vastauksista ei kuitenkaan ilmene, onko näin menetelty, mikä laskettakoon lomakkeen puutteeksi. 2.2 Vastauksien analysointi ja raportointi Kyselyn tuloksien käsittely tapahtui sekä tilasto-ohjelman avulla että käsipelillä kirjoittamalla ja vertailemalla. Tilasto-ohjelman käytöstä vastasi tutkija Siru Javanainen Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitoksesta ja muilta osin kyselyn analysoinnin ja raportoinnin suoritti Virpi Sahi. Raportissa kysymyksien tulokset on selvyyden vuoksi raportoitu hieman eri järjestyksessä kuin kyselylomakkeessa. Vaihtoehtokysymyksien vastaukset syötettiin tilasto-ohjelmaan, josta saatiin sekä suoria vastausjakaumia että eri muuttujien ristiintaulukointeja. Avointen kysymyksien vastaukset kirjoitettiin auki ja niitä analysoitiin mm. luokittelemalla vastauksia ja laskemalla niiden esiintymistiheys. Vastauksien analysoinnissa käytettiin apuna seuraavia muuttujia: alakoulut (23 kpl), yläkoulut (5 kpl) ja lukiot (2 kpl) Isot koulut (17 kpl) ja pienet koulut (13 kpl) (teknisen keskuksen luokittelu) Valmistuskeittiöt (8 kpl) ja jakelukeittiöt (22 kpl) Kaikki koulut käsiteltiin analyysivaiheessa erillisinä, vaikka joistakin kouluista oli saapunut yhteisiä vastauksia (Källhasens skola ja Virkby Gymnasiumin). 3 Kyselyn tulokset 3.1 Ympäristövastaavat Yli puolet vastanneista kouluista (16 koulua) oli nimennyt erityisen ympäristövastaavan. Vain 10 koulua ilmoitti suoraan, että ympäristövastaavaa ei ole nimetty. Yhdessä koulussa toimii ympäristöryhmä. Yhdessä koulussa ympäristövastaava oli vielä nimeämättä kuluvalle lukuvuodelle ja yksi koulu ilmoitti, että pienessä yksikössä kaikki tekevät kaikkea. 3.2 Ympäristöaiheiset hankkeet ja toiminta Kouluja pyydettiin ilmoittamaan missä ympäristöaiheisissa hankkeissa tai ohjelmissa koulu on tai on ollut mukana mitä ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä tai muita toimenpiteitä koulussa on toteutettu tai on suunnitteilla Ympäristöaiheisiin hankkeisiin tai ohjelmiin laskettiin sekä koulujen omat hankkeet/teemavuodet sekä muiden tahojen vetämät hankkeet, joihin koulu osallistuu. Tulokset ilmenevät oheisesta taulukosta. 3

HANKE Lohjan kaupungin energiansäästökilpailu Globe-hanke Lohjan koulujen ympäristökasvatus Karjaanjoki life Yhteistyö Slovakiassa sijaitsevan koulun kanssa Lohjanharju-projekti sekä pohjavesiprojekti (loppuivat) Comenius-projekti 2000-2003 Kestävä kehitys koulun painopistealueena 1999-2000 Vietä viihtyisä vuosi 2002-2003, Hjalmarin pässi Ympäristö painoalueena vuonna 2003-2004 Yhteistyö Roution koulun kanssa ympäristöasioissa Yhteistyö suunnitteilla Rosk n Rollin kanssa tarkoituksena lajittelun ja sitä kautta kestävän kehityksen ohjelman luominen. KOULUT Perttilän koulu, Rauhalan koulu Asemanpellon koulu ja Virkby gymnasium/källhagens skola Maksjoen koulu Virkby gymnasium/källhagens skola Mäntynummen koulu Järnefeltin koulu Tytyrin koulu Harjun koulu Linderin koulu Nummenkylän koulu Jalavan koulu Lohjansaaren koulu KAAVIO 1. Ympäristöaiheiset tapahtumat, teemapäivät ja muut toimenpiteet. Luvut kertovat, kuinka moni vastaaja oli maininnut kyseisen toiminnan (sama vastaaja on saattanut mainita useammankin). "Koulussamme on toteutettu tai on suunnitteilla seuraavia ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä tai muita toimenpiteitä:" Jätteiden lajittelu 6 Retket Munkkaalle 2 Muu toiminta 4 Luontoretket, -polut, luonnon tarkkailu 8 (Siivous)talkoot 8 Kierrätysaiheinen tapahtuma 4 Muu ympäristöaiheinen tapahtuma 7 4

