Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2008 SEPÄN TYÖ ELÄÄ AJASSA Finanssikriisi ravistelee työeläke kestää Panostus työkykyyn tuottaa tulosta Yhteistyö avaa ovia kuntoutujalle
Ilmarinen 4/08 Sisältö Pääkirjoitus 4 Sijoitukset Työeläketurva kestää finanssikriisin 5 Sudet ja lampaat tulivuorisaarella 8 Ympäristösuojelun ja bisneksen edut kulkevat käsi kädessä 26 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnilla suora yhteys menestykseen 14 Vuoden henkilöstöteon palkinto TeliaSoneralle 16 Elämäni kunnossa Arjen ilot kannattaa poimia itse 17 Työ ja eläke Yhteistyö auttaa kuntoutujaa työllistymään 20 Ammatillinen kuntoutus on tuottava investointi 21 Yrittäjän elämää Herkkä metalli kiehtoo seppää 23 Mitä uutta? 9-13 Kolumni 19 Ajankohtaista 29-32 Kysyttyä 32-33 Svenska sidor 34-35 Tilaisuuksia 36 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Anne Koivula, Jani Mikkola, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: 1239-050X Painos: 90 000 Painettu joulukuussa 2008 KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: 00018 Ilmarinen, puhelin 010 284 11, faksi 010 284 3445 INTERNET: www.ilmarinen.fi SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi. Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit. www.ilmarinen.fi 5 17 Sijoitukset Finanssikriisi ei ole työeläkerahoituksen kriisi. Suomalainen työeläketurva on rakennettu kestämään myös talouden mullistuksia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Elämäni kunnossa Oman itsensä huolto kannattaa aloittaa ennen kuin on tiskirättinsä näköinen ja oloinen. Ritva Enäkosken mielestä koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä välittämään itsestään. Kannen kuva: Esko Tuomisto Kuva: Esko Tuomisto Kuva: Esko Tuomisto 2
Kuva: Esko Tuomisto 23 Lukuja Lakisääteisiä työeläkkeitä maksettiin vuonna 2008 arviolta 20 miljardia euroa yksityisen alan työeläkkeet 10,5 Antti Nieminen ei ollut seppä syntyessään. Hän innostui taidemetallikurssilla alasta ja opiskeli sitten metalliseppäartesaaniksi ja vielä kultaseppäartesaaniksi. miljardia euroa julkisen alan eläkkeet 6,4 miljardia euroa kansaneläkkeet ym. 3 miljardia euroa Työeläkkeensaajia 1 306 000 yksityisen alan eläkkeensaajia 1 131 100 julkisen alan eläkkeensaajia 589 300 Yrittäjän elämää Työllisten määrä 2 522 000 Ennuste 62-vuotiaiden eliniän odote 22 vuotta vuonna 2008 25,5 vuotta vuonna 2030 29 vuotta 2075 Kuva: Esko Tuomisto 20 Työ ja eläke Vuonna 2008 syntyvän lapsen odotettavissa oleva elinikä poika 76 vuotta tyttö 83 vuotta Ilmarisen Seppo Kettusen (oikealla) ja Baronan Mikko Hintsalan mukaan yhteistyön tavoitteena on auttaa kuntoutujia työllistymään. Fakta YEL-työtulot 2007 iän mukaan Työtulo /vuosi 35 000 Miehet 30 000 Naiset 25 000 20 000 Lähde: Eläketurvakeskus 15 000 10 000 5 000 0 18-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-67 Ikä
Pääkirjoitus Edessämme on haasteellinen vuosi Maailmaa jäytänyt finanssikriisi on pysytellyt tiiviisti koko syksyn otsikoissa. Uutiset ovat kertoneet yhtiöiden synkistyneistä näkymistä ja markkinoiden epävarmuudesta, aika-ajoin jopa paniikista osake- ja korkomarkkinoilla. Lomautukset, irtisanomiset ja tulosvaroitukset ovat tulleet osaksi arkipäiväämme. Finanssikriisin mainingeilta eivät ole välttyneet suomalaiset työeläkealan toimijatkaan. Työeläkeyhtiöiden osavuositulokset ovat olleet reippaasti pakkasella, ja koko vuosi 2008 tuleekin olemaan historiallisen huono. Miten pitkään epävarmuus markkinoilla jatkuu, sitä on tällä hetkellä erittäin vaikea ennustaa. Harvoin, jos koskaan, on ennusteisiin sisältynyt niin paljon epävarmuutta lyhyellä aikavälillä kuin nyt. Huonojen uutisten jatkuminen on saanut jotkut huolestuneina kysymään, miten käy heidän eläketurvansa. Työeläkesijoitusten tähtäin on kuitenkin ennemminkin vuosikymmenissä kuin vuosissa. Tavoitteena on, että sijoitusten arvonkehitys on mahdollisimman hyvä pitkällä aikavälillä. Vasta pitkäkestoinen, syvä huonojen sijoitustuottojen jakso voisi muuttaa maksutasoennustetta pessimistisempään suuntaan. Yksi huono vuosi ei vielä sitä tee. Huonoja vuosia on kautta maailman sivun seurannut hyviä vuosia, ja uskon nytkin, että pitkäjänteinen sijoittaminen kantaa myös tämän poikkeuksellisen vaikean markkinatilanteen yli. Siinäkin tapauksessa, että vuoden 2008 tuottomenetykset jäisivät pysyviksi ja sen jälkeen edettäisiin taas perusolettamusten mukaan, Eläketurvakeskuksen laskelmat osoittavat, että tämän massiivisen, erittäin syvän finanssikriisin vaikutukset pitkän aikavälin maksukehitykseen jäävät lopulta hyvin vähäisiksi, kuten Jaakko Tuomikosken kirjoittamassa artikkelissa toisaalla tässä lehdessä todetaan. Jälkeenpäin on helppo viisastella, etteivät työeläketoimijat ole ottaneet kriisiä riittävästi etukäteen huomioon. Silti on muistettava, että tämä ei ole työeläkerahoituksen kriisi. Elämme keskellä kansainvälistä, erittäin syvää talouskriisiä. Näin massiivista, näin harvoin toistuvaa talouden alamäkeä kuin mitä nyt on nähty, ei varmasti kukaan ole osannut odottaa. Tuleva vuosi tulee siis olemaan kiinnostava monella tapaa. Se tarjoaa niin suuria haasteita kuin mahdollisuuksia. Tilaa hyvälle, kauaskantoiselle tekemiselle riittää jatkossakin. Onnea ja menestystä vuodelle 2009 HARRI SAILAS, toimitusjohtaja Suksilaulu Hankien veistos marmorimattona mailla valon ja varjon herkkyys vertoja vailla suksi sen tuntee hangen pintojen sulon Aaro Hellaakoski Lehtikuva 4
Sijoitukset Yhdysvaltojen markkinoilta alkanut finanssikriisi koettelee usean maan eläkejärjestelmää. TYÖELÄKETURVA KESTÄÄ FINANSSIKRIISIN Finanssikriisi on useassa maassa myös eläkejärjestelmän kriisi, toisin kuin Suomessa. Suomalainen työeläketurva on rakennettu kestämään myös talouden mullistuksia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista, kirjoittaa varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski. Useassa maassa finanssikriisi on myös eläkejärjestelmän kriisi. Riittää ajatella maita, joissa olennainen osa eläketurvasta on rakennettu yksilöllisten tilien varaan. Hyvässä uskossa ja järkiperustein tehdyt sijoitukset ovat yhtäkkiä saattaneet menettää valtaosan arvostaan. Yksilöllisten eläkesijoitusten maailmassa tämä merkitsee samalla sitä, että eläketurvastakin on hävinnyt leijonanosa. Tai voidaan ajatella maita, joissa työeläketurva rakentuu yrityskohtaisen lisäeläkkeen varaan. Työnantajayrityksen konkurssi tekee tällaisessa tilanteessa pahaa jälkeä myös eläketurvassa. Työnantajaa ei enää ole rahoittamassa eläkkeitä ja rahastotkin on saatettu osaksi sijoittaa työnantajayrityksen osakkeisiin. Meidän on jälleen kerran syytä onnitella itseämme niistä viisaista valinnoista, joita TyEL-järjestelmän arkkitehdit aikanaan tekivät. Epävarmuuden seuraukset jakautuvat TyEL:ssä mah- 5
