Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite on osa Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa vertailuvuosille 1990 ja 2003. Laskentaan liittyvä raportti on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa vuonna 2006 ja tämä liite on raportin verkkojulkaisun osa. Varsinaisessa raportissa on kuvattu Kasvener-mallin mukaiset päästöjen laskentaperusteet sekä raportoitu päästöjen kehitys seutukunnittain ja YTV-alueella. Lisäksi raportissa on pohdittu eri toimijoiden mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä arvioitu päästöjen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitystä tulevaisuudessa. Tässä kuntakohtaisessa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä kuvaavassa raportissa on tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä energiantuotannon, sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden osalta. Raportissa ei käsitellä kasvihuonekaasupäästöjen nieluja, esim. metsäalueita. Kasvener-laskennassa on otettu huomioon kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt. Tiedot päästöjen kehityksestä on tässä liitteessä esitetty kunnittain, Espoo ja Kauniainen on raportoitu yhdessä. Kasvener-mallia ja vertailuvuosien ominaispiirteitä on kuvattu tarkemmin varsinaisessa raportissa. Taulukoissa esitetyt teollisuusprosessit pitävät sisällään teollisuustuotannon prosesseissa syntyvät ei-energiaperäiset päästöt. Tällaista toimintaa on Uudellamaalla vain Hangossa ja Lohjalla. Muiden kuntien taulukoissa teollisuusprosesseja ei ole tästä syystä esitetty lainkaan. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 1

1 Helsinki Helsingissä asui 559 330 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 14 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 48), tosin hillitysti. Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt kasvoivat 8 % tarkastelujaksolla 1990-2003, ja asukasta kohden päästöt jopa alenivat 6 %. Suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys ja sähkön käyttö. Liikenne muodostaa 15 % osuuden päästöistä. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Helsinki tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Helsingin voimaloissa tuotettu sähkö kattaa nykyisin kaiken kaupungissa kulutetun sähkön. Helsingin energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun osuus on selvästi lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen 2003. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt olivat noin 81 % Helsingin tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna 2003. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 31 % Helsingin kulutusta vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Helsingissä kulutettiin yleissähköä vuonna 2003 3985 GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 3106 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi noin 28 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 26 % vuosina 1990-2003, joten sähkön ominaispäästöt hieman alenivat Helsingissä. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Helsingissä noin 48 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 91 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkaste- Taulukko 48. Helsingin energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 5514,0 * 2150,5 4,4 6983,0 * 2217,2 4,0 3 % -10 % Sähkölämmitys 211,0 * 87,2 0,2 320,0 * 130,3 0,2 49 % 31 % Erillislämmitys 390,0 494,0 127,9 0,3 404,0 475,0 119,7 0,2-6 % -18 % Muu sähkö 3106,0 * 1245,6 2,5 3985,0 * 1573,6 2,8 26 % 11 % Teollisuus ja työkoneet 376,2 627,0 176,8 0,4 499,8 833,0 227,7 0,4 29 % 13 % Liikenne * 2352,2 673,4 1,4 * 2597,5 776,1 1,4 15 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 246,5 0,5 * * 50,8 0,1-79 % -82 % Maatalous * * 2,4 0,0 * * 2,2 0,0-9 % -20 % YHTEENSÄ 4710,3 9,6 5097,5 9,1 8 % -5 % 2 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

lujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 27 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 3 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 52 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat samassa suhteessa. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 6 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 6 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 15 % osuuden Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus kunnan päästöistä on moniin muihin kuntiin verrattuna pieni, koska merkittävä osa Helsingin liikennesuoritteesta tehdään joukkoliikennevälineillä. Vesiliikenteen osuus Helsingin liikenteen aiheuttamista päästöistä on suuri, noin 17 %, koska kaupungissa on monta vilkasta satamaa. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 6 % Helsingin liikenteen päästöistä. Liikenteen päästöt kasvoivat noin 15 % vuosina 1990-2003, mikä oli pääsääntöisesti seurausta laivaliikenteen lisääntymisestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 3 % vuosina 1990-2003. Teollisuus ja työkoneet Helsingissä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 4 % Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 29 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 48 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön päästöt otetaan huomioon, niin Helsingin teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt alenivat tarkastelujaksolla 1990-2003, kun Helsingin teollisuuden sähkönkäyttö väheni 508 GWh:sta 306 GWh:iin, ja samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vastaavasti. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet+ sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 7 % Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli 8 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Helsingissä merkittävästi, 79 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 81 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääosin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, ja osa vanhojen suljettujen kaatopaikkojen kaasusta hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 48 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä väheni. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Helsingissä noin 86 % ja jätevedenpuhdistuksen 14 %. Maatalous Maatalous on Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana käytännössä merkityksetön. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 3

