Työmarkkinasanasto Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Arbetsmarknadsordlista Ctrala begrepp inom stats arbetsgivar- och personalpolitik Labour Market Glossary Key concepts in governmt employer and human resources policy Arbeitsmarktglossar Ztrale Begriffe der Arbeitgeber- und Personalpolitik des nnisch Staates Vocabulaire du marché du travail Principales notions ayant trait à la politique patronale et du personnel de l État Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston kanslia Taloustieto Oy, Helsinki 2005
1 2 valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Taloustieto Oy Julkaisijat: valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia Kustantaja: Taloustieto Oy Toimitus: Riina Kosun Taitto: Kimmo Aalton Kansi: MainosMayDay Oy, Vantaa ISBN 951-628-425-6 ISSN 1235-7332 (valtioneuvoston kanslia, kielipalvelun julkaisusarja) Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2005
SISÄLTÖ 2 3 KÄSITEKAAVIOLUETTELO ESIPUHE SANASTON KÄYTTÄJÄLLE Sanaston rajauksesta ja näkökulmasta Sanaston käytöstä Terminologisesta sanastotyöstä Sanastossa käytetystä termistöstä Sanastossa käytetyt merkintätavat Palaute TYÖMARKKINAT 1 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1.1 Hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä 1.2 Työsuojelu 1.3 Palkkatilastot 1.4 Työvoimakustannukset 2 PALVELUSSUHTEET 2.1 Palvelussuhde 2.2 Palvelussuhte vaiheita 3 PALVELUSSUHTEEN EHDOT JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN 3.1 Työmarkkinatoiminta 3.1.1 Työmarkkinaosapuolet 3.1.2 Työmarkkinasopimukset 3.1.3 Sopimuserimielisyyksi ratkaisemin 3.1.4 Työrauha ja työriidat 3.1.5 Työriitoj sovittelu 3.2 Palvelussuhte ehdot 3.2.1 Palkkaus 3.2.1.1 Palkkapolitiikka 3.2.1.2 Palkan lajeja 3.2.1.3 Valtion palkkausjärjestelmän mukain palkka 3.2.1.4 Palkkausjärjestelmäuudistuks myötä poistuneita käsitteitä 3.2.1.5 Valtion palkkausjärjestelmä ja s soveltamin 3.2.2 Kustannust korvaukset 3.2.3 Työaika 3.2.4 Lomat ja poissaolot 3.2.4.1 Vuosiloma 13 17 19 19 19 20 21 22 24 62 66 66 80 94 102 109 113 154 179 179 184 210 240 246 262 268 268 268 274 284 308 316 328 348 382 382
3.2.4.2 Poissaolot 3.2.4.3 Perhevapaat 4 MUITA KÄSITTEITÄ LÄHTEET SUOMENKIELINEN HAKEMISTO 394 401 407 423 459
INNEHÅLL FÖRTECKNING ÖVER BEGREPPSDIAGRAM FÖRORD TILL LÄSAREN Avgränsning och perspektiv Användning av ordlistan Något om det terminologiska arbetet Termer som har använts i ordlistan Beteckningar som har använts i ordlistan Kommtarer ARBETSMARKNADEN 1 PERSONALPOLITIK 1.1 Ctrala begrepp inom personalpolitik 1.2 Arbetarskydd 1.3 Lönestatistik 1.4 Arbetskraftskostnader 2 ANSTÄLLNINGSFÖRHÅLLANDEN 2.1 Anställningsförhållandet 2.2 Faser i ett anställningsförhållande 3 ANSTÄLLNINGSVILLKOR OCH OLIKA SÄTT ATT PÅVERKA DEM 3.1 Arbetsmarknads- och avtalerksamhet 3.1.1 Arbetsmarknads parter 3.1.2 Arbetsmarknadsavtal 3.1.3 Lösning av mingsskiljaktigheter som gäller avtal 3.1.4 Arbetsfred och arbetstvister 3.1.5 Medling i arbetstvister 3.2 Anställningillkor 3.2.1 Lön 3.2.1.1 Lönepolitik 3.2.1.2 Löneformer 3.2.1.3 Lön ligt stats lönesystem 3.2.1.4 Begrepp som förinner när lönesystem revideras 3.2.1.5 Stats lönesystem och tillämpning av det 3.2.2 Kostnadsersättningar 3.2.3 Arbetstid 3.2.4 Semester och frånvaro 3.2.4.1 Semester 13 25 27 27 27 28 29 30 33 62 66 66 80 94 102 109 113 154 179 179 184 210 240 246 262 268 268 268 274 284 308 316 328 348 382 382
3.2.4.2 Frånvaro 3.2.4.3 Familjeledigheter 4 ÖVRIGA BEGREPP KÄLLOR SVENSKT INDEX 394 401 407 423 451