Sijoitukset Työeläkerahoituksen kriisiksi tilanne voi kääntyä vasta, jos talouden rakenteet muuttuvat pysyvästi. Kuva: Neodes Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja, Ilmarinen dollisimman laajalle ja tasaisina. Ne heijastuvat tulevien vuosikymmenten työeläkemaksun tasoon. Oheen liitetystä kuviosta kuitenkin näkyy, erityisen huonon vuodenkin seurausvaikutukset ovat vaatimattomat verrattuna siihen, miltä kriisi juuri nyt tuntuu. Vasta sellainen pitkäaikainen kriisi, joka muuttaisi pysyvästi talouden rakenteita, voisi kääntyä myös työeläkerahoituksen kriisiksi. Sijoitustuotot vaikuttavat maksutasoon Työeläkerahastot vastaavat kooltaan noin kahden vuoden palkkoja. Jos sijoitustuotot saataisiin prosenttiyksikköä paremmiksi, riittäisi siis kahta prosenttiyksikköä alempi maksutaso! Tämän takia työeläkesijoittajien mahdollisuuksia pyrkiä korkeampiin sijoitustuottoihin on parannettu kahdella uudistuksella, jotka tulivat voimaan vuosien 1997 ja 2007 alusta. Kun työeläkemaksun tulevaa kehitystä arvioidaan, on sijoitusuudistusten jälkeisenä aikana ollut tapana olettaa, että sijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä neljä prosenttia yli inflaation. Oheisen kuvion laskelmissa on käytetty tätä oletusta. Maksu nousisi näin ajatellen noin 25 prosentin tasolle suhteessa maksettuihin palkkoihin. Nythän maksutaso on 22 prosentin luokkaa, eli tarvittava nousu on vaatimaton. Vuosina 1997 2007 työeläkesijoitusten vuotuiset reaalituotot ylittivät huomattavasti tuon neljän prosentin tavoitteen ja olivat 5,8 prosenttia yli inflaation. Finanssikriisin vaikutukset tuottoihin Kun työeläkejärjestelmään on tehty muutoksia, tavoitteena on ollut huolehtia kahdesta asiasta. Toisaalta halutaan, että eläketurva täyttää sille asetetut tavoitteet ja toisaalta on välttämätöntä, että maksu säilyy samaan aikaan tasolla, joka ei rasita kansantaloutta kohtuuttomasti. Kun sijoitustuotoilla ja maksutasolla on selkeä yhteys, finanssikriisi nostattaa huolia siitä, pakottaako se leikkaamaan eläketurvaa. Vuoden 2008 kriisin vaikutukset sijoitusten tuottoihin olivat todella suuret. Syyskuun loppuun mennessä työeläkesijoitusten tuotto oli lähes kymmenen prosenttia miinuksella vuoden alusta lukien. Tällä on ollut olennainen vaikutus myös pitkän aikavälin keskituottoon. Huojentavaa oli syyskuun lopussa kuitenkin havaita, että näinkin radikaali pudotus jätti vielä vuoden 1997 alusta lasketun keskituoton neljän prosentin tuntumaan. Tarkka luku oli 3,9 prosenttia, eli kuviossa esitetyn maksuennusteen taustaoletukset olivat edelleen toteutuneet. Syyskuun jälkeen kehitys jatkui kuitenkin yhä synkempänä. Kestää jonkin matkaa vuoteen 2009 ennen kuin vuoden 2008 tiedot on kerätty ja keskituotot laskettu. Kun inflaatio oli korkea vuonna 2008, voi hyvinkin käydä niin, että koko työeläkejärjestelmän tasolla reaalituotto oli lähes 20 prosenttia pakkasella. Pitkän aikavälin tuotot ratkaisevat Tällaisen pudotuksen jäljet kyllä näkyvät. Sitä emme tiedä, miten ne heijastuvat tuleviin vuosiin. Tuottojen lasku johtui valtaosaltaan osakekurssien romahtamisesta. Siinä vaiheessa kun talous alkaa toipua, on todennäköistä, että osa tuottojen romahduksesta kompensoituu ripeälläkin kurssinousulla. Arviot nyt alkaneiden huonojen aikojen kestosta muuttuivat pitkin syksyä 2008 koko ajan kielteisemmiksi, joten kurssien toipumista saatetaan joutua odottamaan vuosi tai parikin. Eläketurvakeskus on tehnyt laskelmia siitä, mihin työeläkemaksu asettuisi, jos vuoden 2008 syyskuuhun mennessä koetut tuottomenetykset jäisivät pysyviksi ja siitä eteenpäin mentäisiin taas perusoletusten mukaan. Kuviosta nähdään, että tämän syvän finanssikriisin vaikutuksesta pitkän aikavälin maksu nousee lopultakin vain hiukan korkeammaksi. 6
Työeläkkeiden rahoitus Lakisääteiset työeläkkeet rahastoidaan Suomessa osaksi etukäteen. Rahastoitu osuus on vajaa kolmannes, mikä on kansainvälisesti katsoen lakisääteisten eläkejärjestelmien huippuluokkaa. Mitä paremmin sijoitukset saadaan tuottamaan, sen parempi eläkkeiden rahoituksen kannalta. Loppuosa eläkkeistä, eli runsaat kaksi kolmasosaa, rahoitetaan palkkojen perusteella määräytyvällä työeläkemaksulla. Näiden kahden rahoituslähteen välillä vallitsee selkeä yhteys. Eläkkeisiin on rahat joka tapauksessa kerättävä: mitä enemmän saadaan kokoon sijoitustuottoina, sitä vähemmän on tarpeen kerätä työeläkemaksuna. Nämä varat taas saadaan kokoon sitä pienemmällä maksuprosentilla, mitä paremmin yksityisalojen palkkasumma kehittyy. Sijoitustuotot ja hyvä työllisyyskehitys ovat siten työeläkkeiden rahoituksen peruspilarit. Nämä laskelmat ottivat huomioon vain kriisin vaikutukset sijoitustuottoihin. Vaikeudet ovat kuitenkin jo levinneet reaalitalouden puolelle, ja on ilmeistä, että työllisyyden kehitys ei tule olemaan niin myönteistä kuin vielä muutama kuukausi sitten toivottiin. Tällöin TyEL-alojen pakkasumma ei kasva niin kuin laskelmissa on oletettu, mikä edellyttää hieman korkeampaa maksuprosenttia. Näin käy kuitenkin vain lähivuosina. Pitkän aikavälin maksutaso riippuu siitä, mikä on ansiotyön rooli suomalaisessa yhteiskunnassa vuosikymmenien päästä. Tähän ei finanssikriisillä liene vaikutusta. On jo selvää, että talous voi lähiaikoina huonosti. Tämä merkitsee kriisiä usealla taholla. Kyseessä on niiden ihmisten kriisi, jotka menettävät työpaikkansa ja joiden säästöt ovat menettäneet arvoaan, ja kyseessä on useiden yritysten kriisi, joiden tuotteiden kysyntä on romahtanut tai jotka ajautuivat syksyn 2008 kuluessa rahoitusvaikeuksiin luottomarkkinoiden menetettyä tasapainonsa. Työeläkerahoituksen kriisiksi tilanne voisi kääntyä vasta, jos meneillään olevat mullistukset muuttaisivat pysyvästi talouden rakenteita. JAAKKO TUOMIKOSKI varatoimitusjohtaja Entä työttömyys? Jaakko Tuomikosken mukaan finanssikriisin vaikutukset pitkän aikavälin maksukehitykseen jäävät vähäisiksi. Eläke on jatkopalkkaa 35 TyEL-menot ja -maksut prosenttia palkkasummasta 30 Nykyaikaisissa yhteiskunnissa useimpien toimeentulo perustuu ansiotyöhön. Kun työansiot lakkaavat, niiden tilalle astuu työeläke. Se on mitoitettu niin, että eläkkeelle siirtynyt pystyy sen varassa kutakuinkin säilyttämään kulutustasonsa eikä oman tai perheen talouden perusratkaisuja tarvitse ajatella uudelleen. Eläke-etuuksien määräytyminen on kirjattu työntekijän eläkelakiin (TyEL), ja Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti laskelmia siitä, minkälaiseksi työeläkemenon kehitys lähivuosikymmeninä muodostuu. Vuonna 2007 julkistettujen ennusteiden mukaan meno kasvaa suhteessa palkkasummaan vielä parikymmentä vuotta ja asettuu sitten 30 prosentin tuntumaan. Ennustettu kehitys näkyy tarkemmin oheisesta kuviosta. Prosenttia palkoista 25 20 15 10 5 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 Meno Maksu jos: 2008 reaalituotto 4 % 2008 reaalituotto -12 % 2050 2055 2060 2065 2070 2075 7
Sijoitukset Sudet ja lampaat tulivuorisaarella Jos vapaus hirvittää, voimme opettaa teille, miten tosi eläin puree! kirjoittaa Jaakko Tuomikoski. Sudet ja lampaat elivät kummatkin omien muuriensa suojissa tulivuorisaarella. Vuori oli saaren toisessa päässä. Ajoittain maa tärisi ja kraateri syöksi laavaa ja tuhkaa, joka lannoitti myös lampaiden laidunmaita. Susia ei muurin suoja miellyttänyt. Ne tekivät siihen reiän ja siirtyivät saalistamaan vuoren rinteille, joiden lämmössä eli eksoottista suuhunpantavaa. Ei aikaakaan, kun sudet lähestyivät lampaita kiintoisalla ehdotuksella. Purkakaa tekin muurinne, ne sanoivat. Vuoren rinteillä maa on hedelmällistä ja nurmi tuuheaa. Jos vapaus hirvittää, voimme opettaa teille, miten tosi eläin puree! Lampaat olivat hitaita muuttamaan mieltään. Alkoi loputon keskustelu. Sudethan lupasivat opettaa meidät puremaan, sanoivat pelottomimmat. Varovaisimmat joita kutsuttiin aktuaareiksi kehottivat panemaan jäitä hattuun. Sudet kyllä opettaisivat, ne sanoivat. Mutta miten siinä käy? Jotkut teistä kyllä oppivat puremaan toisia taitavammin, mutta turha luulla, että koskaan pärjäätte susille siinä taidossa. Säälittävää, tuumivat nuoret pässit. Eiväthän hampaat ole ainoa instrumentti, ne sanoivat. Katsokaa, millaiset sarvet meillä on, ja jalat, joilla potkia. Varovaiset lampaat