EDUKUNNAN PANKKIVALTUUMIETEN KERTOMU VUODELTA EDUKUNNAN PANKKIVALIOKUNNALLE HELINKI 927 VALTIONEUVOTON KIRJAPAINO
Taloudellinen kehitys v IÄLTÖ: Taloudellinen kehitys v 9B Yleisiä piirteitä Tuotanto Hinnat Ulkomaankauppa iv 3 ^ Maliamarlclcinat 0 uomen Paulein toiminta Lainausliike Valtion sitoum ukset Ulkomaiset su h teet etelinanto Lainain emissioita Pankin tilin p ää tös 2 2 3 Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Pankin johtosääntö, Pankkivaltuusmiesten ja 8 8 0 27 iv Pankin tilintarkastajain ohjesääntö, Pan kin palkkaus- ja eläkesääntö Lausunto penninrahasta Lausunto kultarahojen ulkomuodosta Kahdenkymmenenmarkan s e t e li Asioimisto Rovaniemelle Toimenpiteitä, jotka koskevat yksityisten sitilintarkastus Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus Virka- ja toimihenkilöiden palk k au s Diskonttokomiteat Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat 8 I 8 8 9 9 9 9 9 2 Yleisiä piirteitä r r ;, Vaime viuo! oli ensimmäinen, jonka aikana u o m i nahan arvo, vuoden väliajan jälkeen,» e n oli sidottuna kultaan gatsioittem noteerausten säännöllisesti jatkuneesta nousuista, nl'' _Ja verran kultakannan pamyötävaikuttanut tähän edul- Marikan ostokyky oli jo ennen kultakantaan siirtymistä ollut useita vuosia vakaa ja talouselämä oli vallitsevaan rahan arvoon mukautunut Kun kultakantaan siirtyminen tapahtui tämän arvon perusteella, ei se tuottanut, -mätään muutoksia vallitseviin oloihin,, ^ ] kseen> m ta ei ole f amf llste ]a Joka tap~ ssa *, on poistanut maamme ta U f & pap n * * ]llttyvä;n epävar den *ea'm nit 'taloudellisille laskelmille ^a_vavai ^ r a s ta a ja ollut ulkomaille oso- ja siirtyminen onkin tapahtunut häiriöittä Eulunnt vuosi on muutenkin ollut taloudeffiseasa suhteessa suotuisa Yritteliäisyys tuotantotoiminnan eri aloilla on ollut vilkasta ja menestyksellistä Maataloudessa kohosivat tulokset tosin vain osittain enteilisen vuoden hyvien saavutusten tasalle, mutta teollisuudessa päästiin nähtävästi jokseenkin samoihin ja muutamissa, teollisuuden haaroissa suurempiinkin tuotantomääliin kuin v Ulkomaan kauppamme jätti viime vuodelta pienen 'tuontiylijäämän, joka kuitenkin; on korvautunut muista tuloista, niin että maan maksutase ei ole häiriytynyt Pääoman muodostus oli maassarnrne viime vuonna ehkä voimakkaampaa, Kuin milloinkaan ennen Luottamus uomen talouteen on ulkomailla yhä vahvisturut, mikä ilmenee, esim suomalaisten oibli- ^ I f 'a U m'eu ltajauld'essa iirka's td,aan l)lh<>mniiil ta' lond* n Cn aloja Y', U n ' ato ei viime vuonna muodostunut- yhtä hyväksi kuin edellisenä, jolloin vuodentulo oli harvinaisen suotuisa yynä oli tu päässä se, että kasvullisuutta viime kesänä monissa paikoin maatamme haittasi kiri vuus Kuitenkin saatiin viime vuonnakin keskinkertaista parempi sato euraavansa yhdistelmässä, ilmoitetaan vuoden satomäärät maaitaloushallituksen ennakkolaskelmain sekä vuoden satomäärät saman viraston lopullisten tietojen mukaan: ato v (ennakkolaskelmain mukaan) ato v (lopullisten tietojen mukaan),s 27,070 tonnia 0hril 37,0 K 9,00 P a 72,89,, Peltoheinä,99, N iittyhän* 3,37 37,7- tonnia 0,802,,, 8,9 723,38 2,702, 87,2 "