CONTENTS CONCEPT DIAGRAMS FOREWORD TO THE USER Scope and focus of the glossary Using the glossary Terminology work Terminology used in the glossary Notation used in the glossary Feedback THE LABOUR MARKET 1 HUMAN RESOURCES POLICY 1.1 Key concepts in human resources policy 1.2 Labour protection 1.3 Pay statistics 1.4 Labour costs 2 EMPLOYMENT RELATIONSHIPS 2.1 The employmt relationship 2.2 Stages of the employmt relationship 3 TERMS OF EMPLOYMENT AND HOW THEY ARE DETERMINED 3.1 Operation of the labour market 3.1.1 The social partners in the labour market 3.1.2 Collective agreemts 3.1.3 Resolving agreemt disputes 3.1.4 Industrial peace and industrial disputes 3.1.5 Mediation of industrial disputes 3.2 Terms of the employmt relationship 3.2.1 Pay 3.2.1.1 Pay policy 3.2.1.2 Types of pay 3.2.1.3 The governmt pay system 3.2.1.4 Concepts made obsolete with the introduction of the new pay system 3.2.1.5 The governmt pay system and its application 3.2.2 Reimbursemt of expses 3.2.3 Working hours 3.2.4 Holidays and absces 13 34 36 36 36 37 38 39 42 62 66 66 80 94 102 109 113 154 179 179 184 210 240 246 262 268 268 268 274 284 308 316 328 348 382
3.2.4.1 Annual holiday 3.2.4.2 Absces 3.2.4.3 Family leaves 4 OTHER CONCEPTS SOURCES ENGLISH INDEX 382 394 401 407 423 441
INHALTSVERZEICHNIS VERZEICHNIS DER BEGRIFFSPLÄNE VORWORT BENUTZERHINWEISE Thematische Eingrzung und Fokussierung im Glossar Aufbau des Glossars Zur Terminologiearbeit Im Glossar verwdete Termini Aufbau der Einträge Anregung und Kommtare ARBEITSMARKT 1 PERSONALPOLITIK 1.1 Ztrale Begriffe der Personalpolitik 1.2 Arbeitsschutz 1.3 Ztrale Begriffe der Lohn- und Gehaltsstatistik 1.4 Arbeitskost 2 DIENSTVERHÄLTNISSE 2.1 Distverhältnis 2.2 Phas eines Distverhältnisses 3 BEDINGUNGEN EINES DIENSTVERHÄLTNISSES UND EINFLUSSNAHME AUF DIE BEDINGUNGEN 3.1 Tarifpolitik 3.1.1 Tarifpartei (1) 3.1.2 Tarifverträge 3.1.3 Beilegung von Vertragsstreitigkeit 3.1.4 Arbeitsfried und Tarifkonflikt 3.1.5 Schlichtung 3.2 Bedingung eines Distverhältnisses 3.2.1 Arbeitstgelt 3.2.1.1 Lohn- und Gehaltspolitik 3.2.1.2 Lohn- und Gehaltsform 3.2.1.3 Besoldung im Einklang mit dem staatlich Lohnund Gehaltssystem 3.2.1.4 Im Zuge der Reform des staatlich Lohn- und Gehaltssystems abgeschaffte Begriffe 3.2.1.5 Staatliches Lohn- und Gehaltssystem und seine Umsetzung 3.2.2 Auslagerstattung 3.2.3 Arbeitszeit 13 43 45 45 46 46 47 48 51 62 66 66 80 94 102 109 113 154 179 179 184 210 240 246 262 268 268 268 274 284 308 316 328 348
3.2.4 Urlaub und Arbeiterhinderung 3.2.4.1 Jahresurlaub 3.2.4.2 Arbeiterhinderung 3.2.4.3 Familiurlaub 4 WEITERE BEGRIFFE QUELLEN DEUTSCHES REGISTER 382 382 394 401 407 423 433
TABLE DES MATIÈRES LISTE DES SCHÉMAS CONCEPTUELS AVANT-PROPOS AU LECTEUR Choix des termes et approche L ordonnancemt conceptuel Le travail terminologique Précisions terminologiques Convtions utilisées dans le Vocabulaire Commtaires MARCHÉ DU TRAVAIL 1 POLITIQUE DU PERSONNEL 1.1 Notions esstielles touchant à la politique du personnel 1.2 Santé et sécurité du travail 1.3 Statistiques salariales 1.4 Coûts de main-d œuvre 2 RELATIONS D EMPLOI 2.1 La relation d emploi 2.2 Étapes de la relation d emploi 3 LES CONDITIONS DE LA RELATION D EMPLOI ET COMMENT ELLES SONT DECIDÉES 3.1 Fonctionnemt du marché du travail 3.1.1 Les partaires sociaux 3.1.2 Les convtions collectives 3.1.3 Le règlemt des conflits relatifs aux convtions collectives 3.1.4 Paix sociale et différds du travail 3.1.5 Le règlemt des différds du travail 3.2 Conditions de la relation d emploi 3.2.1 Salaires 3.2.1.1 Politique salariale 3.2.1.2 Types de rémunération 3.2.1.3 Salaire suivant le système de rémunération de l État 3.2.1.4 Notions rdues caduques par la réforme du système de rémunération 3.2.1.5 Système de rémunération de l État et mode d application 3.2.2 Indemnisation des frais 3.2.3 Temps de travail 13 52 54 54 55 55 57 57 60 62 66 66 80 94 102 109 113 154 179 179 184 210 240 246 262 268 268 268 274 284 308 316 328 348
3.2.4 Congés et absces 3.2.4.1 Congés annuels 3.2.4.2 Absces 3.2.4.3 Congés familiaux 4 AUTRES NOTIONS SOURCES INDEX FRANÇAIS 382 382 394 401 407 423 426