huomauttivat, että susilla näytti olevan ikävä tapaa syödä vuorikauriita, vaikka niilläkin on sarvet ja vahvat jalat. Oletteko ihan varmoja siitä, mitkä susien ehdotuksen motiivit ovat? Väittely jatkui ja jatkui. Mutta sitten tulivuori purkautui, eikä se purkautunutkaan vanhan kraaterin kautta. Sen kylki halkesi ja laavavirta pyyhkäisi läpi susien asuttaman rinteen. Useimmilta paloivat tassut, ja monelle alfaurokselle kävi vielä huonommin. Niitä oli kiivennyt ylärinteille, ja eilen voittamattomiksi luullut pedot haihtuivat laavavirrassa savuna ilmaan. Tämä eläinsatu ei ollut Aisopoksen kynästä, hän kun ei ollut päässyt tutustumaan finanssimarkkinoiden kriisiin. Sudet ja lampaat tutustuivat riskin todelliseen olemukseen. Ne osasivat kyllä hyödyntää vuoren lämpöä ja tulla toimeen ajoittaisten purkausten kanssa. Sen sijaan ne eivät aavistaneet, että vuori voi purkautua ennenkokemattomalla tavalla. Muurin sisällä lampaat hyötyivät yhdessä tasapuolisesti tulivuoren tuhkasta. Hyödyt ja riskit jakautuivat kaikkien lampaiden kesken. Sijoitusmarkkinoilla riskin ottamisesta palkitaan korkeammalla odotetulla tuotolla. On paljon tietoa, jonka varassa tätä voidaan hyödyntää. Pohjimmiltaan riski kuitenkin tarkoittaa, että mikään ei ole täysin varmaa. Jos epävarmuuden seuraukset jaetaan laajalle ja tasan, mahdollisuudet saadaan hyödynnetyiksi, mutta kenellekään ei käy todella huonosti. Työeläketurvan perusratkaisu Suomessa on juuri tämä. Sijoitusriskiä ei kanneta henkilötasolla, vaan kollektiivisesti. Sen kantavat ensi sijassa työeläkeyhtiöt, ja jos tulivuori purkautuu ennakoimattomalla voimalla, myös työeläkemaksun maksajat, niin työnantajat kuin työntekijätkin. Epävarmuuden seuraukset, niin hyvät kuin huonotkin, jaetaan niin laajalti kuin mahdollista. Kysytään kuitenkin, eikö itse kunkin sittenkin pitäisi antaa päättää eläkevarojensa sijoittamisesta? Meneillään oleva kriisi opettaa, että eläkesäästämisen aikavälillä voi tapahtua jokseenkin mitä tahansa. Olisi nähty hyvin erilaisia kohtaloita aina oman eläkevarallisuuden täydelliseen katoamiseen asti. Nurinhan on mennyt myös instituutioita, joiden piti olla riskittömiä. Kriisi tarjoaa empiirisen kokeen yksilöllisten sijoitusvalintojen seurauksista eläkesäästämisessä. Ongelma ei poistu, vaikka kaikille opetettaisiin lisää finanssilukutaitoa. Kriisissä sijoitusalan ammattilaiset olisivat menestyneet keskimäärin paremmin kuin me puremaan opetetut lampaat, mutta henkilötason katastrofeja olisi nähty heidänkin joukossaan. Miten satu päättyy? Emme tiedä, tulevaisuus kun on vielä edessäpäin. Todennäköisesti tilanne saarella rauhoittuu vähitellen. Pari purkausta, lisää tuhoa susien parissa ja lampailla pelko, että koko saari räjähtää. Laavavirta kuitenkin jähmettyy aikanaan, sudet nuolevat haavansa ja muisto purkauksesta haalenee. Lampaat laiduntavat tyytyväisinä eivätkä mieti muurin purkamista. Aika kuitenkin kuluu. Nuoria lampaita alkaa muuri taas harmittaa. Entä jos vanhojen lampaiden tarinat ovatkin vahvasti liioiteltuja? Ei kai kuumakaan laava sentään lampaiden sorkkiin pysty... JAAKKO TUOMIKOSKI Varatoimitusjohtaja 8
Mitä uutta? Työeläkemaksu nousee hieman TyEL-maksu on vuonna 2009 keskimäärin 22,0 % palkoista eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. Maksussa on otettu huomioon keskimääräinen hyvitys ja muut alennukset, mutta ei työkyvyttömyysmaksun tilapäistä alennusta. Työkyvyttömyysmaksun alennuksella puretaan edelleen aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Vuoden 2009 hyvityksen arvioidaan olevan 0,3 % palkoista, kun se tänä vuonna oli 0,5 %. TyEL:n alentamaton perusmaksuprosentti on 22,4 % palkasta vuonna 2009 eli sama kuin tänä vuonna. Maksun laskennassa käytettävä perustekorko laskee 1.1.2009 alkaen 3,00 %:iin oltuaan 4,75 % vuoden 2008 loppupuoliskolla. Alentamaton työeläkemaksu % palkoista 2008 2009 Vanhuuseläke 2,9 2,9 Työkyvyttömyyseläke 1,8 1,6 Työttömyyseläke 0 0 Tasausosa 16,6 16,8 Muut osat 1,1 1,1 Perusmaksuprosentti 22,4 22,4 Työkyvyttömyysmaksun tilapäinen alennus vuonna 2009 Alennus on samansuuruinen kuin tänä vuonna eli enimmillään 1,0 % palkoista. Enimmäismääräisen alennuksen saa, jos palkkasumma vuodelta 2007 on alle 1,650 milj. euroa. Jos palkkasumma on välillä 1,650 26,400 milj. euroa, alennus on 1,0 0 % palkoista. Alennusta ei saa, jos palkkasumma ylittää 26,400 milj. euroa. Jos yritys on aloittanut vuoden 2007 jälkeen, käytetään vakuutushakemuksen Työnantajan maksuosuus pysyy ennallaan, työntekijän osuus nousee 0,2 prosenttiyksikköä. mukaista tai arvioitua palkkasummaa. Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista 2008 2009 Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 4,1 4,3 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 5,2 5,4 Työnantajan osuus keskimäärin 16,8 16,8 Keskimääräiset maksut Pienillä työnantajilla, joilla palkkasumma on enintään 1,650 milj. euroa, maksu ilman hyvityksiä on 21,4 % palkoista. Kun keskimääräiset hyvitykset (0,3 % palkoista) otetaan huomioon, keskimääräiseksi maksuksi saadaan noin 21,1 %. Työnantajat, joiden palkkasumma on välillä 1,650 26,400 milj. euroa, keskimääräinen maksu on 21,1 22,1 %. Jos palkkasumma on vähintään 26,400 milj. euroa, keskimääräinen maksu on 22,1 % hyvitysten jälkeen. Tilapäisen työnantajan maksu on aina 22,4 % palkoista. Yrittäjän YEL-maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2009. Alle 53-vuotiaiden yrittäjien maksu on 20,8 % ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 21,9 %. Perustekorko laskee 3 %:iin vuoden 2009 alussa. Työttömyyseläkkeestä voi vielä tulla kustannuksia lähivuosina Työttömyyseläkkeet poistuvat siirtymäkauden jälkeen. Työttömyyseläke koskee vain vuonna 1949 ja aikaisemmin syntyneitä. Erillistä työttömyyseläkeosaa ei maksussa enää ole, mutta omavastuun piirissä oleville työnantajille kustannuksia voi vielä tulla. Työnantajan kustannusten kannalta on olennaista se, onko henkilön työskentely jatkunut vielä vuoden 2006 jälkeen. Jos henkilö ehtii ansaita vuodesta 2007 alkaen työansioita vähintään 23 840 euroa (vuoden 2009 tasossa), niin hänen työttömyyseläkkeensä kustannetaan kokonaan tasausmaksulla. Eläkkeestä ei siis tällöin aiheudu suurellekaan työnantajalle erillistä kustannusta. 9
Mitä uutta? Työkyvyttömyysmaksu riippuu suuryrityksen työkyvyttömyysmenosta Vuoden 2009 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2006 ja 2007 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, osatyökyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Työnantajat on jaettu tällä perusteella 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuun. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhemmin työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,650 26,400 milj. euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysipainoisesti. Edellä esitetyt maksut vastaavat perusluokkaa 4, johon kuuluvilla yrityksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla. Perusluokan kokonaismaksu ei riipu vakuutetun iästä. ERKKI NOKELAINEN matemaattinen osasto Työeläkeotteesta saat hyödyllistä tietoa Ilmarinen postitti asiakkailleen yhteensä 713 000 työeläkeotetta. Otteen saivat kaikki 18 67-vuotiaat työntekijät ja yrittäjät, joille on kertynyt yksityisen alan työeläkettä. Työeläkeote lähetetään vuosittain ja uusi ote valmistuu loppukeväästä 2009. Työeläkeotepalvelu onnistui hyvin. Palautetta otteista tuli odotettua vähemmän. Noin 8 000 otti yhteyttä puhelinpalveluun. Aktiivisemmin eläkeotteestaan kysyivät vanhemmat ikäluokat. Yleisimmät kysymykset koskivat julkisen sektorin eläketurvaa, josta otteella ei ollut tietoja, sekä eläkkeen laskentaa. Työsuhteiden selvityspyyntöjä tuli 3 000, joista noin puolet on johtanut selvittelyyn. Valitse verkko-ote Työeläkeotettaan verkkopalvelussa on käynyt katsomassa vähän yli 50 000 henkilöä. Asiakkaanamme voit jo nyt valita paperisen otteen sijaan verkkosivuillamme olevan työeläkeotteen, jolloin saat sen nähtäväksesi heti tuoreeltaan. Verkkopalveluun pääset verkkopankkitunnuksillasi. Jos otat käyttöösi tekstiviesti- tai sähköpostimuistutuspalvelun, kerromme kun uusi työeläkeote on verkossa. Postitse uusi työeläkeote tulee ensi vuonnakin touko-marraskuussa. Valitse sähköinen työeläkeote Ota käyttöösi tekstiviesti- tai sähköpostimuistutuspalvelu, niin kerromme kun uusi työeläkeote on verkossa. Paljonko eläkettä? Työeläkeotteen tarkoituksena on kertoa, mitä tietoja kullekin on eläkerekistereihin kirjattu ja kuinka paljon eläkettä niiden perusteella on kertynyt otteen lähettämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä. On tärkeää tarkistaa otteesta omat työskentelytietonsa. Näin varmistaa, että eläke lasketaan aikanaan oikeiden tietojen mukaan. Jos eläkeikään on vielä aikaa, otteen kertyneen eläkkeen pieni määrä saattaa yllättää. Nuorelle työntekijälle eläkettä ei vielä ole ehtinyt paljon kertyä, mutta työssä jatkaminen kerryttää lisää eläkettä aina 68 vuoden ikään. Kertyneen eläkkeen määrä ei myöskään kerro sitä, paljonko saisi eläkettä, jos tulisi työkyvyttömäksi. Tehtyjen työvuosien lisäksi työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan yleensä mukaan myös eläkkeellä oloaika 63 ikävuoteen saakka. Yli 50-vuotiaille työntekijöille ja kaikille yrittäjille on kertyneen eläkkeen lisäksi arvioitu, paljonko nykyansioilla eläkettä on odotettavissa 63, 65 ja 68 vuoden iässä. Kun jatkaa työssä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläkettä karttuu 4,5 % vuodessa aina 68 vuoden ikään saakka. Korkeampi karttuma tuntuu jo eläkkeessä. Jos työtulo on esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa eli 30 000 euroa vuodessa, jatkamalla työssä 65 vuoden ikään asti saisi vanhuuseläkettä 225 euroa enemmän kuukaudessa kuin 63-vuotiaana. Otteen avulla yrittäjän on helppo seurata eläkkeensä kertymistä ja tarvittaessa tarkistaa työtulonsa hyvissä ajoin tasolle, joka antaa riittävän, työpanosta vastaavan eläkkeen. 10
Verkko-ote riittää jatkossa Sähköiset palvelut kiinnostavat kustannustoimittajaa Kustannustoimittaja Pertti Vehkalahti WSOY:ltä arvostaa työeläkeotteen antamaa tietoa ja on valmis ottamaan sähköisen otepalvelun käyttöönsä. WSOY:ssä kustannustoimittajana työskentelevä Pertti Vehkalahti, 38 v, sai Ilmariselta työeläkeotteen postitse kotiinsa. Ymmärsitkö heti, mistä otteessa on kysymys? Kyllä ymmärsin ja olin työeläkeotteesta kuullut jo etukäteenkin. Otteesta näkyy työhistoriani ja siitä tähän asti kertynyt eläke, mitä pidän erittäin hyödyllisinä ja tärkeänä tulevaa eläkettäni ajatellen. Työeläkeotteen mukana tullut materiaali selvitti, miten työeläkettä pitää lukea. Huomasitko omassa otteessasi puutteita työhistorian osalta? Otteessahan näkyy vain yksityisillä työnantajilla tehty työ, ja nämä työsuhteet oli minulle merkitty täysin oikein. Olen tehnyt töitä kunnalle ja valtiolle, ja näistä töistä kertynyt eläke ei otteessa näy. Muualta kuin yksityiseltä puolelta karttunut eläke pitää käydä tarkistamassa esimerkiksi Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen palveluista. Oliko työeläkeote sinulle hyödyllinen? Ehdottomasti. Olen ymmärtänyt, että jossain tulevaisuudessa siintävän eläkkeeni määrä lasketaan kaikkien työvuosien ansioiden perusteella. Siksi on tärkeää, että työhistoriani on rekistereissä ajan tasalla ja oikein. Yllättikö sinut otteesta näkyvä tähän asti kertyneen eläkkeesi määrä? Ei se yllättänyt. Kertynyt eläkkeeni on vielä varsin pieni, mutta se on täysin ymmärrettävää, koska olen tehnyt töitä tutkijana apurahalla ja siis myös julkisilla työnantajilla. Iästäni ja vallinneesta laista johtuu, että alle 23-vuotiaana tehdyistä töistä ei minulle ole eläkettä kertynyt. Ilmarisella on oma sähköinen työeläkeotepalvelu, jossa asiakkaamme voi tarkistaa työeläkeotteensa ja täyttää työsuhteiden korjauspyyntölomakkeen. Palvelussa on mukana myös vanhuuseläkelaskuri. Palvelun kautta voi ilmoittaa, haluaako tarkistaa vuoden 2009 otteen vain verkkopalvelun kautta heti sen valmistuttua aina kuluvan vuoden huhtikuussa. Olisitko valmis ottamaan palvelun käyttöön? Pertti Vehkalahti tarkistaa työeläkeotteensa mieluiten verkossa. Nyt palvelusta kuultuani ja siihen tutustuttuani aion sen ottaa käyttöön. Kannatan ehdottomasti erilaisten palveluiden sähköistämistä, ja tämän palvelun käyttöä helpottaa sinne kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla. Lisäksi palvelussa voi näköjään ottaa käyttöön muistutuspalvelun, jonka avulla saan tiedon uuden otteen valmistumisesta sähköpostilla tai tekstiviestillä. Voit ilmoittaa eläkkeelle siirtyvän työsuhteen päättymistiedot verkossa Työnantaja voi nyt ilmoittaa työsuhteen päättymis- ja ansiotiedot helposti verkon kautta, kun työntekijä on jäämässä vanhuuseläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Verkon kautta voi ilmoittaa myös osa-aikatyön muutoksista, kun työntekijä on jo osa-aikaeläkkeellä. Ilmoituksia voi tehdä myös ennakkoon. Eläkehakemuksen saatuamme lähetämme työnantajalle kirjeen, jossa on ohjeet ilmoituksen tekemiseksi. Tiedot annetaan Vakuutuspalvelun Eläketietopyynnöt osiossa. Palvelu on helppokäyttöinen, luotettava ja nopeuttaa eläkeasian käsittelyä. Palvelun käyttämiseksi tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Jos tunnuksia ei ennestään ole, saat ne soittamalla numeroon 010 284 3573. 11
Mitä uutta? Viimeiset ansiotiedot tarvitaan työnantajalta ennen eläkkeen laskemista Työntekijän lopullinen eläke voidaan laskea sen jälkeen kun työnantaja on antanut viimeiset ansiotiedot eläkkeelle jäämiseen saakka. Tarvitsemme tiedot sekä vanhuus- että osa-aikaeläkettä haettaessa. Esimerkiksi osa-aikaeläkettä varten tarvitaan ansiot osa-aikatyöhön jäämiseen saakka ja mahdollisimman tarkka arvio osa-aikatyön aikaisista ansioista, sanoo Tarja Hurskainen eläkeosastolta. Eläkehakemus on hyvä tehdä aikaisintaan kaksi kuukautta etukäteen. Työntekijän eläkehakemuksen saavuttua Ilmarinen lähettää työnantajalle ansiotietopyynnön. Käsittelyä nopeuttaa, jos työnantaja vastaa Ilmarisen ansiotiedusteluun sähköisesti käyttäen Ilmarisen verkkosivuilla olevaa Vakuutuspalvelua. Eläkepäätöksen antaminen jää usein lähelle eläkkeelle jäämisen ajankohtaa. Se, missä vaiheessa yritykset ilmoittavat ansiotietoja, riippuu yleensä heidän palkanmaksurytmistään ja myös siitä, onko työntekijä kuukausipalkkainen vai tuntitai urakkapalkkainen. Ilmarisen tavoitteena on antaa eläkepäätös viimeistään sen kuukauden aikana, jona henkilö siirtyy eläkkeelle. Tässä olemme onnistuneet hyvin eikä hakijan toimeentuloon ole tullut katkosta. Osa-aika- ja vanhuuseläkepäätöksistä 97 prosenttia on annettu viimeistään eläkkeen alkamiskuukauden aikana, Hurskainen kertoo. Ovenia hallinnoi Ilmarisen kiinteistöjä Ensi vuonna Ovenia hallinnoi mm. ilmarisen Kämpin kiinteistöä. Ilmarinen on valinnut Ovenia Oy:n kumppanikseen vastaamaan kiinteistöomaisuutensa hallinnoinnista 1.1.2009 alkaen. Uudet yhteystiedot Asiakaspalvelu: puh. 020 130 265, asiakaspalvelu.ilmarinen@ovenia.fi Toimitilojen vuokrasopimusasiat: puh. 020 