Useimmissa Lohjan kouluissa oli ollut tai oli meneillään jotain ympäristöaiheista toimintaa; vain kolme vastaajaa ei maininnut yhtään tapahtumaa tai toimenpidettä (kaavio 1). Ympäristöaiheinen toiminta merkitsee useimmiten luonnossa liikkumista ja (siivous)talkoita. Myös jätteiden lajittelu tai kierrätysaiheiset tapahtumat ovat tyypillisiä. Tytyrin koulussa pidettiin kierrätyskarnevaalit keväällä 2003 ja Rauhalan koulussa kierrätystapahtuma vuonna 2001. Lohjan lukiossa on toteutettu kierrätysviikkoja ja Anttilan koulussa on kierrätyspäivä. Jätelajittelussa on erityisesti mainittava, että Anttilan koulussa on laadittu koulun jäteohjeet (1 h) koulun biologian ja maantiedon tunneilla. Kaksi koulua mainitsi erikseen retket Munkkaan jätekeskukseen. Muita ympäristöaiheisia tapahtumia ovat jokavuotinen helmi-maaliskuussa pidettävä jäätapahtuma Lehmijärven koulussa ja Virkkala-miljööpäivä Järnefeltin koulussa, pajapäivät syksyllä ja keväällä (Roution koulu), Note-ympäristöprojektin teemapäivät (Harjun koulu), luokkakohtaiset teemapäivät (Muijalan koulu), useita teemapäiviä ollut ja kestävä kehitys aiheinen päivä suunnitteilla toukokuuksi 2004 (Järnefeltin koulu). Muuta toimintaa olivat vierailevat luennoitsijat vuosina 2001-2003 (Tytyrin koulu); nimikkopuut, kasvienkasvatus, vesaikonharvennus ja pihasuunnittelu (Pullin koulu); sekä energiansäästö (Muijalan koulu). Mäntynummen koulussa ympäristöaiheista toimintaa ollaan kehittelemässä. 3.3 Retkikohteet Retki- ja tutustumiskohteiden osalta selvitettiin koulujen käytössä olevia luontoretkikohteita ja muita tutustumiskohteita. Lisäksi vastaajat saivat kertoa, millaista lisätietoa tai materiaalia he kohteista tarvitsevat ja minkä takia retkiä voi olla hankalaa toteuttaa. Koulukohtainen yhteenvetotaulukko on liitteenä 3. Luontoretkikohteina joukosta erottuivat suosituimpina Lohjanharju (10 vastaajaa mainitsi), Liessaari, ja Pähkinäniemi (molemmissa 5 vastaajaa) sekä Karkali ( 4 vastaajaa). Myös Lohjanjärven rannat, Lahokallion luontopolku, Kisakallion urheiluopiston ympäristö, Haukkavuori, Moision ranta sekä Nälköönlampi ja -suo ansaitsivat kaksi mainintaa kukin. Karttaa tutkimalla on havaittavissa, että useimmiten koulujen käyttämät luontoretkikohteet sijaitsevat koulun lähistöllä. Useampi vastaaja mainitsi tärkeinä luontoretkikohteina nimenomaan lähellä sijaitsevat metsät tms. Toisaalta kaksi vastaajaa mainitsi jopa Nuuksion ja Koppernäsin retkikohteina. Muita tutustumiskohteita oli kirjannut 20 vastaajaa ja niistä tärkeimmiksi nousivat Lohjan Lohjan museo (7 mainintaa), Lohjan kirkko sekä Rosk n Rollin Munkkaan jäteasema (5 mainintaa kummastakin). Kaiken kaikkiaan muut tutustumiskohteet olivat hyvin vaihtelevia. 5

KAAVIO 2. Retki- ja tutustumiskohteita koskeva lisätiedon tarve. Kaikkiaan 11 vastaajaa ilmaisi tarvitsevansa lisätietoa. "Tarvitsemme lisätietoa / opetusmateriaalia mahdollisista retkija tutustumiskohteista, erityisesti mitä / minkälaista:" Lisää tietoa kaikista retkikohteista 3 Tietoa retkeilystä pyörätuolioppilaiden kanssa 1 Ruotsinkielistä tietoa 1 Tietoa Munkkaan jäteasemasta (nettiin) 1 Tietoa mainituista / jo käytössä olevista kohteista 3 Tietoa lähialueen kohteista 2 Reilu kolmannes vastaajista ilmaisi koulun tarvitsevan lisätietoa mahdollisista retki- ja tutustumiskohteista (kaavio 2). Eniten kaivattiin tietoa retkikohteista yleensä, koulun jo käytössä olevista kohteista sekä lähialueen kohteista. Kaksi kolmannesta vastaajista (18 kpl) oli ainakin jossain määrin sitä mieltä, että opetusja tutustumisretkiä on hankalaa toteuttaa. Heistä useimmat (12 kpl) piti syynä kuljetusmäärärahojen puuttumista tai niukkuutta. Neljä vastaajaa huomautti, että koululaisten kanssa liikkumiseen sisältyy turvallisuusriskejä. Näistä kaksi mainitsi erityisesti valtatie no:25:n ylityksen vaarallisena. Kolme alakoulua piti ongelmana sitä, että lapset ovat pieniä. Lisäksi mainittiin pitkät etäisyydet yleensä, lukujärjestykseen liittyvät syyt sekä materiaalien puute. 3.4 Luontokoulu Vastaajilta kysyttiin, kuinka he toivoisivat voivansa hyödyntää luontokoulua opetuksessa, jos sellainen perustettaisiin Lohjalle, sekä mitä muita toivomuksia heillä olisi luontokoulun suhteen. Melkein kaikki (25 kpl) vastasivat tähän kysymykseen. Vastaukset koskivat seuraavia asioita: Luontokoulutoiminnan sisältö Luontokoulutoiminnan sovittaminen koulun työjärjestykseen Saavutettavuus Konkreettinen paikka Muut seikat 6

Noin puolet kouluista (14 vastaajaa) kommentoi luontokoulutoiminnan sisältöä ja heistä edelleen noin puolet toivoi valmiita opetuskokonaisuuksia tai asiantuntevaa opastusta. Puolet sisältöä kommentoineista toivoi valmista luontopolkua tai muuta ohjattua retkitoimintaa. Lisäksi muutama vastaaja tyytyisi ideoihin ja vinkkeihin. Vastaajat esittivät seuraavia ideoita luontokoulutoiminnan sovittamiseksi koulun työjärjestykseen: Säännölliset tai yksittäiset käynnit koulupäivien aikana Luontokoulutunnit, jotka kuuluvat tiettyyn aihepiiriin Puolipäiväretket Päivän mittaiset toimintapäivät, retket tai leirit Useamman päivän mittaiset leirikoulut Lisäksi: tärkeää, että kaikki alakoulun luokat voivat käyttää; peruskoulun 7. Luokka voi viipyä 2 päivää kauemminkin kohteessa Eri vuodenajat! Viisi vastaajaa korosti helppoa saavutettavuutta yleensä, mm.: Meillä luonto lähellä, käytämme sitä Luontopolku kävelymatkan päähän Jos luontokoulu ei ole aivan koulun läheisyydessä, sen käyttö jää vähäiseksi. Neljä vastaajaa väläytti jo luontokoululle sopivaa paikkaakin (Porlan alue, Partioniemi, Lohjansaaren koulu). Lisäksi ruotsinkieliset koulut toivoivat ruotsinkielistä opetusta. Kolme koulua korosti, että luontokoulun käytön tulee olla kouluille ilmaista tai edullista. 7

