PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin osana VTT:n PUULAATUteknologiaohjelmaa Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 1
Tavoite Projektin tavoite ja tehdyt raportit selvittää puutavaran erityisesti kuitupuun lajittelun vaikutusta korjuun ajanmenekkiin ja kustannuksiin sekä kartoittaa samalla lajittelutekniikan nykytila ja ongelmat Raportit Metsätehon raportti 135: Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 2
Kyselytutkimus Toteutus lajittelun nykytila (menetelmät, määrät, arvio kehityksestä) kohdistettiin piiritasolle ja kattoi yli puolet hankintavolyymista Hakkuun ja metsäkuljetuksen aikatutkimus 2 myöhempää harvennusta (mäntyvaltainen ja kuusivaltainen) ja 2 kuusen päätehakkuukohdetta (järeä ja pienirunkoinen) vierekkäisillä palstoilla hakattiin tavanomaisesti lajitellen (tukki ja kuitupuu erilleen) kuitupuu lajitellen (tyvet tai järeät pölkyt erilleen) (mäntyharvennuksella myös pikkutukki erilleen) Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 3
Kyselyn tulokset Työmaatasolla puutavaralajien lukumäärä pysynyt kohtuullisena vaikka valikoima laajentunut Lajittelu toteutetaan käytännössä aina hakkuuvaiheessa värimerkkaus erilaiset kasaustekniikat Metsäkuljetusvaiheessa huolehditaan lähinnä erilläänpidosta ja joskus tarkennetaan ptl-jakoa Vain 15 % arvioi lajittelun lisääntyvän nykytasosta Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 4
Hakkuun aikatutkimus Alle tukkipuukokoisten rungonosien lajittelu hidastaa hakkuutyötä: vaikutus riippuu puutavaralajivalikoimasta: jos samoista rungon osista kilpailee esim. pikkutukki, hakkuun tuottavuus laskee selvästi Hidastuminen johtuu ns. apteerausviiveestä (laadun huomioonottaminen) ja kasausviiveestä (kasat harvemmassa) Kuitupuuta lajiteltaessa lisäajanmenekki 1,5 14,5 % kustannusvaikutus 2 23 % kuitupuulle kohdistettuna Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 5
Metsäkuljetuksen aikatutkimus Lajittelun vaikutus selväpiirteisempi kuin hakkuussa Kuitupuuta lajiteltaessa kuormaustaakat pienevät selvästi kuormauksen aikainen ajo lisääntyy vajaakuormat yleistyvät sekakuormia joudutaan ajamaan enemmän mikä lisää purkuvaiheen ajanmenekkiä Näiden seurauksena ajanmenekki kasvaa 12 20 % kustannusvaikutus 20-30 % kuitupuulle kohdistettuna Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 6
Toimitusketjun kustannustarkastelu Lisäkustannus koko puumäärälle kohdistettuna, % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kaukokuljetuksen jälkeen Metsäkuljetuksen jälkeen Hakkuun jälkeen K it ll k hdi t tt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuitupuun osuus, % 12,1% 9,8% 3,9% Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 7
Hakkuukoneen Kehityspotentiaali värimerkkausominaisuuksia kehitettävä Metsätraktori kuormatila kyettävä jakamaan useampaan lohkoon yksittäisten pölkkyjen käsittely lisääntyy lajiteltaessa; puutavarakouraa tulisi kehittää myös tästä näkökulmasta Työn organisointi erityisesti harvennuksilla vastuuta lajittelusta kannattaisi siirtää hakkuusta metsäkuljetusvaiheeseen jotta ketjun tasapaino paranisi Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 8
Päätelmät Alle tukkipuukokoisten rungonosien lajittelu lisää selvästi puun hankintakustannuksia Kuitupuun lajittelun intensiteettiä kannattaa korjuuvaiheessa nostaa nykytasosta vain jos sillä saavutetut hyödyt ovat selviä (>1,5 /m 3 ) Pikkutukin erilläänpidosta aiheutuu tätäkin suuremmat lisäkustannukset ja vastapainoksi on löydyttävä vielä selvemmät säästöt/hyödyt Kustannuspaineesta johtuen lajittelumahdollisuuksia kannattaa etsiä myös jalostusprosessin läheltä/sisältä Puutavaran lajittelu korjuun yhteydessä, projekti nro 162 9