2014 Vuosikertomus Energiankäyttäjän lähin ystävä.
Kauhajoki Jalasjärvi TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Juha Lindholm Karvia Isojoki Honkajoki Siikainen Kankaanpää Pomarkku Parkano Jämijärvi Ikaalinen Hämeenkyrö Kehittämisen vuosi 2014 KUVA: KANKAAPÄÄN KUVACENTER Noormarkku Pori Suodenniemi Toimitusjohtajan katsaus 3 Visio ja strategia 5 Avainlukuja 6 Lämpöliiketoiminta 7 Energialiiketoiminta 8 Verkostoliiketoiminta 10 Henkilöstö ja työhyvinvointi 12 Hallinto ja omistus 14 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 16 Tuloslaskelma ja tase 18 Ulvila Lavia Kiikoinen Kuvat: Vatajankosken Sähkö, Kankaanpään KuvaCenter ja Nelly Stenroos Sastamala Mouhijärvi Sähkönjakeluverkkoon kohdistuvat käyttövarmuusinvestoinnit suunniteltiin ja uutena liiketoimintaalueena rakennettiin Honkajoelle biokaasumoottorilaitos. Sisäistä toiminnan kehittämistä jatkettiin tuottavuuden lisäämiseen tähtäävällä IP-projektilla. Myös henkilöstön hyvinvointiin panostettiin Motivireen kanssa toteutetun projektin avulla. Odotettu yleinen talouden kasvu ei alkanut vuoden 2014 aikanakaan ja keväällä kärjistynyt Ukrainan kriisi Venäjään kohdistuvine kauppapakotteineen jäädytti Suomen talouden negatiiviselle uralle. Vuoden loppupuolella puolittunut raakaöljyn hinta ja euron arvon aleneminen dollariin nähden tuonee etua perinteiselle puunjalostus- ja muulle perusteollisuudelle. Julkisen talouden alijäämä paheni vuonna 2014. Heikko taloustilanne ja normaalia lämpimämpi sää näkyi myös sähkön käytössä, joka supistui Suomessa vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta. Teollisuudessa sähkönkäytön supistuminen oli hieman suurempaa (-1,2 ) kuin muilla sektoreilla (-0,5 ). Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö väheni puoli prosenttia. Sähköä kulutettiin Suomessa yhteensä 83,3 miljardia kilowattituntia. Kaukolämmön kulutus Suomessa oli 31,3 miljardia kilowattituntia ja asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämmön myynti pieneni noin prosentin edellisestä vuodesta. Sähkön tuonti kasvoi edelleen ja tuonnin osuus oli 21,6 prosenttia sähkön hankinnasta. Tuonnin suuri määrä selittyy hyvällä pohjoismaisella vesitilanteella. Sähkön tukkumarkkinahintataso oli edelleen erittäin alhainen, systeemihinta oli vuosikeskiarvona vain 2,96 senttiä kilowattitunnilta. Suomen aluehinta oli sähkön siirron pullonkauloista johtuen 0,64 senttiä kilowattitunnilta. 2 3
Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus pieneni edellisestä vuodesta noin 1,3 ja kaukolämmön myynti 0,4 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus nousi Suomessa noin 37 prosenttiin energian loppukäytöstä. Tuulivoiman osuus Suomen sähkön hankinnasta oli noin 1,3 prosenttia. Vatajankosken Sähkön tuulivoimaresurssit kasvoivat vuoden lopussa vajaalla megawatilla, kun Puhuri Oy:n Kopsan tuulivoimapuiston toinen vaihe otettiin käyttöön. Tuulivoimaa Vatajankosken Sähkö saa osuuksistaan kaiken kaikkiaan noin 8 miljoonaa kilowattituntia, mikä on enemmän kuin Karvianjoen vesivoimalaitosten tuotanto. Honkajoelle rakennettava biokaasumoottori koekäytettiin joulukuussa, ja laitos oli vuoden vaihteessa joitakin viimeistelytöitä lukuun