IPIS - Innarluutit Pillugit Ilisimasaqarfik Siunnersuisarfiutigisoq JULI 2011 IPIS - Innarluutit Pillugit Ilisimasaqarfik Siunnersuisarfiutigisoq IPIS-IMI SULISUT IPIS-mit Nutaarsiassat Naalakkersuisut nikipput IPIS ATORLUARUK Pisortaq Naja Rosing Fleischer Siunnersorti Bikki P. Kleist Siunnersorti Henriethe Malakiassen Siunnersorti Peter Abelsen Allaffimmiu Anikke P. Møller Allattaaneq Dana L. Poulsen Foto: Finn Frederiksen Siunnersorti Christina Møller TAPPIITSUT Attaveqaateqartariaqarput IPPIARSUK: Nukissanik aallerfik
IPIS-mit Nutaarsiassat IPIS-IMUT TIKILLUARIT Nuannaarutigaara Innarluutit Pillugit Ilisimasaqarfimmit Siunnersuisarfiutigisumit, naalisarlugu IPIS -imiit siullermeerluta aviiseeraliarput maanna saqqummersissinnaagatsigu. IPIS-ip aviiseeqqamik saqqummersitsisalernermigut anguniarpaa, Kalaallit Nunaanni innarluutillit pillugit paasissutissanik nutaarsiassanillu siammarterinissaq. Neriuutigaarput atuagassiannguaq una aqqutigalugu innarluutilinnut iluaqutaasinnaasunik isumassarsisunillu saqqummertoqartarumaartoq, soorlu innarluutillit, sullissisuisa qanigisaasullu oqaloqatigineqarnerisigut misilittagaannillu paasiniaaviginerisigut. IPIS-imit nutaarsiassat E-mail: ipis@nanoq.gl Oqarasuaat: 587525/ 346680 Akisussaasoq: IPIS-imi pisortaq, Naja Rosing Fleischer e-mail: nrfl@nanoq.gl Aaqqissuisoq: Allaaserinnittoq, assiliisoq, Tusagassiortoq, Bikki P. Kleist e-mail: bpkl@nanoq.gl Aaqqissueqataasut: Dana L. Poulsen Anikke Møller Naqiterneqarfia: IPIS Naqitaq: 1.juli, 2011 IPIS-i ammavoq IPIS innarluutilinnit, ilaqutaannit sullissisuinillu soqutiginnittunillu allanit saaffigineqarnissaminut ammavoq. Inuk innarluuteqaruni assigiinngitsutigut innarluuteqarnerminik aallaaveqartumik immikkut paasineqarnissaminik ikiorserne-qarnissaminillu pisariaqartitsisinnaasarpoq. Innarluutip suunera apeqqutaalluni pisariaqartitat assigiinngittaqaat, amerlasoorpassuartigullu immikkut ilisimasalinnit imalunniit immikkut ilinniarsimasunit siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsisoqartarluni. Isorartuneq uniffiginagu Nunatsinni isorartoqisumi, inuit siammarlutik illoqarfinni nunaqarfinnilu inuttoorsuunngitsuni najugaqartiterput, immikkut ilisimasalinnik misilittagalinnillu naammattoorsisarnerit akuttusinnaasarlutik, taamaattumik tupinnanngitsumik innarluutilittavut ikiorserusukkaluarlugit qanoq pitsaasumik ikiorseriarnissaat nalornissutigineqartarpoq, ajoraluartumillu paasissutissanik kalaallisut allatanik pissarsiniartarneq ajornakusoortarmat saaffissaasuasoqartarluni. Illit IPIS-ilu Tamanna oqilisaassiviginiarlugu IPIS pilersinneqarpoq, IPIS-illu suliassaasa siunertaasalu ilagivaat paasissutisanik pisariaqartunik tunioraanissaq. IPIS oqarasuaatikkut, allakkatigut, e-mail-ikkut, kiisalu nittartagaatigut attavigineqarsinnaavoq. Inussiarnersumik IPIS-imi pisortaq Naja Rosing Fleischer Nyheder fra IPIS Denne lille avis, som er udgivet af IPIS, Videns og Rådgivningscenter om Handicap, er den første af sin slags, IPIS agter at udgive 6 numre årligt. IPIS har valgt at udgive avisen udelukkende på grønlandsk for at kunne nå ud til den målgruppe, der udelukkende taler grønlandsk, og som ikke har adgang til internettet. De fleste artikler findes på dansk på IPIS s hjemmeside: www.ipis.gl Foto: Bikki P. Kleist - Nalunngilara oqitsuinnaanngitsoq. Suliarli oqiliallattarpoq inuk innarluutilik akuerineqaraangat namminerlu innarluuteqarnerminik akuersaaraangat, taamaalilluni aqqutissaq oqinnerulertaraaq, pineqartorlu aallaavigalugu pilersaarusiorsinnaanngoraangatta. Innarluutilinnik sullissineq akuersaarnermik, qanilaarnermik pitsaaneside 19 rusumik atuagaqarnissamik aqqutissioraanni tamanut aqqutissaq imaannaanngitsoq oqilisarpoq. - Kissaatigaaralu anersaaq taanna atorlugu innarluutillit sullissisullu suleqatigiilluartarnissaat, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit tikillugit paasisassarsiorluni angalaqqammersoq angalanermilu pissarsilluarsimasoq IPIS Mimi Karlsen ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut pulaaqattaarnerminut atatillugu, Maniitsumi Najugaqarfik Elisibannguamut pulaarpoq. Mimip meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmeersut asiarfiannut - Sulussugutsip ataanut tikeraarneranut atatillugu assilisaavoq.