KÄSITEKAAVIOLUETTELO FÖRTECKNING ÖVER BEGREPPSDIAGRAM CONCEPT DIAGRAMS VERZEICHNIS DER BEGRIFFSPLÄNE LISTE DES SCHÉMAS CONCEPTUELS Kaavio 1. Diagram 1. Diagram 1. Begriffsplan 1. Schéma 1. Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan miellekartta Tankekarta över stats arbetsgivar- och personalpolitik Mind map of governmt employer and human resources policy Gesamtübersicht Staatliche Arbeitgeber- und Personalpolitik Politique patronale et du personnel de l État 61 Kaavio 2. Diagram 2. Diagram 2. Begriffsplan 2. Schéma 2. Hkilöstöpolitiikan keskeisiä käsitteitä Ctrala begrepp inom personalpolitik Key concepts in human resources policy Ztrale Begriffe der Personalpolitik Principales notions ayant trait à la politique du personnel de l État 65 Kaavio 3. Diagram 3. Diagram 3. Begriffsplan 3. Schéma 3. Työsuojelu Arbetarskydd Labour protection Arbeitsschutz Santé et sécurité du travail 79 Kaavio 4. Diagram 4. Diagram 4. Begriffsplan 4. Schéma 4. Palkkatilastokäsitteitä Lönestatistiska begrepp Concepts related to pay statistics Ztrale Begriffe der Lohn- und Gehaltsstatistik Notions de statistiques salariales 93 Kaavio 5. Diagram 5. Diagram 5. Begriffsplan 5. Schéma 5. Työvoimakustannukset Arbetskraftskostnader Labour costs Arbeitskost Coûts de main-d œuvre 101 13
Kaavio 6. Diagram 6. Diagram 6. Begriffsplan 6. Schéma 6. Palvelussuhde Anställningsförhållandet The employmt relationship Distverhältnis La relation d emploi 111 Kaavio 7. Diagram 7. Diagram 7. Begriffsplan 7. Schéma 7. Virka Tjänst Public ofce Amt La fonction 112 Kaavio 8. Diagram 8. Diagram 8. Begriffsplan 8. Schéma 8. Palvelussuhte vaiheita Faser i ett anställningsförhållande Stages of the employmt relationship Phas eines Distverhältnisses Étapes de la relation d emploi 153 Kaavio 9. Diagram 9. Diagram 9. Begriffsplan 9. Schéma 9. Työmarkkinaosapuolet Arbetsmarknads parter The social partners in the labour market Tarifpartei Partaires sociaux 183 Kaavio 10. Työmarkkinasopimukset Diagram 10. Arbetsmarknadsavtal Diagram 10. Collective agreemts Begriffsplan 10. Tarifverträge Schéma 10. Convtions collectives 209 Kaavio 11. Sopimuserimielisyyksi ratkaisemin: esimerkki Diagram 11. Lösning av mingsskiljaktigheter som gäller avtal: exempel Diagram 11. Resolving agreemt disputes: an example Begriffsplan 11. Beilegung von Vertragsstreitigkeit: Beispiel Schéma 11. Règlemt des conflits relatifs aux convtions collectives : un exemple 239 Kaavio 12. Työrauha ja työriidat Diagram 12. Arbetsfred och arbetstvister Diagram 12. Industrial peace and industrial disputes Begriffsplan 12. Arbeitsfried und Tarifkonflikt Schéma 12. Paix sociale et différds du travail 245 14
Kaavio 13. Työriitoj sovittelu Diagram 13. Medling i arbetstvister Diagram 13. Mediation of industrial disputes Begriffsplan 13. Schlichtung Schéma 13. Règlemt des différds du travail 261 Kaavio 14. Palkkapolitiikka Diagram 14. Lönepolitik Diagram 14. Pay policy Begriffsplan 14. Lohn- und Gehaltspolitik Schéma 14. Politique salariale 267 Kaavio 15. Palkan lajeja Diagram 15. Löneformer Diagram 15. Types of pay Begriffsplan 15. Lohn- und Gehaltsform Schéma 15. Types de rémunération 273 Kaavio 16. Valtion palkkausjärjestelmän mukain palkka Diagram 16. Lön ligt stats lönesystem Diagram 16. Pay in the governmt pay system Begriffsplan 16. Besoldung im Einklang mit dem staatlich Lohn- und Gehaltssystem Schéma 16. Salaire suivant le système de rémunération de l État 283 Kaavio 17. Valtion tis palkkausjärjestelmän mukain palkka Diagram 17. Lön ligt stats tidigare lönesystem Diagram 17. Pay in the former governmt pay system Begriffsplan 17. Besoldung im Einklang mit dem ehemalig staatlich Lohn- und Gehaltssystem Schéma 17. Salaire suivant l anci système de rémunération de l État 307 Kaavio 18. Valtion palkkausjärjestelmä ja s soveltamin Diagram 18. Stats lönesystem och tillämpning av det Diagram 18. The governmt pay system and its application Begriffsplan 18. Staatliches Lohn- und Gehaltssystem und seine Umsetzung Schéma 18. Système de rémunération de l État et son mode d application 315 15