130 262, toimitilavuokraus.ilmarinen@ovenia.fi Ilmarisen asuntojen vuokraus ja vuokrasopimukset hoidetaan jatkossa Ovenian asuntovuokrauksen kautta. Asuntojen vuokrasopimusasiat: puh. 020 130 260, asunnot@ovenia.fi Lisätietoja Ovenian palveluiden sisällöstä antaa vuokrauspäällikkö Ville Laurila, ville.laurila@ilmarinen.fi, puh. 040 501 0040 Ilmarinen mukaan kotimaisiin kasvuyrityksiin sijoittavaan rahastoon Ilmarinen on lähtenyt mukaan Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sekä Kuntien eläkevakuutuksen, Valtion Eläkerahaston, Eläke-Fennian, Eläke-Tapiolan, OP-Henkivakuutuksen, OP-Eläkekassan ja Eteran perustamaan yhteiseen Kasvurahastojen Rahastoon, joka sijoittaa kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Uuden rahastojen rahaston pääoma on 135 miljoonaa euroa, josta työeläkeyhteisöjen sitoumukset ovat yhteensä 60 prosenttia ja Teollisuussijoituksen 40 prosenttia. Kasvurahastojen Rahasto Ky:n toiminta käynnistyy joulukuussa. Rahasto tekee sijoituksia Suomessa toimiviin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Sijoituksia voidaan tehdä kaikille toimialoille, kiinteistöjä lukuun ottamatta. Uusi rahasto pyrkii sijoittamaan vuosittain kahdesta neljään rahastoon yhteensä 30 50 miljoonaa euroa markkinatilanteesta riippuen. Pääosan sijoitussitoumuksistaan Kasvurahastojen Rahasto tekee toimintansa jo vakiinnuttaneiden hallinnointiyhtiöiden rahastoihin. Työeläkeyhteisöt haluavat osaltaan täydentää kotimaista riskirahoitusmarkkinaa ja sijoittaa kotimaisiin kasvuyrityksiin. Samalla hajautamme alkuvaiheen yrityksiin sisältyviä sijoitusriskejä, perustelee Ilmarisen johtaja Esko Torsti, joka tulee toimimaan uuden rahaston sijoitusneuvoston puheenjohtajana. 12
Työttömyysturvan omavastuumaksun perintä alkaa Työeläkeuudistuksen yhteydessä päätettiin työttömyyseläkkeen lakkauttamisesta. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulosta huolehditaan eläkkeen sijasta työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella. Vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneiden osalta työttömyyseläkejärjestelmä jatkuu entisellään. Viimeiset työttömyyseläkkeet maksetaan vuonna 2012. Osana työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden rahoitusta suurilta työnantajilta aletaan periä omavastuumaksuja 1.1.2009 alkaen. Lisäpäiviin oikeuttavaa ikärajaa korotettiin uudistuksessa 57 vuodesta 59 vuoteen. Lisäpäiväoikeus voi jatkua 65 vuoden ikään saakka. Työttömän lisäpäiväoikeus edellyttää, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen työttömyysturvan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivien päivärahojen maksamisesta huolehtivat työttömyyskassat ja Kela. Työnantajan omavastuumaksu Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Omavastuumaksun määrää ja perii Työttömyysvakuutusrahasto työttömyyskassojen ja Kelan antamien tietojen perusteella. Työnantaja joutuu maksamaan omavastuumaksun, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä on irtisanomisen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Omavastuumaksu peritään myös silloin, kun irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu henkilön täytettyä 63 vuotta tai henkilö on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Omavastuumaksu koskee niitä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää 1,5 miljoonan euron alarajan. Määräävää on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Omavastuumaksu kasvaa lineaarisesti täyden omavastuun rajalle 24 miljoonaan euroon, jolloin omavastuumaksu on 80 % etuusmenosta. Palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa. Vuoden 2008 palkkakertoimella tarkistettu palkkasumman alaraja on 1 686 000 euroa ja yläraja 26 976 000 euroa. Keskimäärin omavastuumaksun arvioidaan olevan noin 10 500 euroa irtisanottua työntekijää kohden vuodessa enimmillään neljältä vuodelta. Maksu koskee myös jo ennen tulevaa vuodenvaihdetta irtisanottuja työntekijöitä. Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden osalta. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvovat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Lisätietoa saa Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta osoitteesta www.tvr.fi kohdasta Suurtyönantajan omavastuumaksu ja puhelimitse numerosta 09 6803 7327, Kaarina Vilppula. Verkkosivuilta löytyy myös omavastuumaksulaskuri, jonka avulla työnantaja voi tapauskohtaisesti laskea alustavia arvioita mahdollisen omavastuumaksun suuruudesta. HANNA HALLA Työttömyysvakuutusrahasto Yrittäjän työttömyysturvalla yhteys työtuloon Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä yrittäjäkassaan, jos hänen YEL tai MYEL- työtulonsa on vähintään 8 520 euroa vuodessa. Jos henkilö katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, mutta hän ei eläkelainsäädännön mukaan ole YEL- tai MYEL-vakuutettu, pitää eläkepalkan (TyEL) olla vähintään 710 euroa kuukaudessa (8 520 /vuosi). Yrittäjän tulee olla vakuutettuna yrittäjäkassassa vähintään kaksi vuotta ja samanaikaisesti toimia yrittäjänä saadakseen oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Uuden yrittäjän työssäoloehto voi täyttyä jo 18 kuukauden jäsenyydellä. Yrittäjä saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivän ajalta. Yrittäjillä on kaksi itsenäistä kassaa työttömyyskassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa ( SYT) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa (AYT). SYT-kassan minimitason jäsenmaksu on 73,44 euroa vuodessa (v. 2009). Työttömyysvakuutuksen suuruus ei saa ylittää YEL/MYEL tai TyEL-vuosityötuloa vakuutusvuotena. Yrittäjäjärjestö ja yrittäjäkassa erillään SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut viime vuosien aikana ja on nyt yli 12 000, kertoo kassan johtaja Maritta Onnela. Osa yrittäjistä on liittynyt myös yrittäjäjärjestöön. Jäsenyys ei kuitenkaan merkitse sitä, että yrittäjä olisi samalla myös työttömyyskassan jäsen. Yrittäjän täytyy hakeutua itse työttömyyskassan jäseneksi saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa, Onnela muistuttaa. Varsinkin palkansaajana aiemmin työskennelleen henkilön on syytä tarkistaa oma tilanteensa. Vakuutus pitää ottaa oikeasta kassasta, sillä lain mukaan yrittäjäksi katsottavalla henkilöllä ei ole valinnanvaraa työttömyysvakuutuksen suhteen. Myöhäinen siirtyminen yrittäjäkassaan voi aiheuttaa katkoksen työttömyysturvaan, Onnela sanoo. Lisätietoja: www.syt.fi, neuvonta@syt.fi 13
Työhyvinvointi Teksti: Raili Oksa Työhyvinvoinnilla on suora yhteys yrityksen menestykseen Kuva: Corbis Henkilöstöön panostamalla saavutetaan motivoituneempia ja työkykyisempiä työntekijöitä. Työhyvinvointi on yhä keskeisemmässä asemassa työelämän kehittämisessä, ja useasta syystä. Ilmarisen yritysjohdon seminaarissa Työkyvyllä tulosta todistettiin usean puhujan voimin, että satsaukset työhyvinvointiin ovat yritykselle kannattava investointi. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas totesi työhyvinvoinnin edistämisen olevan kaikkien etu, valittiinpa näkökulmaksi yksilö, yritys tai koko yhteiskunta. Erityisesti hän korosti työhyvinvoinnin panostusten vaikutusta työllisyysasteen parantumiseen. Tämä on tärkeä tekijä myös työeläkejärjestelmän kestävyyttä arvioitaessa. Työeläkejärjestelmän kantokykyyn pyrittiin vaikuttamaan myös vuoden 2005 eläkeuudistuksella, joka tarjosi työssä jatkamiseen niin keppiä kuin porkkanaa. Keppinä toimii elinaikakerroin, joka pitkällä aikavälillä ryhtyy leikkaamaan eläkkeitä, ja porkkanana ns. superkarttuma. Niin tärkeitä kuin nämä kaksi tekijää ovatkin, ne eivät Sailaksen mukaan vielä yksin ratkaise ihmisten työssä jatkamista. Työhyvinvoinnin lisäksi vaakakupissa painavat yksilöiden omat kokemukset työn sisällöstä ja työpaikan ilmapiiristä. Lähiesimiehellä on erittäin merkittävä rooli siinä, jatkaako ihminen työelämässä vai ei, hän huomautti. Ihmiset on huomioitava työelämässä yksilöinä Työministeri Tarja Cronberg painotti puheessaan yksilön huomioon ottamista. Työelämässä ei ole standardiratkaisuja. Yksilölähtöinen ajattelutapa voi tuntua työnantajasta raskaalta, mutta se kannattaa, hän totesi perustellen näkemystään sillä, että sitä kautta saadaan työssään tuottavia yksilöitä. Yksittäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpidosta on muodostumassa yritykselle keskeinen menestystekijä työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Hyvinvoiva Lähiesimiehillä on erittäin merkittävä rooli siinä, jatkaako ihminen työelämässä vai ei. Harri Sailas toimitusjohtaja, Ilmarinen 14