IPIS-mit Nutaarsiassat Innarluutilinnut ikorfartuilluarneq kinguneqarluartarpoq Najugaqarfik Elisibannguaq ulloq unnuarlu innarluutilinnut najugaqarfiusoq, Maniitsumiittoq innarluutilinnit najugaqarfigineqarpoq. Elisibannguarmiittartullu tamanna iluaqutigilluartarpaat. -Najugaqarfimmi inuusuttorpassuit ikorfartorneqarluarnermikkut ukiut ingerlanerini nammineersinnaassuseqaleriartortarnerat takussutissaqaleriartuinnartoq tulluusimaarnarpoq, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, Mimi Karlsen Elisibanngamut tikeraaqqammisoq Mimi ilinniartitsisoq Ilaqutarinnermut Naalakkersuisoq, Mimi Karlsen 1981-imi ilinniartitsisunngorami Najugaqarfik Elisipannguaq atuarfiugallarmat tassani ilinniartitsisunngoqqaarpoq. Najugaqarfimmiittut inuusuttorpassuit ilaat utoqqasaanngulersut arlaatigut ineriartornermikkut innarluuteqartuupput, taakkulu nammineernerulernissaat anguniarlugu ikorfartuutigalugillu ilitsersorneqartarput, tamannalu inuttut siuariaatigisaraat, Mimi Karlsen oqaluttuarpoq. Tulluusimaarutissaqarpoq - Tassani sulininnili malugilluarpara qanoq pingaaruteqartigisoq inuusuttoq ilitsersorlugulu aqqutissiuulluarneratigut inuiaqatigiinni annikinnerusumik ikorfartorteqarluni namminiilersinneqarsinnaanissaa qanoq pingaartigisoq, Mimi oqarpoq nangillunilu: Inuk pitsaasumik ineriartorfissaqartikkaanni tapersersuilluartumillu ikorfartorteqatikkaanni Side 18 Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq, Mimi Najugaqarfik Elisibannguami pulaarmat, assilitittut imaaginnavipput, uanilu takuneqarsinnaapput, Peter aamma Mimi assilitissimasut, Mimip saniani issiavoq, Kathrine Elisibannguami aamma najugaqartoq. annertuumik siuariarsinnaavoq, innarluuteqaruni innarluuteqanngikkuniluunniit. Taamaammat qanittumi Najugaqarfik Elisibannguamut tikeraarama takusakka tulluussimaarutigaakka. Najugaqartut isumagilluarneqarnerat ulluisalu oqinnerunissaannut suliaqarluartoqartarmat tamanna qujamasuutigineqarpoq. - Uanga toqqissisimanarivara innarluutilittavut taama ineriartuutaasumik isumagilluarneqarmata tamanna qujanarpoq, Mimi tikeraarnermi pissarsilluarsimasoq taama oqaluttuarpoq. Qanga atuarfiusoq Najugaqarfik Elisibannguaq Maniitsumi Esbjergvej-imi blokkerujussuup sanianiittoq aalajangersimasunik aqqaneq-marlunnik najugaqartuuteqarpoq. Najugaqarfik Elisibannguaq 1979-imi atuarfioqqaarsimavoq, tamatumalu kingorna 1991-imi Najugaqarfik Elisibanngu- Foto: nammineq asseq - Ineqartuutivut amerlanerit utoqqasaajupput, 45-nit 65-inut ukioqartuullutik, Najugaqarfik Elisibannguami, pisorta, Ane Baarsgaard oqarpoq nangillunilu: Najugaqartuutivut ataasinngornermit tallimanngorneq ilanngullugu Inneruulamukarlutik suliartortarput, tassanilu assassunngikkunik sukisaarujoortarput, suliartortarnertillu tulluusimaarutigisaqaat, Ane Mimip misilittagaqarfigai - Najuqarfik Elisibannguami ilinniartitsisooreerama meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunngorpunga, ukiunilu 30-ni ilinniartitsisuuninni immikkut meeqqanik ikiortarialinnik suliaqartuaannarnikuullunga. Taamaammat sulinera tamaat meeqqat innarluutillit sapinngisannik pitsaanerpaamik ineriartuutaasumillu sullinneqarnissaat anguniartarlugu sulineq misilittagaqarfigilluarpara, Mimi Karlsen oqarpoq nangillunilu: Sammisassaqartitsivik eqeersimaartoq Ippiarsuk tassaavoq Utoqqarnut isumassuiffik Ippiarsummi Sammisassaqartitsivik ulluinnarni atuisunut 52-inut inissaqartitsivoq. Taakkunannga atuisut 17-it aanaartoorsimagaluarlutik suli angerlarsimaffimminni najugaqartuupput saniatigut tapersersorteqareerlutillu ikiorteqareersut. Atuisut utoqqalinersiaqartuupput siusinaartumilluunniit tapisiaqartuullutik. Taamaattumik atuisut tamarmik utoqqaanngikkaluarlutik tamarmik innarluuteqarnertik aallaavigalugu atuisuusarput. Side 3 Sammisassaqartitsineq pingaartoq - Atuisortavut amerlanerit angerlarsimaffimminni kiserliortuupput, taamaattumik sullissinitsinni naleqartilluinnakkatta ilagivaat atuisut pisinnukittorsarneqartuarnissaat, Ippiarsummi pisortaq, Amalie Pedersen Sammisassaqartitsivimmi ulloq eqaarsaarnermik aallarnerneqartarpoq, tamatumalu saniatigut nalukkiarneq, tuniniagassanik assassorneq, assigiinngitsunik unammiuaartitsinerit kiisalu