3.5 Jätteiden lajittelu Kouluilta kysyttiin, mitä jätteitä koulussa lajitellaan ja kuinka lajittelu toimii. Lomakkeessa selvitettiin asiaa erikseen biojätteen, paperin, pahvin, muovin, lasin, metallin ja ongelmajätteen osalta. Tuloksien yhteenveto näkyy kaaviosta 3 ja seikkaperäisempi, koulukohtainen yhteenvetotaulukko on koottu keskiaukeamalle. KAAVIO 3. Jätteiden lajittelu ja sen toimivuus Lohjan kouluissa opetushenkilökunnan näkökulmasta. "Mitä seuraavista jätteistä koulussanne lajitellaan tällä hetkellä ja kuinka lajittelu toimii?" 30 25 27 20 15 10 5 0 18 9 12 11 10 9 10 7 1 Biojäte Paperi Pahvi 0 Muovit 17 15 14 11 9 8 5 1 4 1 Lasi Metalli Ongelmaj. Lajittelu toimii hyvin Lajitellaan, mutta kehittämisen varaa on Ei lajitella tällä hetkellä Biojäte lajitellaan 2/3:ssa kouluista. Näiden koulujen vastaajista puolet piti lajittelua toimivana ja puolet sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Biojätteen lajittelun sujuvuuteen vaikuttaa varsinkin se, onko koulussa valmistuskeittiö vai jakelukeittiö: Kaikkein parhaiten biojätteen lajittelu sujuu niissä kouluissa, joissa on valmistuskeittiö. Biojäte lajitellaan poikkeuksetta ja 2/3 näistä kouluista lajittelu myös toimii hyvin. Kaikki valmistuskeittiökoulut ovat suuria kouluja. Jakelukeittiökoulujen vastaajista vajaa puolet ilmoitti, että biojätettä ei lajitella tällä hetkellä ja vain joka viidennessä jakelukeittiökoulussa lajittelun sanottiin toimivan hyvin. 8

Noin kolmannes vastaajista (9 kpl) ilmoitti, että biojätettä ei lajitella koulussa ollenkaan. Näistä kaikki olivat jakelukeittiöitä ja alakouluja. Osassa näistä kouluista sijainti kaukana Lohjan taajamavyöhykkeestä voi selittää biojätelajittelun puuttumista (Lohjansaaren, Karstun ja Pullin koulut), mutta useimmiten sijainnilla ei näytä olevan merkitystä. Paperi lajitellaan kaikissa kouluissa yhtä lukuun ottamatta. Verrattuna muihin jätelajeihin juuri paperin lajittelussa katsottiin kuitenkin olevan useimmiten kehittämisen varaa. Pahvin lajittelu ei ole aivan yhtä ahkeraa: pahvi lajitellaan 2/3 kouluista ja lähes puolet vastaajista sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Sekä paperin että pahvin lajittelu sujuu suurissa kouluissa paremmin kuin pienissä. Pahvin lajitteluun vaikuttaa lisäksi se, onko koulussa valmistus- vai jakelukeittiö. Ne koulut, joissa pahvia ei lajitella ollenkaan (9 kpl), ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pieniä jakelukeittiökouluja. Lopuissakin pienissä kouluissa pahvin lajittelussa sanotaan olevan kehittämisen varaa. Kysytyistä jätejakeista muovin lajittelu oli vähäisintä. Muovia lajiteltiin vain yhdessä koulussa, mutta sielläkin lajittelussa on kehittämisen varaa. Vajaa puolet kouluista lajittelee lasia. Näistä neljässä koulussa lasin lajittelu toimii hyvin ja kahdeksassa on kehittämisen varaa. Myös metallia lajitellaan alle puolessa kouluista, ja vain yksi koulu ilmoitti lajittelun toimivan hyvin. Positiivista on se, että ongelmajäte lajitellaan useimmissa kouluista vain viisi koulua ei lajittele sitä. Ongelmajätteen lajittelussa on kuitenkin kehittämisen varaa. Tätä mieltä oli puolet vastaajista. Kaikkiaan 9 /10 vastaajista oli kiinnostunut yhteistyöstä teknisen keskuksen kanssa jätteiden lajittelun lisäämiseksi (kysymys nro 8). Vastaajat saivat lisäksi kirjoittaa vapaasti, kuinka he toivoisivat voivansa vähentää koulussa syntyvää jätettä tai kehittää jätteiden lajittelua. Vastaajista 3/4 käytti tilaisuutta hyväkseen ja esitti toivomuksia ja ideoita parannuksista. Enemmistö eli 2/3 koulujen toiveista koski jätelajitteluastioiden saantia koululle: Keräysastioita koskeva toive Kunnolliset lajitteluastiat yleensä (9 koulua) Erityisesti biojäteastia (4 koulua) Erityisesti nestepakkauskartongin keräysastia (2 koulua) Erityisesti lasin ja metallin keräysastia (2 koulua) Erityisesti pahvinkeräys Eri paperilajien erottelu Erityisesti paperinkeruun ja ongelmajätteen keräyksen tehostaminen Koulut Anttilan koulu, Lehmijärven koulu, Linderin koulu, Lohjansaaren koulu, Neitsytlinnan koulu, Nummentaustan koulu, Ojamon koulu, Rauhalan koulu, Roution koulu (lukolliset) Asemanpellon koulun, Lohjansaaren koulu, Maksjoen koulu, Muijalan koulu Harjun koulu, Lohjansaaren koulu Harjun koulu, Roution koulu Virkby skola Ristin koulu Lohjan lukio 9

