Uudenaikainen romaani syntyy
Taustana Klassismi lat. classicus = korkeimpaan arvoluokkaan kuuluva; antiikin kriteerit täyttävä, esikuvallinen Ranskassa syntyi ensimmäisenä reaktio barokissa vallinneelle kansanomaisen burleskille makusuunnalle Kehittyi kirjallinen klassismi, so. antiikin nyt tunnettujen mestariteosten henkeä ja esitystapaa tavoitteleva tyylisuunta
Kulttuuriasenteena pyrittiin löytämään valtiollisen elämän ja yhteiskuntarakenteen tasapaino Renessanssista alkanut individualismin ylikorostus oli 1500-luvun lopulla johtamassa koko kulttuuria kaaoksen tilaan. Yksityinen piti jälleen alistaa yleiselle, ja sääntöjen ja normien alamaisuuteen
Voimahahmona ministeri ja kardinaali Richelieu (Armand Jean du Plessis de Richelieu, 1585-1642).
Klassismin tyyli on niin sidottu Ranskan valtiollisen ja kulttuurisen elämän nousuun, että sitä on pitkään kutsuttu nimellä Ranskan klassismi Kultakausi ajoittuu n. vuosiin 1660-90 Uutena ihmisihanteena ns. kunnon ihminen t. kunnon mies (l honnête homme)
René Descartes (lat. Cartesius, 1596-1650): Geometria (La Géométrie, 1637) ja Filosofian periaatteet (Principia filosophiae, 1644). Cogito, erco sum. Ajattelen, siis olen. Je pense, donc je suis. Lausetta pidetään yleisesti länsimaisen rationalismin perustana.
Molière (oik. Jean-Baptiste Poquel, 1622-73): tapakomedia ja luonnekomedia. Sievistelevät hupsut (Les Précieuses ridicules, 1659), Tartuffe (Le Tartuffe, ou L Imposteur, 1664) Ihmisvihaaja (Le Misanthrope, 1666) Saituri (L Avare, 1668)
1700-luvun porvarillinen klassismi: nykyaikainen romaani syntyy
Lähtökohdat: Ranska menettää asemaansa Englannille Englannissa päästiin pitkän kuohunnan jälkeen nauttimaan rajoitettua uskonnonvapautta vuodesta 1689 Ennakkosensuuri poistettiin 1694, joka kiihdytti julkaisutoimintaa Syntyi tee- ja kahvituvat (tea-rooms, coffee-houses)
Kartesiolainen tieto-oppi oli hallinnut Englannissa tieteitä jo 1600- luvulta Empiirisen tutkimuksen perinnettä (Roger Bacon, Francis Bacon) jatkoivat lääkärit ja kemistit (Harvey, Sydenham ja Boyle) Tultiin valistusaikaan (engl. The Age of Reason, saks. Der Aufklärung, ransk. Le Sciécle de Lumières): ihanteena valistunut ihminen
Aikakauden kuvastaja: Sir Isaac Newton (1642-1727): Luonnontieteen matemaattiset perusteet (Philosophiae naturalis principia mathematica, 1687)
Newtonin ajatusmaailmaa inhimilliseen ajatteluun sovelsi John Locke (1632-1704): Tutkielma ihmisen käsityskyvystä (Essay on Human Understanding, 1690) ja Two Treaties on Goverment (1690)
Syntyi porvarillinen romaani uudelle lukijakunnalle Pikareski-romaani koki uuden tulemisen Molièren tapakomedian pohjalta syntyneen taparomaanin muodossa Richard Steele (1672-1729) loi uuden julkaisuformaatin aikakauslehti The Tatlerin ( Lörpöttelijä, ilm. 1709-11) kautta. Lehdet loivat tien Englannin porvarillisen romaanin jättiläisille
Daniel Defoe (alk. Daniel Foe, 1660-1731): Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut (The Life and Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe, of York, Mariner, 1719) Muita teoksia: The True-Born Englishman ( Tosienglantilainen, 1701), The Shortest Way with the Dissenters ( Mutkattomin tapa päästä eroon eriuskoisista, 1702) Kapteeni Singleton (Captain Singleton, 1720), Colonel Jack (1722), Moll Flanders (1722), Roxana (1724)
Robinson Crusoe: The Life and Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe, of York, Mariner: Who lived Eight and Twenty Years, all alone in un-ihabited Island on the Coast of AMERICA, near the Mouth of the Great River OROONOQUE; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. WITH an Account how he was at last strangely deliver d by PYRATES. Written by Himself. Defoe kutsuu teostaan monella nimellä, mutta romaani ei ole yksikään niistä Robinson Crusoe on romaanin prototyyppi. Robinson Crusoe on romaanin alkupiste (John Mulluan).
