Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Haminan ilmasto- ja energiaohjelma Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Ympäristöohjelma kaudelle:

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kuntien ilmastostrategiat ja hankkeet - Kotka

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Suunnitelmat tammi-huhti

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Savon ilmasto-ohjelma

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Luonnos VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Suunnitelmat tammi-huhti

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Energia, ilmasto ja ympäristö

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Keski-Suomen energiatase 2016

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

Transkriptio:

11.11.2011 Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma 1 Taustaa Kotkan kaupunki on sitoutunut vähentämään toimillaan energian ja luonnonvarojen kulutusta. Ohjelma kokoaa energiatehokkuuteen, kestävään kulutukseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseen liittyvät toimet yhteen. Systemaattisilla toimenpiteillä ja seurannalla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma sisältää kansallisen sekä Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian, Kotkan kaupunkistrategian sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen edellyttämät energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet. Jokaisella kunnan toimialalla ja vastuualueella on suoria tai välillisiä vaikutuksia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Toimialojen tulee tunnistaa ympäristövaikutuksensa ja huomioida kaupunkistrategian tavoitteet omissa toimenpideohjelmissaan. Kotkan kaupungin toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät mm. kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon sekä hankintoihin, toimistotyöhön, maankäyttöön ja liikkumiseen. Merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat usein välillisiä ja liittyvät organisaation tekemiin suunnitelmiin, selvityksiin, päätöksiin ja säädöksiin. 2 Sopimukset, strategiat, taustaselvitykset ja TEM:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus Kotkan kaupunkistrategian päämäärä ja ilmasto- ja energiaohjelma ovat linjassa kansainvälisen ja valtakunnallisen ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa. Kansalliset tavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia määrittelee Suomen tavoitteet. Päästöjen vähentämistavoitteeksi ei-päästökauppasektorilla on asetettu 16 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta loppukulutuksesta tulee lisätä 38 %:aan. Uusiutuvia energialähteitä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa on määritetty tavoitteet erikseen liikenteelle, sähköntuotantoon sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Uusiutuvan energian tavoite jakaantuu siten, että vuonna 2020 lämmityksestä ja jäähdytyksestä uusiutuvan energian käyttö kattaa 47 %, sähköntuotannosta 33 % ja liikenteestä 20 %. Valtioneuvosto päätti 2010 energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevista toimenpiteistä. Periaatepäätös perustuu energiatehokkuustoimikunnan mietintöön 2009. Mietinnön mukaan haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain toteuttamalla yksittäisiä toimenpiteitä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevasti muuttua kokonaisvaltaisesti energiankulutusta vähentävään ja luonnonvaroja säästävämpään suuntaan. Tähän tarvitaan tietty tahtotila, vastuullisuutta, arvoja ja osaamista.

Sivu 2/7 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision ja tavoitteet vuoteen 2020 sekä eri toimijoille nimettyjä konkreettisia tehtäviä, joiden avulla vähennetään alueen energia kulutusta, lisätään energiatehokkuutta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, käytetään luonnonvaroja kestävällä tavalla ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kotkan kaupunkistrategia Kotkan kaupunkistrategian yhtenä neljästä päämäärästä on puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö. Kaupunkistrategia tuo toimintaohjelmaan tavoitteita, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, luonnonvarojen säästö, ekologinen kaupunkisuunnittelu sekä vastuullinen kulutus ja kestävät elämäntavat. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittu energiatehokkuussopimus Kaupunki on solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen marraskuussa 2010. Sopimuksen myötä Kotka sitoutuu 9%:n energiansäästötavoitteeseen vuoden 2008 kulutuksesta aikavälillä 2008-2016, eli toteuttamaan toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Sopimus edellyttää toimintasuunnitelmaa, jossa esitetään toimet energiankäytön edistämiseksi. Kotkan kaupungin omien toimintojen energiankulutus ja CO2-päästöt Kotkan kaupungin omien toimintojen energiakulutus on kasvanut katu- ja ulkoalueiden valaistusta lukuun ottamatta viime vuosina. Kotkan alueella energiankulutus on kasvanut linjassa kansallisten kulutuslukujen kanssa. 2008 2009 2010 Palvelurakennukset 49600 69724 72248 Asuinrakennukset 29700 34366 35767 Ulko- ja katualueiden 9700 9610 8756 valaistus Autojen ja koneiden polttoaineet 6700 7278 8646 Yhteensä, MWh 95300 120978 126413 Taulukko 1. Kotkan kaupungin omien toimintojen energiankulutus (MWh) vuosina 2008, 2009 ja 2010. Kotkan kaupungin alueen hiilidioksidipäästöt on määritelty CO2-raportin toimesta vuosina 2004, 2008, 2009 ja 2010. CO2-raportissa kasvihuonekaasupäästöt lasketaan huomioiden alueella tapahtuvat kasvihuonekaasujen vuosittaiset päästöt (lähteet) ja poistumat (nielut). Päästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätesektorin päästölaskenta on syntypaikkaperusteinen, eli jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla. Laskennassa eivät ole mukana teollisuuden ja työkoneiden päästöt ja/tai maankäyttösektorin päästöt ja nielut. Kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen ja kaukolämmityksen päsätötaso on kasvanut viime vuosina, sen sijaan tieliikenteen ja jätehuollon päästöt ovat laskeneet. Maatalouden päästöt ovat pysyneet ennallaan.