Tämän mukaan saatiin siis viime vuonnai vil jasta ja heinästä huomattavasti pienempi, mutta perumasta jonkun verran suurempi sato kuin edellisenä vuonna Maidontuotannon alalla jatkui edistys, joskaan ei niin voimakkaana kuin edellisenä vuosina Tämän arvostelun: pääperuisteena ovat voinvientiosuusliike Valion jäsenmeijezeiltään saamat maitotuotteiden määrät Valiolle saapunut ja sen omassa liikkeessä valmistettu vaimiäärä oli yhteensä viime vuonina 2-88,887 astiaa, kun se edellisenä vuonna oli 23,3 astiaa Vastaavat juustomäärät olivat 2,399 kg ja 2,0,08 kg Vientiteollisuuden päähaarat, nimittäin sahatun puutavaran ja selluloosan tuotanto, osoittavat edelliseen vuoteen verraten nou sua, joillakuilla muilla vientiteollisuuden aloilla on sensijaan tuotanto vähän pienen tynyt ahaamattoman puutavaran- vienti jäi viime vuonna 07 % pienemmäksi kuin edellisenä, tehden 3,88,000 m3 Tämä määrä on silti suurempi kuin vastaava vienti v 93 ahatun puutavaran vientimäärä li sääntyi 83 % edelliseen vuoteen verraten ja kohosi,2,000 m3:iin Puutavaran kofconaisvientimäärä näinollen jälleen kasvoi verraten viime vuoteen, jolloin se jo oli suu rempi kuin milloinkaan) ennen Mitä tulee paperiteollisuuden tuotantoon, ovat puuvanukkeen, pahvin ja sanomalehti paperin vientimäärät jääneet Vähän pienem miksi kuin edellisenä vuonna, Puuvanuk keen vienti aleni kuitenkin vain 02 %, ollen 72,92 tonnia, pahvin vienti, väheni 73 %, tehden 2,29 tonnia, ja sanomalehtipape rin vienti väheni 33 % eli 3,903 tonniin en sijaan selluloosan vientimäärä kohosi 29,38 tonnista v 332,00 tonniin v eli 3o %, ja muun (kuin sanomalehti paperin vientimäärä nousi 2, tonnista v, tonniini v, siis 8 % Kotimaista kulutusta varten työskente levä teollisuus on, lukuunottamatta lasi- janahka- sekä osittain kenkäteollisuutta, toi minut suunnilleen entisessä laajuudessaan ja tyydyttävällä menestyksellä Lasiteolli suutemme on parhaillaan jonkinlaisessa tuo tantotapojen murroskaudessa ja kärsii siitä kunnes uudet tehokkaammat valmistustavat ovat yleensä tulleet käytäntöön Nahka teollisuus on suuresti kärsinyt kaikkialla maailmassa tällä alalla vallinneista epäedul lisista suhdanteista ja työvoima on siinä vä hentynyt Työttömyyttä esiintyi, sikäli kuin työnvä litystoimistoihin tulleiden työhakemusten ja tarjottujen paikkojen erotusta voidaan pi tää, arvosteluperusteena, viime vuonna yleensä vielä Vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin jonikunverran enemmän kuin v 92 Viime vuonnakin oli työttömyyttä, niinkuin luonnollista on, enimmän vuoden alkukuukausina Tammi kuun lopussa oli työnvälitystoimistojen kir joissa 3,832 työtöntä (edellisenä vuonna,89) ittemmin työttömien luku pie neni kesään mennessä Kesäkuun lopussa, jolloin se o*li pienin, oli työnvälitys toimistojen kirjoissa 92 työtöntä (v oli pienin määrä, joka silloin esiintyi heinä kuun lopussa, 98) Tämän jälkeen