Kaavio 19. Kustannust korvaukset Diagram 19. Kostnadsersättningar Diagram 19. Reimbursemt of expses Begriffsplan 19. Auslagerstattung Schéma 19. Indemnisation des frais 327 Kaavio 20. Työaika Diagram 20. Arbetstid Diagram 20. Working hours Begriffsplan 20. Arbeitszeit Schéma 20. Temps de travail 347 Kaavio 21. Vuosiloma Diagram 21. Semester Diagram 21. Annual holiday Begriffsplan 21. Jahresurlaub Schéma 21. Congés annuels 381 Kaavio 22. Poissaolot Diagram 22. Frånvaro Diagram 22. Absces Begriffsplan 22. Arbeiterhinderung Schéma 22. Absces 393 16
ESIPUHE Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1998 yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa sanastoprojektin, jonka tarkoituksa on tuottaa valtiovarainministeriön keskeist toimialoj termejä sisältäviä monikielisiä sanastoja ja selkiyttää sit näid aloj viestintää. Projektissa on laadittu tähän mnessä EMU-sanasto (1999), Budjettisanasto (2001) ja Verosanasto (2002). Neljäntä oli vuorossa valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikkaa käsittelevä sanasto. Työmarkkinasanasto sisältää noin 230 valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikkaan liittyvää, määriteltyä käsitettä sekä lisäksi noin 140 hakusanaa. Sanaston kielet ovat aikaisempi sanastoj tavoin suomi, ruotsi, glanti, saksa ja ranska. Sanasto on laadittu sisijaisesti valtionhallinnon käyttöön, mutta siitä toivotaan olevan hyötyä myös muille työmarkkinaosapuolille, kääntäjille, tulkeille, tiedottajille, toimittajille, tietoaloj ammattilaisille, opiskelijoille ym. alan termistöä ja käsitteid sisällön kuvauksia tarvitseville. Sanastoa käytettäessä on luonnollisesti otettava huomioon s valtiotyönantajanäkökulma. Työmarkkinasanastoprojektin vetäjänä toimi terminologi Riina Kosun valtioneuvoston kielipalvelusta. Sanaston aineiston rajaamisesta ja käsitteid sisällön kuvaust oikeellisuudesta vastasi projektiryhmä. Siih kuuluivat vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck (puhejohtaja), neuvotteleva virkamies Risto Savola, nanssineuvos Anja Simola, vanhempi hallitussihteeri Pirjo Staffans ja neuvotteleva virkamies Ptti Tuomin valtiovarainministeriöstä, erikoistutkija Riitta Aho Valtiokonttorista, vanhempi hallitussihteeri Tarja Brandes työministeriöstä sekä johtava terminologi Tellervo Hyttin valtioneuvoston kansliasta. Projektin vetäjä toimi myös projektiryhmän sihteerinä. Sanaston termi erikieliset vastineet ja teksti käännökset olivat kielityöryhmi vastuulla. Ruotsin osuud sanastoon laati Ulla Lundst valtioneuvoston käännöstoimistosta ja häntä avustivat Bjarne Andersson, Margareta Gustafsson, Hrika Nybondas-Kangas ja Kesia Sjövall, joista viimeksi mainittu Suom Kuntaliitosta. Englannin ryhmän muodostivat Merja Fleming, Richard Foley ja Mikko Nyyssölä. Saksan ryhmään kuuluivat Joachim Reimers Saksalais-suomalaisesta kauppakamarista ja Thomas Stagneth. Ranskan ryhmän jäset olivat Joël Ferrand, Paul Parant, Liisa Peura ja Kristiina Widius. Sanastoprojektin etemistä seurasi ja valvoi valtiovarainministeriön sanastotyön ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ministeriössä tehtävää sanastotyötä. Ohjausryhmä hyväksyi Työmarkkinasanaston projekti- ja kielityöryhmi työn tulokset. Ohjausryhmään kuuluivat puhejohtajana tietopalvelupäällikkö Irja Pelton ja jäsinä vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck, neuvotteleva virkamies Anders Colliander, kielkääntäjä Merja Fleming, nanssineuvos Anja Simola ja neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo valtiovarainministeriöstä sekä johtava 17
terminologi Tellervo Hyttin valtioneuvoston kansliasta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi terminologi Riina Kosun. Sanastoprojektiin osallistuivat myös mm. terminologi Kaisa Kuhmon, joka teki projektin käynnistystyöt (alustava projektisuunnitelma ja termi-invtaario), ja terminologi Anna Dannberg, joka avusti sanaston laatimise liittyvissä teknisissä asioissa. Työmarkkinasanaston laatimise kuului kaksi lausuntokierrosta, simmäin sanaston suomkielisestä osuudesta ja toin kieliversioista. Kierrost aikana sanastoluonnoksista saatiin arvokasta asiantuntijapalautetta. 18