aalisariartitsinerit asiartitsinerillu periarfissaasarput. Sulisut ineqarfimmiittut peqatigalugit sammisassaqartitsisarput. Utaqqisoqartarpoq Sammisassaqartitsivimmi atuisut 52-upput taakkuli saniatigut aamma utaqqisoqartartoq, Amalie Pedersen Sammisassaqartitsivimmilu atuilersussat pillugit kommunini napparsimmaveqarfinnilu sulisut peqatigalugit innersuusiortoqartarpoq. Sammisassaqartitsivimmi sulisut katillugit tallimaapput, taakkunannga atorfiit pingasut inuttassarsiuunneqarlutik. Ippiarsummi Sammisassaqartitsivimmiittartut kusanarluinnartunik tuniniagassanik assassortarput. Ippiarsuup Sammisassaqartitsiviani ulluinnarni atuisut 52-it missaanniittartut. Amalie Pedersen Foto. Bikki P.Kleist
JULI 2011 ALLAGARSIIVIK: Atuisut: Nukissanik aallerfik Utoqqarnut isumassuiffiup sammisassaqartitsiviani ulluinnarni atuisartut ikiliartunngillat, atuisullu sammisassaqartitsivimmiittarnertik inuttut iluaqutigisaqaat. Amerlanerillu nukissamik aallerfittut misigisaraat, IPIS-imit pulaarnitsinni paasivarput. Jens Ostermann siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilik (assimi saamerlermiittoq): - Ippiarsuup Sammisassaqartitsivianiittarneq assut nuannareqaara 2008-miilli maannamut ullut tamaasa sapinngisannguara tamaat maannarniartarpunga, ilami oqarsinnaavunga manna tassaavoq nukissanik aallerfik, Jens Ostermann Sammisassaqartitsivimmiittartut atuisut imminnut qanigisariilertarput. - Maaneeqatigisartakkakka kammalaatitut ikinngutitullu isigaakka ilami allaat ilaqutariittutulluunniit immitsinnut isigisarpugut, taamaattumik maannaqqinnissannut qilanaartuaannarpunga, Jens Ostermann Maria aamma Paulus Nikolajsen, utoqqalinersiallit: - Maaniittarnerput nuannareqaarput, sapinngisamik ullut tamaasa maanngarniartarpugut. Sammisassanut assigiinngitsunut uingalu peqataalluartarpugut. Qanorli aasakkut asiartunut ilaasinnaasaraluaruma qanoq nuannertigissagaluarpa, Marie Mariep uia, Paulusip nuliani ulloq unnuarlu kisimi tapersersortarpaa, ataasinngornikkut sisamanngornikkullu ikiorteqartarlutik. Marialli isigisani pitsanngoriartunngimmata uini ullut tamaasa ikiortigilluartarpaa, assassornissamulli tunuarsimaannginnami assassullaqqissuuvoq. Side 4 Tappiitsunut ikiortit pikkorissassapput Kommuunini tappiitsunut ikiortit støttepersoniusartut nuna tamakkerlugu peqataaffigisinnaasaannik Ilulissani novemberimi sap. ak. 45-imi pikkorissartitsisoqarnissaa pillugu neqeroortoqalersoq, IPIS-imi pisortap, Naja Rosing Fleischerip oqaatigaa. Kommuunini ikiortit sullissisullu tappiitsunut sullissisarnerat pillugu pikkorissaasoqassaaq, IPIS-imiillu pikkorissarnissaq ataqatigiissaarneqassaaq. -Pikkorissarnissamut atatillugu Kommuuninut neqerooruteqalerpugut IPIS-imi pisortaasoq oqarpoq nangillunilu: Neriuppugut periarfissaq atorluarneqarumaartoq, maannamut inunnut 24-nut inissaqartitsivugut neriuppugullu periarfissatsialak atorluarneqarumaartoq. Nalunngiliuk? Nunarsuaq tamakkerlugu ulloritinneqarfiit allattorsimaffiat ima allaqqasuuteqarmat: 12. august: Nunat tamalaat akornanni Inuusuttut ulluat 8. august: Nunat tamalaat akornanni atuarnerup allassinnaanerullu ulluat 1. oktober: Nunat tamalaat akornanni Utoqqaat ulluat Side 17 Kulturikkut pikialaarneq naapisimaarnerlu Kulturi, tusilartut silarsuaat tusilartullu atugarisaat pillugu qanimut misissuineq, tassa ilaatigut tamakkuupput Sisimiuni tusilartut tutsarluttullu nuna tamakkerlugugu katerisimaarnissaanni qulequtarineqartussat sammineqartussallu. Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskoliani septembarip 5-aniit 9-at ilanngullugu katerisimaartoqassaaq. ukioq manna peqataatitsisoqarnissaa pilersaarutigineqarmat, Jakob Petrussen peqataasussanngorpoq. Qaaqqusisoqareerpoq Katerisimaarnissamut atatillugu Kommunit aqqutigalugit qaaqqusissutinik IPIS-imit nassitsiortortoqareerpoq. Katerisimaarnissamut atatillugu immikkut aamma katerisimaarneq TVkkut allakaatitassiarineqarnissaa IPIS-imit pilersaarutigineqarpoq. Peqatigiiffik Siuteq Tusilartut tutsarluttullu Katerisimaarnissamut sinerissameersut 30-t ataqatigiissaarisuupput: missaanniittut peqataas- Henriette Malakiassen, sapput. Nuummi peqati- Bikki P. Kleist aamma giiffittaassami Siuteq-mit Anikke Møller IPIS-imit.