alkoi työttömyys jälleen 'kasvaa 'Marraskuun lo pussa oli työnvälitystoimistojen kirjoissa 2,330 (v 3,0) ja vuoden lopussa 2,72 työtöntä Hinnat Tukkuhintaja elinkustannusindeksit, joissa kultakannan palauttamisen! jälkeen kin verrataan uomen markan nykyistä os tokykyä siihen, mikä markalla oli ennen maailmansotaa, kehittyivät v seuraa vasti: 9 2 Tukkuhintaindeksi Joulukuu Kuukausimuutos Elin kustannus indeksi Kuukausi muutos, 2,97 30,09,09,08 08,070,079,079 092,093,09 097 --2 3 0, 7 il,72 3,9,7,83,23,2-03 97,93 97 3 Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu yyskuu Lokakuu Marraskuu Hintataso on siis viimekin vuonna pysy nyt vakaana yyskesällä on tapahtunut tavallinen tilapäinen nousu Ulkomaankauppa iitä huolimatta, että Englannissa sattu nut vaikea lakkotilanne, Banskan ja Bel gian valuuttapula ja Tanskan deflatio jon kun verran haittasivat uomen vientiä, saa vutti ulkomaankauppamme v hyviä tuloksia dhmmattoman puutavaran vientiä) Eng lannin himlakko jonkun verran vähensi Lakon vaikutus tuntui etupäässä propsin viennissä Kun uomesta v vietiin,2,000 m3 fcaivospylväitä ja paaluja, oli niiden vienti viime vuonna vain 93,000 m3 Vähennys ei kuitenkaan tullut yllätyksenä eikä saanut aikaan vahinkoja, sillä propsin valmistus on jo useita vuosia ollut vähene mässä ja oli syksyllä vallinneiden] al haisten hintojen vuoksi erittäinkin viime vuotta varten, entistäkin pienempi Eng lannin lakosta huolimatta, saatiin valmis tettu tavara yleensä- myydyksi' tyydyttäviin -------- 9 ------ 3 2 2 9 3 9 - f 30 0 hintoihin Hinnat alkoivat jo vuoden lopulla nousta minimistään ja vuoden toimitukselle myytiin p ropsia- 7 00 inkaan engl kuutiosyleltä Näillä vai heilla propsin hinnat sitten pysyivat koko vuoden, lukuunottamatta sitä tilapäistä voi makasta heilahdusta alaspäin-, mikä syksyllä johtui korkeista rahtimaksuista, Vuoden päättyessä hinnat olivat n mk engl kuutiosyleltä Paperipuiden vienti, päinvastoin kuin propsin, kohosi viime vuonna huomattavasti, vaikka hinnat ovatkin säännöllisesti olleet laskemassa Kun puolipuhtaan paperipuun hinta vuoden alussa oli 730 mk kuu tiosyleltä, oli se, vuoden alussa 0 0 mk ja laski vuoden kuluessa 90 2 mk saan ensijaan ei puhtaaksifcuoritun paperipuun 'hinnassa tapahtunut huomat tavampaa laskua Tästä johtuneenkin, että puolipuhtaan paperipuun sijasta on yhä enemmän alettu valmistaa puhtaaksi kuo rittua ahatun puutavaran vienti Kuten, Pank kivaltuusmiesten kertomuksessa vuodelta mainitaan, ryhtyivät sahamomistajat siiloin yhteisellä sopimuksella estämään, sa-
hatun puutavaran' liittojen alenemista ja onnistuivatkin pitämään vuoden! loppukuukausina määräämänsä! alimmat hinnat Vuo den laivaukselle myytäessä hinnat jo vähän kohosivat Ne olivat silloin seuraav a t: Honka3 X 9" lankut n 30/ 2 y 2 X 7 " battensit,, 3 j,, 2,0/ 2 X " scantlingit X pikkulaudai 2 - / Vuoden vaihteen jälkeen pysyivat hinnat suunnilleen ennallaan, ostohalun ollessa laimeanlaista Englantilaiset ostajat odottivat osittain Venäjän puuitavaralähetysten