Jätteiden lajittelu Lohjan kouluissa vuonna 2003 opetushenkilökunnan näkökulmasta 2 = Lajittelu toimii hyvin 1 = Lajitellaan, mutta kehittämisen varaa on 0 = Ei lajitella tällä hetkellä Biojäte Paperi Pahvi Muovi Lasi Metalli Ong.jä. YHT. Anttilan koulu* 1 1 2 0 2 2 1 11 Asemapellon koulu 0 2 0 0 0 0 2 4 Harjun koulu 2 2 2 1 1 1 9 Jalavan koulu 2 2 2 1 1 1 1 10 Järnefeltin koulu* 2 1 2 0 2 1 2 10 Karstun koulu 0 1 1 0 1 1 4 Källhagens skola 1 1 1 0 0 0 1 4 Lehmijärven koulu 0 1 0 0 1 1 1 4 Linderin koulu* 2 2 1 0 1 1 1 8 LOHJAN LUKIO* 2 1 2 0 0 0 1 6 Lohjansaaren koulu 0 0 0 0 0 0 0 0 Maksjoen koulu 0 1 0 0 0 0 1 2 Metsolan koulu 1 1 1 0 0 0 1 4 Moision koulu 2 2 0 0 2 0 0 6 Muijalan koulu 0 2 1 0 0 2 5 Mäntynummen koulu* 1 2 0 0 2 1 2 9 Neitsytlinnan koulu 1 2 0 0 0 0 0 3 Nummenkylän koulu 2 2 0 0 1 0 2 7 Nummentaustan koulu 0 1 0 0 1 1 1 4 Ojamon koulu* 1 1 1 0 0 0 1 4 Perttilän koulu* 2 1 1 0 0 0 2 6 Pullin koulu 1 1 0 0 0 1 1 4 Rauhalan koulu 0 1 2 0 0 0 0 3 Ristin koulu* 2 1 1 0 0 0 2 6 Roution koulu* 2 2 2 0 0 1 2 9 Solbrinkens skola 0 1 1 0 1 0 0 3 Tytyrin koulu 1 1 1 0 0 0 3 VIRKBY GYMNASIUM 1 1 1 0 0 0 1 4 Virkby skola 2 1 0 0 1 1 1 6 YHT. 31 38 25 1 16 13 13 Kirjasimien selitykset: Ei muotoilua = alakoulu Kursiivi = yläkoulu SUURELLA = LUKIO Vahvennettu = suuri koulu * - merkintä = valmistuskeittiö 10

Jätteiden lajittelu Lohjan kouluissa vuonna 2003 opetushenkilökunnan näkökulmasta (2) Toive / idea jätteen vähentämiseksi/lajittelemiseksi Anttilan koulu* Toivotaan kunnollisia keräysastioita Asemapellon koulu Toivotaan biojäteastia (pyydetty mutta ei saatu) Harjun koulu Toivotaan lasi-, metalli- ja np-kartonkiastiaa sekä valistusta Jalavan koulu Järnefeltin koulu* Teknisten töiden puru menee roskiin! Karstun koulu Källhagens skola Säästö Lehmijärven koulu Tarvitaan lajittelukoulutusta ja yhtenäinen keräysastiasto kouluihin Linderin koulu* Toiveena paperinsäästö ja lajitteluastiat, joilla selkeät paikat (luokissa?) LOHJAN LUKIO* Toivotaan paperin ja ongelmajätteen keruun tehostusta Lohjansaaren koulu Tarvitaan lajitteluastiat (biojäte!), läh. jäteasemalle np-kartonkiastia Maksjoen koulu Toivotaan ruokalaan biojätekeräystä, kangaskäsipyyhkeitä ja paperinsäästöä Metsolan koulu Moision koulu Muijalan koulu Toivotaan biojätekeräystä, muovia ja lasia tulee harvoin Mäntynummen koulu* Neitsytlinnan koulu Jätteille omat keräysastiat Nummenkylän koulu Jätevedet lähivuosina sakokaivon sijasta kunnan viemäriin Nummentaustan koulu Tarvitaan lajitteluastiat, jotta laj. olisi helppoa Ojamon koulu* Toivotaan lisää keräysastioita Perttilän koulu* Paperia säästetään Pullin koulu Rauhalan koulu Toivotaan asianmukaiset lajitteluastiat em. jätteiden lajittelemiseksi Ristin koulu* Toivotaan tietoa eri paperilajien lajittelusta, kerätäänkö muovia? Roution koulu* Toivotaan pihalle lajittelupiste (lukollinen), ml. metalli ja lasi Solbrinkens skola Biojätelajittelu loppui kustannussyistä; paperinlajitteluun helposti parannuksia Tytyrin koulu Koko kaupungin yhteistyö, yhteiset valinnat ja koordinointi VIRKBY GYMNASIUM Säästö Virkby skola Toivotaan pahvinkeräysastia 11