INNUTTAASUUSUSI PEQATAAGITSI IPIS-imit innuttaasunut, innarluutilinnut, ilaqutaasunut suliffeqarfinnilu sullissisunut inulerisunullu allanut siunnersuisarneq suliassaqarfitta ilagivaat. Tamatumunngalu atatillugu Allagarsiivik pilersinneqarpoq, atuisut innarluutit pillugit aperisinnaanissaat siunnersorneqarsinnaanissaallu angorusunneqarmat. Peqatigiiffiittaaq Kommunillu aviiseeqqap atornissaanut tikilluaqquneqarput. IPIS-imit sullissinitsinni Kalaallit Nunaanni sullissisut qanimut attaveqarfigisinnaanerat ataqatigiissaartarparput, nunanilu allani atorluarsinnaasatsinnik attaveqaateqarluta. Taamaattumik innarluutit pillugit arlaatigut apeqqutissaqaruit aperinissarnut tikilluaqqusaavutit. Siunnersortit suliassaat Apeqqutit IPIS-imut anngunneqartut siunnersortinit suliarineqartarput, apeqqutillu ilaat IPIS-ip aviiseeraanut ilanngunneqartassapput, ilanngussisut aqqi ilanngunneqartarsinnaapput aammali allanngikkaluarlugit aaqqissuisoqarfimmit aqqi pigineqarpata illersorneqarsinnaasumik allagarsiivimmut IPIS atorluaruk Side 16 SAAFFISSAT: IPIS Hans Egedesvej 3, Postbox 970 3900 Nuuk * e-mail: ipis@nanoq.gl * Fax: 32 42 98 Takanna aperigit Apeqqutissaqaruit, apeqqutiginiakkappit nassuiaataa naatsukullammik allallugu nassuiaruk apeqqutillu allallugit. Atit, najugaqarfiit, suliffigisat oqarasuaatillu allassavatit, paasissutissallu ilinnut tunngasut aviiseeqqami allanneqannginnissaat kissaatigigukku ilanngunneqannginnissaa pillugu allassavat. Peqatigiiffiit kommunillu apeqquteqarniarunik nalunaaruteqarniarunilluunniit aamma tikilluaqquneqarput. Apeqqutitit nassiunnialerukkit qulequttatut ima allassavat: Allagarsiivik Sammisassaqartitsivimmiittarneq eqaarsaarnermik aallarnerneqartarpoq Mathæus Vahl Pilutami Sammisassaqartitsivimmiinnermini inuummarissarluni eqaarsaarujoortarpoq. Sammisassaqartitsivimmiittartut ilaat namminneq angerlarsimaffeqaraluarlutik ullut tamangajaasa Sammisassaqartitsivimmukarta rput. Sammisassaqartitsivimmilu assassornerup saniatigut eqaarsaartoqarsinnaavoq inunnillu allanik naapitsisoqarsinnaalluni. Side 5 Mathæus Vahl aamma Jakob Nielsen, (assimi nikorfasoq) tamarmik siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutillit: - Inunnik allanik naapitaqarusullunga maannartarpunga, tamannalu uannut iluaqutaasaqaaq, Mathæus oqarpoq nangillunilu: Sisamanngornermi tallimanngornermilu maannartarpunga, Sammisassaqartitsivimmilu sammisassaaleqiffiunngimmat eqaarsaarujoortarpunga. Timeralu aalatissimagaangakku ila inuummarinnartaqaaq, Mathæus Vahl - 1990-ikkunnili Sammisassaqartitsivimmiittalerpunga, maanittarnera ajorinngilara aamma inunnik allanik naapitaqalaarnissara angorusullugu maannartarpunga, Jakob Nielsen Ippiarsuup Sammisassaqartitsivia ulluinnarni 52-it missaannik atuisoqartarpoq, allanittaaq utaqqisoqarluni.
Suleqatigiissinnaaneq naligiinnerlu Ippiarsummi atuisut tamarmik naligiittut misiginissaat pingaartinneqarluinnartartoq, Ippiarsummi pisortaq, Amalie Pedersen Amalie Ippiarsummi ningiuunermini pingaartippaa atuisut, ineqartut sulisullu ataatsimoorlutik sammisaqarsinnaanissaat tamannalu inuppalaartumik pissusilersornerata takutittarpaa. - Inuttut naleqassuseq aallaaviulluinnarnissaa pingaartitaraara, ineqartut, atuisut sulisullu naleqassutsimik pingaartitsilluni oqallinnissaat suleqatigiissinnaanerallu aamma pingaartupilussuuvoq, Amalie Pedersen Illorsuarmi sulisunut kajuminnartuunissaa ineriartorfiusinnaanissaalu anguniarneqartarpoq. - Inuttut pisinnaasat aallaavigalugit tamaani sammisaqartitsisoqartarpoq aamma ataqqeqatigiinneq pingaartitaraarput, inuunerup naleqassusiata siuarsarneqartuarnissaa anguneqarniassammat, Ippiarsummi pisortaq, Amalie Pedersen - Inuttut pisinnaasat aallaavigalugit tamaani sammisaqartitsisoqartarpoq aamma ataqqeqatigiinneq nuannisaqatigiinnerlu pingaartitaraavut, Ippiarsuup ningiua Amalie Pedersen Side 6 Amalie Pedersen peqqissaasuuvoq Ippiarsummilu ukiut arfinilissaat ningiuulluni. Arnaq ammasuuvoq qiimasuugamilu atuisunut, ineqartunut sulisunullu qanilaartuuvoq. Foto: Bikki P. Kleist. Utoqqaliartornermi timikkut innarluuteqalersimagaanni imaluunniit ajoqusersimagaanni nukiit nukkakkiartoqqinnissaat anguniarlugu eqqortumik eqaarsaartarnissaq