Sivu 3/7 Kuva 1. CO2-päästöt sektoreittain Kotkassa vuosina 2004 ja 2008-2010 ilman teollisuutta. Vuoden 2010 luku on ennakkotieto. Lähde: CO2-raportti, Suvi Monni. 3 Ohjelman tarkoitus Kotkan kaupunki on sitoutunut vähentämään toiminnassaan energian- ja luonnonvarojen kulutusta ja lisäämään energiatehokkuutta. Ilmasto- ja energiaohjelman avulla ohjataan kaupungin toimia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen säästöön kaikessa toiminnassa sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 4 Ohjelman toteutumisen seuranta, ylläpito ja päivitys Ohjelma sisältää Kotkan kaupungin energia- ja ilmastotavoitteisiin tähtäävät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet, joita hallintokunnat toteuttavat ja/tai kirjaavat toimintasuunnitelmiinsa. Vastuuhenkilöinä toimivat työryhmän jäsenet vastuualueensa mukaisesti. Vastuuhenkilöt, toteutusaikataulut ja seuranta määritellään hallintokuntakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Ilmasto- ja energiaohjelman toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä ja päivitetään budjetoinnin yhteydessä. Ohjelman toteutumisen seurannasta, päivityksestä, raportoinnista ja tiedotuksesta vastaa kaupunginjohtajan nimeämä ohjelmatyöryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta käymään ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet läpi, päivittämään ohjelman tarvittaessa ja tiedottamaan toteutumisesta. Työryhmän kokoonpanoa päivitetään ja täydennetään tarpeen mukaan. 5 Seurantaindikaattorit /-mittarit Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen yhteydessä kaupunkistrategiassa määritellyin mittarein. Pidemmän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Kotkan kaupungissa seurataan ja arvioidaan Kotkan ilmasto- ja energiaindikaattoriselvityksessä määriteltyjen indikaattoreiden avulla. Osa pohjatiedosta ja seurantaindikaattoreista vaatii lisäselvityksiä ja tiedonkeruuta.