2 Espoo ja Kauniainen Espoossa ja Kauniaisissa asui yhteensä 232 853 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 29 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 49), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 44 % vuosina 1990-2003. Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Espoossa ja Kauniaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Espoo tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Espoon voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin kolmasosan kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Oman sähköntuotannon osuus on vuodesta 1990 vuoteen 2003 kasvanut. Espoon energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 66 % Espoon ja Kauniaisten tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna 2003. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 30 % Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Kaupungeissa kulutettiin yleissähköä vuonna 2003 1572 GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 968 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi jopa 60 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 130 % vuosina 1990-2003, koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön ominaispäästöjen kasvusta, sillä Espoon oman sähköntuotannon aiheuttamat päästöt pysyivät käytännössä ennallaan. Taulukko 49. Espoon ja Kauniaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1289,0 * 447,1 2,5 1985,0 * 654,2 2,8 46 % 14 % Sähkölämmitys 185,0 * 45,4 0,3 273,6 * 94,9 0,4 109 % 63 % Erillislämmitys 317,0 401,3 104,1 0,6 352,0 414,0 106,4 0,5 2 % -21 % Muu sähkö 968,0 * 233,3 1,3 1572,4 * 537,3 2,3 130 % 79 % Teollisuus ja työkoneet 89,3 148,9 42,9 0,2 103,8 173,0 48,2 0,2 12 % -13 % Liikenne * 1059,5 285,9 1,6 * 1195,1 343,7 1,5 20 % -6 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 89,0 0,5 * * 19,7 0,1-78 % -83 % Maatalous * * 3,0 0,0 * * 2,7 0,0-9 % -29 % YHTEENSÄ 1250,7 6,9 1807,2 7,8 44 % 12 % 4 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Espoossa ja Kauniaisissa noin 47 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 76 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna 2003. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 54 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 46 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 48 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 110 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 11 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 2 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 19 % osuuden Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli vallitseva, noin 94 %. Vesi- ja raideliikenteen osuus päästöistä oli noin 6 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 20 % vuosina 1990-2003 tieliikennemäärän kasvaessa 34 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Espoon ja Kauniaisten teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 3 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 12 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 49 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Espoon ja Kauniaisten teollisuuden päästöt kasvoivat enemmän tarkastelujaksolla 1990-2003, kun teollisuuden sähkönkäyttö pysyi ennallaan 153 GWh:ssa, mutta sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 6 % Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöistä, osuus oli sama kuin vuonna 1990. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa merkittävästi, 79 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon kaatopaikalla 1990- luvulla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin sitä hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuonna 2004 Ämmässuon kaatopaikkakaasua alettiin hyödyntää Espoon kaukolämmön tuotannossa, mikä ei näy vielä vuoden 2003 päästölaskelmissa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla 1990-2003, 67 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 92 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 8 %. Maatalous Maatalouden merkitys Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,1 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 5