Seuraavaksi eniten huomioita ja toiveita tuli paperin säästöstä ja lajittelusta: paperinlajittelun ja keräyksen tehostaminen, ml. tietoa kuinka paperilajeja voidaan lajitella (3 koulua). Paperin säästö (3 koulua): käytetään molemmat puolet, käsipyyhkeet avataan käytettäessä jolloin 1/oppilas/kerta riittää hyvin. Omat kankaiset käsipyyhkeet, A4- saastetta vähennettävä. Käsipyyhkeiden puolitus. Muita huomioita: Muovi- ja lasijätteitä tulee harvoin; isot lasijätemäärät lajitellaan; metallia ei lajitella mutta toisaalta sitä tulee vähän Koska koulussa ei ole järjestetty lasille, metallille ja nestepakkauskartongille keräilyä, oppilaat vievät ne itse kaupungilla oleviin jätepisteisiin, mikä ei kenties ole turvallista. Tarvitaan koko kaupungin yhteistyötä ja valintoja sekä toimintojen koordinointia. Kerätäänkö kaupungissa muovia ollenkaan? Teknisten töiden puru menee roskikseen eli sekajätteeseen Metalli ja ongelmajätteet eivät tule vastaan alakoulussa. 3.6 Energiansäästö Vastaajia pyydettiin vastaamaan seuraaviin oman koulun energiansäästöä koskeviin väitteisiin: Opettajien käytössä on Motivan Koulujen energiansäästökansio Osallistumme Lohjan kaupungin energiansäätökilpailuun Opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä energian säästämiseksi koulussamme Opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa 12

KAAVIO 4. Koulujen energiansäästöä koskevien väitteiden tulokset. Opettajien käytössä on energiansäästökansio 6 13 9 2 Osallistumme energiansäästökilpailuun Opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä... 7 17 19 9 4 0 3 1 Kyllä Ei Ei tietoa Vastaus puuttuu Opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa 23 3 3 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaukset ilmenevät kaaviosta 4. Vain viidennes vastaajista ilmoitti, että opettajien käytössä on Motivan koulujen energiansäästökansio. Tekninen keskus on kuitenkin toimittanut kansion kaikille kouluille. Lisäksi yli puolet vastaajista (18 koulua) ilmoitti, ettei koulu osallistu Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun. Kaikki koulukiinteistöt ovat kuitenkin mukana tekninen keskuksen atk-pohjaisessa energiankulutuksen seurannassa ja sitä kautta myös energiansäästökilpailussa. Tekninen keskus on tiedottanut energiansäästöasioista kouluihin keväällä 2003, mutta ilmeisesti viesti ei ole tavoittanut vastaanottajia. Kolmannes vastaajista oli kiinnostunut yhteistyöstä teknisen keskuksen kanssa energiansäästökilpailuun osallistumiseksi ja vain viisi koulua ilmoitti, ettei ole siitä kiinnostunut (ks. kohta yhteistyö teknisen keskuksen kanssa ). Erittäin myönteistä on se, että yli puolet vastaajista ilmoitti opettajien ja muun henkilökunnan tekevän yhteistyötä energian säästämiseksi. Lisäksi peräti ¾ vastaajista ilmoitti, että opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa ja useimmat myös kuvailivat, kuinka tämä tapahtuu. Useimmiten vastaajat kuvailivat sitä, minkä sisältöistä energiansäästöön ohjaus on. Nämä aiheen mukaiset vastaukset (26 kpl) on kirjattu kaavioon 5. 13

KAAVIO 5. Yhteenveto vastaajien omin sanoin kuvailemista tavoista, miten opettaja "Opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa, miten:" Kodin energiaasioista valistus 3 Tietokoneiden sammutus 2 Kierrätys 2 Veden säästö 6 Tuuletus, ikkunoiden avaus 3 Valaistus ja valojen sammutus 5 Paperin säästö eri muodoissaan 5 ohjaavat oppilaita säästämään energiaa (aiheen mukaan). Lisäksi kuvailtiin sitä, missä tilanteissa energiansäästöön ohjausta annetaan (9 kpl). Kaksi koulua kertoi, että energiansäästöön ohjataan eri aineissa, yleensä oppitunneilla keskustellen. Kahdessa koulussa energiansäästöaiheinen kampanja on alkamassa tai ohjaus kehitteillä. Lisäksi energiansäästövalistusta kerrottiin annettavan kotitalouden tunneilla joka kerta, biologian ja maantieteen tunnilla, ympäristö- ja luonnontiedon tunnilla keskustellen tai teemapäivien avulla (1 kpl kutakin). 14

3.7 Yhteistyö teknisen keskuksen kanssa Vastaajilta tiedusteltiin koulujen kiinnostusta yhteistyöhön kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Vastaajilta kysyttiin, olisivatko koulut halukkaita Osallistumaan koulun piha- ja ympäristösuunnitteluun Hoitamaan koulun ympäristöä yhteisillä talkoilla Lisäämään jätteiden lajittelua Osallistumaan kaupungin energiansäästökilpailuun Osallistumaan enemmän luokkatilojen siistinä pitoon. KAAVIO 6. Koulujen kiinnostus yhteistyöhön teknisen keskuksen kanssa. Mukana ovat myös tyhjät vastaukset ( tieto puuttuu ). "Onko koulunne kiinnostunut tekemään yhdessä Lohjan kaupungin teknisen keskuksen kanssa jotakin seuraavista?" Osalistumaan piha- ja ympäristösuunnitteluun 25 1 2 1 Hoitamaan koulun ympäristöä talkoilla Lisäämään jätteiden lajittelua Osallistumaan energiansäästökilpailuun 10 22 25 6 10 3 3 1 2 11 3 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Tieto puuttuu Osallistumaan enemmän luokkien siistinä pitoon 11 7 8 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaiken kaikkiaan kouluilla näyttää olevan runsaasti halua yhteistyöhön teknisen keskuksen kanssa (kaavio 6). Melkein kaikissa kouluissa haluttiin osallistua koulun piha- ja ympäristösuunnitteluun sekä lisätä jätteiden lajittelua yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Seuraavaksi eniten haluttiin yhteistyötä koulun ympäristön hoitamiseksi talkoilla muutama koulu mainitsi, että siivoustalkoita tai ympäristönhoitoa tehdään jo. Kolmannes vastaajista ilmoitti koulun olevan kiinnostunut osallistumaan Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Vajaa puolet kouluista oli kiinnostunut osallistumaan enemmän luokkatilojen siistinä pitoon. Muutama koulu huomautti, että luokkatiloja pidetään jo nyt siistinä. Todettiin myös, että halukkuutta on 15