Sivu 4/7 6 Toiminnalliset tavoitteet 1. Vähennetään liikenteen aiheuttamaa energiankulutusta 1.1 Lisätään kävely- ja pyöräilymatkojen osuutta ja julkisen liikenteen käyttöä 1.2 Vähennetään kaupungin työntekijöiden yksityisautoilua työ- ja työaikamatkoilla 1.3 Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta aiheutuvia liikennepäästöjä Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn reittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja. Edistetään julkisen liikenteen käyttöä. Kannustetaan työmatkapyöräilyyn/-kävelyyn, Tehdään työmatkat ensisijaisesti julkisilla kulkuneuvoilla. Selvitetään etäkokous- ja etätyömahdollisuudet. Selvitetään virkapyörien tarve ja hankitaan tarvittavat pyörät. Tarkistetaan ja varmistetaan autojen ja työkoneiden hankintakriteerit ilmasto- ja energianäkökulmasta. Huomioidaan liikkumisen tarve työtehtävissä ja kaupungin omissa kuljetuksissa. Hyödynnetään tarpeen mukaan taloudellisen ajotavan koulutuksia. 2. Huomioidaan ympäristönäkökohdat tuotteiden ja palveluiden hankinnassa ja hankintojen suunnittelussa 2.1 Ympäristönäkökohtien huomiointi ohjeistetaan hankintaohjeistuksessa ja -koulutuksissa 2.2 Tehdään energiatehokkaita ja luonnonvaroja säästäviä hankintoja 2.3 Varmistetaan tavaroiden kierrätys ja uusiokäyttö Punnitaan vaihtoehtoja hankintoja mietittäessä (vuokraus, lainaaminen, yhteishankinta, toiminnan suunnittelu siten, ettei hankintaa tarvita) Ohjeistetaan ympäristöominaisuuksia koskevat hankintojen vaatimukset, vertailuperusteet ja sopimusehdot Laitehankintojen yhtenä kriteerinä käytetään energiatehokkuutta. Painotetaan energiaosaamista ja energiatehokkuutta palveluiden hankinnoissa. Ostetaan uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettua sähköä. Vaihdetaan katuvalaistuksen lamput energiatehokkaammiksi. Tehostetaan intrassa olevan tavarapörssin käyttöä tai kehitetään uusi toimiva malli. Huomioidaan kierrätettävyys, korjattavuus ja uusiokäyttömahdollisuus hankinnan yhteydessä.

Sivu 5/7 3. Parannetaan rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuutta 3.1 Parannetaan kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta 3.2 Lisätään kuntalaisille suunnattua asumiseen, rakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvää energianeuvontaa ja -tiedotusta 3.3 Rakennetaan matalaenergiarakennuksia ja vähennetään rakentamisen energiankulutusta 3.4 Käytetään olemassa olevia tiloja tehokkaasti ja tehdään korjaukset vanhaa arvostaen Tehdään energiatehokkuuskatselmukset ja - toimenpiteet (suunnitelma ja aikataulu). Kohdennetaan energiankulutus- ja jätehuoltokustannukset aiheuttamisperusteisesti vuokralaiselle. Kehitetään rakennusvalvonnan energianeuvontaa, tehdään opas asukkaille. Ohjataan laadukkaaseen matalaenergiarakentamiseen. Valitaan ympäristöystävälliset rakennusmateriaalit. Edellytetään, että työmaan ympäristösuunnitelmissa on vaatimukset rakentamisen energiatehokkuudesta. Perehdytetään urakoitsijat ympäristöasioihin (jätehuolto ja kierrätys, energiatehokkuusasiat). Huomioidaan energiatehokkuus korjausrakentamisessa. Vuokrataan kaupungin käyttöön energiatehokkaita tiloja. Vuokrataan tiloja ulkopuolisille silloin kun ei ole omaa tarvetta. 4. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan aina ajoneuvosuoritteen (tai ajoneuvoilla liikkumisen tarpeen) vähentäminen, energiaratkaisut ja rakenteen eheyttäminen 4.1 Sovitetaan maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut ekotehokkaasti yhteen seutusuunnittelussa 4.2 Palveluiden sijoittumisen liikennevaikutukset arvioidaan osana päätöksentekoa 4.3 Edistetään ekologista kestävyyttä kaavoituksessa Maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö Lisätään liikennevaikutusten tarkastelu hankesuunnitelmiin ja tehdään tarkastelu myös palveluiden lopettamispäätöksissä. Alueet suunnitellaan joukkoliikennekelpoisina ja kävely- ja pyöräilyä pidetään ensisijaisina liikkumismuotoina Kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset turvataan ensisijaisina Yhdyskuntarakenteen lisääntyvä hajaantuminen estetään strategisella yleiskaavalla Em. kohtia koskeva arviointi lisätään uusien kaavojen kaavaselostukseen Mahdollistetaan kestävät energiaratkaisut suunnittelussa ja kaavoituksessa