SANASTON KÄYTTÄJÄLLE Sanaston rajauksesta ja näkökulmasta Työmarkkinoihin liittyvän käsitteistön laajuud vuoksi Työmarkkinasanaston projektiryhmä on rajannut sanaston koskemaan joitain valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan keskeisiä osa-alueita. Rajauks tuloksa sanaston pääpaino on palvelussuhte ehtoihin liittyvillä käsitteillä. Näistä mm. eläkkeet ja työterveyshuolto on jätetty sanaston ulkopuolelle, koska ne käsitteistönsä runsaud takia vaatisivat omat erilliset sanastonsa. Työmarkkinasanaston näkökulma on valtiotyönantajan. Käsitteid määritelmiä kirjoitettaessa on kuitkin otettu huomioon myös yleist työmarkkinoid ja yleis työlainsäädännön näkökulma, ja määritelmät on pyritty laatimaan niin yleispäteviksi kuin mahdollista. Valtiotyönantajan erityispiirteet on tarvittaessa sisällytetty määritelmiä mahdollisesti seuraaviin selitteisiin. Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana valtion budjettitaloud piiriin kuuluvia virastoja, ja sanastossa tarkastellaan n kaikkea näitä virastoja koskevi keskustason työmarkkinasopimust käsitteistöä. Sanaston käsitteistöä ja sanaston lähteinä olleid säädöst ja sopimust muutoksia on seurattu kesäkuuhun 2004 saakka. Sanaston projektiryhmä tai kielityöryhmät eivät ota sanaston sisällöstä oikeudellista vastuuta. Sanastoon valitut ruotsinkieliset termit ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, joita käytetään Suomessa, ja ne saattavat poiketa Ruotsissa käytetyistä termeistä. Lisäksi sanastoon on sisällytetty joitakin pääasiassa Ruotsissa käytettäviä termejä. Vieraskielisiä vastineita valittaessa suomalaisia käsitteitä on verrattu n kaikkea Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan työmarkkinajärjestelmissä, Euroopan unionin toimielimissä ja Euroopan tason työmarkkinajärjestöissä käytettyihin käsitteisiin ja termeihin. Usein suomalaisia käsitteitä vastaavia käsitteitä ei kuitkaan ole olemassa muualla, ja tällöin suomalaisille käsitteille on pyritty valitsemaan tai muodostamaan sellaiset vieraskieliset vastinetermit, jotka mahdollisimman hyvin kuvaisivat käsitteid olnaista sisältöä. Lisäksi mukaan on otettu jonkin verran vertailukohtana olleid kulttuuri työmarkkinajärjestelmistä peräisin olevia lähikäsitteitä. Sanaston käytöstä Sanaston käsitteet on ryhmitelty eri aihealueisiin (lukuihin) systemaattisessa järjestyksessä eli s mukaan, missä kohtaa käsitejärjestelmää ne sijaitsevat. Sanaston aihealueittaist lukuj yhteyte ja lopussa olevaan lukuun Muita käsitteitä on lisäksi koottu sanaston teksteissä (määritelmissä ja selitteissä) mainittuja käsitteitä erikielisine vastinetermeine. Näitä käsitteitä ei ole erikse määritelty, vaan niid kohdalta on viittaukset käsitteisiin, joid määritelmistä tai selitteistä löytyy niihin liittyvää tietoa. Sanaston kaikki käsitteet on numeroitu juoksevasti. Sanaston 19
lopussa on aakkosellin hakemisto. Hakemiston numerointi viittaa käsitteid numeroihin. Terminologisesta sanastotyöstä Työmarkkinasanaston laatimisessa on noudatettu terminologis sanastotyön periaatteita ja metelmiä, jotka on mukautettu aihealue erityiaatimuksiin. Työssä on terminologis sanastotyön periaatteid mukaisesti lähdetty liikkeelle käsitteestä eli ajattelun avulla muodostetusta mielikuvasta, joka koskee kulloinkin tarkasteltavana olevaa esinettä, oltoa, tapahtumaa tai ilmiötä. Sanaston laatimis lähtökohtana on ollut mukaan valittuj käsitteid sisällön analysoimin ja käsitteid keskinäist suhteid selvittämin. Toisin sano on selvitetty, millaisia ominaisuuksia ja piirteitä kuhunkin käsitteese liittyy, mikä on käsitte olnain sisältö, mit käsite eroaa