Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
Hankeaika: 1.7.2015-31.8.2018 Päähakija: Länsstyrelsen i Norrbottens Län Suomalainen koordinoivapartneri: Lapin ELY-keskus Yhteistyökumppanit: - Luonnonvarakeskus (LUKE) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) - Sveriges Geologiska Undersökning (SGU) 2
3
Happamat sulfaattimaat Pohjois-Perämeren rannikkoalueella GTK ja SGU tekevät rajojen ylittävää yhteistyötä ja laativat yhteisen yleiskartan, jossa ilmenee missä happamat sulfaattimaat esiintyvät Pohjois-Perämeren rannikkoalueilla. Suorittavat täsmentäviä kartoituksia HS-maiden esiintymisestä priorisoiduilla valuma-alueilla (Simojoki Suomessa, Alterälven, Alån ja Rosån Ruotsissa). Sovitetaan yhteen GTK:n ja SGU:n työmenetelmät ja HS-maiden luokitukset. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään tiedotusmateriaalin laatimiseen, esim. miten happamia sulfaattimaita luokitellaan, missä niitä esiintyy, niiden ympäristövaikutuksia ja millä toimenpiteillä niiden ympäristöhaittoja voidaan vähentää. 4
Kuivatusojien kontrolloitu valunta Veden sähkönjohtokykykartoitus maatalouden kuivatusojissa Norrbottenin rannikkoalueella. Happamien sulfaattimaiden alueella veden sähkönjohtokyky on usein huomattavasti kohonnut Säätösalaojituskokeilu 5
Siian telemetriatutkimukset Alterälvenillä 6
Telemetriatutkimuksella selvitettävät kysymykset Siian vaellusesteet! onko niitä vesistössä? Siiat kutualuevalinnat? syvyys, pohjanlaatu, virran nopeus jne. Kuinka pitkään kalat viipyvät joessa? Kalojen vaelluskäyttäytyminen eroja sukupuolten välillä? 7
Komposiitti-kalatie (Composite Service Europe AB) Kaksoisrakenne komposiitti-uretaani-komposiitti Muotoiltavuus pohjanmuoto, säädettävät aukot, helposti muunneltavissa. Moduulit max.6 m. Moduuli-järjestelmä lisää joustavuutta. 8
9
Kalan olinpaikkavaatimukset Joen ominaisuudet eri virtaamilla Elinympäristömallinnus ja kunnostukset Maastomittaukset Uoman topografia Virtausmallinnus Elinympäristön hyvyys Kunnostusvaikutus elinympäristössä Esimerkiksi 0+ lohenpoikaset Kunnostus Ennen Vertailu Jälkeen Habitaattivaatimukset Arvotetaan kohdekosken elinympäristö lohen poikasten silmin (habitaattivaatimukset)
Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Lohenpoikastiheyksiltään parhaimpia Simojoen koskia ei kunnostuksia Lohenpoikastiheydet pieniä, kutu- ja poikasaluekunnostuksia 9.11.2018 11
Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Hyvä lohikoski Heikko lohikoski Mallinnus Mallinnus Vertailu Kunnostus Mallinnus Mallinnus Vertailu Ennen vs Jälkeen vs Hyvä lohikoski Kunnostuksen tuloksellisuus 9.11.2018 12
Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm. 1946-1948 ja 1952-1955. Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu 1955-56. Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan. Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976 Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt. Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina 1976 1977 1970-luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus Simojoen ja siihen laskevien jokien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma (1997) hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois-Suomen vesioikeudessa (vesiylioikeuden luvan). Simojoen LIFE-Luonto hankkeessa (2002 2007) kunnostuksia yhteensä 155 ha (Simojoella virta-alueita on noin 277 ha). Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin Lapin ELY-keskuksen toimesta erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.
Simojoki Life 2002-2006
Simojoen lohen lisääntymis- ja pienpoikasalueitten kunnostukset Kunnostuskohteiden alustava kartoitus Mitä tietoa kohteelta on! Valokuvia Kartoituksia Selvityksiä Seurantoja Suunnitelmia 16 9.11.2018
- Kartoitukset heinä-elokuussa 2015 - Yhteensä noin 12 000 m, josta sukeltamalla noin 4800m - Simojoen virta-alueiden-kunnostusalueet arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 8/2015 - Päivitetty suunnitelma lupavirastoon 10/2015 lupa 5/2016 17 9.11.2018
Kunnostetut kosket 2016-2017 Saarikoski Mötyskoski Kalmakoski Kalliokoski Tammakoski-Soikonkari- Lappalaisenkoski- Maitokallionvirta-Mikkolankari Kattilakoski-Harskukoski- Kuolemankoski 18
Poikasalueen kunnostusta Mötyskoskella 2016. 19
Kutualueen kunnostus Mötyskoskella 20
21
Mötyskoski 2017 22
Kpl / Aari Saukkokoski Mötyskoski 100 90 1+ > 2017-2018 80 70 0 + 2002-2016 0 + 2017-2018 75,3 87,6 60 65,7 0 + 2017-2018 50 40 51,1 1+ > 2017-2018 0 + 2002-2015 30 20 1+ > 2002-2016 20 31,4 30,6 1+ > 2002-2015 10 12 0 Lohen poikastiheys keskiarvo 2002-2016 / 2017-2018 23
Tiheys yks./aari MÖTYSKOSKI 2002-2018 140 120 Mötys 0+ Mötys 0+ Mötys vanh Mötys vanh 100 80 60 40 20 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 24
Simojoki 2016-2017 Kutu- ja poikasalueita kunnostettiin noin 11.6 ha (35 ha) virta-alueitten kokonaispinta-ala 58 ha Kutusora (20-100 mm Ø) 1 721 t. Poikaskivi (100-200 mm Ø) 370 t. Poikaskivi (200-500 mm Ø) 200 t. Joesta seulottu kiviaines 3 450 t. Kunnostettiin mökkiteitä noin 1 600 m. (mursketta 152 t) 25
Hankebudjetti 2 083 727 Ruotsi 1 147 925 Länsstyrelsen 941 800 SGU 206 125 Suomi 935 802 ELY 484 700 LUKE 262 146 GTK 188 956 26
Rahoitus Suomi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) 608 271 (65 %) Lapin Liitto 187 160 (20 %) ELY-keskus 72 705 (mmm 70 000 ) LUKE 39 322 GTK 28 344 Rahoitus Ruotsi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) 631 369 (55 %) Länsstyrelsen (Hav) 423 810 SGU 92 756 27