pisariaqartoq, IPIS-imi pillorissaasoq, Christina Møller Innarluut takuneqarsinnaasoq Pillorissaasumit siunnesorneqarsinnaasut ukuusinnaapput: Inuit timikkut innarluuteqalersimasut, aanaartoorsimasut, taqqamikkut milittoorsimasut, gigtertut, isigiarsuttut paffiiarsimasulluunniit. Side 15 Innarluut ersinngitsoq Ersinngitsumik innarluuteqartut, oqalussinnaajunnaarsima- sut, puigortunngorsimasut suliamillu aallutaqarsinnaanngitsut napparsimmavimmiit angerlareernermi kingorna nalornissutigisarpaat qanoq ingerlariaqqissanerlutik. Angerlarsimaffimmi qanoq nammineerluni sungiusartoqarsinnaanersoq ikiuutillu sorliit atorlugit nammineernerulertoqarsinnaanersoq anguniarlugit pillorissaasoq siunnersuisinnaavoq. Ikiuutinik pisariaqartitsisinnaasut ukuusinnaapput: Timimikkut innarluutillit Qaratsamikkut innarluutillit Gigtertut Isigiarsuttut tappiitsullu Oqalussinnnaajunnaarsimasut Atuarsinnaanngitsut Puujortunngortut Tusilartut Foto: Bikki P. Kleist
Pillorissaasoq siunnersuisartoq atorluaruk Kalaallit Nunaanni inuit katsorsartereersimallutik napparsimmavimmiit angerlaraangamik ataavartumik siunertalimmik sungiusarneqartarnissaat eqaarsaartinneqartarnissaallu unittoortarput, najugaqarfigisaminni pillorissaasut timimillu sungiusaasut amigaataanerat pissutaalluni, IPIS-imi pillorissaasoq Inuttut sapilersimasanut ikiorsiiniarluni ikiuutillu pillugit imaluunniit inigisap allanngortinnissaa siunertaralugu pillorissaasoq siunnersuisinnaavoq. Pinaveersaartitsinerit Pillorissaasup suliassaqarfiisa aamma ilagivaat: Pinaveersaartitsineq, peqqinnissaq anguniarlugu suliniuteqarneq, suliffimmi isumannaallisaanikkut pissutsinik pitsanngorsaaneq aamma innarluutillit suliffeqarsinnaanissaanut suliniutit. Ilinnut periarfissatsialak Innarluuteqaruit, ilaqutaasuuguit, sullissisuuguit imaluunniit arlaatigut innarluuteqarnermut tunngasumik suliaqaruit siunnersortinnissamut tikilluaqqusaavutit. IPIS-imi pillorissaasoq apeqquteqarniartunut siunnersortikkusuttunullu akinissaminut piareersimavoq. IPIS-imi pillorissaasoq Christina Møller oqarasuaat: 34 66 84 imaluunniit e-mail: chmo@nanoq.gl saaffigissal- Side 14 - Nalorninerup siunnersorneqarnissallu amigaataaneri pissutigalugit amerlasuut iliuuseqarnissaminnut nalornisarput ulluinnarnilu pisinnaasaat annikilliartuinnartarlutik, taamaattumik siunnersuinikkut inuit pisariaqartitsisut IPIS-imit siunnersorneqarsinnaapput, IPIS-imi siunnersortaajutigaluni pillorissaasoq, Christina Møller Siunnersuisarneq Pillorissaasup suliassaqarfii timip sungiusaasuaniit allaanerupput. Timip sungiusaasuata timip nukkannissaa siunertaralugu sungiusaasarpoq. Pillorissaasup inuup tarnikkut timikkulluunniit innarluuteqartut sapinngisamik ulluinnarni nammineernissaat inuunermilu pingaartitai aallaavigalugit inuullu pisinnaasai sapinngisaalu toqqammavigalugit sungiusaasarpoq. Taamaattumik pillorissaasumik siunnersorneqartarneq inummut pisariaqartitsisumut iluaqutaasarpoq, timikkullu innarluutigisartakkat annikillisimaarneqarsinnaasarlutik. IPIS-imi siunnersortitut atorfilik, Christina Møller pillorissaasutut ilinniagaqarpoq. Nunatsinni pillorissaasutut ilinniarsimasut - kalaallisut oqaasillit ikittuararsuupput, Christinallu kalaallisut qallunaatullu siunnersuisarneq ulluinnarni suliassaqarfianiippoq. Pillorissaasumut apeqquteqarniaruit siunnersortikkusukkuilluunniit uunga saaffiginnissinnaavutit: IPIS-imi pillorissaasoq, Christina Møller Oqarasuaat: +299 34 66 84 E-mail: chmo@nanoq.gl Imaluunniit allakkatigut: IPIS Hans Egedesvej 3, Box 970 3900 Nuuk Tappiitsoq: Tappiitsut attaveqaateqartariaqarput Tappiitsut inuuniarnermikkut atugarisaat ilungersunarsinnaasarput tamannalu nammineq isigisaqartuulluni takorlooruminaassinnaasarpoq, taamaattumik tappiitsut annertuumillu isigi-arsuttut ataatsimoorlutik aalajangersimasumik attaveqaasiornissaat, tappiitsut ilaannit orniginartinneqarpoq. Tappiitsoq Krisitian Josefsen IPIS-imit pulaarparput. Ini angerlarsimaffiusoq isikkivigissumiippoq inissaqarluarlunilu, torerpoq pisattallu aalajangersimasumik inissititerneqarsimallutik. Inimi issiavik aalajangersimasumik inuttaqarpoq inuttullu pisariaqartitat oqarasuaatit, sikaratsit, raadiumut aquut assigisaallu takussaapput, taakkulu