Työhygienian trendit Suomessa Milja Koponen Työterveyslaitos Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen
Mitä työhygienia on? Pohdi asiaa vieruskaverin kanssa muutama minuutti!
Työhygieenikko vs. lääkäri (Jaana Jokitulppo, A-insinöörit Oy) Työhygieenikko Akateeminen koulutus Käy kohteessa: havainnoi, tutkii ja tekee alkukatselmuksen Määrittelee mittaus- ja analyysitarpeet ja toteuttaa ne Tekee johtopäätelmät ongelmasta ja esittää jatkotoimenpiteitä ja ratkaisuja Toimii yhteistyössä työterveyshuollon, työsuojelun, suunnittelijoiden kanssa (Työterveys)lääkäri Akateeminen koulutus Tapaa potilaan: havainnoi, tutkii ja tekee alkututkimuksen Määrää laboratoriokokeita Tekee diagnoosin, määrää lääkkeet ja jatkohoidon Toimii yhteistyössä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden, työsuojelun, Kelan, vakuutusyhtiöiden kanssa www.sths.fi
+ Vankka luonnontieteellinen perusosaaminen...psykologia, markkinointi, tuotantotalous, juridiikka... Kaikesta on hyötyä työhygieenikolle! www.sths.fi
Koulutuspäivät 11.-12.2.2019, Flamingo, Vantaa
1970-luku; altistumisen arviointia, poliittista riitelyä työsuojelusta, työssä huonoissa varusteissa, suojainongelmia, työterveyshuollon alku, lautapoika 1980-luku; esiintyi vielä huonoja työympäristöjä, palvelualojen nousu, suojaimet ratkaisu ongelmiin, työhygieenikko Työympäristön muutos 1970-2020/ Rauno 1990-luku; lama, työttömyys, lomautukset, kehittämistä ja koulutusta, suuremmat yritykset esikuvina, EU direktiivit, erikoistutkija 2000-luku; pienyrittäjyys, toimintaohjelmat, työympäristön suunnittelu, toiminnan suunnittelu työsuojelun näkökulmasta, avotoimistot, vanhempi tutkija ja tiimipäällikkö 2010-luku; työhyvinvointi, turvallisuuskortit, perehdytys, suojautuminen ammattimaista, rahan merkitys suuri, teemajohtaja, yrittäjä ja asiantuntija 2020-luku; työympäristö kunnossa?, henkiset ongelmat, johtajuus, työ irti työympäristöstä, eläkeläinen?
Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen yhteydessä arvioimaan fyysisiä työoloja ja kroonisia riskejä työympäristöissä, joissa ihmiset työskentelivät. Työhygieniaan kuuluivat olennaisena osana fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät ja vaikutuksia ihmisiin tarkasteltiin lähinnä ammattitautien kautta. Työhygieniaan kuului olennaisena osana myös työolojen parantamiseen tai haittojen torjuntaan liittyvät tarkastelut sekä henkilökohtaisten suojaimien käyttäminen.
Jauhopöly leipomoissa Vuonna 1974...ja 45 vuotta myöhemmin
Tiedon Silta 4.3.2019
5.3.2019 This Photo by Unknown Author is licensed under CC BY-SA
Johdanto työhygieniakeskusteluun Työturvallisuuslaki asetukset Työhygienia vammat Lakisääteinen taso muut vaikutukset häiritsevyys Yleinen taso Tavoitetaso optimitaso Riskiä ei voida hyväksyä Terveysriski on hyväksyttävä Terveysriski on mitätön + - häiritsemättömyys - tuottavuus - tehokkuus - hyvinvointi
Missä olemme nyt ja mikä on tulevaisuus? Työympäristö on parantunut kuluneiden vuosien ja vuosikymmenien aikana. Altistuminen on vähentynyt. Ammattitaudeissa ei ole tapahtunut radikaalia vähentymistä, ilmoitettuja kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia ilmoitettuja ammattitauteja on luokkaa 5 000 vuosittain. Meillä edelleen on runsaasti teollisia ja jopa varhaisteollisia työoloja. Haittojen kokemisen kynnys näyttäisi alentuneen eli nykyään kiinnitetään jo paljon aikaisemmin huomiota lievempiin terveysvaikutuksia aiheuttaviin tekijöihin. Olemme huolestuneita asioista, jotka eivät aiheuta ammattitauteja tai näkyviä sairauksia. Huonosti voiminen vaikuttaa työntekoon ja työhyvinvointiin.