tuloa markkinoille Ranskaan, Hollantiin ja Bel giaan myytiin sen sijaan melkoisesti, Tans kan ostajain pysytellessä deflatiovaikeuksien johdosta hyvin pidälttyväiisiniäi Maalis kuun loppuun, menneissä oli myyty n -0,000 standerttia Vuoden toisella neljän neksellä puhkesi Englannin suurlakko, joka tilapäisesti' lamasi puutavaramarkkinat ko konaan! Myynti Ranskaan ja Belgiaan al koi kärsiä näiden maiden valuuttavaikeuk sista, ja markkinat aksassa ja Tanskassa olivat myös hyvin hiljaiset Tämän vuoksi toisella vuosineljänneksellä' myytiin vain n 70,000 st Mutta suurlakon päätyttyä Englannin, puutavaramarkkirat vilkastuivat hämmästyttävän nopeasti Vaikka Puolan puutavaran kilpailu olikin Englannissa, Hollannissa ja Belgiassa tuntuva ja vaikka Ranskan ja Belgian valuuttaolot heinä kuussa edelleen kärjistyivät, myytiin kol mannella neljänneksellä n 29,000 st Useimmat viejät laskivat silloin myöskin hintoja, shillingillä standertima, jotkut pie nemmät sahalaitokset eräissä myynneissään 0 akin shillingillä Muitta tähän rajoittuikin hintojen lasku Kolmena aikaisempana vuonna tapahtunut vaikea hintojen alentu minen kesällä vältettiin viime vuonina onnel lisesti Ranskan ja Belgian valuuttain vakaann uttua pääsi myynti näihinkin maihin valah ti im syyskuussa Tanskan markkinat olivat jo vähän aikaisemmin vilkastuneet Kuusin 30/,, 3 / /» 2 / - Lokakuussa vallinneet korkeat rahtimak sut vaikeuttivat puutavaran k u ljeteta en johdosta jää maahamme talven yli tavallista enemmän myytyä tavaraa Myynti jatkui siitä huolimatta vuoden lopulla niin, että saman vuoden, laivausta varten vielä m yy tiin n 0,000 st Virallisen tilaston mukaan oli sahatun honka- ja kuusitavaran vienti viime vuonna,,308 standerttia eli lähes 00000 st enemmän kuin v Tämän vuoden laivaukselle myytiin viime vuonna puutavaraa, enemmän kuin koskaan ennen, ja hinnat olivat yleensä paremmat kuin vuotta aikaisemmin Vuoden loppuun mennessä oli tämän vuoden laivauskseile m yyty kokonaista 7,000 st, kun vastaava määrä parina edellisenä vuonna, oli vain 0,000 22,000 st ja aikaisemmin vielä kin, pienempi Koivun sahaustuctteiden ja faueerin me nekki on ollut heikon!aista Paperin menekkiä haittasivat viime vuonna Englannin lakkatilannie ja äskettäin Englannissa voimaan tullut käärepaperin tulli, Ranskan ja Belgian valuutt»epävar muus sekä Kiinan sisällinen sota Eri paperilajien hinnat, hienopaperia lu kuunottamatta, alenivat vuoden kuluessa y, puntaa tonnilta Ensimmäisellä sijalla on vientimaista edelleen ollut Eng lanti ja toisella Yhdysvallat Vienti Venä jälle oli pienempi kuini edellisenä, vuonna elluloosan menekki oli yleensä hyvä Viime vuoden alkaessa oli n 7 % vuoden arvioidusta, tuotannosta jo myyty Englan tiin ostettiin edellän suurin määrä selluloo saamme, toisella sijalla olivat Yhdysvallat Venäjälle ostettiin kolmanneksi enimmän sulfiittiselluloosaa, kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas aksa oli sulfaattiselluloosan suurin ostaja Hinnat alenivat jonkun verran vuoden kuluessa, kuten