tamarmik immikkut tigoriaannanngorlugit ilitsivilersorneqarsimapput. Tapersersorteqarneq Nummiu, Kristian Josefsen 61 -nik ukiulik 2005-mi persuttarterujussuarnerup kingunerisaanik tappingerpoq. Kristiaat nammineq inigisaqarpoq, saniatigullu tapersersorteqartarpoq angerlarsimaffimmilu iluaqutigeqisaminik ikiorteqartarluni. Tapersersortini peqatigalugu pisuttuartarpoq pisiniarfilerisarlunilu. Inunnillu allanik naapitaqalaarusulluni aneerujoortarneq nuannarisuuaa. Tappiitsut attaveqaateqartariaqartut Kalaallit Nunaanni tappiitsut isigiarsuttullu katillugit 30-t missaanniipput, taakkunannga pingajorarteru- Side 7 Kristian Josefsen 2005-imi annersarterujussuanermi kingunerisaanik tappingerpoq, inuunermilu sinnera isigisaqarsinnaajunnaarluni maanna ikiorteqartuaannalerpoq. - taat Nuummi najugaqartuullutik. Attaveqaasiortoqartariaqarsorineqarporlu: - Kalaallit Nunaanni tappiitsut illoqarfigisaminni attaveqaateqarnissaat pisariaqarpoq soqutiginarlunilu, aatsaat uanga IPIS-i aqqutigalugu paasivara Nuummiinnaq tappiitsut annertuumilluunniit isigiarsuttut taama amerlatigisut, taamaattumik attaveqaateqarnissarput pisariaqartupilussuuvoq, Kristian Josefsen oqarpoq nangillunilu: Tappiitsut atugarisaaasa avataanit paasineqarnerulernissaat, paa- sititsiniutigineqarnissaallu pingaaruteqarpoq, ataqatigiissaarneqarnissaallu pisariaqartupilussuulluni, Kristiaat isumaqarpoq.. Pisinnaatitaaffeqarpugut - Inuttut allatulli Naalagaaffiit Peqatigiit aalajangersagai naapertorlugit, innarluutillit allanut naligitinneqarlutik assigiimmik periarfissaqartinneqarnissaat pillugu aalajangersagaqarpoq, taamaattumik pisinnaatitaaffitta ersarissartuarnissaat pingaaruteqarpoq. Attaveqaasioqartoqassagaluarpallu uanga inut-
NANGINNERA... -nik peqataanissannut tunuarsimaarnanga soqutiginnippunga, Kristiaat Periarfissat killeqartut Naak isigisaqarsinnaanngikkaluarluni, Kristian Josefsenip ullutsinni pissutsit qanimut malinnaaffigisuuvai, isummersornissaminullu tunuarsimaartuunani. - Angerlarsimaffiga sungiusimasuuara annerusumillu nammineersinnaasarlunga, kisianni tassa tapersersorteqartuarnissara ikiorteqartarnissaralugu pinngitsoorsinnaasanngilakka. Ikiortit tapersersortillu taarseraappallaarunnaarnissaat tappiitsunullu sullissinissamut ilisimasaqarnerulernissaat pisariaqarlunilu aaqqiisoqartariaqartoq, Kristiaat isumaqarpoq. -Kisimiillunga aneersinnaanera killeqarmat tapersersorteqarlunga aatsaat aneertarpunga, ullormulli aneersinnaanera killeqartarpoq, tapersersorteqartarnera ullormut akunnerit arfineq-pingasut ataallugit taamaallaat periarfissaasarmat, tamannalu ilaatigut nakeriallannarsinnaasarpoq ingammik arfininngorneq sapaallu tapersersorteqarneq ajorama- periarfissat killeqalertarput, siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilik, Kristiaat Naleqqussaaneq Kristian Josefsen aamma isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni pisuinnaat aqqutaat ikaarissallu Qallunaat Nunaannisulli tappiitsunut tulluussarlugit suliarineqartuugaluarpata tamanna pitsaanerusimassagaluartoq. Tappiitsut ullutsinni naleqquttunik periarfissa- Side 8 Kristian Josefsen, 61-nik ukiulik, 2005-mi tappingerpoq. Kristiaat ullut tamangajaasa tapersersorteqartarpoq. Foto: bpkl - Immaqa kisima anisalersinnaassagaluarpunga. Nunatsinni inuit pisuinnaat aqqutaat sinaakkusersorlugit sananeqarsimanngillat ikaarissallu tappiitsunut naleqqussagaanatik, taamattumik Uagut tappiitsuusugut silarsuarput pillugu isiginiarneqarnissarput paaseqqunaqaaq, Kristiaat Kiserliorneq taarsiornerlu - Persuttarneqarnerma kingunerisaanik tappingernera ilungersunarsimaqaaq, kamak takkuttarpoq, apeqquterpas- - suillu takkussuussinnaasarlutik. Kiserliortillunilu eqqarsaatit nuanninngitsut takkussinnaasarput, tappingerlunimi suna tamarmi isigisaq taartuusarmat tamanna artornartaqaaq. Tappiitsuulluni suna tamarmi taartuusarpoq, inuttullu taarsiulernermi soorlu taarsiorneq qalleqqinneqartuusisarpoq nanertuutillu annertusisarlutik. Eqqarsaatit nuannersut -Inuttut taamatut inissisimaleraangama eqqarsaatit nuannersut eqqarsaatiginia- Foto: Bikki P. Kleist - pattarujuuleraangamalu soorlu nukissanik nutaanik tuneqqinneqartarlunga, Kristian Josefsen Attaveqaat pisarialik