10 merkittävintä riskityötä ja ammattia (Louhelainen ym., 2017) 1. lujitemuovityö ja veneiden laminointi 2. rakennusten purkutyö 3. metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt 4. lattioiden päällystystyö 5. betonituotteiden valmistustyö 6. automaalarin työ 7. formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa 8. hitsaustyö ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa 9. alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus 10. leipomotyö
Vapaa suomennos ex-bohs pj:n Steve Perkinsin tekstistä: Ennen vanhaan työterveys nähtiin kliinisenä työnä vastaanotot, tarkastukset, jne. Nyttemmin on noussut työhyvinvoinnin korostaminen. Tarkastuksilla ja elintapoihin puuttumisella on paikkansa, mutta työperäistä altistumista niillä ei alenneta. Vapaa Ja suomennos lainsäädännön ex-bohs mukaan pj:n juuri Steve sitä Perkinsin työnantajan tekstistä: tulisi hallita
Tapaturmat vs. sairaudet Kuolemaan johtavat tapaturmat laskeneet länsimaissa hyvin toimintamallit ja kulttuuri tukee Työhön liittyvät kuolemaan johtavat sairaudet vähemmällä huomiolla. Mitä health voisi oppia safetylta?
Riskin kokeminen erilaista akuuteissa vs. kroonisissa tilanteissa Terveys? Pikkuhiljaa rapistuva terveys tai vasta eläkkeellä puhkeava sairaus ei motivoi toimiin. Vakuutuskäytännöt? Altistumisen arviointi ei ole helppoa!
Miten pärjäävät pienet yritykset?
Mikä kuvista kertoo suurimmasta (terveys)riskistä? Mieti hetki, voit myös jututtaa vieruskaveria
Ionisoiva Säteily Säteilylaki 859/2018, voimaan 15.12.2018, 22 lukua ja 202 Ei luonnonsäteilyä tai lentomatkailun altistumista Säteilyturvallisuusasiantuntija, lupamenettelyt ym.. VNa 1034/2018, voimaan 15.12.2018, 15 lukua, 65 Annosrajat työssä 20 msv/a, väestö 1 msv/a ja monia muita rajoja 6 liitettä ja 92 sivua STMa 1045/2018, ionisoimaton säteily, väestöaltistus, voimaan 15.12.2018 STMa 1044/2018 ionisoivasta säteilystä, voimaan 15.12.2018 Mm. 300 Bq/m3 ohjearvo asuntoihin Oikeutusperiaate Optimointiperiaate Yksilönsuojaperiaate
Pohdintaa Yleistyöhygieenikko vai erikoistunut työhygieenikko? Molempia tarvitaan mitä tehdä niille perinteisille asioille, joille ei ole löydetty hyviä ratkaisuja kuten vaikkapa melu joillakin toimialoilla? tilannetta on seurattava ja on oltava perillä toimivista ratkaisumahdollisuuksista kuten esimerkiksi uusista älykkäistä henkilökohtaisista suojaimista. ilmastonmuutos ja lämpöolot ovat yksi esimerkki, missä täytyy tehdä hyvää yhteistyötä fysiologien, lääkäreiden ja työhygieenikoiden kesken, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut löydettäisiin työn tehokkuuden ylläpitämiseksi ilman että ihmiset voivat huonosti.
Työhygienian mittaukset Mittaaja tarkkailee työn tekemistä -> työtapaongelmat Havaintojen tekeminen Normaaliuden hakeminen arvion muuttamista numeroiksi ->mittauksista mallintaminen - >mallintamisesta tilannearvio tilannearviosta 1)toimenpide, 2)altistumishistoria, 3) yrityksen työhygieeninen taso epävarmuudesta eroon? Mittauksen ajankohta, mittausten laatu ja toistuvuus Tulosten edustavuus Terveydellisen merkityksen arviointi 22
Erilaisia herkkyyden osa-alueita Ympäristöherkkyys -sisäilma -kemikaalit -sähkö Rajapinta ihmisen ja työympäristön välillä Aistiherkkyys -haju -tunto -näkö -kuulo -maku -tasapaino Tunneherkkyys -EVÄS -emotionaalinen reaktiokyky -vivahteiden vaistoaminen -ärsykkeiden liiallisuus -syvällinen käsittely Muita vaikuttavia tekijöitä -lääkkeet -perimä -ravinto -kunto -sairaudet Herkkä hermosto -neurologiset asiat
Oireileva henkilö toimistossa Huom: työsuojelun toimintaohjelma pitää tehdä myös toimistoon Oireiden syitä: home, kosteus, pöly hälinä, valaistus kuumuus, vetoisuus, ilmastointi kiusaaminen, stressi, väkivallan uhka, uupumus, masennus työasennot kotiolot, vapaa-aika, harrastukset työkaverien kotieläimet, hajusteet fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elintavat, vajaakuntoisuus työajat Onko teillä sisäilmaongelmia?