ottamatta valmis. Polttoaineiden hankintatilanne oli vuonna 2014 hyvä. Turpeen hyvä saatavuus ja päästöoikeuksien alhainen hinta pienensivät puun käyttöä edellisestä vuodesta. Tämä näkyi myös positiivisesti kaukolämpötoiminnan kannattavuudessa, joka oli selvästi vuoden 2013 tasoa parempi. Sähkön alhainen markkinahinta vei toisaalta kannattavuuden sähkön tuotannolta. Sähkön tuottaminen vuonna 2014 ei ollut kannattavaa liiketoimintaa. Jakeluverkoston osalta kevään aikana tehtiin sähkömarkkinalain muutoksen edellyttämä verkoston kehittämis- ja investointisuunnitelma. Toimitusvarmuuden parantaminen edellyttää investointitason nostamista n. miljoonalla eurolla viimevuosien tasosta. Tällainen investointitaso ei ole mahdollinen tulorahoituksella jakeluverkolle nykyisen valvontamallin tällä hetkellä salliman tuottotason puitteissa. Näin ollen seuraavan valvontajakson valvontamalli ja sen sallima tuottotaso määrittelee käytännössä sen, pystytäänkö suunnitelman mukaiset investoinnit toteuttamaan. Maakaapelointia tehtiin vuonna 2014 normaalia enemmän meneillään olevan Pohjois-Satakunnan Seutuverkon tietoliikenneverkon rakentamisen yhteydessä. Pahoilta myrskyiltä vältyttiin, ja vuoden 2014 osalta sähkön toimitusvarmuus oli hyvä. Asiakaspalvelun ja uusien sähkönmyyntituotteiden kehittäminen jatkui. Loppuvuonna aloitettiin määräaikaisten ja markkinahintaan sidottujen myyntisopimusten markkinointi. Kilpailu sähkön myynnissä kiristyi. Yksi leimallinen piirre sähkökaupassa oli harhaanjohtavan puhelinmarkkinoinnin lisääntyminen. Markkinaosuutta menetettiin ja omalla jakelualueella markkinaosuus käyttöpaikkoina oli noin 85 prosenttia vuoden päättyessä. Sähkömarkkinoiden pelisääntöihin ja tuleviin tiedonsiirto- ja laskutusratkaisuihin pyritään vaikuttamaan Paikallisvoima ry:n kautta. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 noin 28,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 2,7 miljoonaa. Tilikauden tulos oli 299.814,67 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan kantaosakkeille 0,2 euroa/ osake ja etuoikeutetuille osakkeille 2,00 euroa osake. Liikevaihdon pienenemisestä huolimatta yhtiön taloudellinen tulos oli hyvä ja haluan kiittää yhtiön hallintoa ja henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä. VISIO 2020: TOIMIALUEENSA ARVOSTETUIN JA MONIPUOLISIN ENERGIARATKAISUJEN TOIMITTAJA STRATEGIA KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT: Osaava ja motivoitunut henkilöstö Yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tehokas sisäinen tiedottaminen Osaamisen kehittäminen Haluttu työnantaja Energia-alan paras asiakastyytyväisyys ja pitkät asiakassuhteet Markkinaosuuden säilyttäminen Monikanavaisuuden edelleen kehittäminen Uudet teknisesti edistykselliset tuotteet ja palvelut Kustannustehokas ja kannattava toiminta Tuottava yhteistyöverkosto Investointiperusteet tiedossa Sähkön ja polttoaineiden edullinen hankinta Oman tuotannon kannattava kasvattaminen Kustannustehokas ja käyttövarma siirtotoiminta KUVA: AIMO HAAPAKOSKI Tehokkaat prosessit ja jatkuva parantaminen Prosessilähtöinen toimintatapa Etäluennan ja asiakaspalvelujärjestelmän tuomat mahdollisuudet hyödynnetään Toimintajärjestelmä päivitetty ja tehostetussa käytössä 4 5