Tappiitsut isigiarsuttullu katillugit 30-upput. Tappiitsunut attaveqaasiortoqartuuppat tappiitsut atugarisaat suleqataasinnaanerallu ammaanneqartuuppat tamanna tamatsinnut pitsaassagaluaqaaq, taamaattumik tamatsinnut iluaqutaasussamik pilersitsinissaq tunuarsimaarfiginngilara, Kristian Josefsen AAQAMI ATUARTITSISOQARTALERPOQ Inuiaqatigiilerinermut, piorsarsimassutsikkut politikkikkullu pissutsit qanimut malinnaaffiginerulernissaat anguniarlugit, Sungiusarfik Aaqami najugaqartut ilaat atuartinneqartalissapput. Atuartitsinermilu ilinniarsimasumik ilinniartitsisoqartassaaq. Sungiusarfimmi Aaqami katsorsartereernermi saniatigut atuartitsisalerneq inuttut pissarsiaqarfiusussatut takorloorneqartoq, Jan Buch Aaqami atuartitsinerup saniatigut aviiseeraliortarnissaq pilersaarutaavoq Side 13 - Sungiusarfimmi Aaqami katsorsartinnermi nalaani atuartitsisalerneq inuttut pissarsiaqarfiusussatut takorloorparput, Aaqami pisortaq, Jan Buch pilersaarummut isumalluartoq Peqataasussat arlaqartut Sungiusarfimmi Aaqami najugaqartut katillugit 35-t missaanniipput, taakkunanilu nukarliit angajulliunerumaallu atuartinneqarnissaannut 15-it neqeroorfigineqassasut, Aaqami pisortaq, Jan Buch IPIS.GL-imut Ilinniartitsisumik atorfinitsitsisoqarpoq, tamatumalu saniatigut avataaneersunik atuartitsinermut atatillugu oqalugiartitsisoqartassalluni. Aaqami pillorissaasup, Karina Kleistip ilinniartitsisoq peqatigalugu atuartitsisarneq qanimut malinnaaffigis- Atualertussat15-it missaanniinnissaat pilersaarutigineqarpoq, Karina Kleist oqarpoq Aviiseeraliortarneq Atuartitsinerup saniatigut Sungiusarfik Aaqamut attuumassuteqartut pillugit aviiseeraq saqqummersillattaaneqartareersoq aamma suliarineqartalissaaq. Aviiseeraliornermut atatillugu najugaqartut peqataatinneqartarput, atuartitsinermullu atatillugu aviiseeraq suliarineqartassaaq. Ineqartullu ilanngussinissaminnut periarfissinneqartarput. Aaqami immikkoortortaqarfiillu ilanngullugit katillugit 62-inik sulis
Mimi Maliinalu nikipput TAPIITSUT SILARSUAANNIK MISILIINEQ Tappiitsut isigiarsuttullu atugarisaasa avataanit paasineqarnerulernissaat anguniarlugu IPIS-imit inuit naapitavut tappiitsut silarsuaat qanoq innersoq misilitsipparput. Inuit naapitavut sattaaseriarlugit illup iluani angalaaqatigaavut suliaqarnissaannullu ikorfartorlugit. Inuit sattaaserlutik misileereermata misigisaat pillugit oqaluttuartippavut. Naalakkersuisoqatigiit akunnerminni suliassaqarfitik nalilersoreerlugit martsip qiteqqukkiartornerani Naalakkersuisuni ilaasortat akunnerminni suliassaqarfitik nikitsinniarlugit aalajangerput. Maliina Abelsen, Inuit Ataqatigiit, Isumaginninnermut Naalakkersuisuujunnaarluni Aningaasaqarnermut Naalakkersuisunngormat, Mimi Karlsen, Inuit ataqatigiit, Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu (IKINN) Naalakkersuisunngorpoq. Taamaasilluni IPIS-i, Innarluutit pillugit Ilisimasaqarfik Siunnersuisarfiutigisoq, Mimi Karlsenip Naalakkersuisoqarfianiilerpoq. Foto: Bikki P. Kleist Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut Ilaageqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulisut katillugit 55-it missaanniipput. Maliina Abelsenip Isumaginninnermut Naalakkersuisuunermini ilaatigut meeqqanut annertuumik suliniuteqarneq uummateqarfigalugu aallutarilluagaasa ilagivaat. Suliniutillu assigiinngitsut Mimip suliassaqarfianiilersut ingerlaannarnissaat akunnerminni isumaqatigiilluinnarlutik suliassaqarfitik tunniuppaat. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup taaguutaa allanngortinneqarmat ima taaguuserneqarpoq: Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik - naalisarlugu: IKINN. Side 12 Maren Clasen, mersortartoq: -Isigisaqarani silarsuarmut mattussaaqqasutut misinnarpoq, ikiorteqanngikkaannilu allaat misinnarpoq susinnaannginnama innagaannaruma pitsaanerussagaluarpoq, fjernsynersinnaanani ila naalliunnassaqaaq. Satserlunga illup iluani pisullunga misilikkakku timera sajuleraluarpoq, ipianngunarpoq nanertisimanarlunilu. Tappiitsut isigiarsuttullu atugarisaat pillugit innuttaasunut paasititsiniaasoqarnerusariaqarpoq aamma innarluutillit innuttaaqativut aalajangersimasumik ornittagaqarfeqartariaqaraluarput, tamannalu piviusunngortinneqassagaluarpat