YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU

YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU

YHTIÖMUODOT Yleisimmät yhtiömuodot ovat: Yksityisliike (Tmi) Avoin yhtiö (Ay) Kommandiittiyhtiö (Ky) Osakeyhtiö (Oy) Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että yhtiön omistajien vastuu on rajattua. Muissa yhtiömuodoissa omistajat vastaavat yhtiön velvoitteista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yhtiömuotojen perusasiat on hyvä tuntea myös niiden yhtiömuotojen osalta, joita ei itsellä ole. Varsinkin PK-sektorilla sopimuskumppaneina voi olla eri yhtiömuotoja.

OSAKEYHTIÖ Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä. Yhtiöjärjestys on osakeyhtiön säännöt, jotka sitovat yhtiötä, sen johtoa ja osakkeenomistajia. Osakeyhtiöstä eivät osakkeenomistajat saa vapaasti nostaa varoja. Varoja voidaan nostaa: Palkkana Osinkojen jakaminen yhtiön voittovaroista Jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta (svop-rahasto) Omien osakkeiden ostaminen yhtiölle Alentamalla osakepääomaa

OSAKEYHTIÖ Mikäli osakeyhtiössä on useampia osakkeenomistajia on usein järkevää tehdä osakkeenomistajien keskinäinen osakassopimus. Osakassopimus sitoo vain niitä osakkeenomistajia, jotka ovat sen allekirjoittaneet. Osakassopimuksen sisältö riippuu paljolti yhtiön toiminnasta ja osakkeenomistajien rooleista yhtiössä. Tyypillisiä osakassopimuksessa sovittavia asioita ovat mm. Yhtiön päätöksentekoon liittyvät asiat. Yhtiön rahoittaminen. Osakkaiden työskentely yhtiössä. Osakkeiden luovuttaminen. Yhtiön toiminnassa tehtyjen keksintöjen ja muiden aineettomien oikeuksien jakautuminen keksijän ja yhtiön välillä.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Aiheuttamalla huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimimalla tai muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla yhtiölle vahinkoa, voi yhtiön johto olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuun muodostuminen ei edellytä lainkaan osakkeiden omistamista. Tällöin myös ns. ulkopuoliset hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja voivat olla vahingonkorvausvastuussa. Hallituksen varajäsenet ovat vastuussa ainoastaan toimiessaan hallituksen jäsenen sijassa. Yhtiön johdon korvausvastuu voi realisoitua esim. konkurssissa tai yleensäkin tilanteissa, joissa on syntynyt taloudellista vahinkoa ulkopuolisille tahoille, esim. velkojille.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Yhtiön johdon (hallitus ja toimitusjohtaja) on vastuunsa välttääkseen erityisesti kiinnitettävä huomiota huolelliseen toimintaan. Tehdyt päätökset tulisivat perustua huolelliseen harkintaan ja taustaselvityksiin. Laajakantoiset päätökset tulisi tehdä yhtiön hallituksen toimesta ja kokouksista tulisi laatia pöytäkirjat. Pöytäkirjat ovat todisteena tehdyistä päätöksistä ja niiden perusteluista. Myös pienissä osakeyhtiössä, joissa ei välttämättä ole kuin yksi osakkeenomistaja, joka toimii yhtiön hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä, tulisi laatia keskeisistä päätöksistään hallituksen kokouksen pöytäkirjat. Esim. lainan ottaminen, investointipäätökset ja yrityskaupat.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että hallitus vastaa yhtiön organisaation rakentamisesta ja riittävien resurssien varaamisesta. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Varainhoidon valvonta on laaja käsite. Se tarkoittaa mm. yhtiön sopimusten valvontaa sekä maksuvalmiuden ja kannattavuuden seurantaa. Hallituksella on myös velvollisuus toimia aktiivisesti riskien minimoimiseksi, jos se havaitsee merkittäviä yhtiötä uhkaavia riskejä. Hallituksen kokouksissa on siis hyvä käsitellä kaikki merkittävät yhtiötä koskevat asiat ja tehdä niistä kirjalliset pöytäkirjat.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siis yhtiön päivittäisen toiminnan johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa käytännössä kirjanpidon tekemisestä ja yhtiön varainhoidosta. Hallituksen tehtävä on valvoa ja ohjeistaa toimitusjohtajaa.