Uusia haasteita Pienien pitoisuuksien ja energioiden merkityksen arvioiminen Puuttuva annos-vastetieto altistuminen Vaaraepäilyiden oikeasta arvioimisesta tai yleisemmin kyvystä arvioida poikkeavien työympäristötekijöiden terveydellistä merkittävyyttä. Milloin terveydellistä vaaraa tai haittaa ei ole Työhygieniassa on ehkä liikaakin mitattu ja verrattu tuloksia ohjearvoihin, jolloin esimerkiksi toksikologinen näkökulma tai terveydellinen merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle Nanomateriaalit, sähkösumu, biologisten tekijöiden uudet ongelmat, psykososiaaliset uhat sekä kemialliset tekijät. Kemiallisten tekijöiden prioriteetti säilyy jatkossakin. Erityisesti psykososiaaliset ongelmat eivät ole pelkästään subjektiivisia ja siksi niiden hoitamiseen tarvitaan myös työhygieenikkoa. Työhygienian rinnalle tarvitaan talouden, lainsäädännön, johdon, osakkeenomistajien, psykologien ja sosiologien osaamista ja ennen kaikkea yhteistyötä. Yhteisvaikutukset Käytätkö aikaasi enemmän pahoin/hyvinvointiasioihin vai terveyttä vaarantavien asioiden hoitoon?
Riskiviestintä Viestit Vaarat mikä voi mennä vikaan? todennäköisys kuinka todennäköistä on, että asiat menevät vikaan? Seuraukset mitä tapahtuu, jos jotain menee vikaan? pelottelu Ihmisten vakuuttelu Ihmisten valpastuminen tyynnyttely Selviämistaidot tiedon viidakossa vastaaottokyky = todellisuus Jos ihmiset uskovat sen olevan totta, se ON totta heille.
Yhteisvaikutukset ja käytännön toiminta Työpaikkaselvityksessä ja työympäristön riskinarvioinnissa on perinteisesti pyritty tunnistamaan yksittäisten tekijöiden aiheuttamat riskit ja löytämään keinoja näiden riskien hallitsemiseen. Yhteisvaikutusten suhteen törmätään monimutkaiseen vyyhteen erilaisia haittavaikutuksia, joiden syyosuudet ovat epäselviä ja tapauskohtaisia. Työympäristötekijöiden yhteisvaikutukset pitää riskinarvioinnissa ottaa huomioon. Työpaikkaselvityksessä ja riskinarvioinnissa on huomioitava myös biologiset tekijät, tapaturmavaarat sekä fyysiset, ergonomiset ja henkiset kuormitustekijät ja näiden kaikkien vaikutukset toisiinsa. This Photo by Unknown Author is licensed under CC BY-NC-ND
Big Data Eksposomi
Asiantuntijoita Työhygienian asiantuntijoita koulutetaan Itä-Suomen yliopistossa ja heidän yhdyssiteenään toimii Suomen Työhygienian Seura ry (STHS). STHS ry kokoaa yhteen kattavasti Suomessa toimivat työhygienian alan asiantuntijat, konsultit, tutkijat ja viranomaiset. Työhygieenikot tekevät yhteistyötä esimerkiksi viranomaistoiminnan asiantuntijoina, insinööritoimistoissa, työterveyshuolloissa, työpaikoilla, ympäristöasioissa ja työsuojelutarkastajien kanssa. Asiantuntijoita, konsultteja ja konsulttitoimistoja löytyy hakusanoilla työhygienian palvelut ja työympäristöpalvelut. Esimerkkeinä Työterveyslaitos, AX-Suunnittelu, Sirate, Envimetria, Asynea ja Golder Associates Oy sekä Senaattikiinteistöt. Jos tarkastellaan kapeampia osa-alueita kuten sisäilmastoa, akustiikkaa, ilmastointiosaamista tai kemikaaliarviointeja, saadaan lisää erilaisia konsultti- tai rakennuttajatoimistoja kuten esimerkiksi Akukon, Ramboll, A-insinöörit Suunnittelu, Insinööri Studio Oy ja WSP Suomi Oy sekä FGG suunnittelu ja tekniikka. Lisäksi alalla on konsultteja, jotka toimivat vakioasiakkaiden kanssa mainostamatta toimintaansa lainkaan. Oletteko käyttäneet ulkopuolista asiantuntijaa työhygieniakysymyksissä?
Tapahtumia
Ammattitaitoinen työhygieenikko auttaa sinua varmistamaan työpaikkasi terveellisyyden, turvallisuuden ja tuottavuuden