inuttut suleqataanissannut ikiuukkusussinnaavunga, Maren Side 9 Finn Frederiksen, Allaffimmioq: Imminut ikiorsinnaanngitsutut misigivunga toqqissisimanaranilu tupannarpoq. Sattaaserlunga imermik aallertussanngorama assut avatikka atortorujussuanngorpakka, misigisimavungalu aporfissakka mianersorfigisorujussuullugit. Naliginnaasumik isigisinnaatillunga eqqarsaatigineq ajorpara imermik aallissaguma aqqusaagassakka saneqqutassakkaluunniit suunersut, qanorlu ungasitsiginersut, soorlu imermik aallerama immiartorfik tigusara iluamik errorneqarsimanersoq eqqarsaatigaara, tappiitsullu silarsuaanni misiliininni ulluinnarni eqqarsaatigineq ajukkakka misigaakka taamaattumik tappiitsortavut annertuumillu isigiarsuttortavut Naja Knudsen Lennert, inulerisoq: - Taartuinnarmiilluni erloqinaqaaq, isigisaqarsinnaanngeriarama avatinni nipit assigiinngitsut tusaaniarnerulerpakka. Satserlunga ingerlaniarsarigama ilungersunarpoq, isigisaqarsinnaanani neriniartilluni qanoq ilungersunartigissagaluarpa, misileeqataasoq
Nunatta atuagaateqarfia innarluutilinnut pisariillisaanialerpoq TARNIKKUT IKIUEQQAARNERMI ILITSERSUUT SAQQUMMERPOQ Atuagaaraq "Vejen ud af krisen" kalaallisuunngortinneqareerluni januarimi saqqummerpoq. Atuagaaraq suliamut atatillugu sullissisunut innuttaasunullu iluaqutissatut saqqummersinneqartoq, sermersooq.gl allappoq. - Kommuunip ajornartorsiornermi piareersimasussaanik pilersitsiniarnermi atuagaq pisariaqartinneqarmat kalaallisuunngortillugu pilersinneqarpoq, Kommuneqarfik Sermersuumi, Tungiuinermut ingerlatsivimmi pisortaq, Aaja Chemnitz Larsen Innarluutillit atuisut periarfissagissaarnerulernissaat anguniarlugu Nunatta Atuagaateqarfia tappiitsunut, isigiarsuttunut atuarsinnaanngitsunullu atorniartartunut pitsanngorsaanialerpoq. Tappiitsut, isigiarsuttut atuakkanillu atuarsinnaanngitsut atuffassissutinik kassettebåndinut immiussanik atorniarsinnaasarput, Nunatta Atuagaateqarfia teknikkikkut pisariillisaaniarluni maanna nutarterilersoq, Nunatta Atuagaateqarfiani pisortaq, Elisa Jeremiassen - Kalaallisut atuagarpassuit kassettebåndimut immiussat nuna tamakkerlugu atorniarneqarluartuusarput, kisianni aamma båndininik atuisut ikiliartorput, amerlanerit cdeertalinnik radioqartitileriartormata,kassettebåndillu mianersuutinngikkaanni imusinnaasarput, taamaattumik pisariillisaaniarluta kassettebånderpassuit cd-iinngortinneqarnissaat sulissutigaarput, Nunatta Atugaateqarfiani pisortaq, Elisa Jeremiassen, nutarterinissamut atatillugu taama nassuiaavoq. Atuagaaraq kalaallisuunngortinneqartoq Kalaallit Røde Korsianni, Nuukullaq 4a-mi, aamma Nuummi Atornikuerniarfimmi pisiarineqarsinnaavoq. Oqarasuaat: 32 18 00. Side 10 Side 11 Bånderpassuit atuffassissutit pillugit piginnittussaanermut tunngasut inissinneqariarpata cd-iinngortitserlugit taarsersorneqalissapput. Foto: Bikki P. Kleist Båndit oqaluttuaannanngoratarsinnaapput Kalaallisut atuagarpassuit kassettebåndimut immiussat Dansk Blindesamfundi suleqatigalugu suliarineqarsimapput, båndillu atuffassissutit sineriak tamakkerlugu atornia- -luartarmata cd-iinngortitsinissamut atatillugu 400.000 koruuninik Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliipput. - Atuagarpassuit kassettebåndimut immiussat cdiinngortinneqarnissaannut misilittaasoqareerpoq, oqarsinnaavungalu teknikkikkut tamanna periarfissaalereermat, kisiannili piginnittussaanermut tunngatillugu suliaq suli ingerlavoq, tamannalu naammassineqariarpat båndit atugaanerat siunissami oqaluttuaannanngorartarsinnaavoq, Elisa Jeremiassen -20-t missaannik sulis Ulluinnarnilu atuisartorpassuaqartarmat innarluutillit atuisinnaanissaat eqqumaffigineqarpoq. - Innarluutillit Nunatta atuagaateqarfianiissinnaaniss aat anguniarlugu innarluutilinnut tulluarsakkamik perusuersartarfeqarlunilu elevatoreqarpoq, aamma isaariaqarpugut kaassuartagarsortunut atorneqarluarsinnaasumik, taamaattumik innarluutillit Nunatta Atuagaateqarfianiissinnaanissaannut pingaartitsivugut pitsanngorsaaqqinnissamullu ammalluta, Nunatta Atuagaateqarfiani pisortaq, Elisa Jeremiassen Innarluutillit atugarisaat eqqumaffigineqarput Nunatta Nunatta Atuagaateqarfia 1976-imi sananeqartoq, Atuagaateqarfia: illoqarfiup qeqqaniittoq, www.katak.gl