3 Vantaa Vantaalla asui yhteensä 184 039 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 21 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 50), kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuosina 1990-2003. Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Vantaalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuus ja rakennusten erillislämmitys muodostavat kumpikin noin 6 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on nykyisin vähäinen. Energiantuotanto Vantaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Vantaan voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin puolet kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Vuonna 1990 oman sähköntuotannon osuus oli pienempi. Vantaan energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2003. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat yhteensä noin 62 % Vantaan tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna 2003. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 27 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Kaupungissa kulutettiin yleissähköä vuonna 2003 1339 GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 887 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi 51 % tarkastelujaksolla eli selvästi väestönkasvua nopeammin. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 140 % vuosina 1990-2003, koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön omi- Taulukko 50. Vantaan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1034,0 * 383,1 2,5 1678,0 * 527,2 2,9 38 % 14 % Sähkölämmitys 162,0 * 34,5 0,2 277,0 * 91,5 0,5 165 % 119 % Erillislämmitys 250,0 316,5 81,5 0,5 284,0 334,0 85,6 0,5 5 % -13 % Muu sähkö 887,0 * 185,5 1,2 1339,0 * 436,0 2,4 135 % 94 % Teollisuus ja työkoneet 215,9 359,9 98,7 0,6 199,5 332,5 92,0 0,5-7 % -23 % Liikenne * 1065,4 302,1 2,0 * 1292,4 369,0 2,0 22 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 74,9 0,5 * * 15,7 0,1-79 % -83 % Maatalous * * 6,3 0,0 * * 5,0 0,0-21 % -35 % YHTEENSÄ 1166,7 7,7 1622,0 8,8 39 % 15 % 6 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

naispäästöjen kasvusta, sillä Vantaan oman sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt alenivat tarkastelujaksolla. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Vantaalla noin 43 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 75 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna 2003. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 62 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 38 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi jopa 71 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 165 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 14 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain 5 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 23 % osuuden Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Lahdenväylä ja Tuusulan moottoritie. Tieliikenteen osuus Vantaan liikenteen päästöistä on vallitseva, 98 %. Raideliikenteen osuus päästöistä on 2 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 22 % vuosina 1990-2003 tieliikennemäärän kasvaessa 45 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Vantaan teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 6 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 7 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää sähköä (sisältyy taulukossa 50 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Vantaan teollisuuden päästöt kokonaisuudessaan kasvoivat tarkastelujaksolla 1990-2003, koska teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 276 GWh: sta 317 GWh:iin ja lisäksi sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 12 % Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä, kun osuus vuonna 1990 oli 13 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Vantaalla merkittävästi, 79 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 80 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin vanhoilla kaatopaikoilla syntyvää kaasua hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla 1990-2003, 46 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Vantaalla noin 90 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 10 %. Maatalous Maatalouden merkitys Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,3 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 7

4 Hyvinkää Hyvinkäällä asui 43 169 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 7 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 51), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 17 % vuosina 1990-2003. Hyvinkäällä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt. Energiantuotanto Hyvinkää tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Vuonna 2003 noin 40 % Hyvinkäällä kulutetusta sähköstä tuotettiin omissa voimaloissa. Hyvinkään energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön korkealla hyötysuhteella. Oman energiantuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 30 % Hyvinkään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 23 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Tästä Hyvinkään kuluttamasta 286 GWh muusta sähköstä noin 60 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 1990-2003 ostosähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Vuonna 1990 sähkönkulutus oli 278 GWh, joten Hyvinkään sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti, vain hieman yli 3 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt kuitenkin yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 ostosähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Hyvinkäällä noin 36 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi lähes 70 % Taulukko 51. Hyvinkään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 294,9 * 63,5 1,6 358,9 * 79,6 1,8 25 % 17 % Sähkölämmitys 57,0 * 7,6 0,2 80,8 * 23,8 0,6 215 % 193 % Erillislämmitys 78,0 98,7 26,6 0,7 85,0 100,0 26,6 0,6 0 % -7 % Muu sähkö 278,5 * 36,4 0,9 286,3 * 83,1 1,9 128 % 112 % Teollisuus ja työkoneet 160,2 266,9 69,3 1,7 114,0 191,2 46,6 1,1-33 % -37 % Liikenne * 311,4 83,8 2,1 * 328,8 91,1 2,1 9 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,3 0,3 * * 4,6 0,1-59 % -62 % Maatalous * * 13,1 0,3 * * 9,6 0,2-26 % -31 % YHTEENSÄ 311,6 7,8 365,1 8,5 17 % 9 % 8 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 22 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 25 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 42 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kolminkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 9 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt pysyivät lähes ennallaan öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Hyvinkäällä kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat vuonna 2003. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie. Vesiliikenteen osuus Hyvinkään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 2 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 9 % vuosina 1990-2003 liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Hyvinkäällä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytöllä on edelleen suuri osuus päästöistä, vaikka sen merkitys onkin vähentynyt. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 22 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt lähes puolittuivat 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 51 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Hyvinkään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Hyvinkään teollisuuden sähkönkäyttö väheni 129 GWh:sta 117 GWh:iin, mutta kasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuivat. Teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt vastasivat laskennallisesti noin 8 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 noin 5 %. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 21 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 27 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Hyvinkäällä merkittävästi, 59 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 4 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 60 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua kaatopaikoilla. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna 2003. Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana vaan soihtupoltettiin. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 41 %, tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on noin 94 % ja jätevedenpuhdistuksen 6 %. Maatalous Maatalouden merkitys Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 3 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 ja 4 % vuonna 1990. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina 1990-2003. Erityisesti eläimistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni 37 % eläinten vähetessä ja maatalousmaasta syntyvät päästöt vähenivät 23 % viljelyalan vähentyessä. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 9

