Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan? Katja Vilkama tutkimuspäällikkö, FT Helsingin kaupunki Kaupunkitutkimus ja -tilastot www.hel.fi/kaupunkitieto
Esityksen runko Alueellisen eriytymisen ilmiöstä Mistä puhutaan kun puhutaan eriytymisestä ja segregaatiosta? Minkälaisiin tekijöihin eriytymisen kehityskulkujen tiedetään liittyvän? Minkälaisia vaikutuksia kehityksellä tiedetään olevan? Minkälaisena eriytymisen kehityskulut näkyvät suomalaisissa kaupungeissa? Alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä Mitä keinoja vaikuttamiseen on olemassa? 2
OSA I: Monenlaisia käsitteitä, mutta mistä oikeastaan puhutaan? Alueiden erilaistuminen? Alueellinen eriarvoistuminen Syrjäytyminen Sosiaalisesti tasapainoiset asuinalueet?? Sosiaalinen eheys? Sosiaalinen kestävyys Alueiden eriytyminen? Segregaatio 3
Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan alueellisesta eriytymisestä / segregaatiosta? Puhutaanko alueista vai yksilöistä? Väestöryhmistä? Kouluista? Onko kyse köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta? Maahanmuutosta? Vai kenties hyväosaisista? Varsinkin mediassa ja julkisessa keskustelussa mielikuvat eriytymisen syistä ja seurauksista usein hyvin yksipuolisia 4
Eriytymisessä on pohjimmiltaan kyse väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista, jotka paikantuvat asuinalueille Kyse ei siis ole vain yksittäisistä asuinalueista tai alueiden ongelmasta à Kehitys koskettaa koko kaupunkiseutua ja kaikkia väestöryhmiä 1.10.2018 5
Alueellisen eriytymisen monitasoisuus Monitasoinen ilmiö: kaupunginosien eriytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eri väestöryhmät asuvat toisistaan erillisillä asuinalueilla, sekä niitä prosesseja, jotka tämänkaltaisen kaupunkirakenteen tuottavat, ja vaikutuksia, joita kehityksestä seuraa. Klassiset kaupunkirakenteen tarkastelut: U l o t t u v u u d e t (Vaattovaara 1998) Esim. Rikkaat ja pienituloiset Työttömät ja työssä käyvät Korkeasti koulutetut ja vailla jatkokoulutusta olevat Valtaväestö ja etniset vähemmistöt Nykyään seurannan fokuksessa eri ulottuvuuksien kasautuminen: Demografinen Sosioekonominen Etnisyys
Alueellinen eriytymisen monitasoisuus Jonkinasteinen asuinalueiden erilaistuminen on kaupunkikehitykselle ominainen piirre à hyvinvointierojen kärjistyminen huolestuttava ilmiö Kehityskulun eräänlainen jatkumo: Täysin samankaltaiset alueet Myönteinen erilaistuminen, kaupunginosien omaleimaisuus? Äärimmäinen segregaatio Olennaista tietää: missä mennään (tilannekuva) sekä ennen kaikkea ymmärtää, mikä kehitystä tuottaa (syyt) sekä mitä seurauksia (vaikutukset) kehityksellä on
Eriytymisen mekanismit Eriytymisen juurisyyt kytkeytyvät laajempiin eriarvoistumista tuottaviin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin, mm.: yleinen talouskehitys ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset tuloerot, köyhyyden paikallistuminen ja pysyvöityminen sosiaalisen syrjäytymisen tekijät ja eriarvoistuminen asuntomarkkinoiden rakenteelliset erot, asuntotarjonta ja hintakehityksen eriytyminen maahanmuuton kehityskulut ja maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen 8
Alueellisen eriytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä Kaupunkirakenteelliset tekijät Asuinalueiden sijainti, laatu, liikenneyhteydet, asuntokannan rakenne, palvelut Taloudelliset tekijät Yksilöiden käytössä olevat resurssit Yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin liittyvät tekijät Valtahierarkiat, vaikutusmahdollisuudet, syrjivät tai toiseuttavat käytännöt Yksilölliset (kulttuuriset) tekijät Yksilöiden kokemukset, elämänvaiheet, elämäntapavalinnat, asumisvalinnat 9
On tunnistettavissa tiettyjä yhteneväisiä kehityskulkuja mutta se miten nämä kehityskulut paikantuvat ja linkittyvät toisiinsa vaihtelee maasta ja kaupunkikontekstista riippuen! Paikkaja aikasidonnaisuus 10 Lähde: Vilkama 2011, mukaillen
Yksinkertaistettuna Mitä eriarvoisempi yhteiskunta ja mitä eriytyneemmin erilaiset asumisvaihtoehdot on sijoitettu, sitä voimakkaampaa alueellinen segregaatio tyypillisesti on! 11