lähikäsitteistään, millaiset ovat käsitteid väliset suhteet ja millain käsitejärjestelmä näid suhteid verkosta muodostuu. Käsitte analysoinnin jälke käsitte olnaisin sisältö on kuvattu kielellisesti määritelmän avulla. Terminologiset määritelmät sisältävät siis ainoastaan ne seikat, jotka yksilöivät kunkin käsitte ja erottavat s lähikäsitteistään. Kunkin käsitte määritelmä heijastaa käsitte paikkaa suuremmassa käsitejärjestelmässä. Määritelmissä on pyritty käyttämään joko yleiskiel yleisesti tunnettuja sanoja tai muualla sanastossa määriteltyjä termejä. Näistä syistä sanaston käsitteid (kut virkasuhde) terminologiset määritelmät voivat poiketa esim. säädöksiin tai työmarkkinasopimuksiin kirjatuista määritelmistä. Kansainvälist sanastotyöstandardi mukaisesti määritelmät on lisäksi kirjoitettu piellä alkukirjaimella eikä niid lopussa ole pistettä. Käsitettä, s lähikäsitteitä tai käsitte nimä toimivan termin käyttöä koskevaa, määritelmää täydtävää tietoa on puolestaan annettu normaalin virkke muotoon kirjoitetuissa, määritelmän alta sisnettyinä löytyvissä selitteissä. Joidkin käsitteid, kut työmarkkinat, sisältö on tarkkoja sääntöjä noudattavan terminologis määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä. Sanaston määritelmät ja selitteet on laadittu yllä selostetuista näkökulmista, ja tästä syystä muutamat yleiskielessäkin esiintyvät sanat (esim. palkka, irtisanomin) on määritelty toisin, ylesä suppeammin, kuin yleiskiel sanakirjoissa. Käsitteid välisiä suhteita sekä käsitteid muodostamia kokonaisuuksia ja verkostoja on kuvattu käsitekaavioid avulla. Kaavioissa on erotettu kolmlaisia käsitesuhteita: - Laajemman yläkäsitte ja suppeamman alakäsitte välillä vallitsee hierarkkin käsitesuhde. Esimerkiksi työsopimussuhteese sisältyvät s yläkäsitte, palvelussuhte, piirteet (on työnantajan ja työntekijän välin oikeussuhde) ja lisäpiirteinä, että se on yksityisoikeudellin ja syntyy työsopimuks tekemisellä. Alakäsitettä voidaan siis pitää yläkäsitte erikoistapauksa. 20
- Koostumussuhteessa alakäsitteet ovat yläkäsitte osia, esimerkiksi palkan osia ovat tehtäväkohtain palkanosa ja hkilökohtain palkanosa. - Kaikki muut käsitesuhteet ovat funktiosuhteita. Funktiosuhteita ovat esimerkiksi toiminnan ja s kohte (hkilöstöpolitiikka hkilöstövoimavara) väliset suhteet, syy-seuraussuhteet ja ajalliset suhteet. Käsitejärjestelmät ovat ylesä sekakoosteisia, toisin sano kaikki edellä kuvatut käsitesuhteet voivat esiintyä samassa käsitejärjestelmässä. Käsitejärjestelmät ovat usein myös moniulotteisia: yläkäsitteitä voidaan jakaa eri perustein erilaisiin alakäsitteisiin. Esimerkiksi virkavapaudet voidaan jakaa syyn, palkallisuud ja peruste mukaan erilaisiin alakäsitteisiin (ks. kaavio 22. Poissaolot). Saman jakoperuste mukaiset käsitteet sulkevat toissa pois (esim. virkavapaus voi olla joko palkallin tai palkaton, mutta ei molempia yhtä aikaa), kun taas eri jakoperustein jaotellut alakäsitteet voivat muodostaa uusia käsitteitä (esim. perhevapaa voi olla palkallista tai palkatonta virkavapautta) eivätkä ole toisiaan poissulkevia. Sanastossa käytetystä termistöstä - Työntekijä / virkamies / palkansaaja - Termiä / sanaa työntekijä on sanastossa käytetty kolmella tavalla: 1) Termillä työntekijä (1) viitataan työsopimussuhteessa olevaan hkilöön (vrt. termi virkamies, jolla viitataan virkasuhteessa olevaan hkilöön). 2) Termillä työntekijä (2) viitataan palvelussuhteessa olevaan hkilöön palvelussuhte lajista riippumatta. 3) Sanalla työntekijä, jota ei ole kursivoitu eikä numeroitu, viitataan työtä tekevään hkilöön työnantajan vastapoolina (mm. palvelussuhdelajeihin ja palvelussuhte vaiheisiin liittyvi käsitteid kohdalla). - Termiä palkansaaja on käytetty mm. palkkaukse liittyvi käsitteid kohdalla viittaamaan palvelussuhteessa olevaan hkilöön palvelussuhdelajista riippumatta. - Virasto / yritys / organisaatio - Termillä virasto on viitattu julkis sektorin työnantajaan (ks. käsitte virasto selite sanastosta). - Sanalla yritys on viitattu yksityis sektorin työnantajaan. - Sanaa organisaatio on käytetty viittaamaan työnantajaan toimintasektorista (julkin/yksityin) riippumatta. 21