nimenomaan kasvatukselliseen siistinä pitoon, siivoojat vastaavat perussiivouksesta. Moision koulussa haluttiin erityisesti saada ilmastointikanavista yms. tuleva musta pöly aisoihin. 3.8 Internetin käyttö Vastaajilta kysyttiin, onko internet-sivujen selailu koulussa vaivatonta vai hankalaa sekä mahdollisia syitä käytön hankaluuteen. Tämän lisäksi kysyttiin, missä määrin internettiä käytetään koulussa opetuksen tukena. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: Tavallista Vain muutamat opettajat käyttävät Juuri kukaan opettaja ei käytä Lisäksi tavallista ja vain muutamat. - kohdissa pyydettiin listaamaan käyttötarkoitus tai oppiaineet. KAAVIO 7. Internet- sivujen selailun vaivattomuus ja internetin käyttö opetuksen tukena kouluissa. Vihreä väri merkitsee vaivatonta (18 kpl) ja punainen hankalaa (9 kpl). Selailu hankalaa, käyttö opetuksen tukena tavallista 3 Selailu hankalaa, vain muutamat opettajat käyttävät 3 Selailu hankalaa, juuri kukaan opettaja ei käytä opetuksen tukena 3 Selailu vaivatonta, käyttö opetuksen tukena tavallista 13 Selailu vaivatonta, juuri kukaan opettaja ei käytä opetuksen tukena 2 Selailu vaivatonta, vain muutamat opettajat käyttävät 3 Molempien kysymyksien tulokset on tiivistetty kaavioon 7. Useimmat vastaajat (18 kpl) pitivät internet-sivujen selailua on koulussa vaivattomana. Silloin myös internetin käytön kerrottiin olevan opetuksen tukena tavallista ja sitä käytetään monipuolisesti eri oppiaineissa. Yksi alakoulun vastaajista huomautti, että internetin käyttö ei ole ajankohtaista aivan pienten (1.-2. luokkalaisten) lasten kanssa. 16

Yhdeksän vastaajaa piti internetin käyttöä koulussa hankalana. Yleisin syy tähän oli se, että koulussa on liian vähän tietokoneita, www-yhteyksiä tai atk-tiloja tarpeisiin nähden (7kpl). Huono tietokone tai internetyhteys hankaloitti käyttöä 3 koulussa. Kaksi vastaajaa kertoi, että koulun oppilaiden käytössä ei ole tietokoneita lainkaan. 4 Yhteenveto Lohjan koulujen opettajille suunnattuun ympäristökysely toteutettiin syyslukukauden alussa 2003 ja siihen vastasi 29 koulua. Yli puolet kouluista on nimennyt ympäristövastaavan. Koulujen ympäristöaiheiset hankkeet ovat vaihtelevan sisältöisiä erilaisista teemavuosista yhteistyöprojekteihin. Tyypillisintä ympäristöaiheista toimintaa kouluissa ovat luonnossa liikkuminen, siivoustalkoot sekä jätteisiin ja kierrätykseen liittyvä toiminta. Luontoretkikohteista suosituimmiksi nousivat Lohjanharju, Liessaari, Pähkinäniemi ja Karkali sekä lukuisat kutakin koulua lähellä olevat kohteet. Muista retkikohteista useimmin mainittiin Lohjan museo, kirkko sekä Munkkaan jäteasema. Retkikohteen valinnassa läheinen sijainti on tärkeää, sillä kuljetusmäärärahojen niukkuus hankaloittaa retkien järjestämistä. Luontokoulua pidettiin yleisesti hyvänä ajatuksena ja sen suhteen esitettiin runsaasti erilaisia toiveita. Jätelajittelu toimivuus vaihtelee paljon riippuen jätelajista. Biojäte lajitellaan 2/3 kouluja ja lajittelu toimii useimmin niissä kouluissa, joissa on oma ruoanvalmistuskeittiö. Paperi lajitellaan lähes joka koulussa, mutta verrattuna muihin jätelajeihin siinä mainittiin olevan kaikkein useimmiten kehittämisen varaa. Vaikka 2/3 kouluista lajittelee pahvia, niin lähes puolet vastaajista sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Lasia lajittelee puolet, metallia vajaa puolet ja muovia vain yksi koulu. Ongelmajäte lajitellaan lähes joka koulussa, mutta useimmat mainitsivat siinä olevan kehittämisen varaa. Useimmat koulut ilmaisivat haluavansa lisää keräysastioita. Energiansäästöä pidetään kouluissa monella tavalla tärkeänä aiheena. Siitä huolimatta vain harvat vastaajat tiesivät kaupungin energiansäästökilpailusta. Kaikkein kiinnostavimpina yhteistyöalueina teknisen keskuksen suuntaan pidetään 1) piha- ja ympäristösuunnittelua, jätteiden lajittelun parantamista ja ympäristönhoitotalkoita ja 2) luokkien siistinä pitoa ja energiansäästökilpailua. Vastaajista 2/3 oli sitä mieltä, että internet sivujen selailu koulussa on vaivatonta. Vajaassa puolessa kouluista internet sivujen käyttö opetuksen tukena on tavallista. 17