Kansainvälisesti kehitys varsin äärevää gated communties vs. ghetot 1.10.2018 Etunimi Sukunimi 12
Buenos Aires, Argentiina (2012) 13
Suomessa eriarvoistuminen toistaiseksi useita muita Euroopan maita maltillisempaa ja jyrkät ääripäät puuttuvat
Esimerkiksi tuloerot ovat Suomessa useita muita Euroopan maita maltillisempia Kuvio: Maarten van Ham & Tiit Tammaru 2016 17.9.2012 Tapahtuma/Esittäjä 15
Sosiaalinen eriarvoistuminen on kuitenkin varsin selkeää Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvistumisesta vahvoja merkkejä Mm. pienituloisuus kasautunut ja selvästi yleisempää ulkomaalaistaustaisissa perheissä Pienituloisissa asuntokunnissa asuvat lapset, prosenttia asuntoväestöstä 31.12.2013 Yhteensä Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Yhteensä Ensimmäinen polvi Toinen polvi Helsinki 0-17-vuotiaat yhteensä 15,9 10,4 44,8 46,9 43,9 0-6 vuotiaat 16,1 10,8 43,3 51,0 41,6 7-12 vuotiaat 14,6 8,9 43,1 44,2 42,4 13-17 vuotiaat 17,3 11,4 50,0 47,0 52,7 Koko maa 0-17-vuotiaat yhteensä 14,3 12,3 45,3 49,6 42,5 0-6 vuotiaat 15,1 13,0 44,2 51,8 42,1 7-12 vuotiaat 12,7 10,9 43,6 47,0 40,4 Lähde: Tilastokeskus. 16
Myös segregaatiokehitys on voimistunut suomalaiskaupungeissa ja Helsingissä Kuvio: Maarten van Ham & Tiit Tammaru 2016 / URMI-hanke 17
Tutkimustulokset osoittavat, että Eriytymiskehitys on Suomessa kansainvälisesti vertaillen maltillista Kuitenkin selkeitä merkkejä alueellisten erojen kasvusta ja syvenemisestä on havaittavissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla Suurin muutos tapahtui 1990-luvulla. Tämän jälkeen eriytymisen tahti on useilla sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna hieman hidastunut, mutta suunta on monelta osin jatkunut samankaltaisena Huolestuttavinta kehityksessä on se, että erilainen huono-osaisuus on kasautunut kaupunkiseuduilla (etenkin PKS) aiempaa vahvemmin samoille alueille, eriytyminen on siis aiempaa monikerroksisempaa Samalla asuinalueiden kehityskulut ovat alkaneet eriytyä aiempaa selkeämmin
Huono-osaisuuden kasautuminen lisääntynyt (Lähde: Kortteinen & Vaattovaara, Yhteiskuntapolitiikka 2015: 565 567) Muuttujina mediaanitulot, työllisyys ja koulutus Huono-osaisten väestöruutujen määrä ja niillä asuva väestö 1990: 120 ruutua, 37 527 asukasta 2000: 304 ruutua, 114 486 asukasta 2010: 391 ruutua, 151 427 asukasta 19
Koulutuksen alueelliset erot selkeitä Esimerkkinä Helsinki Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden yleisyys Helsingin osa-alueilla Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki 20
Asuinalueet erilaisella kehitysradalla Esimerkkinä vieraskielisten lasten (0 15-v) osuus Helsingin osa-alueilla 2000 2018 Kaupunginosien väliset erot ovat kasvaneet selvästi Lasten kohdalla eriytyminen on koko väestön tasoa voimakkaampaa Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki 21
Eriytymisen vaikutukset asuinalueille ja yksilöille Asuinalueiden kannalta vaikutukset hyvin selkeitä Alueet ovat erilaisilla kehityspoluilla Toiset alueet porskuttavat, toisilla riskinä hyvinvointikehityksen hidastuminen, alueiden leimautuminen ja huonoosaisuuden kierteet Väestöpohjan eriytyminen heijastuu palvelutarpeisiin esim. koulut, päiväkodit, terveyspalvelut, yms. 22
Alueelliset sosioekonomiset erot näkyvät mm. terveys- ja hyvinvointieroina Lähde: Ahlgren-Leinvuo (2016: 11) Helsingin peruspiirit sairastavuusindeksin* ja korkeakoulutetun** väestön osuuden mukaan Matalan sairastavuuden alueilla on keskimääräistä korkeampi koulutus- ja tulotaso sekä alhaisempi työttömyys. Väestön sosioekonominen rakenne on yhteydessä alueellisiin eroihin sairastavuudessa * Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi. **Korkeakoulututkinnon suorittaneet 25 64-vuotiaat, % alueen väestöstä, 2014. Aineistolähde: Kela ja Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus. Korkean sairastavuuden alueilla on keskimääräistä alhaisempi koulutus- ja tulotaso ja korkeampi työttömyysaste.