YRITTÄJÄN VASTUUASEMA OSAKEYHTIÖSSÄ Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on itsenäinen velvollisuus antaa hallitukselle olennaiset tiedot, jotta hallitus voi tehdä asianmukaisia päätöksiä ja valvoa yhtiön toimintaa. Hallituksella on myös oikeus velvoittaa toimitusjohtaja asioiden selvittämiseen ja tietojen antamiseen hallitukselle. Hallitus toimiikin usein toimitusjohtajalta saatavan informaation varassa.

BUSINESS JUDGEMENT RULE Yhtiön johto ei ole vahingonkorvausautomaatti. Riskit kuuluvat liiketoimintaan ja usein päätökset joudutaan tekemään puutteellisen tiedon varassa. Korvausvastuuta ei pääsääntöisesti synny, jos: Päätöksiä tehtäessä pyritään vilpittömästi yhtiön edun toteuttamiseen. Päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan ja päätösten pohjaksi on hankittu kaikki tieto, joka on järkevällä tavalla ja järkevin kustannuksin ollut saatavilla. Mitä suurempi riski otetaan, niin sitä suurempi on tuotto-odotuksenkin oltava.

OMAN PÄÄOMAN PYSYVYYS Osakeyhtiölain mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen on hallituksen tehtävä viipymättä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Ilmoitus rekisteröidään kaupparekisteriin. Merkinnän tekeminen ei estä merkintää tehnyttä yritystä toimimasta, mutta sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi rahoituksen saantiin. Johdon laiminlyödessä kaupparekisterimerkinnän tekemisen ja tästä syystä velkojalle tai muulle taholle aiheutuu menetyksiä, voi yhtiön johto olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa. Rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on palautunut siten, että se on puolet osakepääomasta.

HENKILÖYHTIÖT Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Muut yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista omalla omaisuudellaan paitsi kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies sijoittamallaan summalla. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen rooli on samansuuntainen kuin osakeyhtiön osakkeenomistajan.

HENKILÖYHTIÖT Yhtiösopimus on pakollinen avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiesten välinen sopimus. Yhtiösopimuksessa on mainittava ainakin Toiminimi Toimiala Kotipaikka Yhtiömiehet Yhtiösopimuksessa mainitaan siis myös yhtiömiehet. Osakeyhtiön osakkeenomistajia ei vastaavalla tavalla rekisteröidä. Osakeyhtiössä rekisteröidään yhtiön johtoon kuuluvat henkilöt. Osakeyhtiön on kyllä pidettävä osakasluetteloa, josta käy ilmi osakkeenomistajat, mutta tätä ei rekisteröidä kaupparekisterin.

HENKILÖYHTIÖT Yhtiömiesten vastuu on solidaarista ja ensisijaista. Yhtiömies vastaa omasta osuudestaan yhtiön velkoihin, mutta myös kaikkien muiden yhtiömiesten osuudesta. Velkojan ei tarvitse ensin kääntyä yhtiön puoleen. Velkojan ei myöskään tarvitse kääntyä kaikkien yhtiömiesten puoleen. Velkoja voi periä velkansa suoraan yhdeltä yhtiömieheltä. Henkilöyhtiön konkurssissakin velkoja voi kääntyä suoraan yhden tai useamman yhtiömiehen puoleen.

HENKILÖYHTIÖT Ostaessaan yhtiöosuuden tulee yhtiömies vastuuseen myös niistä veloista, joita yhtiöllä on jo ollut hänen liittyessä yhtiöön. Myydessään yhtiöosuuden yhtiömies vastaa myös niistä veloista, jotka syntyvät hänen yhtiöstä eroamisensa jälkeen, siihen saakka kunnes hänen eronsa on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu. Yhtiömiehellä on riski joutua myöhemminkin vastaamaan yhtiön veloista (ks. KKO 1993:158).