5 Järvenpää Järvenpäässä asui 37 114 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta 1990. Voimakkaan väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 52), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 30 % vuosina 1990-2003. Järvenpäässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Energiantuotanto Järvenpäässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan sähköverkosta. Kaukolämmön tuotantomäärät sen sijaan ovat kasvaneet selvästi, noin 29 % tarkastelujaksolla 1990-2003. Järvenpään kaukolämmön tuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun käyttöön, mutta merkittävä osa tuotetaan myös raskaalla polttoöljyllä. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt vähenivät 4 % maakaasun suhteellisen osuuden kasvun vuoksi. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 23 % Järvenpään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 22 % Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Tämä Järvenpäässä käytetty muu sähkö, 174 GWh, ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Järvenpään sähkönkulutus (pois lukien lämmityssähkö) kasvoi selvästi väestönkasvua nopeammin, 28 % vuosina 1990-2003. Tätä sähkönkulutusta vastaavat päästöt lähes nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 52. Järvenpään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 162,0 * 41,8 1,3 209,0 * 51,5 1,4 23 % 5 % Sähkölämmitys 64,0 * 5,4 0,2 96,1 * 30,2 0,8 456 % 372 % Erillislämmitys 71,5 90,5 24,2 0,8 80,0 94,1 25,1 0,7 4 % -12 % Muu sähkö 135,4 * 10,8 0,3 173,9 * 51,9 1,4 381 % 308 % Teollisuus ja työkoneet 85,3 142,2 35,5 1,1 28,0 46,0 12,3 0,3-65 % -71 % Liikenne * 204,0 51,5 1,6 * 218,3 57,8 1,6 12 % -5 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,0 0,3 * * 6,7 0,2-39 % -48 % Maatalous * * 0,7 0,0 * * 0,4 0,0-48 % -56 % YHTEENSÄ 181,0 5,7 236,0 6,4 30 % 11 % 10 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Järvenpäässä noin 39 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa noin 54 % rakennusten lämmönkulutuksesta (ks. taulukko 52). Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 29 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 23 %. Sähkölämmitys vastasi 25 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna 2003. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt lähes kuusinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi vuosina 1990-2003. Erillislämmitys vastasi 21 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta 2003. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 12 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain hieman, noin 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 24 % osuuden Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Järvenpään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 5 % liikenteen aiheuttamista päästöistä vuonna 2003. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 12 % vuosina 1990-2003 tieliikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkönkulutuksen aiheuttamien päästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Järvenpäässä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 5 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 20 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt putosivat kolmasosaan aiemmasta vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 52 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Järvenpään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin pelkästään omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Järvenpään teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 44 GWh:sta 66 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yli nelinkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 13 % Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 22 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon osuus Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 noin 6 %. Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Järvenpäässä merkittävästi, 39 % vuosina 1990-2003 erityisesti, koska kaatopaikalta syntyvät päästöt vähenivät 39 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Puolmatkan kaatopaikalta talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Järvenpään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on marginaalinen, noin 0,2 % kunnan päästöistä vuonna 2003, kun osuus oli 0,4 % vuonna 1990. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt puolittuivat vuosina 1990-2003, kun eläinten määrä väheni ja viljelty maa-ala supistui. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 11