Panostus työkykyyn tuottaa tulosta Jorma Mikkonen Lassila& Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj:n toimialajohtaja Jorma Mikkonen esitteli Työkyvyllä tulosta -seminaarissa Sirius-hanketta, jolla yhtiö on ryhtynyt aktiivisesti johtamaan työkykytoimintaa. Meillä on sataprosenttinen intressi ylläpitää henkilöstömme työkykyä. Henkilöstö on keskeisin voimavaramme ja menestyksemme perusta, ja sitä paitsi suurena yrityksenä olemme täydessä vastuussa työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista, Mikkonen perusteli motivaatiota hankkeen käynnistämiseen. Yhtiön aikaisemmat ohjelmat työkyvyn edistämiseksi ovat Mikkosen mukaan jääneet lähinnä henkilöstöhallinnon prosesseiksi, koska niistä on puuttunut linkki tuottavuuteen. Nyt lähdettiin liikkeelle laskentalähtöisestä ajattelusta. Sirius-hankkeessa keskitytään toimenpiteisiin, joiden taloudellista vaikuttavuutta kyetään mittaamaan. Työkykytoimintaan tehtävät panostukset nähdään kustannusten sijaan investointeina, joiden tuottoa mitataan. Tavoitteena viisivuotiskaudella oli työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten puolittaminen kolminkertaistamalla panostukset työkykytoimintaan. Investoinnit ovat osoittautuneet taloudellisesti kannattaviksi. Samanaikaisesti rakennamme henkilöstölle terveellisempää ja turvallisempaa työympäristöä. Uskomme myös, että hanke edistää henkilöstön jaksamista ja sitoutumista yhtiöön työuran eri vaiheessa sekä parantaa työnantajaimagoamme kiristyvillä työmarkkinoilla. Hankkeen välitilinpäätös osoittaa, että tuloksia on syntynyt. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet yli 20 prosenttia, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeet yli 30 prosenttia ja näistä aiheutuvat kustannukset yli 50 prosenttia. Myös tapaturmien määrä on vähentynyt ja niiden hoito tehostunut merkittävästi. Tulokset ovat osoittaneet, että tämä on aidosti hanke, jossa yrityksen omistajien, yrityksen ja henkilöstön intressit ovat yhdenmukaisia, Mikkonen totesi. Turhat kustannukset syntyvät siitä, että työhyvinvointitoimintaa ei johdeta. Timo Aro eläkejohtaja, Ilmarinen työntekijä ei Cronbergin mukaan ole ainoastaan tuottava, vaan hän on myös sitoutunut työhönsä ja työnantajaansa. Ministerin mukaan yritysten on pakko pohtia entistä enemmän työnantajakuvaansa, kun kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy ja ihmiset arvioivat työpaikan vetovoimaisuutta työpaikkaa vaihtaessaan. Tulevaisuuden rekrytointivaltteina hän pitikin yritysten satsauksia osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Masennus verottaa tuottavuutta Masennus on varsin tavallinen sairaus suomalaisen työikäisen väestön keskuudessa. Vakavaa masennusta sairastaa vuosittain yli 200 000 suomalaista ja joka viides jossakin elämänsä vaiheessa. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen kertoi, että masennustiloista aiheutuva työkyvyttömyys on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti 1900- luvun lopusta lähtien. Yhteiskunnalle masennus on merkittävä haaste jo siitä aiheutuvien huomattavien kustannusten vuoksi. Masennusperusteisen työkyvyttömyyden kustannukset työkyvyttömyyseläkemenoineen ja sairauspäivärahoineen ovat yhteensä yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Masennus on monikasvoinen oireyhtymä, josta Honkosen mukaan voi kuitenkin parantua: Oikea-aikaisella, aktiivisella ja monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan tukea masennukseen sairastuneen työ- ja toimintakykyä. Pelkän sairauspoissaolon myöntäminen ei ole asianmukaista hoitoa. Useimmat masennusta sairastavat pystyvät jatkamaan työssään kokonaan ilman sairauspoissaoloja. Masennukseen ei voi nimetä yhtä yksittäistä syytä. Tutkittaessa sairauden ja työelämän yhteyttä on todettu, että tuottavuus- ja joustavuusajattelu ovat kasvattaneet paineita työpaikoilla. Niitä ovat lisänneet myös epävarmuus, kilpailu, määräaikaiset työsuhteet, työtahdin kiristyminen ja jatkuva muutos. Niin ikään työtehtävät ja -ympäristöt ovat muuttuneet aikaisempaa haastavammiksi. Työpaikoilla yhteistoiminnassa sovitut varhaisen tuen, sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun hyvät käytännöt luovat edellytykset masentuneen työssä jatkamiselle tai masennuksesta toipuneen onnistuneelle työhön paluulle, Honkonen painotti. Rahalla on myös kääntöpuolensa Ilmarisen eläkejohtaja Timo Aro tiivisti esityksensä kolmeen viestiin. Ensimmäinen niistä oli se, että työpaikoilla on yhä enemmän sellaisia ihmisiä, joilla on terveysongelmia. Toiseksi, jos emme tätä 15
Työhyvinvointi ymmärrä, meillä on edessämme kustannuksia, jotka ovat ainakin osittain turhia. Turhat kustannukset syntyvät siitä, että työhyvinvointitoimintaa ei johdeta. Aron kolmas viesti taas oli se, että työhyvinvoinnin edistämisessä ei ole kyse pelkästään terveydentilasta. Työhyvinvoinnissa on ennen kaikkea kysymys siitä, että ymmärrämme ne tarpeet, jotka henkilöstöllä on oikeudenmukaiseen johtamiseen ja toisaalta osaamisen järjestelmälliseen kehittämiseen. Terveysongelmat ovat vain yksi osa tässä kokonaisuudessa, hän korosti. Aro kertoi esimerkin Ilmarisen ja asiakasyrityksen yhteistyöstä, jonka tuloksena poissaolot oli saatu hallintaan. Tehdyillä toimilla saatiin huomattavia säästöjä niin yrityksen omissa kuin terveydenhuollon kustannuksissa. Hän kuitenkin muistutti, että kustannussäästöt ovat vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli on se, että henkilöstöön panostamalla saavutettiin motivoidumpia ja työkyisempiä työntekijöitä. Nämä satsaukset paransivat yrityksen tuottavuutta ja antoivat kilpailuetua. Vuoden henkilöstöteon Ilmarinen-palkinto TeliaSoneralle Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ja Ilmarinen palkitsivat yhdeksännen kerran Vuoden henkilöstöteon Ilmarinen-palkinnolla. Vuoden henkilöstöteon palkinnon voitti tänä vuonna TeliaSonera Finland Oyj:n Osaajakeskushanke, joka auttaa henkilöstöä uudelleensijoittumisessa. Palkitsemistilaisuudessa vasemmalta: Telia- Soneran Osaajakeskuksen johtaja Monika Snellman, Osaajakeskuksessa työskennellyt Varpu Rauhala, henkilöstöjohtaja Juha Pentti, Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ja toiminnanjohtaja Leena Malin HENRY ry:stä. Vuoden henkilöstöteko on teko tai hanke, jolla on merkitystä organisaation työhyvinvoinnin ja organisaation liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Valinnalla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöä ja hyvinvointia työpaikoilla. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas luovutti 10 000 euron suuruisen palkinnon voittajalle HENRY Foorumissa 4.11.2008. Työeläkeyhtiönä Ilmarinen haluaa tukea suomalaisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Hyvästä henkilöstöjohtamisesta ja työhyvinvointiin panostamisesta hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijä, työnantaja sekä koko yhteiskunta. Hyvinvoivat työntekijät jaksavat tehdä töitä pitempään ennen eläköitymistä. TeliaSoneran Osaajakeskus-hanke on ollut hyvä esimerkki siitä, miten työnantaja ottaa vastuuta työntekijästään ja tukee tämän työssäjaksamista ja jatkamista, Harri Sailas sanoi puheessaan. TeliaSoneran Osaajakeskus-hanke TeliaSonerassa oli toiminnan uudelleen suuntaamisen seurauksena nähtävissä alueita, joissa toimintaa joko supistettiin tai lakkautettiin, ja toisaalta alueita, joille organisaation oli jatkuvasti rekrytoitava uusia osaajia. Osaajakeskus perustettiin huolehtimaan henkilöstöstä tämän muutoksen keskellä. Osaajakeskus tarjoaa työntekijöille muutosvalmennusta, koulutusta ja harjoittelupaikkoja sekä turvaa mahdollisuuden hakea töitä normaalia irtisanomisaikaa kauemmin. Osaajakeskuksen ensisijainen tavoite on löytää talon sisältä osaavia henkilöitä avautuviin tehtäviin ja tukea näin liiketoimintaa. Osaajakeskus auttaa myös vastaamaan uusiin haasteisiin talon ulkopuolelle siirryttäessä. Tuomariston perustelut voittajan hankkeelle TeliaSonera pystyy osoittamaan hankkeellaan selkeitä tuloksia, mm. kustannussäästöt rekrytoinneissa ja perehdytyksessä, työnantajaimagon ja työtyytyväisyyden parantuminen sekä sairauspoissaolojen kehittyminen toimialaan nähden suotuisammaksi. TeliaSoneran työntekijät ovat tyytyväisiä Osaajakeskuksen toimintaan: 89 prosenttia työntekijöistä antoi alkuvuodesta 2008 Osaajakeskuksen toiminnalle arvosanan hyvä tai erinomainen. 16
Elämäni kunnossa Arjen ilot kannattaa poimia ihan itse Kirjoittaja Ritva Enäkoski on viestintäkouluttaja, kirjailija, toimittaja ja yrittäjä. Kuva: Esko Tuomisto Ihan tavallinen arkiaamu. Tai ei sittenkään! Aurinko pilkisti harmaan pilviverhon raosta. Aurinko! Miten olen sitä kaivannut! Eilen talon yli pyyhkäisi sellainen puhuri, että kynttilälyhdytkin siirtyivät naapurin puolelle. Aurinkoinen sää oli odottamaton ilo. Teksti: Ritva Enäkoski Odottamaton ilo oli myös ne viisi fasaanityttöä, jotka monen viikon jälkeen saapuivat yllättäen syömään. Isäfasaani käy joka päivä. Mikä piipitys ja kurnutus säesti fasaanityttölaumaa. Minut ne kiersivät kaukaa, mutta pähkinät maistuivat, sain anteeksi omalla pihallani olon. Odottamaton ilo ravitsee sielua ja mieltä, jos sen malttaa antaa ulottua sieluun ja mieleen asti. Jos vain toteaa, että ainahan sitä aurinko paistaa ja linnut laulaa, ilon voima jää kokematta. Me aikuiset tarvitsemme iloa voimavaraksi. Jos olisikin yksi yhteinen neuvo kaikille ihmisille, voisi itseään kutsua ilon lähettilääksi. Se, mikä tuntuu hyvältä, on niin perinjuurin henkilökohtainen kokemus. Jos kääntää ilon kokemuksen voimavaraksi, voisi ajatella omaa jaksamistaan siten, että meillä on sekä voimaa lataavia tekijöitä että voimia verottavia tekijöitä. Tärkeä kysymys itselle on, ovatko voimat tasapainossa? Ja onhan reservissä varoja pahan päivän varalle? Älä suostu siihen, että et jaksa, että aina sataa ja että kaikki on aina pielessä. Elämä ei ole epäreilua, elämä vain on. Maailma ei ole paha, maailma ei kohtele ketään epäoikeudenmukaisesti. Ihminen voi tehdä pahoja tekoja, ei maailma, ja ihmiset ovat lakinsa ja mallinsa itse laatineet. Kun voimat ovat vähissä, ei jaksa olla jalo edes itselleen. Siksi kannattaakin aloittaa oman itsensä huolto ennen kuin on tiskirättinsä näköinen ja oloinen. Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä välittämään itsestään ja tehdä itselleen hyviä asioita. Se ehkä vaatii ripauksen tervettä itsekkyyttä, mutta se kannattaa. Elämän mittaa emme tiedä, mutta omiin elämänpäiviimme me voimme vaikuttaa niin kauan kuin ymmärrämme. Kun emme enää ymmärrä, on toisten vuoro auttaa ja rakastaa meitä ihmisinä. Ryhdy itsesi elämänvalmentajaksi! Oy Minä Ab:n jaksaminen koostuu niin psyykkisistä, fyysisistä, sosiaalisista kuin henkisistäkin osioista. Miten lataat psyykkistä hyvinvointiasi? Kuormitatko 17
Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä välittämään itsestään. Ritva Enäkoski Äärirajoilla voi käydä, mutta äärirajoilla ei voi elää, Ritva Enäkoski muistuttaa. Kuva: Esko Tuomisto liikaa, huolestutko niistäkin asioista, joista huolestuminen ei sinulle kuulu ja joihin et voi vaikuttaa? Mielen kuorma kasvaa stressin myötä joskus hyvinkin suureksi. Stressi sairastuttaa nopeammin kuin paha kolesteroli. Viihdeteollisuus, artistit ja esiintyjät saavat kiittää tuloistaan naisia, yleensä vielä keski-ikäisiä naisia, jotka ovat kulttuurin ja viihteen suurkuluttajia. Mitä me saamme konserteista, taidenäyttelyistä, teatterista, matineoista? Me nautimme elämyksistä ja samalla saamme mielen voimaa pahan päivän varalle. Miten ruhosi voi? Unohda hampaat irvessä treenit ja ryhdy oman itsesi personal traineriksi. Mieti, mistä nautit, mitä tarvitset ja lähde liikkeelle. Aloita pienestä. Jos olet jo aloittanut, houkuttele itsesi kehittymään. Oletko muistanut pitää huolta läheisistä rakkaista ja ystävistäsi? Oletko pitänyt yhteyttä heihin? Rakas opettajani ja lapsuuteni naapuri täytti juuri 80 vuotta. Hänen syntymäpäiväkutsussaan luki: Hyvät ystävät ovat kuin tähdet, et näe niitä aina, mutta tiedät, että ne ovat olemassa. Onko suurempaa voimavaraa kuin rakas läheinen, joka hyväksyy sinut sinuna, ymmärtää ja rakastaa. Niin usein unohdamme sanoa läheisillemme, miten paljon he meille merkitsevät. Se, niin kuin kiitoskin, olisi helppo voimapaukku toiselle. Tai kuten eräs tuttavatar sanoi: Itseäni olen kiittänyt ja kiitosta on riittänyt. Jos ei kukaan muu rakasta ja kiitä, rakasta ja kiitä edes sinä itseäsi. Työyhteisö on arjen tärkeä voimavara. Jos ei ole työtä, on hyvä olla jokin yhteisö, johon kuulua. Jos ei yhteisö tule sinun luoksesi, mene sinä yhteisön luokse. Itse olen Hyksin Syöpätautienklinikan Tuki ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja saan valtavasti voimaa siitä työstä. Työyhteisö voimavarana sisältää erilaisuuden ymmärtämisen, siitä nauttimisen tai sen sietämisen. Rankkaa on, kiirettä pitää, palautetta ei saa, palkka ei tahdo riittää ja vaatimukset aina vain kasvavat. Kun miettii, miten monta tuntia päivässä työyhteisössä viettää, sen ilmapiirin laatuun kannattaa vaikuttaa. Ongelmat vievät voimaa, ratkaisujen keksiminen aiheuttaa jopa yksilön aivoissa uusia oppimispolkuja. Ratkaisukeskeisyyteen voi valmentautua. Jos olisikin yrityksissä mokausten paljastuspäiviä, voisi olla myös ongelmienpoistopäiviä. Yhdessä löytää enemmän ratkaisuja kuin yksin murehtiessa. Kun työ on palkitsevaa, eläkkeelle ei ole kiire. Kun kokee arvostusta työyhteisössä, tulee kuulluksi ja saa vaikuttaa työhönsä, haluaa jatkaa sitä. Esimiesten tulisi olla valmentavia johtajia, valmentaja kantaa huolta valmennettavasta ja osaa kannustaa oikealla hetkellä. Ritvan vinkit arjen iloiksi Pysähdy hetkeksi, älä tee mitään. Nauti tästä hetkestä. Joutilaisuuskin on lataavaa. Hae tasapainoa, ole rehellinen, ole armollinen itsellesi. Kerää ilon kokemuksia, anna niiden vaikuttaa, hytkähdyttää. Nauti pienistä iloista, harvoin on isoja iloja tarjolla. Ole itsesi valmentaja, vaali elämänlaatua. Ole voimavara toisille, huomaaminen on välittämistä. Naura ja nauti, oikeasti, ei epäaidosti. Syö terveellisesti, liiku riittävästi, ajattele myönteisesti, nuku tarpeeksi. Tee pieni päätös päivässä: ota listasta vaikka vain yksi ja toteuta se jo tänään. Eräs yritysjohtaja esitti kysymyksen: Mitä on 3 x 8 =? No, sehän on 24. Hän sanoi, ettei liene sattumaa, että vuorokaudessa on 24 tuntia. Jos olisimme viisaita ja huolehtisimme tasapainoisesta elämästä, 24 tuntia jakautuisi tasaisesti: kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan perheelle, harrastuksille ja ystäville sekä kahdeksan levolle ja unelle. Äärirajoilla voi käydä, vetää itsensä piippuun, mutta äärirajoilla ei voi elää. Elimistö pettää, se on viisaampi kuin ihminen itse, se varoittelee, se vihoittelee. Usko sitä, se on elämäsi tärkein viesti. Ja kuten kauneusalan mainos sanoo: Olet sen arvoinen. 18