Liitteet Liite 1: Kyselyn saatekirje Hyvä rehtori ja opettajat! Uusissa opetussuunnitelman perusteissa yksi eheyttävistä aihekokonaisuuksista on vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (lukioissa kestävä kehitys). Ympäristövastuun opettelu on helpointa koulussa, jossa koulurakennus toimii mahdollisimman ympäristöystävällisesti, ja jossa oppilaat voivat itse tutustua ja osallistua koulun ja sen lähiympäristön hoitoon. Yksittäisen opettajan kannalta ympäristöystävällisemmän koulun rakentaminen on tietenkin liian laaja tehtävä. Tarvitaan yhteistyötä Lohjan kaupungin sivistyskeskuksen, teknisen keskuksen ja ympäristökeskuksen välillä. Keväällä käynnistynyt Ekotehokkuus ja ympäristökasvatus Lohjan kouluissa hanke pyrkii koulujen ympäristöasioiden parantamiseen ja ympäristökasvatuksen helpottamiseen yhteistyön avulla. Hankkeessa mm. aloitetaan em. viranomaisten systemaattinen yhteistyö Lohjan koulujen ympäristöasioiden edistämiseksi luodaan internet-sivusto, josta opettajat ja oppilaat löytävät helposti Lohjan koulujen jätelajittelu-, energiansäästö-, retkikohde-, ym. ympäristövinkit yhteystietoineen Hankkeen päätoteuttaja on Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto yhteistyökumppaneinaan sivistyskeskus ja tekninen keskus. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Osana hanketta toteutetaan syyslukukauden 2003 aluksi koulukohtainen ympäristökysely (ks. ohessa). Kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Lohjan koulujen ympäristöasioista, erityisesti sellaisista, joita hankkeen puitteissa on mahdollisuus edistää. Siksi mukana on kysymyksiä mm. koulun jätehuollosta, energiansäästöstä, retkikohteista sekä internetin käyttömahdollisuuksista. Kaksisivuinen kysely on tarkoitus täyttää yhdessä koulun opettajien kesken esimerkiksi opettajien kokouksessa ennen koulujen alkua. On erittäin tärkeää, että kaikki koulut vastaavat kyselyyn, jotta tilanteesta saadaan realistinen kuva. Täytetyt kyselyt palautetaan viimeistään perjantaina 15.8. Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitokseen oheisessa palautuskuoressa. Menestyksekästä lukuvuoden alkua toivottaen Jouni Häkkinen koulutusjohtaja Lohjan kaupungin sivistyskeskus Virpi Sahi projektikoordinaattori Länsi-Uudenmaan täyd.koul.laitos 18

Liite 2: Kyselylomake KOULUKOHTAINEN YMPÄRISTÖKYSELY LOHJAN OPETTAJILLE 2003 Tiedot koulusta Koulun nimi: Kyselyn yhteyshenkilö: Puhelin (gsm): Sähköposti: 1. Koulussamme ympäristöasioiden vastuuhenkilönä toimii Nimi: Sähköposti: Puhelin (gsm): Tehtävät: Ο Koulussamme ei tällä hetkellä ole nimettyä ympäristöasioiden vastuuhenkilöä 2. Koulumme on mukana seuraavissa ympäristöaiheisessa hankkeissa tai ohjelmissa: Ο Koulumme ei tällä hetkellä osallistu ympäristöaiheisiin hankkeisiin tai ohjelmiin 3. Koulussamme on toteutettu tai on suunnitteilla seuraavia ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä tai muita toimenpiteitä (mainitkaa tapahtuma/toimenpide ja sen ajankohta): Ο Koulussamme ei ole vielä toteutettu/suunnitteilla ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä tms. 4. Mitä seuraavista jätteistä koulussanne lajitellaan tällä hetkellä ja kuinka lajittelu toimii? (ruksatkaa kunkin jätelajin kohdalta yksi kolmesta vaihtoehdosta) Lajittelu Lajitellaan, mutta Ei lajitella toimii hyvin kehittämisen varaa on tällä hetkellä a) Biojätteet Ο Ο Ο b) Paperi Ο Ο Ο c) Pahvi Ο Ο Ο d) Muovit Ο Ο Ο e) Lasi Ο Ο Ο f) Metalli Ο Ο Ο g) Ongelmajätteet Ο Ο Ο Miten toivoisitte voivanne vähentää koulussa syntyvää jätettä tai kehittää jätteiden lajittelua? 19