seuraavista numeroista näkyy Hinta tonnilta cif Englannin satamassa: Vuoden lopussa Vuoden alussa 2 0/ --------- 2 / 3 / --------- / / --------- 7 /, - / 2 0/ --------- 2 / Vahva sulifiittisel luloosa, n 30/ - - 3 / / 0/ Vaalea 9 - / ----- 9 0 / Valkoinen, 0,/ - - / Vaaiea sulfaattiselluloosa 3 - / - - 3 0 / Vahva Kuluvankin vuoden arvioidusta tuotan nosta oli jo vuoden alussa myyty yli 0 % Puuvanukkeen menekki oli viime vuonna tyydyttävä Hinnat olivat vuoden alussa n 3 /------- / tonnilta cif Englan nin, Belgian tai Ranskan satamassa, Vuoden lopussa oli märän massan hinta saima kuin vuoden alussa, mutta kuivan massan n 0 % alhaisempi Vuoden loppuun mennessä oli noin puolet kuluvan vuoden tuotannosta myyty Karjatcdoustuotteiden kysyntä on ulko maiden markkinoilla vuoden kuluessa ollut jossain määrin heikompaa kuin edelli senä vuonna Varsinkin oli kysyntä helmi ja maaliskuulla sekä sitten koko syyspuolen aina kesäkuusta lähtien verrattain laimeata yynä on ollut osittain tuotannon suurene minen eri puolilla maapalloa, osittain Eng lannin hiililakko, osittain vihdoin muut sei kat Voin vienti, joka v oli 3,9,000 kg, kohosi viime vuonna 'jonkun verran eli 3,22,000 kg aan Juuston vienti sen sit a v a ra n la a tu ahaamaton pu u tav ara ahattu puutavara Puuvanuke elluloosa Pahvi Paperi Voi ja juusto jaan aleni 3,8,000 kg «ta 2,887,000 kg aan Hinnat pysyivat koko vuoden verrattain tasaisina, mutta muodostuivat keskimäärin alhaisemmiksi kuin edellisenä vuonna Va lion jäsemneijereilleen tilittänsä keskihinta oli voista mk 29:8 ja juustosta mk :07 Viennin paijaus eli volyymi oli "viime vuonna jälleen suurempi kuin edellisenä vuonna Viiden edellisen vuoden vienti on ollut vuoden 93 viennistä: v 92 9 %, v 922 93 %, v 923 98 %, v 92 27 % ja: v 239 % Viime vuonna oli vastaava suhdeluku 27 % Tämän mu kaan oli vientimme tavaramäärä jo yli nel jänneksen suurempi kuin v 93 Ra hassa oli vienti vuonna (fob-arvo),33 milj mk, oltuaan edellisenä, vuonna <,73 milj mk euraavasta yhdistelmästä näkyy,, miten maamme tärkeimpien vientitavarain viennin paljous on vv 92 kehittynyt: 92 2 7 2 3 23 88 2 Vienti %:eissa vuoden 93 viennistä 92 923 922 8 9 2 32 80 99 00 0 23 9 7 93 3 227 3 2 78 3 3 390 9 23 2 2 2 79
9 8 Vientihintaindeksi, joka lasketaan fobhlimoista uomen, markoissa, aleni viime vuonna edelliseen vuoteen verraten 7 % Y 92 vientihintaindeksi saavutti huippu kohtansa ja sen jälkeen on sen kehitys ollut seuraaja: v 92,23, v 922,80, v 923,, v 92,090, v, ja,092 Eri tavarain hinnoista alenivat enimmän voin, 'juuston, propsin ja rihmarullien hinnat, kuin 'taas havuilla lko jen, puuvauukfceen ja käärepaperini hinnat nousivat 98, v,02 ja v 98 Erilaistea tavararyhmien, tuontihintaindekseistä ainoastaan kautsun ja kumin sekä mineraalien indeksit kohosivat huomattavammin, lanmoitusaineiden ja värien vähän Muiden tavararyhmäin, indeksit alenivat, useiden, kuten viilijian ja viljatuotteiden,, säilykkeiden, kahvin, sokerin, turkistavarain, villa- ja puuvillatavarain ja