6 Kerava Keravalla asui 31 170 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 13 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 53), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 18 % vuosina 1990-2003. Keravalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden omien polttoaineiden käytön merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt, mutta teollisuus käyttää sähköä aiempaa enemmän. Energiantuotanto Kerava tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Kaukolämmön ohella tuotetaan myös prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Keravalla kulutetusta sähköstä 13 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna 2003. Keravan energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin sähköä ja lämpöä energiatehokkaasti korkealla hyötysuhteella vuosina 1990 ja 2003. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 33 % Keravan tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (lämmityssähkö pois lukien), jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 27 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Keravan kuluttamasta muusta sähköstä 87 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Keravan sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 48 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 53. Keravan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 188,8 * 51,9 1,9 225,3 * 41,0 1,3-21 % -30 % Sähkölämmitys 28,9 * 3,0 0,1 43,3 * 13,4 0,4 349 % 297 % Erillislämmitys 48,5 61,4 16,4 0,6 50,2 59,1 15,8 0,5-3 % -15 % Muu sähkö 124,5 * 12,1 0,4 184,4 * 54,6 1,8 352 % 300 % Teollisuus ja työkoneet 57,1 95,1 25,6 0,9 71,4 76,3 18,2 0,6-29 % -37 % Liikenne * 195,8 50,3 1,8 * 209,1 55,9 1,8 11 % -2 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 5,4 0,2-61 % -65 % Maatalous * * 0,6 0,0 * * 0,4 0,0-38 % -45 % YHTEENSÄ 173,6 6,3 204,5 6,6 18 % 4 % 12 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Keravalla noin 34 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 71 % rakennusten lämmönkulutuksesta Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 19 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 21 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi vain 4 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian vähenivät 3 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 27 % osuuden Keravan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Keravan liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 11 % vuosina 1990-2003 liikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Keravalla teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden merkitys päästöistä on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 9 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 15 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 29 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 53 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Keravalla kasvanut yli kolminkertaiseksi vuosina 1990-2003. Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin omien polttoaineiden käytön vähenemisestä huolimatta Keravan teollisuuden päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Keravan teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 16 GWh:sta 56 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yhdeksänkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 17 % Keravan kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 16 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Keravalla merkittävästi, 61 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 2,6 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 8,0 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 62 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua Savion kaatopaikalla. Talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka pääosin on voimakasta kasvihuonekaasua metaania, hyödynnettiin kaukolämmön tuotannossa ja näin syntyviä päästöjä saatiin merkittävästi vähennettyä. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Keravan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni. Maatalous aiheutti noin 0,2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 38 %, vuosina 1990-2003 eläinten ja erityisesti viljelyalan vähenemisen vuoksi. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 13

7 Kirkkonummi Kirkkonummella asui 31 695 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 25 % vuodesta 1990. Väkiluvun voimakkaan kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 54). Kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat väkilukua nopeammin, jopa 37 % vuosina 1990-2003. Kirkkonummella suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat sähkön käyttö, teollisuus ja liikenne. Energiantuotanto Kirkkonummi tuottaa kaukolämpöä erillisissä kaukolämpövoimaloissa. Kirkkonummella tuotetaan myös sähköä ja prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin yhdistettynä tuotantona. Kirkkonummella kulutetusta sähköstä 6 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna 2003. Kirkkonummen energiantuotanto perustuu maakaasun, kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttöön. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 11 % Kirkkonummen tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 24 % Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Tästä Kirkkonummen kuluttamasta muusta sähköstä 94 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Kirkkonummen sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 39 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Kirk- Taulukko 54. Kirkkonummen energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 66,8 * 17,7 0,7 104,7 * 23,0 0,7 30 % 4 % Sähkölämmitys 50,0 * 5,1 0,2 88,7 * 28,3 0,9 452 % 342 % Erillislämmitys 73,0 92,4 24,8 1,0 91,0 107,1 25,6 0,8 4 % -17 % Muu sähkö 201,0 * 20,4 0,8 278,8 * 88,1 2,8 331 % 245 % Teollisuus ja työkoneet 214,4 357,4 96,0 3,8 268,9 375,0 100,9 3,2 5 % -16 % Liikenne * 315,8 85,3 3,4 * 336,9 93,8 3,0 10 % -12 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 3,8 0,1-73 % -78 % Maatalous * * 8,1 0,3 * * 7,1 0,2-13 % -30 % YHTEENSÄ 271,2 10,7 370,5 11,7 37 % 9 % 14 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