Kolumni Uraa! Lehtikuva Jaakko Heinimäki En ole koskaan nähnyt menestyneen miehen katuvan syntymäpäivähaastattelussaan sitä, että hän vietti niin paljon aikaa lastensa kanssa silloin, kun he vielä olivat pieniä. Sen sijaan useamman kerran olen saanut lukea, miten urallaan pitkälle edennyttä kenokaulaa harmittaa nyt 60-vuotiaana, ettei tullut silloin aikanaan annettua tarpeeksi aikaa lapsille. Ehkä elämässä täytyy tosiaan tehdä valintoja sen välillä, näyttäytyykö kotona vai ottaako vastaan haasteita työelämässä. Sitähän ei koskaan tiedä, vaikka haasteita ei kohta tarjottaisi, jos työelämän ohella yrittää elää vähän tähdellisempääkin elämää. Uralla etenemisessä pätee pirullinen lainalaisuus. Sitä etenee urallaan ja saa yhä haastavampia tehtäviä, kunnes saa niin haastavan homman, että ei kykene sitä hoitamaan. Sitten ei enää etene vaan juuttuu juuri siihen tehtävään, jossa vaaditaan kauhalla vaikka annostelu on tapahtunut lusikalla. Tämä urakehitystä kuvaava laki tunnetaan Peterin periaatteena kanadalaisen kasvatustieteilijän Laurence J. Peterin (1919 1990) mukaan. Hän kirjoitti, että organisaatiossa jokainen työntekijä pyrkii kohoamaan pätemättömyytensä tasolle. Käytännössä se merkitsee sitä, että kaiken työn tekevät ne työntekijät, jotka eivät vielä ole saavuttaneet urakehityksensä huippua: hommaa, jota eivät enää kykene hoitamaan. Jos sinä onnistut vielä etenemään urallasi, Peterin periaatteesta seuraa, että jonakin kauniina päivänä sinunkin nykyisessä tehtävässäsi on henkilö, joka ei kykene siitä tehtävästä suoriutumaan. Maailma on tullut valmiiksi, kun kaikki ihmiset ovat saavuttaneet pätemättömyytensä tason. Kukaan ei enää etene urallaan, mutta ei toisaalta pysty hoitamaan myöskään nykyisiä tehtäviään. Sana ura merkitsee yleensä vain työelämän etenemistä. Uraäidiksi ei kutsuta lapsensa futisjengin joukkueenjohtajana toimivaa rouvaa, vaikka ehkä juuri hänen ansiostaan moni poika tai tyttö pysyy kiinni elämän syrjässä. Uraisäksi ei kutsuta miestä, joka järjestää töistä vapaata päästäkseen tyttärensä balettikoulun kevätnäytökseen. Miksi ei? Kuinka syvää isäuraa pitää isän kyntää, että hänet tunnustettaisiin uraisäksi? Kovin on kapea käsitys elämästä ja urasta, jos se mitataan vain työkokemuksella. Ehkä sanaa ura pitäisi käyttää vain silloin, kun kyse on koko elämänpiiristä, harrastukset ja joutohetket mukaan lukien. Silloin kun kyse on asemasta työelämässä, voisi käyttää hieman maltillisempaa käsitettä vako, se asettaisi työpuolielämän oikeaan mittasuhteeseen ihmiselämän mittakaavassa. Silloin tulisi ehkä kaksi kertaa miettineeksi, mitä kaikkia uhrauksia kannattaa tehdä vaon vuoksi. Arvoista riittää paljon tärkeää puhetta neukkareiden dallaspullaorgioissa ja vetäytymisseminaareissa, mutta ne voi hyvin jättää niiden seinien sisälle. Aidot arvot ovat arkista todellisuutta almanakkojen äärellä, siellä niitä arvovalintoja oikeasti tehdään. Ja lompakolla. Jos sanot pitäväsi perhettä kovasti arvossa, mutta et näyttäydy kotona juuri koskaan, kumpaa minun pitäisi uskoa: sinun puheitasi vai sinun tekemiäsi valintoja? Meillä on merkillisen pinttyneet harhaluulot siitä, miten elämän pitäisi mennä, että se olisi onnellista ja hyvää. Meillä on merkillisen pinttyneet harhaluulot siitä, mikä kaikki on aivan välttämätöntä: mikä palkkataso, millainen asunto, millainen auto, millainen asema, millainen maine ja millainen seurapiiri. Me myös olemme valmiit uhraamaan terveytemme, onnellisuutemme ja usein myös perheemme toteuttaaksemme noita harhaluuloja. Millainen otsikko sinun muistokirjoituksessasi aikanaan mahtaa olla? Tunnistavatko lapsesi sinut siitä? Ja jos tunnistavat, niin mitä siitä pitäisi ajatella? Ainakin jos kuvasi yllä lukee, että informaatioteknologia oli insinöörille sydämen asia tai että esimiehelle tärkeintä oli siisti työpöytä tai nainen, joka antautui täydellisesti työlleen? 19
Työ ja eläke Yhteistyö henkilöstöpalveluyritys Baronan kanssa helpottaa sopivan työpaikan löytämistä ammatilliseen kuntoutukseen oikeutetulle. Baronan laajan asiakasverkoston avulla yhä useammalla kuntoutujalla on mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Teksti: Eila Parkkonen Yhteistyö avaa ovia kuntoutujalle Seppo Kettusen (vasemmalla) mukaan yhteistyö lisää kuntoutusmahdollisuuksia. Mikko Hintsalalle ja Baronalle yhteistyö merkitsee uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Ilmarinen ja Barona ovat tienraivaajia kuntoutusyhteistyössä. Sopimuksen mukaan Barona etsii ammatilliseen kuntoutukseen oikeutetulle työntekijöille työ- ja työkokeilupaikkoja sen asiakasyrityksistä. Kuntoutuja voi myös työllistyä Baronan työsuhteeseen, jolloin hän työskentelee yhtiössä vuokratyöntekijänä. Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen sanoo, että sairastunut ihminen kuntoutuu takaisin työelämään parhaiten työssä. Usein kuntoutus tapahtuu omalla työpaikalla, mutta kaikille kuntoutujille ei löydy omalta työnantajalta sopivaa työtä, jolloin kuntoutus raukeaa. Työkokeilupaikan löytäminen ja kuntoutuksen järjestäminen on vaativampaa varsinkin silloin, kun henkilö ei enää ole työelämässä. Pienissä yrityksissä sairastuneelle ei ole toisenlaista työtä tarjolla. Työelämä on myös muuttunut. Isot yritykset ovat keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja ulkoistaneet tehtäviä muille palveluja tarjoaville yrityksille. Ilmariselle yhteistyö on houkutteleva mahdollisuus, kun se voi käyttää henkilöstöpalveluyrityksen laajaa yhteistyö- ja asiakasverkostoa hyväksi. Kuntoutukseen oikeutettujen määrät ovat kasvaneet ja tämä antaa mahdollisuuden siihen, että yhä useampi pääsee ammatillisen kuntoutuksen piiriin, Kettunen sanoo. Kymmeniä ammattivaihtoehtoja Kuntoutujien ja osatyökykyisten uudelleen sijoittaminen merkitsee Baronalle laajentumista uudelle alueelle. Uuden palvelumallin kehittäminen on lähtenyt Baronan asiakasyritysten tarpeista löytää uusia ratkaisuja osatyökykyisten työllistämiseen, sanoo projektipäällikkö Mikko Hintsala Baronasta. Yhteistyön kautta voimme tehdä vastuullista yritystoimintaa kannattavasti. Uskomme myös, että saamme osaavaa ja hyvää työvoimaa, josta meillä on pulaa. Barona toimii seitsemällä toimialalla eri puolella Suomea: logistiikan ja teollisuuden alalla, toimisto- ja taloushallinnan alalla, it-alalla sekä rakennus- ja hoiva-alalla. Vuositasolla Baronalla on tällä hetkellä noin 8 000 palkansaajaa, kun otetaan mukaan kaikki lyhytaikaiset työsuhteet. Jatkuvassa työsuhteessa yhtiöllä on kuukausitasolla noin 2 500 henkilöä. Uhkaava lama voi vähentää hetkellisesti työvoiman tarvetta joillakin aloilla. Hintsalan mukaan työpaikkoja kuntoutukseen tuleville löytyy huonoinakin aikoina. Osatyökykyisen työntekijän 20