karjanrehun, huomatta- enimmän sekä selluloosan, puupahviin, paino paperin ja tervan vähimmän Tuonnissa, joka yleensä, viime vuonna muodostui normaaliseksi, kiinnittävät- huo miota elintarpeiden ja nautintoaineiden tuonnin huomattava vähemmyys ja raakaaineiden mutta etenkin kuljetusneuvojeit, koneiden, työkalujen y m s tuotantoväli neiden tuonnin suuri enemmyys edelliseen vuoteen, verraten vasti Kauppataseemme osoitti viime vuonna 2 milj markan tuontienemmyyden, sen si jaan että edellisenä vuonna, oli muodostunut milj markan ja v 92 2 milj markan vientienemmyys Vuosien 9 tuonti ryhmiteltynä laatunsa mukaan ja verrattuna vuosien 9 93 tuontiin H-»?C-ÖCC 0 a v-* s 0 (? c«pl 0 0 pr 93 vuodon -gr E o, 0 aa' O O >* Elintarpeet ja nau tintoaineet 87,8 7 3,77 0,0 2 7,7 3 82, 7 89 2,02 8 99,77 0 7 Kulutettaviksi aiotut teollisuustuotteet 88 78 89 82 7 802 8 92,087 32 0 937 0 8 999 08 23,20 3 3 Raaka-aineet,29 9 0 83 7 9,272 22 8, 8 0,27 0 0,79 9 2 2,0 7 37 Kuljetusneuvot ko neet, työkal yms 8 8 90 0 23? tuotantovälineet 39 93 9 2 78 79 80 83 7 73 Elintarpeiden, ja nautintoaineiden tuon nin väheneminen on kuiteinkin osaksi vain näiennäiistä, se 'kun johtuu siitäkin,, että edel lisenä vuonna kahvin ja sokerin, tuonti muo dostui vuoden vaihteessa voimaan tulevan tullikoiroituksen vaikutuksesta poifckeufcseiisen suureksi Tämä vaikutti siihen, että esim kahvin tuonti) oli v vain 70 % ja sokerin tuonti ainoastaan 3 % vastaa vasta v Mutta myöskin ru kiin ja ruisjauhojen, vehnäjauhojen ja -ryy nien sekä tupakan tuonti oli viime vuonna 'huomattavasti pienempi kuin edellisenä aimoin oli maanrviljelyskoneidem sekä kivi hiilen ja koksin tuonnin lailta Reliukakkujen, leseiden ja takkiraudan! tuonti sensijaan kohosi tuntuvasti ja sementin tuonti tavat tomasti edelliseen vuoteen verraten Tuonnin paljous lisääntyi edelliseen vuo teen verraten Tuonti cm ollut vuoden 93 : v 922 77 %, v 923 0, % v 92 993 %, v, 09 % sekä v % Tuonnin raha-arvo kohosi,i9 milj markasta v,9 milj markkaan v Lisäys on pienempi kuin; tuonnin paljouden kasvu edellyttäisi Ero tus johtuu tuontihintojen alenemisesta edel liseen vuoteen verraten Tuontitavarain hintaindeksi kohosi viime vuoden alkukuukausina, mutta oli touko kuusta lähtien laskemassa Koko vuoden in deksi muodostui % alhaisemmaksi kuin edellisenä vuonna Tuontihintaindeksi oli korkeimmillaan v 9 ja on siitä lähtien kehittynyt seuraavasti: v 9,387, v 92 329, v 922,072, v 923 9, v 92 Tuonti, milj mk Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu yyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vienti, milj mk 93 299 2o 30o 323 2 3o 3 03 8 8 3 323 280 3990 03 38 8 83 38 3 37 707 287s 272 3830 8 87 29 7» 999 372 72 3o 2 3 73 3 9 2i 0,3 29 323 2s Muista, talouden kehitystä, osoittavista il miöistä mainittakoon seuraavaa: Lannoitusaineita tuotiin maahan v % enem män kuin v Rakennustoiminta oli viime vuonna erittäin vilkasta Y k sin Helsingissä laskettiin vuonna rakennetun raoin 0,000 asuinhuonetta Ra kennustoiminnan vilkkautta osoittaa myös -0 27 22 2300 28 77 802o 879 702o 073 90 330 Vtotienemmyys 970 83 2289 2793 28s 807 8 93 78 89 28 0,73,33 Eräitä muita tietoja viime vuoden taloudesta 0o 992 Tuionmin ja viennin arvo eri kuukausina sekä tuonnin tai viennin enemmyys vuosina 93, ja käy ilmi seuraavasta taulukosta: 93 9,9,9 32 so % vuos 993 Milj mk 3 pf % vuos 9-93 92 923 % vuos 9-93 922 Milj mk % vuos 9-93 % vuos 9-93 Milj mk Keskimäärin -93 milj mk Tuonnin laatu 92 9 Ennen maailmansotaa ja sodan jälkeen on vienti ollut prosenteissa : 7 % y v jgpg 93 y jg-jg 3 x J9 07 92 9 ^922 2 ^923 9 ^92 0 93 -)-f 9 2 o o 3i 8 8 8s - 809 3 90 0 -j- 92 9 -j- 33 - f 239 2 72 370 90 90s 92 22 979 78 379 9 0 8 9 397 2 98 o 23 sementin, tuotannon, ja kulutuksen: tavaton kasvu (yli 0 % ) samoinkuin rakennuksissa tarvottavaan rautatavaran tuonnin suuri li säys Rautateiden kuljettama tavaramäärä, oli viime vuonna huomattavasti suurempi kuin edellisenä Vararikkojen ja vekseliprotestien luku oli pienempi, arvopaperipörssin liikevaihto sekä clearingliike olivat suurem mat kuin edellisenä vuonna
Rahamarkkinat Raha-aseman v alkanut helpottumi nen ei jatkunut enää viimei vuonna Vaikka pääomanmuodostus olikin varsin voimakasta, laajeni toiselta puolen tuotanto, kysyen vas taavassa määrässä uutta pääomaa itä oli viime vuonna saatavana ainoastaan mikäli sitä oli kotimaassa muodostunut Valtio otti tosin lokakuun alussa suuren ulkomai sen lainan, mutta siitä tuotiin vuoden ku luessa maahan vain miljoonaa dollaria; suurempi määrä käytettiin vanhojen ulko maisten velkojen) maksuun Yfcsityispankkien ulkomaiset nettovelat olivat vuoden alussa 93 milj mk ja toukokuun lopussa, jolloin ne olivat korkeimmillaan, 2902 milj mk sekä vuoden lopussa o milj, mk uomen Pankin ja yksityispankkien yhtei nen ulkomaisten suhteiden tase osoitti nettosaatavaa vuoden aluissa,09 i milj mk ja vuoden lopuissa,02o milj mk Vienti teollisuuden ulkomaiset tuotot tosin nousivat kevätkaudella huomattavasti suuremmiksi kuin edellisenä vuonna Mutta, vuoden lop puun mennessä ne pienenivät suunnilleen samaan määrään, missä olivat vuotta aikai semmin Velfcasuht&emme ulkomaihin pysyi siis viime vuonna jokseenkin ennallaan Yksityispankkeihin, säästöpankkeihin osuuskauppojen säästökassoihin, osuuskas Lainananto kas vanut ( ) tai vähentynyt ( ) Vuosi CO milj cn,0-9 73 723 - f i 93 9 92 922 923 92 22 8 soihin ja Osuuskassojen Keskuslainarahastoon sekä Postisäästöpankkiin kerääntyi viime vuonna uusia talletuksia kaikkiaan n,007 milj mk eli todennäköisesti enemmän kuin meillä koskaan ennen, yhtenäi vuonna Vuoden lopussa oli näissä rahalaitoksissa talletuksia yhteensä, n 9,97 milj mk Mitä tulee lainanantoon, kasvoa se yksityispankeissa vuoden alkupuolella yleensä, tam mikuuta lukuunottamatta, enemmän, kuin lainanotto, niin että erotus, mikä vuoden alussa oli,0s milj mk, kohosi; toukokuun loppuun,3009 milj mk :aan Tämän jäl keen lainanannon ja lainanotoin erotus aleni elokuun loppuun,087 milj mkraan, ja ko hosi marraskuun loppuun,228 milj mkraan, vähentyäkseen