konummella noin 21 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustuu tasaisesti kaukolämpöön, erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Kaukolämpö kattaa 35 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 57 %, mikä kuitenkin lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vain 30 %, koska energiantuotannon hyötysuhde parani ja maakaasun käyttö raskaan polttoöljyn sijaan lisääntyi. Sähkölämmitys vastaa 31 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 77 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 25 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta ja puun käytön lisääntyessä varuskunta-alueen erillislämmöntuotannossa. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, osittain koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Hangontie ja Turun moottoritie. Vesiliikenteen osuus Kirkkonummen liikenteen aiheuttamista päästöistä on noin 3 %. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 10 % vuosina 1990-2003 tieliikennemäärän voimakkaan kasvun ja raideliikenteen kuluttaman sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Teollisuus ja työkoneet Kirkkonummella teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön muodostama osuus kunnan päästöistä on merkittävä, noin 27 % vuonna 2003. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 5 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 54 riviin muu sähkö ), jonka kulutus kasvoi 100 GWh:sta 108 GWh:iin vuosina 1990-2003. Teollisuuden sähkön käytöstä syntyvät päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi yli kolminkertaisiksi. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 36 % Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 39 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Kirkkonummella merkittävästi, jopa 73 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli vain 1,5 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5,1 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi vuonna 2003, mikä vähensi päästöjä merkittävästi vuoteen 1990 verrattuna. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 107 % typpikuormituksen kasvun vuoksi typpioksiduulipäästöjen kasvaessa. Maatalous Maatalouden merkitys Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina 1990-2003 hieman, 13 %, koska viljelyalan supistuminen vähensi kasvihuonekaasupäästöjä 15 %. Eläintenpidon aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat 5 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 15

8 Mäntsälä Mäntsälässä asui 17 4730 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 55), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 26 % vuosina 1990-2003. Voimakkainta kasvu oli sähkönkulutuksen ja teollisuuden aiheuttamissa päästöissä. Mäntsälässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat teollisuus, liikenne ja sähkön käyttö. Maatalouden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Energiantuotanto Mäntsälässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Mäntsälässä merkittävin lämmöntuotantomuoto on kaukolämpö. Mäntsälän kaukolämmön tuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin lämpöä korkealla hyötysuhteella vuonna 2003. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 10 % Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Mäntsälän sähkönkulutus kasvoi selvästi 54 GWh:sta 76 GWh:iin, 48 % vuosina 1990-2003. Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa, kasvoivat sähkönkäytön aiheuttamat päästöt selvästi vuosina 1990-2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli viisinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Mäntsälässä noin 18 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Kaukolämmitys kattoi 23 % rakennusten lämmönkulutuksesta ja sen osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti Taulukko 55. Mäntsälän energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 20,2 * 4,5 0,3 32,3 * 7,3 0,4 61 % 36 % Sähkölämmitys 39,9 * 3,4 0,2 63,2 * 19,9 1,1 486 % 396 % Erillislämmitys 39,0 49,4 13,2 0,9 44,7 52,6 14,0 0,8 7 % -10 % Muu sähkö 54,5 * 4,6 0,3 76,0 * 23,9 1,4 416 % 337 % Teollisuus ja työkoneet 40,2 67,0 18,1 1,2 72,0 120,0 28,9 1,7 60 % 35 % Liikenne * 364,1 99,9 6,8 * 383,4 107,9 6,2 8 % -9 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 4,5 0,3 * * 1,9 0,1-57 % -64 % Maatalous * * 33,3 2,3 * * 24,8 1,4-26 % -37 % YHTEENSÄ 181,5 12,3 228,5 13,1 26 % 6 % 16 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