Alueiden leimautuminen ja negatiivisen kehityksen kierre Segregaatioprosessien edetessä asuinalueiden kehityskulut eriytyvät Alikehityksen kierteiden ääriesimerkki Suuri asukasvaihtuvuus Heikko sosiaalinen rakenne Toisaalle voi muodostua heikkenemisen kierteessä olevia alueita Valikoivan muuton lisääntyminen, alueiden karttaminen Alueelliset palvelut rapautuvat Koulut eriytyvät Toisaalle rakennetaan vetovoimaisia alueita, jotka houkuttelevat hyväosaisia Kuluminen ja vahingonteko lisääntyvät, alueelle ei investoida Resursseja omaavat muuttavat pois, palvelut katoavat Tyhjät asunnot Huono-osaisia muuttaa alueelle Alue leimautuu ja heikkenee entisestään Valtakulttuurista poikkeavia sosiaalisia normeja Alueella asuminen heikentää yksilöiden elämänmahdollisuuksia entisestään Kuva: (Rådberg 1991 mukaillen) 24
Tutkimukset osoittavat, että asuinalueiden eriytymisen kehityskulut heijastuvat mm.: koulujen oppimistuloksiin ja kouluvalintoihin (mm. Bernelius 2013) asuinalueiden koettuun turvallisuuteen (Kemppainen ym. 2014; Keskinen 2016), asuntojen hintoihin (Harjunen ym. 2014) ja muuttoliikkeen valikoituvuuteen (Vilkama 2011; Vilkama ym. 2016). 25
Eriytymisen vaikutukset asuinalueille ja yksilöille Kyse aluevaikutuksista: Onko asuinpaikalla vaikutusta yksilön elämänmahdollisuuksiin? Kansainvälistä näyttöä asiasta on. Vaikutukset eivät ole välttämättä kaikille samoja Erityisesti lasten kannalta elinympäristöjen eriytymisellä on väliä! Mahdollisuushorisontit ja mahdollisuuksien tasa-arvo Osallisuus yhteiskuntaan Yksilöt Alueellinen eriarvoisuus Kysymys aluevaikutuksista: Onko asuinpaikalla vaikutusta yksilön elämänmahdollisuuksiin? vaikutusta Maailmojen eriytyminen Osallisuus Mahdollisuuden tasa-arvo LAPSET! Kuva: Sofie Jokinen 26
Yhteenvetona: Alueellisessa eriytymisessä on kyse väestöryhmien hyvinvointierojen paikantumisesta alueille Eriytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa tarvitaan kirkas tilannekuva eriytymisen paikallisista piirteistä (nykytilanteesta) sekä riittävä ymmärrys kehitystä ylläpitävistä (paikallisista) mekanismeista (syistä) ja seurauksista 27
Vaikuttamisen keinot Tarvitaan erilaisia politiikkatoimenpiteitä kehityksen eri vaiheissa Eriytymisen ennaltaehkäiseminen Eriytymisen syiden poistaminen Eriytymisen vaikutusten lieventäminen àkehitystä on vaikea katkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! 28
Vaikuttamisen keinot Tarvitaan erilaisia politiikkatoimenpiteitä kehityksen eri vaiheissa Eriytymisen ennaltaehkäiseminen Eriytymisen syiden poistaminen Eriytymisen vaikutusten lieventäminen àkehitystä on vaikea katkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! Keinoja mm.: Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu Palveluiden ja saavutettavuuden kehittäminen Työllisyyspolitiikka Sosiaalipolitiikka ja tulonjaon mekanismit Nuoriso- ja koulutuspolitiikka Aluekehittäminen ja täsmäiskut (mm. ostarinseutujen kunnostus) Myönteisen erityiskohtelun rahat Aluetyö ja osallisuus Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka 29
Kiitos! Kommentteja, kysymyksiä, keskustelua? Yhteydenotot: katja.vilkama@hel.fi 30
31