vuoden loppuun mennessä 9892 milj mkraan e oli siis sdlloini 2g milj mk pienempi kuin vuoden alussa, Yksityispankkien lainananto oli vuoden alussa,0 m ilj, mk ja vuoden lopussa 7,090 milj mk eli 839 milj mlk suurempi, sekä lainanotto vuoden alussa,8 milj mk ja vuoden lopussa,03 milj mk eli 3 milj mk suurempi euraavasti taulukosta näkyy, miten vas taavat määrät ovat vaihdelleet v 93 ja seitsemänä: viime vuonna: Lainanotto kas vanut ( ) tai vähentynyt 29 milj 229 7 38 09 7 3 37 Lainanannon ja lainanoton erotus kasv (-f) tai vähentyn () 23 milj 82 2 7 7,,, 3 3 Lainanotto %:ssa lainan annosta vuoden lopussa 9 3 7 9 80 8 8 Viiden viimeisen vuoden aikana on siis yksityispankkien lainanannon ja lainanoton! erotus pienentynyt kaikkiaan,8 milj, mk Kummankin välinen suhde on muodostu massa samaksi kuin se oli ennen sotaa, äästöpankkien säästö- ja juoksevat tilit kasvoivat viime vuonna, ellei oteta lukuun korkoja, yhteensä 27 milj mk ja olivat, vuoden päättyessä kaikkiaan 2,30g milj mk V 92 näiden tilien vastaava kasvu oli 93 milj mk ja v 3 milj mk Talletukset osuuskauppojen säästökassoissa lisääntyivät 0 milj mk (edellisenä vuonna 39 milj mk) ja olivat vuoden lopussa 2 milj mk Postisäästöpankissa talletukset lisääntyi vät 8s milj mlk (edellisenä vuonna 2 milj mk) ja olivat vuodan lopussa 728 m ilj mlk Osuuskassoissa, ja Osuuskassojen Keskuslainarahastossa lisääntyivät talletukset ennak koarvion mukaan n milj mk (edellisenä vuonna 2 milj mlk) Kun raha-asema muodost ui sellaiseksi kuin edellä om kuvattu, ei uomen Pankki viime vuonna voinut alentaa diskonttofcorkojaan Pankki sovellutti koko vuoden niitä korkomääriä, jotka vahvistettiin lokafc 29 päivänä Ne ovat seuraavat: 7 / 2 % diskontattaessa puhtaita liikevekseteitä, joilla maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempi aika; 8 % diskontattaessa samanlaisia veikseleitä, joilla maksupäivään on pitempi aika kuin kolme kuukautta; y 2 % diskontattaessa; muita vekseleitä riippumatta siitä, onko niillä maksupäivään pitempi tai lyhyempi aika ; 7 V 8 ä 8 %, riippuen vakuudesta, myön nettäessä hypoteekkilainoja ja fcassafcreditiivejä; jonka ohessa kassakreditiivien sisäänkirjoitusmaksu oli laskettava / 2 % mukaan vuodelta Vuoden lopussa, olivat suurpankkien lai nanantoko rot, luoton ja vakuuden laadun mukaan, yleensä 8 / 2 %, lainanottokorot talletuksista / 2 x/2 % ja juokse valla tilillä %, muiden yksityispankkien lainanantokorot 9 3 %, lainanottokorot talletuksista / a 7 / 2 ja juoksevalla ti lillä % Huomattavimpien ulkomaisten keskus pankkien] vuodenvaihteessa voimassa olleet alimmat diskonttokorot sekä päivämäärät, mistä alkaen nämä korot ovat olleet voi massa, käyvät ilmi seuraavasta tunnetun englantilaisen talouslehden E eonomistin taulukosta: Pankki A msterdam Berlin Bryssel Geneve Kööpenhamina Lontoo Madrid Oslo Pariisi Tukholma W i e n New York Päivämäärä, josta alkaen korko on ollut: 3/ 9K /0 Korko o/ 3 /, V t 2 2 7 22A» 2 3 7, 2/ e 2 7i 2 /, 23 2A o 2 / i 2 7, 2 7, V xo 2 7, 7 s 2» /, 2 7