StV:n mietinnön 8.11.2018 keskeiset muutosehdotukset sote-lainsäädäntöön Timo Aronkytö
Tausta Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintöluonnoksen sote-uudistuksen lakipaketista 8.11.2018. Poikkeuksellisesti mietintö samalla julkaistiin Mietintö menee seuraavaksi Perustuslakivaliokuntaan, joka antaa siitä lausuntonsa. Sote-uudistukseen liittyvät lait ovat kaikki olleet yksittäisinä jo PeV:n käsiteltävinä, mutta PeV arvioi lainsäädäntöpakettia nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuutena PeV:n mietinnön jälkeen StV antaa siitä vielä mietintönsä, minkä jälkeen lakipaketin on tarkoitus mennä suureen saliin äänestettäväksi. On mahdollista, että isommat muutosvaatimukset PeV:n lausunnossa kaatavat lakipaketin ja uudistu siirtyy seuraavalle hallitukselle Yhteenveto StV:n mietinnössä ehdotetuista muutoksista sekä itse mietintöluonnokset löytyvät Alueuudistus.fisivustolta: https://alueuudistus.fi/artikkeli/- /asset_publisher/sosiaali-ja-terveysvaliokunnanmietintoluonnos-julkaistiin
Maakuntien rahoitus Muutosehdotusten mukaan maakunnilla olisi aina oikeus rahoituksen lakisääteistä perustasoa lisäävään rahoitukseen, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen vaarantuisi. Muutoksella pyritään vastaamaan PeV:n ja asiantuntijoiden esittämään kritiikkiin, jonka mukaan liian tiukka rahoituskuri voisi vaarantaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Säännöksiä, joiden perusteella maakunta joutuu arviointimenettelyyn, on muutettu Arviointimenettelyyn joutuu, jos maakunta saa yhtenä vuonna omasta aloitteestaan (uusi säännös) tai kahtena peräkkäisenä vuonna valtion aloitteesta lisärahoitusta tai jos maakuntakonsernin vuosikate on ilman myönnettyä lisärahoitusta negatiivinen kaksi tilikautta peräkkäin. Vuodesta 2026 (aik. versiossa 2024) alkaen arviointimenettely on aloitettava aina kun maakunnalle myönnetään lisärahoitusta Yhdelle maakunnalle myönnetty avustus ei nosta rahoituksen kokonaistasoa Jos rahoitus on riittämätön useammassa kuin seitsemässä maakunnassa, tai maakunnissa joissa asuu yht. yli 40 % väestöstä, maakuntien rahoituksen kokonaistasoa nostetaan. Tämä nosto jäisi myös rahoituspohjaan
Maakunnan liikelaitos Maakunnalla voi olla yksi tai useampia liikelaitoksia VV-lain suoran valinnan palvelujen tuottamista varten. Muita kuin suoran valinnan palvelujen tuottamista varten voi edelleen olla vain yksi liikelaitos Muutos mahdollistaa maakunnan sotekeskusten ja suun hoidon yksiköiden erottamisen omiksi liikelaitoksikseen. Siirtymäsäännösten mukaan kuntien tk:sten asiakkaat siirtyvät siirtymävaiheessa automaattisesti sote-liikelaitoksen asiakkaiksi ja ne asiakkaat, jotka eivät ole tehneet aktiivista valintaa, jaetaan sote-keskusten kesken vasta siirtymävaiheen jälkeen (2 v, tähän ei ole tullut muutosta). Näin kunnista siirtyvät asiakkaat pysyvät nyt tehdyn muutoksen jälkeen alkuvaiheessa maakunnan palvelutuotannon asiakkaina.
Sote-keskus Sote-keskuksien konsultaatio- ja vastaanottopalveluita määrittelevää pykälää on tarkennettu siten, että siinä luetellaan ne alat, joista vähintään kahden konsultaatio- ja vastaanottopalveluita sote-keskuksessa on oltava Alat ovat lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia ja reumatologia. Maakunnalla on mahdollisuus määritellä erikoisaloja koskeva ehdot (kuten muutkin sotekeskuksia ja suun hoidon yksiköitä koskevat ehdot) erilaisiksi maakunnan eri alueilla ja eri palveluissa.
VV-lain voimaantulo VV-laki tulisi (ennakoidusti) voimaan 1.1.2021 Asiakasseteli ja HEBU tulisivat voimaan kaikissa maakunnissa 1.1.2022 Sote-keskukset aloittaisivat 1.1.2023. Maakunta voi hakea Valtioneuvostolta lupaa aloittaa sote-keskukset aikaisemmin vuodesta 2021 lähtien. Maakunnan tulee hakea (enintään) vuoden lisäaika sote-keskusten aloittamiselle, jos se ei pysty aloittamaan vuoden 2023 alusta (aloitettava viimeistään 1.1.2014) Suunhoidon yksiköt aloittavat 1.1.2023
Valinnanvapauspilotit VV-laissa säädetään tarkemmin pilottien tavoitteista ja valintakriteereistä. Pilottialueiden valinnan perusteena olisi alueellinen kattavuus ja se, että saadaan kerättyä kokemusta erilaisilta alueilta ja erilaisista palvelukokonaisuuksista Pilottia hakevan alueen tulisi esittää suunnitelma siitä, miten se toteuttaa asetetut tavoitteet ja seurannan Pilotit toteutettaisiin 2019-2022. Sote-keskuspilottien tulisi päättyä viimeistään 30.6.2021 ja suunhoidon pilottien viimeistään 2022 lopussa. AS- ja HEBUpilotointi toteutuisi 2019-2021
Notifiointi EU:n valtiontukisäännöt eivät mietintöluonnoksen mukaan tule sovellettaviksi valinnanvapausjärjestelmään. Valtiontukisäännöksiin liittyen säännöksiin on tehty lisäys, jonka mukaan maakunnan liikelaitokselle suoran valinnan korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvausten kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa soteliikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EUoikeuden yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa (SGEI-)sääntelyä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa lisäkorvauksen maksaminen ja palveluiden turvaaminen silloinkin, kun palveluita ei muutoin syntyisi määrältään tai laadultaan riittävästi. Käytännössä tällä tarkoitettaisiin esimerkiksi syrjäseuduille annettavia palveluita tilanteissa, joissa niitä ei olisi muuten riittävästi tarjolla.
Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelman oikeudellinen rooli muuttui. Ei enää luo asiakkaalle oikeuta palveluihin Oikeus palveluihin määräytyy siten, kuin eri oikeuksista säädetään muualla lainsäädännössä. Asiakassuunnitelma laadittaisiin vain asiakkaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia sote-palveluita. Suunnitelma pitäisi sisällään yhteenvedon asiakkaalle annettavista sote-palveluista ja erikseen säädetyistä asiakkaalle laadituista suunnitelmista, sekä sellaiset palvelun tuottamista koskevat tiedot, jotka ovat palvelun toteuttamisen kannalta välttämättömiä. Asiakassuunnitelma tallennettaisiin erilliseen asiakassuunnitelmarekisteriin, joka toteutetaan Kanta-palveluihin.
Asiakasseteli Säännös, jonka mukaan asiakassetelin arvon on oltava sellainen, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada se palvelu, joka asiakassetelillä on tarkoitettu maksettavaksi, on nostettu perusteluista pykälätasolle Asiakassetelin arvo ei voi ylittää maakunnan liikelaitoksen oman tuotannon kustannuksia, jollei siihen ole asiakkaan tarvitsemaan palveluun perustuvaa erityistä syytä (aik. versiossa liikelaitoksen kustannukset tuli ottaa huomioon arvoa määriteltäessä) Sote-liikelaitoksen on tehtävä kirjallinen päätös palvelun tuottamisesta asiakassetelin perusteella ja asiakassetelin arvosta. Asiakassetelin arvon perusteista tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta. Muutokset tiukentavat erityisesti velvoitetta määritellä soteliikelaitoksen omat todelliset kustannukset niissä palveluissa, jotka halutaan avata asiakassetelillä tuotettaviksi
Henkilökohtainen budjetti HEBUa koskevaa pykälää täsmennetään siten, että siinä yksilöidään lait ja pykälittäin palvelut, joissa henkilökohtaistabudjettia käytetään Säännös, jonka mukaan HEBUn suuruus on määriteltävä siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada ne palvelut, joka HEBUlla on tarkoitettu maksettavaksi, on nostettu perusteluista pykälätasolle HEBUn suuruus ei voi ylittää sote-liikelaitoksen oman tuotannon kustannuksia, jollei siihen ole asiakkaan tarvitsemiin palveluihin perustuvaa erityistä syytä
Tietosuoja PeV kiinnitti huomiota useisiin tietosuojaa koskeviin säännöksiin. mm. henkilötietojen käsittelyä on rajattu ja täsmennetty KELAn tiedonsaantioikeutta liittyen kapitaatiokertoimien laskemiseen on täsmennetty. Samoin on täsmennetty sitä, ettei KELA saa luovuttaa laskennassa käytetystä rekisteristä tietoja muille tahoille. Henkilötietojen käsittelyoikeutta ja tiedonsaantioikeutta on rajattu koskemaan vain välttämättömiä asiakas- ja potilastietoja
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, järjestöjen tukeminen Kokonaisuuteen liittyviä maakunnan velvoitteita vahvistetaan Maakuntien on tehtävä HYTE-yhteistyötä julkisten toimijoiden, yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Maakunnille annetaan velvollisuus osaltaan tukea sote-alan järjestöjen toimintaa HYTE:ssä. Tukeminen voi tarkoittaa esim. asiantuntija-avun antamista, toimitilojen luovuttamista käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös avustusten jakamista. Lisäksi hyvinvointikertomus muutetaan hyvinvointikertomusja suunnitelmaksi Muutokset tuovat maakunnalle lisää vastuita, mutta antavat osaltaan myös mahdollisuuksia toimia vaikuttavalla tavalla HYTE:n edistämisessä.
Sekalaisia muita muutoksia Lapsen etu olisi otettavahuomioon palveluntuottajan valinnassa alaikäiselle. Jos valinta on vastoin lapsen etua, maakunnalla on ottooikeus. Päätökseen on tällöin mahdollista hakea muutosta. Alihankintaa koskevia säännöksiä on tarkennettu siten, että alihankintaa ostavat palveluntuottajat ovat vastuussa alihankkijoiden toiminnasta kuin omastaan. Lisäksi on tarkennettu, että maakunta valvoo myös alihankkijoita Maakunnan on huolehdittava AS:n ja HEBUn perusteella annettavia palveluita on saatavilla maakunnan kielillä siten, että valinnanvapaus toteutuu. Jos ei, maakunta tuottaa palvelut Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttamista koskevaan säännökseen lisätty toiminnassa ilmenneiden puutteiden olennaisuuden edellytys hyväksymisen peruuttamiselle Palveluntuottajalaissa täsmennetään valvontaviranomaisen ylläpitämän palveluntuottajarekisterin merkitsemistä koskevan päätöksen asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja KELAlle annetaan vastuu rekisterinpitäjänä sille siirretyistä toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien paperimuodossa olevista asiakas- ja potilasasiakirjoista