Avainlukuja 2014 LÄMPÖLIIKETOIMINTA Asukkaita toiminta-alueella noin 23 500 Sähkönkäyttöpaikkoja 18 039 kpl Sähköverkoston kokonaispituus 3 899 km Jakelumuuntamoita 1 284 kpl Sähköasemia (110/20kV) 8 kpl Henkilöstön määrä 73 Sähkön kulutus toiminta-alueella 261 milj. kwh, muutos -1,5 Sähkön hankinta yhteensä 242 milj. kwh, josta - omalla vesivoimalla 4 - omalla lämpövoimalla 9 - tuotanto-osuuksilla 10 - tukkuostoina 77 Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,6 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 43,4 km, Niinisalon verkko mukana Kaukolämmön myynti 73 759 MWh Höyrynmyynti 62 731 MWh Lämmön kulutus (myynti yht.) 136 490 MWh Lämmön tuotanto yhteensä 85 304 MWh - lähialueen polttoaineilla 94,5 - öljyllä 5,5 Sähkön myynnin liikevaihto 11,4 milj. euroa Sähkön siirron liikevaihto 10,2 milj. euroa Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 7,1 milj. euroa Liikevoitto 2,7 milj. euroa Tilikauden voitto 0,3 milj. euroa Oman pääoman tuotto 8,4 Sijoitetun pääoman tuotto 5,9 Omavaraisuusaste 40,4 Bruttoinvestoinnit 6,9 milj. euroa Toinen peräkkäinen lämmin vuosi säästi lämmittäjien kukkaroa Vuosi 2014 oli jo toinen peräkkäinen lämpötilaltaan keskimääräistä vuotta lämpimämpi, ja tämän ansiosta kiinteistöjen lämmityksessä säästyi energiaa. Kaukolämmön myynti oli 0,4 pienempi kuin vuonna 2013 ollen 73759 MWh. Vuonna 2014 Honkajoen höyryn myynti oli 62731 MWh ja oli 4 pienempi kuin vuonna 2013. Honkajoen myynti sisältää Honkajoki Oy:n höyryn ja Lihajaloste Korpela Oy:n kuuman veden. Kaukolämmön hintaa jouduttiin korottamaan vuoden 2014 alussa polttoaineiden hinnan nousun vuoksi 3. Korotuksen jälkeenkin Kankaanpään kaukolämmön hinta on selvästi alle Suomessa vallitsevan kaukolämmön keskihinnan. Vuonna 2014 kaukolämmön tuotannossa käytetystä polttoaineesta 94,3 oli lähialueelta. Kaukolämmön polttoaineista oli jyrsinturvetta 63,3, biopolttoaineita 31 ja öljyä 5,7. Honkajoen höyryntuotannossa käytetystä polttoaineesta 100 oli jyrsinturvetta. Vuodet 2013 ja 2014 olivat turpeen noston kannalta melko hyviä. Vuoden 2014 polttoaineet olivat kuivia ja laadullisesti hyviä. Kaukolämpöön liitettiin uusina kuluttajina kymmenen kiinteistöä, ja verkostoa rakennettiin 516 metriä. Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2014 aikana yksi vuoto. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Kattilalaitokset toimivat teknisesti normaalisti, eikä lämmityskauden aikana ilmennyt käyttöhäiriöitä. Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2014 29 kotitaloudet ja asunnot 28 maatalous ja puutarhat 20 teollisuus ja rakentaminen 23 palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2014 Sähkön hankinnan jakauma 2014 77 sähköpörssi 14 turve ja biopolttoaineet 6 vesi ja tuulivoima 3 muut 45 Kankaanpää 25 Honkajoki 10 Karvia 8 Pomarkku 6 Lavia 3 Sastamala 3 muut 6 7