Taustalla Alexander Selkirkin kertomukset Chilen edustalla viettämistään neljästä vuodesta autiolla saarella Selkirkin kalliosaaren sijasta, Defoe pani sankarinsa hedelmälliselle saarelle Orinocovirran suistoon Tutkijat lähestyvät teosta usein sen lopusta alkaen, sillä sen loppu on useimpien teosten alun kaltainen. Hereafter Aikansa kirjallisuuden kuvastaja (myöh. Rousseaun mielipide)
Robinson Crusoe on tarina miehestä, joka näkee itsensä esikuvana Robinson Crusoe, man of fact. Crusoesta muotoutuu todellinen homo faber, tekojen ihminen. Porvarillinen kulttuuri valloittaa koko maailman Minäkertoja luo kuvan tosihistoriasta > fiktiivinen historismi Alainen, Perjantai (Man Friday) kolme vuotta ennen pelastumista Teologia ja seksuaalisuus The Farther Adventures, teoksen jatko-osa Individualistisen porvarillisen ideologian perustavat myytit: Faust, Don Quijote, Don Juan ja Robinson Crusoe (Saariluoman mukaan)
Seikkailuromaaneja (Adventures of ): Daniel Defoe: The Life and Adventures of Mr Duncan Campbell (1720) Henry Fielding: The Adventures of Joseph Andrews and his Friend Mr Abraham Adams (1742, suom. Joseph Andrewsin seikkailut) Tobias Smollett: The Adventures of Roderick Random (1748) Tobias Smollett: The Adventures of Peregrine Pickle (1751) Charlotte Lennox: The Adventures of Arabella (1752) Tobias Smollett: The Life and Adventures of Sir Launcelot Graves (1762) E. J. Trelawney: The Adventures of Younger Son (1831) Charles Dickens: The Adventures of Oliver Twist (1837-39, suom. Oliver Twist) Charles Dickens: The Life and Adventures of Nicholas Nickleby (1838-39, suom. Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut) W. M. Thackeray: The Adventures of Philip (1861-62) George Meredith: The Adventures of Harry Richmond (1871)
Jonathan Swift (1667-1745): Gulliverin retket (Travels into Several Remote Nations of the World, by Lemuel Gulliver, 1726) Muita teoksia: The Tale of the Tub (Tynnyritarina, 1704) ja The Battle of the Books (Kirjojen taistelu, 1704)
Gulliverin retket: 1. Lilliputtien eli peukaloisten maa. Swift esiintyy aikansa poliitikkojen pilkkaajana. 2. Jättiläisten maa, Brobdignag. Gulliver esittelee edistyneitä sotimistapoja. Swift pilkkaa aikansa valistuneen Englannin moraalia ja käytöstapoja. 3. Laputa, kummallisten tiedemiesten hallitsema pilvisaari. Gulliver löytää inhimillisen ajattelun heikkoudet. 4. Korkeimpien olentojen utopia. Kaikkein jaloimpien ja älykkäimpien kuviteltavissa olevien olentojen (Houyhnhnms) maa. Kotieläiminään ihmisoliot (Yahoos).