Sanastossa käytetyt merkintätavat Kuhunkin käsitteese liittyvä hakusana-artikkeli koostuu käsitte numerosta (1), suomkielisestä termistä (2), käsitte olnaisimman sisällön kuvaavasta määritelmästä (3) ja käsitettä koskevia lisätietoja sisältävästä sisnetystä selitteestä (4), erikielisistä vastineista (5), määritelmän käännöksistä (6) ja selitte käännöksistä (7). Termeihin liittyvää lisätietoa annetaan sivun alalaidassa olevissa alaviitteissä. (Ks. esim. käsite numero 232, peruspalkka.) Vastineid suvut (ruotsista vain ettsuku) on merkitty kursiivilla termin jälke. Esimerkki: 1 2 221 luontoisetu 3 palvelussuhte perusteella työnantajan muuna kuin rahana antama etu 4 Luontoisetuja ovat esimerkiksi auto-, asunto-, puhelin- ja ravintoetu. 5 naturaförmån 6 förmån i annan form än pgar som arbetsgivare ger på grund av ett anställningsförhållande 7 Naturaförmåner är t.ex. bil-, bostads-, telefon- och kostförmån. Mikäli käsitteelle on hakusana-artikkelissa annettu useampi kuin yksi termi, suositeltava termimuoto on merkitty ylesä simmäiseksi. Joidkin synonyymi perään on lisätty huomautus termin käytöstä, käyttöyhteydestä, suositettavuudesta tai käsitteid vastaavuussuhteesta seuraavasti: säädöksissä Suom säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto yleiskielessä yleiskielessä käytettävä ilmaus epävirallin arki- tai puhekielessä käytettävä ilmaus lyhne lyhnetty muoto lyhnesana vanhtunut käytöstä pois jäänyt termi tin käsite, jonka tarkoitetta ei ää sellaisaan ole olemassa hylättävä virheellin tai harhaanjohtava muoto suppeampi käsite suppeampi kuin suomalain käsite laajempi käsite laajempi kuin suomalain käsite lähikäsite suomalaista käsitettä lähes vastaava käsite Lisäksi sanastossa on käytetty seuraavia tunnuksia ja lyhteitä: suomi ruotsi glanti 22
de fr m n f mpl / npl / fpl adj subst verbi saksa ranska maskuliini neutri; ruotsin ett-suku feminiini monikossa oleva maskuliini / monikossa oleva neutri tai ruotsin ett-sukuin sana / monikossa oleva feminiini adjektiivi substantiivi verbi Määritelmissä, selitteissä ja sanaston lukuj johdantoteksteissä kursivoituina esiintyvät termit viittaavat käsitteisiin, joid sisältöä on muualla sanastossa kuvattu määritelmän ja/tai selitte avulla. Käsitekaavioissa on esitetty lihavoituina sellaiset termit, jotka esiintyvät sanastossa omina hakusana-artikkeleinaan. Kaavioissa termi edellä esiintyvät numerot viittaavat sanaston käsitteid järjestysnumeroihin. Useimmat kaaviot sisältävät termi lisäksi määritelmät, mutta eivät selitteitä. Käsitekaavioissa sulkeisiin ( ) merkittyjä termejä ei ole sanastossa omina hakusana-artikkeleinaan, vaan ne on lisätty kaavioon eräänlaisiksi apukäsitteiksi helpottamaan kaavion ymmärtämistä. Käsitekaavioita ei ole käännetty. Termin perässä sulkeissa oleva numero (1) erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka kuitkin viittaavat eri käsitteisiin. Käsitekaaviossa hierarkkista suhdetta kuvataan puudiagrammilla: palvelussuhde työsopimussuhde Koostumussuhdetta kuvataan kampadiagrammilla. Poikkiviiva koostumussuhteisessa kaaviossa kuvaa sitä, että kysein osa ei esiinny aina kokonaisuud osana. palkka tehtäväkohtain palkanosa hkilökohtain palkanosa työaikakorvaus 23