kasvoi 60 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vastaavasti. Sähkölämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 45 % vuonna 2003. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 58 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 32 % vuonna 2003. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 15 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian aiheuttamat päästöt kasvoivat vain 7 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 47 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä, koska kunnan läpi kulkee Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja muita suuria teitä. Liikenteen, käytännössä tieliikenteen, aiheuttamat päästöt kasvoivat 8 % vuosina 1990-2003 liikennemäärän voimakkaan kasvun seurauksena. Teollisuus ja työkoneet Mäntsälässä teollisuuden (sis. työkoneet) polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 60 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää myös sähköä (sisältyy taulukossa 55 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Mäntsälässä pysynyt vuosina 1990 ja 2003 lähellä 10 GWH:ta. Teollisuussähkön aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat merkittävästi 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 14 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Mäntsälässä merkittävästi, 57 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 2 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 59 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna 2003. Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana, vaan soihtupoltettiin. Myös jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät 20 % jätevesien typpipäästöjen tehokkaamman puhdistuksen ansiosta, mutta sen merkitys jätehuollon kokonaispäästöjen kannalta on pieni. Maatalous Maatalouden merkitys Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on merkittävä, vaikka onkin vähentynyt. Maatalous aiheutti noin 11 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus vielä vuonna 1990 oli 18 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina 1990-2003. Tähän vaikuttivat viljelyalan pienenemisestä johtunut 16 % päästöjen väheneminen sekä eläinten vähenemisestä johtunut 52 % kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 17

9 Nurmijärvi Nurmijärvellä asui 35 922 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 28 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä kunnan päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 56), 18 % vuosina 1990-2003, mutta hitaammin kuin väkiluku kasvoi. Nurmijärvellä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat liikenne, sähkön käyttö ja erillislämmitys. Kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi vähentyneet uusiutuvaan polttoaineeseen siirtymisen myötä. Energiantuotanto Nurmijärvellä ei enää vuonna 2003 ollut omaa sähköntuotantoa. Vuonna 1990 kunnassa sijaitsi vielä yksi pieni teollisuuden energiantuotantolaitos, joka tuotti noin 2 % Nurmijärven sähköstä sekä prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Kaukolämpöä Nurmijärvellä tuotetaan kaukolämpövoimaloissa, joiden tuotantomäärä on yli kaksinkertaistunut vuosina 1990-2003. Nurmijärven kaukolämpö tuotettiin vuonna 2003 suurimmaksi osaksi biopolttoaineella, kun vuonna 1990 tuotanto perustui raskaan polttoöljyn käyttöön. Uusiutuvan energian lisääminen näkyy suoraan päästöissä, sillä kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vähenivät puoleen vaikka tuotantomäärä yli kaksinkertaistui vuosina 1990-2002. Kaukolämmön tuotanto vastasikin vain noin 5 % Nurmijärven tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2004. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 19 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Kaikki Nurmijärven kuluttama sähkö ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäy- Taulukko 56. Nurmijärven energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 57,0 * 20,3 0,7 133,0 * 11,3 0,3-45 % -57 % Sähkölämmitys 75,9 * 7,6 0,3 127,2 * 40,0 1,1 429 % 314 % Erillislämmitys 79,0 100,0 26,8 1,0 103,0 121,2 32,4 0,9 21 % -5 % Muu sähkö 158,6 * 15,8 0,6 191,6 * 60,2 1,7 282 % 199 % Teollisuus ja työkoneet 85,8 142,9 43,3 1,5 50,0 83,3 22,4 0,6-48 % -59 % Liikenne * 394,6 107,9 3,8 * 415,3 116,7 3,2 8 % -15 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 19,8 0,7 * * 12,0 0,3-40 % -53 % Maatalous * * 22,7 0,8 * * 17,1 0,5-24 % -41 % YHTEENSÄ 264,2 9,4 312,1 8,7 18 % -7 % 18 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1