ENERGIALIIKETOIMINTA KUVA: TUULA TOIVONEN Energialiiketoiminta suuressa murroksessa - Muutos tuo mukanaan mahdollisuuksia Pitkään alhaisella tasolla pysynyt sähkön pörssihin- aina nähdä mahdollisuutena muuntautumiskykyisille Yhtiömme on panostanut myös päästöttömään säh- nen sopimus. Jälkimmäinen tuote seuraa sähkön mark- ta laski edelleen kuluttajien sähkötarjouksien hintoja. toimijoille. köntuotantoon. Honkajoen biokaasumoottorin koekäy- kinahintaa kolmen kuukauden jaksoissa. Näitä tuotteita Sähkön alhainen hintataso toi mukanaan verkkoalueellemme myös harhaanjohtavan sähkön puhelinmyyn- Oma sähkön tuotanto töt tehtiin viime vuoden joulukuussa. Biokaasumoottorin myötä yhtiömme päästöttömän sähköntuotannon markkinoitiin aktiivisesti loppuvuonna asiakkaillemme. Sähkön perustuotteiden myynti tulee jatkossa siirty- nin. Tämä aiheutti yhtiöllemme sopimusten selvittelyyn Yhtiöllämme oli omaa ja osakkuuteen perustuvaa kapasiteetti kasvaa 1,5 megawattia. Yhtiömme päästö- mään enemmän volyymiin perustuvaan liiketoimintaan liittyvää lisätyötä. Harhaanjohtavaa sähkön puhelin- sähköntuotantoa yhteensä noin 23 prosenttia, tön sähköntuotanto tulee tulevaisuudessa merkittävästi ja näin ollen yhtiömme tulevaisuuden kannalta on kes- myyntiä yritetään saada tänä vuonna kuriin alan teke- josta vesi- ja tuulivoiman osuus oli 6 prosenttia. kasvamaan Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman ydinvoimalai- keistä löytää ne asiakasryhmät, joille pystyy räätälöi- män aloitteen toimesta sähkömarkkinalain muutoksella. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli näin ollen tosten käynnistymisten myötä. Tulevaisuudessa yhtiöm- mään omanlaiset perustuotteista eroavat sähkötuotteet. Vuonna 2014 käytännössä kaikki muu sähköntuotanto yhteensä noin 77 prosenttia. me ei ole enää niin voimakkaasti riippuvainen tukku- Myynnin määrälliseen kehitykseen liittyy tulevina vuosi- oli tappiollista pois lukien syöttötariffia saavat säh- Yhtiöllämme on tuulivoimaosuuksia Kemin Ajoksen, markkinoilta ostetusta sähköstä. na riskejä. köntuotantomuodot, kuten tuulivoima. Sähkön mark- Haminan Mäkelänkankaan ja Raahen Kopsan tuulivoi- kinahinnassa ei näytä olevan lähitulevaisuudessa nousupainetta katsottaessa lähitulevaisuuden sähköjoh- mapuistoista. Vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan Hämeenkyröstä Kyröskosken Voima Oy:n omistamas- Sähkön myynti Asiakasneuvonta ja ratkaisumyynti dannaisten markkinahintoja. Tämä edellyttää yhtiöltäm- ta vesivoimalaitoksesta. Lisäksi sähköä yhtiöllemme Vuonna 2014 yhtiömme sähköenergian kokonais- Asiakasneuvontaa vietiin vuonna 2014 edelleen me kykyä muuttaa sähkönmyyntituotteitaan ja tuotan- tuotetaan Kanteleen Voiman Haapaveden voimalai- hankinta oli 242 gigawattituntia. Vuoden 2014 aikana enemmän myynnin suuntaan painottuvaksi uusien tuot- to-osuuksien tehostamismahdollisuuksien tarkastelua, toksessa. Omaa sähköntuotantoa yhtiöllämme on yhtiömme otti käyttöön kaksi uutta sähkön myyntituo- teiden ja kiristyneen kilpailun myötä. Aurinkosähkö- ja jotta tulevaisuudessa yhtiömme olisi kilpailukykyinen Kankaanpään voimalaitoksessa sekä omaa vesivoimaa tetta: SÄHKÖ24 ja VARTTI-sähkön. Näistä ensimmäinen mökkivalvontapakettien markkinointiin panostettiin energialiiketoimintasektorilla. Toisaalta muutos tulee Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimaloissa. tuote on kiinteähintainen kahden vuoden määräaikai- edelleen vahvasti. Asiakkuuden hallintaan liittyvässä kehitystyössä siirryttiin kanta-asiakkuusajattelun painottamiseen. 8