Kaksoiiiva puolestaan viittaa siih, että kokonaisuute kuuluu ylesä monta kyseislaista osaa: vuosiloma lomapäivä Funktiosuhdetta kuvataan nuolilla: työnantaja palvelussuhde Katkoviivoin on merkitty käsitesuhteita, jotka eivät ole määrittelyn kannalta olnaisia eivätkä sit näy määritelmissä, mutta jotka helpottavat käsitte ja käsitejärjestelmän ymmärtämistä. työaika poissaolo Moniulotteisuutta on kuvattu paksunnetuilla viivoilla, joid viere on usein merkitty myös jaotteluperuste. (Ks. esim. kaavio 22. Poissaolot.) Käsitteid välist suhteid luonnetta on monissa kaavioissa selvnetty teksteillä, jotka on kirjoitettu viivoj tai nuolt ohe kursiivilla. (Ks. esim. kaavio 19. Kustannust korvaukset.) Terminologisessa sanastotyössä tavanomaisesti käytetyistä merkintätavoista on sanastossa poikettu tai niitä on laajnettu muutaman kaavion kohdalla. Koko sanaston aihealueet yhte kokoavassa miellekartassa (ks. kaavio 1. Valtion työnantaja- ja hkilöstöpolitiikan miellekartta) on käytetty terminologisesta käsitekaaviosta poikkeavaa esitystapaa ja merkintöjä. Kaaviossa 21. Vuosiloma on puolestaan otettu avuksi mm. aikajana, joka kuvaa kalterivuotta. Palaute Valtioneuvoston kielipalvelu ottaa mielellään vastaan sanastoa koskevia kommtteja: Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kielipalvelu PL 23 00023 Valtioneuvosto sähköposti: kielipalvelu@vnk. puhelin: (09) 160 22058 faksi: (09) 160 22163 24
FÖRORD År 1998 inledde nansministeriet och statsrådets kansli tillsammans ett terminologiprojekt med avsikt att skapa flerspråkiga ordlistor med termer inom nansministeriets ctrala verksamhetsområd och att på så sätt underlätta kommunikation på dessa områd. Inom ram för projektet har man hittills utarbetat följande ordlistor: EMU-ordlista (1999), Budgetordlista (2001) och Skatteordlista (2002). D fjärde ordlistan i tur, Arbetsmarknadsordlista, behandlar stats arbetsgivaroch personalpolitik. D innehåller ca 230 dierade begrepp som gäller stats arbetsgivar- och personalpolitik och dessutom ca 140 sökord. Ordlistans språk är, precis som de tidigare ordlistornas, nska, ska, gelska, tyska och franska. Ordlistan är utarbetad främst med tanke på statsförvaltning, m förhoppningis kan d vara till nytta också för andra parter på arbetsmarknad, översättare, tolkar, informatörer, journalister, yrkesfolk inom informationsindustrin, studerande och andra som är i behov av terminologi på området och beskrivningar av vad begrepp innefattar. D som använder ordlistan skall naturligtvis beakta att perspektivet är d statliga arbetsgivars. Riina Kosun, terminolog vid språktjänst vid statsrådets kansli, ledde projektet med arbetsmarknadsordlistan. Materialet i ordlistan har avgränsats av projektgrupp, som också har anarat för riktighet i beskrivningarna av begrepps innebörd. Projektgrupp bestod av äldre regeringssekreterar Riitta Bäck (ordförande), konsultativa tjänstemann Risto Savola, nansrådet Anja Simola, äldre regeringssekreterar Pirjo Staffans och konsultativa tjänstemann Ptti Tuomin från nansministeriet, specialforskar Riitta Aho från Statskontoret, äldre regeringssekreterar Tarja Brandes från arbetsministeriet och ledande terminolog Tellervo Hyttin från statsrådets kansli. Ledar för projektet var också projektgrupps sekreterare. Språkarbetsgrupper har anarat för att ordlistans termer har fått sina motarigheter på de olika språk och översatt de texter som ingår. Ordlistans ska del sammanställdes av Ulla Lundst från statsrådets translatorsbyrå, och hon har biståtts av Bjarne Andersson, Margareta Gustafsson och Hrika Nybondas- Kangas samt av Kesia Sjövall från Finlands Kommunförbund. D gelska grupp bestod av Merja Fleming, Richard Foley och Mikko Nyyssölä. Till d tyska grupp hörde Joachim Reimers från Tysk-nska handelskammar och Thomas Stagneth. I d franska grupp ingick Joël Ferrand, Paul Parant, Liisa Peura och Kristiina Widius. Finansministeriets terminologiska ledningsgrupp, som arar för samordning av ministeriets terminologiska arbete, följde och övervakade hur arbetet med ordlistan framskred. Ledningsgrupp godkände resultat av projekt- och språkarbetsgruppernas arbete med arbetsmarknadsordlistan. Till ledningsgrupp hörde chef för informationstjänst Irja Pelton (ordförande), äldre regeringssekreterar Riitta Bäck, konsultativa tjänstemann Anders Colliander, översättar Merja Fle- 25