tön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Nurmijärven sähkönkulutus (poislukien lämmityssähkö) kasvoi 159 GWh: sta 192 GWh:iin eli 21 % vuosina 1990-2003. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli kolminkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Nurmijärvellä noin 27 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Kunnassa rakennusten lämmitys perustui kaukolämpöön (37 % lämmönkulutuksesta), sähkölämmitykseen (35 %) ja erillislämmityksen (28 %) vuonna 2003, mutta kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat alle neljäsosa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Tarkastelujaksolla 1990-2003 kaukolämmön myynti kasvoi 133 %, mutta kaukolämmityksen päästöt vähenivät 45 % uusiutuvan puupolttoaineen käytön myötä. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 68 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmitettyjen rakennusten lämmönkulutus kasvoi 30 % vuosina 1990-2003, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän, 21 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 37 % osuuden Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesi- ja raideliikenteen osuus Nurmijärven liikenteen aiheuttamista päästöistä on yhteensä 1 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 8 % vuosina 1990-2003 liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Nurmijärvellä teollisuuden (sis. työkoneet) käyttämien polttoaineiden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 7 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 16 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 48 % vuosina 1990-2003. Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 56 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Nurmijärvellä hieman kasvanut, 70 GWh:sta 73 GWh:iin vuosina 1990-2003. Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Nurmijärven teollisuuden päästöt vähenivät vain hieman vuodesta 1990 vuoteen 2003. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vain 12 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Nurmijärvellä merkittävästi, 40 % vuosina 1990-2003. Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 4 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 7 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 40 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin osin soihdussa hiilidioksidiksi ja osin sitä käytettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt sen sijaan kasvoivat 11 % typpimäärän kasvun vuoksi, mutta sen merkitys jätehuollon päästöjen kannalta on vähäinen. Maatalous Maatalouden merkitys Nurmijärven kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on edelleen merkittävä, vaikka se on selvästi vähentynyt vuosina 1990-2003. Maatalous aiheutti noin 5 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 9 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 24 %, vuosina 1990-2003 eläinten (-41 %) ja viljelyalan vähenemisen vuoksi (-21 %). Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 19

10 Pornainen Pornainen on pieni maatalousvaltainen kunta, jossa asui 4 433 henkeä vuonna 2003. Väkiluku kasvoi 37 % vuodesta 1990. Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat, vaikka maatalouden aiheuttamat päästöt vähenivätkin (taulukko 57). Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 31 % samalla aikavälillä, eli hieman väkiluvun kasvua hitaammin. Pornaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat maatalous, liikenne ja sähkölämmitys. Sähkönkulutus Pornaisissa ei ole kaukolämmön eikä sähkön tuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 14 % Pornaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003. Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa Pornaisten sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina 1990-2003 sähkön ominaispäästöjen kasvaessa Suomessa. Pornaisten sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti väestönkasvuun nähden, 10 % vuosina 1990-2003. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkön ominaispäästöjen ja sähkönkulutuksen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Pornaisissa noin 25 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003. Lämmitys perustuu erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Sähkölämmitys vastaa 67 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 118 % ja samalla sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli kahdeksanker- Taulukko 57. Pornaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2003. 1990 1990 1990 1990 2003 2003 2003 2003 1990-2003 1990-2003 Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 % 0 % Sähkölämmitys 7,4 * 0,6 0,2 16,3 * 5,1 1,2 709 % 491 % Erillislämmitys 5,9 7,5 2,0 0,6 8,0 9,4 2,5 0,6 25 % -9 % Muu sähkö 11,8 * 1,0 0,3 13,0 * 4,1 0,9 307 % 197 % Teollisuus ja työkoneet 0 0 0 0 3,5 5,8 1,6 0,4 Ei kulutusta 1990 Ei kulutusta 1990 Liikenne * 26,2 7,1 2,2 * 27,6 7,7 1,7 8 % -21 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 2,7 0,8 * * 1,1 0,3-57 % -69 % Maatalous * * 9,1 2,8 * * 7,4 1,7-19 % -41 % YHTEENSÄ 22,5 7,0 29,5 6,7 31 % -4 % 20 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1