KKO 1993:158 Kommandiittiyhtiön oli tehnyt viiden vuoden määräaikaisen vuokrasopimuksen liikehuoneistosta vuonna 1988. Yhtiön vastuunalainen yhtiömies A oli eronnut yhtiöstä vuonna 1990. A joutui vastaamaan vuokrasopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä vuokranantajaa kohtaan yhtiön purkautuessa vuonna 1992. Vastuu syntyi vaikka A ei ollut vastuussa yhtiön purkautumisesta, eikä ollut edes yhtiömiehenä enää tuolloin. A oli solmiessaan määräaikaisen vuokrasopimuksen ollessaan vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoittautunut vastaamaan henkilökohtaisesti vuokrasopimuksesta. Koska vuokranantajalla ei ollut mahdollisuutta irtisanoa määräaikaista vuokrasopimusta A irtisanoutuessa yhtiöstä, oli vuokranantajalla oikeus hakea korvausta A:lta.

HENKILÖYHTIÖT Yhtiömiehen joutuessa suorittamaan velkaa yli oman osuutensa, on hänellä oikeus periä erotus takaisin vain yhtiöltä, ei muilta yhtiömiehiltä. Tämä ns. regressio-oikeus toista yhtiömiestä kohtaan syntyy ainoastaan yhtiön purkautuessa tai yhtiömiehen erotessa yhtiöstä. Regressio-oikeudesta kannattaa siis sopia yhtiösopimuksessa. Yhtiömiehet eivät voi keskenään sopia velkojaa sitovasti niin, että jokainen vastuunalainen yhtiömies vastaisi vain pääluvun mukaisella osuudella yhtiön veloista. Tällainen yhtiömiesten keskeinen sopimus ei olisi pätevä velkojaa kohtaan.

HENKILÖYHTIÖT Velkoja voi myös vapauttaa yhden tai useamman yhtiömiehen vastuusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita velan anteeksiantoa. Yhtiö sekä muut yhtiömiehet ovat edelleen velasta vastuussa. Yhtiösopimuksessa tulisi sopia, että yhtiömies ei saa tehdä erillistä sopimusta velkojan kanssa yhtiömiehen vapauttamiseksi vastuusta. Velkojan vapauttaessa yhdenkin yhtiömiehen vastuustaan, voi takaaja sitä vastoin vapautua vastuustaan kokonaan.

YKSITYISLIIKE Yksityisliike (ammatin- tai liikkeenharjoittaja) on rakenteeltaan yksinkertaisin yritystoiminnan muoto. Tällöin luonnollinen henkilö harjoittaa elinkeinotoimintaa liikeyrityksen muodossa. Yksityisliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Yksityisliikkeen omistaja edustaa liikettä ja tekee sitä koskevat sitoumukset. Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti tekemistään sitoumuksista. Yritysvarallisuus voidaan toki erottaa kirjanpidolla hänen henkilökohtaisesta varallisuudestaan. Tästä huolimatta yksityisliikkeen omistaja vastaa sekä yritysvarallisuudellaan että henkilökohtaisella varallisuudellaan liikkeen sitoumuksista.

YKSITYISLIIKE Yksityisliikkeen omistaja vastaa yritysvarallisuudellaan myös yksityishenkilöinä ottamistaan veloista. Velkojien näkökulmasta ei olekaan väliä kuuluuko yrittäjän omaisuus yritys- vai henkilökohtaiseen varallisuuteen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen, puolisolleen eikä alle 14- vuotiaalle lapselleen verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa. Varat nostetaan yksityisnostoina. Yksityisliikkeen omistaja voi nostaa vapaasti elinkeinotoiminnan varoja käyttöönsä, ilman välittömiä veroseurauksia. Yksityisliikkeen omistajaa verotetaan yritystoiminnan tuloksesta. Verot maksetaan ansio- ja pääomatuloina.