VERKOSTOLIIKETOIMINTA VERKOSTOLIIKETOIMINTA Sähkön käyttö verkostoalueellamme pieneni 1,5 prosenttia edellisvuodesta ja oli yhteensä 261 miljoonaa kilowattituntia. Siirtohintoja korotettiin 1.1.2014 alkaen noin 4,5 prosenttia. Siirtomaksujen korotuksen perusteena oli verkon säävarmuuden parantaminen. Lisäksi sähkövero nousi samaan aikaan 12 prosenttia. Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit, milj. 2014 2013 2012 4,4 3,8 2,7 Uusia liittymiä, kpl 75 72 100 Rakennettua 20 kv johtoa, km 43 37 25 KUVAT: JARNO JOENSUU Karvian sähköasemalle asennettiin maasulkuvirran kompensointilaitteisto, mikä mm. pienentää jälleenkytkentöjen eli lyhyiden katkojen määrää. Kompensointilaitteisto puuttuu enää yhdestä yhtiömme kahdeksasta sähköasemasta. Yhteistyötä verkonrakennuksessa tehtiin mm. kuituverkkoa asentavan Pohjois-Satakunnan seutuverkon kanssa. Vuoden aikana ostettiin hieman yli 100 km maakaapelia ja pienjänniteverkon kaapelointiaste oli vuoden lopussa noin 37. Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus oli vuoden päättyessä 3 899 km, mistä pienjänniteverkkoa oli 2 424 km. Rakennettua 0,4 kv johtoa, km Rakennettuja muuntamoita, kpl Asennettuja puupylväitä, kpl Lahotarkastettuja puupylväitä, kpl 86 76 65 35 36 26 990 980 935 8 720 5 550 2 000 Johtoalueraivausta, km 178 142 560 Kauko-ohjattavia erottimia vuoden lopussa, kpl 81 78 78 Kohti säävarmempaa tulevaisuutta Sähkömarkkinalaki edellyttää että 50 sähkönkäyttöpaikoista on säävarman verkon piirissä 2019 loppuun mennessä. Etäluettavia energiamittareita vuoden lopussa, kpl Tehohuippu tuntikeskitehona, josta omaa tuotantoa, MW Kokonaismaakaapelointi-aste, Kohtuullisen tuoton alijäämä, milj. ( * 17 100 (96) 61 (tammikuu) 6,2 16 700 15 400 (93) (86) 60 61 (tammikuu) (helmikuu) 6,0 6,3 24,7 23,0 21,4 ei tiedossa - 0,70 0,33 Vuoden 2014 osalta säästyimme pahemmilta myrskyiltä, mistä huolimatta toimitusvarmuuteen panostaminen jatkui tiiviisti. Säävarman verkon piirissä oli vuoden alussa laskennallisesti liki 40 verkkomme sähkönkäyttöpaikoista. Tekemämme lakisääteisen kehityssuunnitelman mukaisesti lain välitavoite saavutettaneen kohtuudella. Painotus verkon muutostöissä tulee alkuvaiheessa olemaan taajamissa, kuitenkaan haja-asutusalueita unohtamatta. Kehittämisstrategiaamme kuuluu että asemakaavaalueilla panostetaan koko verkon maakaapelointiin, riippuen kuitenkin olosuhteista. Haja-asutusalueella pienjänniteverkkoa kaapeloidaan, mikäli se teknisesti on järkevää. Muuntamoita syöttävä 20 kv keskijänniteverkko pyritään vähitellen siirtämään säävarmuuden kannalta parempaan paikkaan, kuten teiden varsiin. Myös maakaapelointi voi tulla joissain tilanteissa kyseeseen. Automaatiota lisäämällä osaltaan nopeutetaan vikojen selvitystä. Johtoa käyttöpaikkaa kohden, m ( ** Keskimääräinen keskeytysten määrä, kpl/käyttöpaikka Keskimääräinen keskeytysaikka, h/käyttöpaikka Keskimääräinen viankorjausaika, h 216 214 213 2,0 4,4 5,9 1,4 4,0 4,2 1,71 3,12 12,51 10 11 *) Siirron hinnoittelu ylitti vuoden 2013 osalta jonkin verran viranomaisvalvonnan mukaisen sallitun tuoton. **) Valtakunnallinen keskiarvo on 146 m.
HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ Henkilöstö ja työhyvinvointi Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelut siirtyivät vuoden lopulla Posalta Mediverkko Oy:lle. Toiminta jatkuu vanhalla tavalla uuden palveluntuottajan toimesta entisen laajuisena. Työterveyshuollon tavoitteet ovat: - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy - työn ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja torjuminen - työyhteisön toiminnan edistäminen - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojeleminen ja edistäminen Työhyvinvointi Vuoden 2014 aikana jatkettiin Motivire Oy:n kanssa edellisenä vuonna aloitettua projektia, jossa henkilöstöä kannustettiin liikkumaan enemmän ja kiinnittämään huomiota muutoinkin elämäntapoihinsa. Projekti loppui syksyllä ja jokainen henkilökuntaan kuuluva sai loppumittausten yhteydessä palautteen vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä. Työhyvinvointia kehitetään jatkossa paikallisesti Kuntoutuskeskus Kankaanpään kanssa uusin ajatuksin, uusi projekti alkoi vuoden lopulla. Ikäjakauma Vapaa-ajan toimikunta toimi aktiivisesti ja järjesti muun muassa kulttuurimatkan ja kesäjuhlan. Palvelusvuodet 13,7 18 29 v 19,2 30 39 v 17,8 40 49 v 49,3 yli 50 v 46,6 0 9 v 12,3 10 19 v 41,1 yli 20 v 12 13
HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Vatajankosken Sähkö Oy:n omistus Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpää Karvia VATAJANKOSKEN SÄHKÖ OY LIIKETOIMINTA-ALUEET Energialiiketoiminta Verkostoliiketoiminta Lämpöliiketoiminta 54,8 18,6 Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Kankaanpään kaupunki HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Toimitusjohtaja Juha Lindholm 16,8 9,8 Asiakasomistajat Energialiiketoiminta Petri Paajanen Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Verkostoliiketoiminta Markku Salo Muut Hallitus Jäsenet Varajäsenet Juhantalo Kauko, pj. Hietaoja Tapio Mustakoski Risto, varapj. Hietaluoma Jaakko Kunnaspuro Raili Rosenberg Irmeli Lehtilä Jarmo Kujanpää Katri Rapila Timo Kulmala Antti Suominen Päivi Holkko Merja Ylikoski Riikka Ylikoski Petri Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2014. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti. Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Tilintarkastajat JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana Hannu Laurila, JHTT; Tapani Torpo, KHT, henkilökohtainen varatilintarkastaja Tanja Santahuhta, HTM; Torsti Myllymäki, HTM ja henkilökohtainen varatilintarkastaja Eeva-Maija Ylikoski, HTM. Tärkeimmät yhteistoimintayhtiöt Satapirkan Sähkö Oy Satapirkan Sähkö Oy (SPS) on yhdeksän energiayhtiön omistama yhteistoimintayhtiö, joka hankkii osakasyhtiöilleen sähköä sekä tuottaa käytönvalvontaan, taseselvitykseen ja tietojärjestelmiin liittyviä palveluja asiakasyrityksilleen. Muun muassa osakasyhtiöiden tietojärjestelmät on liitetty yhdeksi verkoksi tehokkain viestiyhteyksin. SPS:n omistajayhtiöt ovat Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satapirkan Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, ja Vakka-Suomen Voima Oy. Suomen Voima Oy Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. Energiameklarit Oy Energiameklarit Oy on 24 itsenäisen ja paikallisen sähköyhtiön omistama yhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen edullisen kanavan pohjoismaiseen sähköpörssiin. Lisäksi yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja tukkusähkömarkkinoilla toimiville yrityksille. Kyröskosken Voima Oy Kyröskosken Voima Oy on paikallisten sähköyhtiöiden omistama energiantuotantoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa ympäristöystävällistä vesivoimaa omistajiensa tarpeisiin. Kyröskoski sijaitsee Ikaalisten reitillä missä Kyrösjärvi laskeutuu Pappilanjokeen, joka on noin 9 km pitkä. Siitä vedet virtaavat etelään Hämeenkyrön Kirkkojärven ja Mahnalanselän kautta, ja reitti laskee Kuloveteen Siuronkoskella Nokialla. Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2014 Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Liikennevirta Oy 17 keskeistä kotimaista energiayhtiötä on perustanut sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 Yhteensä 140 450 78 456 Muita Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry Sähkölämmitysfoorumi Bioenergia ry 14 15
VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhtiö, joka omistaa lisäksi sekä pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista että koskioikeudet. Yhtymävaltuusto Jäsenet Varajäsenet Kunta Tuuliniemi Paavo, pj. Pukkila Esa Karvia Joutsenlahti Anssi, vpj. Partanen Petri Kankaanpää Vuorenmaa Marko, vpj. Ahokangas Petri Kankaanpää Ervelä Mari Ilmari Maija Karvia Hautaluoma Kaija Kallioniemi Tarja Karvia Kannisto Jari Mustajärvi Markus Karvia Lindroos Elina 25.8.2014 asti Karlsson Kirsi Kankaanpää Elomaa Irmeli 26.8.2014 alkaen Karlsson Kirsi Kankaanpää Luodetlahti Merja Laaja Anniina Kankaanpää Myllymäki Charles Männistö Mika Kankaanpää Mäensivu Petra Luukkainen Krista Kankaanpää Nordlund Petri Kangas Aatos Kankaanpää Palokangas Jari Rosengren Tuire Kankaanpää Pentikäinen Mirja Tuomala Helena Kankaanpää Toivola Eevaliisa Kuuskoski Eveliina Kankaanpää Vähämäki Jouko Yli-Rajala Kristiina Kankaanpää Yhtymähallitus Jäsenet Varajäsenet Kunta Korvala Seppo, pj. Vikki Kaija Kankaanpää Roskala Teuvo, vpj. Kerola Kauko Kankaanpää Hakola Mikko Kaskimäki Veijo Karvia Kujanpää Katri Lehtilä Jarmo Kankaanpää Niemenmaa Jaana Teerioja Sari Karvia Niiniharju Anne-Mari Alhainen Hely Kankaanpää Termala Leena Merilaita Hannu Kankaanpää Ylilammi Yrjö Ohrankämmen Kaija Karvia Kuntayhtymän hallitus ja valtuuston puheenjohtajisto Seppo Korvala, Marko Vuorenmaa, Paavo Tuuliniemi, Katri Kujanpää, Anne-Mari Niiniharju, Mikko Hakola, Anssi Joutsenlahti, Yrjö Ylilammi, Teuvo Roskala ja Hannu Merilaita (varajäsen). Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Juha Lindholm, Petri Ylikoski (varajäsen), Päivi Suominen, Risto Mustakoski, Raili Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä ja Timo Rapila. Kuvasta puuttuu pj Kauko Juhantalo. KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER Tarkastuslautakunta Jäsenet Varajäsenet Vähämäki Jouko, pj. Yli-Rajala Kristiina Ervelä Mari, vpj. Haavisto Jonna Kannisto Jari Kallioniemi Tarja Rajala Pasi Lanne Pauli Luosalo Galina Koota Tomi Tilintarkastaja JHTT yhteisö Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana Vesa Keso JHTT. KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Markku Salo, verkostopäällikkö Juha Lindholm, toimitusjohtaja Jorma Pihlajamäki, kaukolämpöpäällikkö Petri Paajanen, varatoimitusjohtaja 16 17
TULOSLASKELMA JA TASE TULOSLASKELMA (1 000 ) 2014 2013 LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 28 666 3 698 526-19 395-4 556-3 473-2 781 2 685-176 2 509 29 778 2 500 174-20 014-4 474-3 303-2 565 2 096-175 1 921 Tilinpäätössiirrot/poistoeron lisäys (-) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO -2 053-156 300-1 446-273 202 TASE (1 000 ) 2014 2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 645 52 954 6 841 821 49 839 6 388 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 582 199 6 972 212 69 405 1 506 200 6 529 202 65 485 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio 438 11 665 839 300 13 242 438 11 665 825 202 13 129 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 18 513 16 460 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 768 15 882 69 405 22 322 13 574 65 485 18 19
PL 12, Vuohiniityntie 2 38701 Kankaanpää www.vatajankoski.fi 20