5. Vastatkaa seuraaviin koulunne energiansäästöä koskeviin väitteisiin (ruksatkaa kussakin kohdassa yksi kolmesta vaihtoehdosta) Kyllä Ei Ei tietoa a) Opettajien käytössä on Motivan Koulujen energiansäästökansio Ο Ο Ο b) Osallistumme Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun Ο Ο Ο c) Opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä energian säästämiseksi koulussamme Ο Ο Ο d) Opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa, Ο Ο Ο miten: 6. Nimetkää koulunne läheisyydessä opetus- ja tutustumiskäyttöön soveltuvia kohteita: a) Luontoretkikohteita: b) Muita tutustumiskohteita (oppiaineet): Ο Tarvitsemme lisätietoa / opetusmateriaalia mahdollisista retki- ja tutustumiskohteista, erityisesti mitä / minkälaista : Ο Opetus- ja tutustumisretkiä on hankala toteuttaa, koska 7. Jos Lohjalle perustettaisiin luontokoulu, miten toivoisitte voivanne hyödyntää sitä opetuksessa? Mitä muita toivomuksia teillä on luontokoulun suhteen? 8. Onko koulunne kiinnostunut tekemään yhdessä Lohjan kaupungin teknisen keskuksen kanssa jotakin seuraavista (ruksatkaa kussakin kohdassa yksi kolmesta vaihtoehdosta) Kyllä Ei Ei osaa sanoa a) Osallistumaan koulun piha- ja ympäristösuunnitteluun Ο Ο Ο b) Hoitamaan koulun ympäristöä yhteisillä talkoilla Ο Ο Ο c) Lisäämään jätteiden lajittelua Ο Ο Ο d) Osallistumaan kaupungin energiansäästökilpailuun Ο Ο Ο e) Osallistumaan enemmän luokkatilojen siistinä pitoon Ο Ο Ο Ideoita/kommentteja: 9. a) Internet- sivujen (www-sivujen) selailu on koulussamme (ruksatkaa jompikumpi) Ο vaivatonta Ο hankalaa, koska b) Internetin käyttö opetuksen tukena on koulussamme (ruksatkaa yksi vaihtoehto) Ο tavallista. Käyttötarkoitus/oppiaineet: Ο vain muutamat opettajat käyttävät. Käyttötarkoitus/oppiaineet: Ο juuri kukaan opettaja ei käytä 20

Liite 3: Lohjan koulujen luontoretkikohteet ja muut tutustumiskohteet Vuonna 2003; useimmin ilmoitetut kohteet on lueteltu erikseen. KOULU Harju Karkali Liessaari Pähkinän Museo Kirkko Munkkaa LUONTORETKIKOHTEET MUUT TUTUSTUMIS- KOHTEET Karstun koulu x Karstun kylä, Karkalin luonnonpuisto, Lohjanjärven rannat Jalavan koulu x Karkalin luonnonpuisto, Kisakallion urheiluopiston ympäristö, Lohjan järvi, koulun ympäristö Moision koulu x x Metsä, ranta, pelto Museo, kirjasto, kirkko Virkby skola x Hasseludden, Petters-parken, Spånbanan Perttilän koulu x x Lohjan harju Kaatopaikka (ylt) Munkkaan jätekeskus Lehmijärven koulu Lohjansaaren koulu Itse käytämme Lehmijärveä, lähimetsää, mutta olemme syrjässä. Ei varsinaisia kohteita muille. Sihvosen mailla rauhoitettu hiidenkivi. Paavolan tammikko (koulun vieressä), luonnonmuistomerkkejä, muita arvokkaita luontokohteita sekä ehkä piakkoin toteutuva luontopolku Viinitila/hevostallit/ maatalouden kohteita (osa tosin kauempana) Muijalan koulu x Harju, metsä suot Länsi-Uusimaa, entisöintiliike, autoliikkeitä yms. Maksjoen koulu x Rehevöitynyt Jusolan lampi, Pähkinäniemen puistoalue, haukkavuori ympäristöineen Lohjan lukio x x Koppernäs Inkoossa, jätekeskus Rosk n Roll, luontopolut, Karkali, Kisakallio Kierrätyskeskus, Linjakirppis Tammisaaren luontokeskus (bi), laboratoriot (Lohjan paperi, Kirkniemi, Vesi- ja Ympäristökeskus) Metsäteollisuusyrity kset Harjun koulu x Neidonraitti, Porlan altaat, Lohjanharju, kaivosmuseo Asemapellon x Lähimetsä Munkkaan koulu jätekeskus (ylt) Linderin koulu x x Harju, Lempolanlampi, Munkkaan Lohjanjärvi jätekeskus, Rauhalan koulu x Pähkinäniemi, ns. Haukkavuori Maksjoella, Kalkkitehtaan rantametsikkö vesitorni, yritykset Vohloisten omenatarha (ylt) 21

KOULU Harju Karkali Liessaari Pähkinän Museo Kirkko Munkkaa LUONTORETKIKOHTEET MUUT TUTUSTUMIS- KOHTEET Anttilan koulu x x Moision ranta, harju, Tytyri Museo (hi) Tytyrin koulu x x x Harju, Aurlahti, Liessaari, Pappilanpelto+Juhlametsä Roution koulu x x Karnaisten, Karkalin, Liessaaren, Lahokallion luontopolut, lähialueen metsät Pullin koulu x Lähimetsät, koulun suuri piha-alue Virkby gymnasium Mäntynummen koulu x Pururadan alue, puro matonpesupaikan itäpuolella, Lähde, Pähkinäniemi x x Nälköönlampi / -suo, harju+muinaisranta, Moisionranta Ristin koulu x Kukkukallio, koulun viressä oma tutkimusmetsikkö Museo, kaivos, vesilaitos Kotimuseo lähistöllä (hi), teatterit, museot Lohjalla / Nummi- Pusulassa, Helsingissä jne (hi, ku, ai) (Rosk n Rollin) jätteenkäsittelykesk us, jäteveden puhdistamo Kässäntalo (hi), Kirkko (ue), kirjasto (ai) Ojamon koulu x Lahokallion ja Liessaaren luontopolut Ojamon kartano (hi) Järnefeltin x Pähkinäniemi koulu Nummentaustan x x x Lohjan harju Museo, kirkko koulu Metsolan koulu x x x Harju Museo, kirkko / Hi Solbrinkens skola Neitsytlinnan koulu Nummenkylän koulu x x Moisin pellot sekä Pappilanselkä; 5.-6. lk. Liesaari x x x Harju, järven ranta, Liessaaren luontopolku ja laavu Nummenkylän kohosuo, Nälköönlampi, Nuuksio (matkaa n. 40 km) Lohjan museon alue Porla, tori, Metsolan hautausmaa, kirkko Myllylampi (sopii liikuntatuntien uimaretken kohteeksi) 22