Sivu 6/7 5 Parannetaan työarjen ekotehokkuutta ja edistetään energiatehokkaiden ratkaisuiden toteutumista omalla vastuualueella 5.1 Energiatehokas toiminta kaupungin työpaikoilla ja toimipisteissä (ohjeistus tarvittaessa),käytetään hyväksi ekotukitoimintaa 5.2 Tarkastetaan ja järjestelmällistetään kaupungin toimipisteiden jätehuoltoohjeistusta ja organisaatio 5.3 Edistetään energiatehokkaiden ratkaisuiden toteutumista omalla vastuualueella Lisätään työarjen ekotehokkuutta: sisäilman lämpötila, valaistus, vedenkulutus, sähkölaitteiden käyttötavat, paperinkulutus jne. Aloitetaan ekotukitoiminta jokaisessa työpisteessä Ohjeistetaan jätteiden lajittelu kaupungin omissa toimipisteissä, päivitetään jätehuoltokaavio ja käydään läpi organisaatio Tunnetaan oman työn ympäristönäkökohdat ja sen mukaiset ratkaisut. (mm. ohjelman jalkautus.) 6 Varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 6.1 Selvitetään ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset, kartoitetaan mahdolliset riskit ja varaudutaan niihin Huomioidaan mm. ilmatieteenlaitoksen ennusteet kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa (KAS ELY-keskuksen alueelliset selvitykset) 6.2 Luonnon monimuotoisuutta lisätään ja ylläpidetään suunnitelmallisesti Selvitetään Kotkan monimuotoisuusalueet. Tehdään kaavojen ja merkittävien hankkeiden osalta luontoarvojen ja luontovaikutusten arviointi. 7. Huolehditaan asukkaiden ympäristökasvatuksesta ja viestitään aktiivisesti 7.1 Viestitään kaupungin toimenpiteistä ja tavoitteista aktiivisesti organisaatiossa ja asukkaille 7.2 Neuvotaan asukkaita ekotehokkaampaan elämiseen 7.3 Kaupungin järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet järjestetään luonnonvaroja, energiaa säästäen Käytetään viestinnän keinoja kekseliäästi, jotta saadaan asukkaat mukaan energiansäästöön. Järjestetään tiedotuskampanjoita, hyödynnetään teematapahtumat. Kunnan toiminta on esimerkkinä. Lisätään lähi-, luomu-, sesonki- ja kasvisruoan käyttöä. Huomioidaan liikkuminen. Huolehditaan, että jaettavat materiaalit ovat kestäviä. Minimoidaan jätemäärä ja huolehditaan lajittelusta.

Sivu 7/7 7.4 Huomioidaan Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategian tavoitteet ja tehdään tarvittavat toimenpiteet 7.5 Kaupunki kertoo ja perustelee päätökset ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymysten näkökulmasta Varmistetaan luontokoulutoiminnan jatkuvuus Kotkassa ja kehitetään sitä. Opetusministeriön myöntämä erityistehtävä ympäristöpainotteisen opetuksen toteuttamisesta siirtyy Kotkan lyseon lukioon. Käydään ympäristökasvatusstrategia läpi ja tehdään sen tavoitteiden mukaiset tehtävät. Asia/perustelu kirjataan lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston keskeisiin päätöksiin. 8. Varmistetaan järjestelmän toimivuus 8.1 Toimintaohjelma on poliittisen päätöksenteon piirissä 8.2 Varmistetaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät työnsä ympäristövaikutukset Ohjelman toteutumista seurataan normaalin tilinpäätös- ja budjetointiaikataulun mukaisesti. Esimiehet vastaavat, että ohjelma käydään läpi oman organisaation kanssa. Lisätään ympäristöasiat uusien työntekijöiden perehdytykseen. 8.3 Kehitetään järjestelmää Järjestelmän toimivuus arvioidaan ja korjaavat toimenpiteet tehdään tilinpäätöksen yhteydessä työryhmän kokouksessa, puheenjohtaja kutsuu koolle. 8.4 Viestitään tavoitteista ja toteutuneista toimenpiteistä Ohjelmatyöryhmä vastaa siitä, että ilmasto- ja energiatavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta viestitään.