Ikääntyminen ja taloudellinen toimeentulo

Ikääntyminen ja taloudellinen toimeentulo Mikko Niemelä Elämänote-hankkeiden verkostopäivät Tampere 1. 4.2019 Tackling Inequalities in Time of Austerity

Taloudellisen toimeentulon muodot Tulot Kulutus Varallisuus Tulojen riittävyys Koettu toimeentulo

Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti 30 25 20 15 10 20 30 40 50 60 70 Ikä Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti 30 25 20 15 10 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 Syntymävuosi Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti 35 30 25 20 15 10 5 0 Vuosi Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

Kulutuksen elinkaarimalli Elinkaarimalli (Franco Modigliani): Saavuttaakseen tasaisen kulutuksen kuluttaja jakaa resurssit tasaisesti yli ajan varallisuus tulot säästäminen säästäminen eläkeikä alkaa säästöjen ja varallisuuden kuluttaminen elinajan loppu

Hypoteesit eläkeläisten kulutukseen: Tulotason pudotessa ja kulutustason pysyessä ennallaan keskimääräinen kulutusalttius kasvaa ja säästämisaste alenee eläkkeelle siirryttäessä Mutta oikeassa elämässä Eläkkeelle jäädessä säästämisaste nousee kulutuksen supistuessa ja tulojen pienentyessä entistä suurempi osa tuloista säästetään Eläkkeelle siirtyminen ei ratkaisevaa, keskimääräinen kulutusalttius laskee tasaisesti iän myötä

Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

Kulutuksen rakenne vanhustalouksissa (yli 65 v) ja koko väestössä, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Muut menot Tietoliikenne Kulttuuri ja vapaa-aika Liikenne ja matkustus Terveydenhoito Vaatetus Asuminen Ruoka & juomat 0 % Vanhustaloudet Koko väestö

Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

Terveydenhoitomenojen kokonaiskulutusosuus eri ikäryhmissä, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 Niemelä 2008

Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

Riittääkö eläke?

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Yksi tapa arvioida riittävyyttä on tarkastella eläkeläisten käytettävissä olevia tuloja Keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995 2016, /v vuoden 2016 rahassa /vuosi 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 23 523 Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Eläkeläiset Työttömät Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kasvaneet 51% 0 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot suhteessa työssäkäyviin on säilynyt Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995 2014, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Eläkeläiset/kaikki kotitaloudet Eläkeläiset/palkansaajat 89% 76% Tulosuhde vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Tulojen perusteella voidaan arvioida pienituloisuutta, tuloköyhyyttä Pienituloisuusaste (%) 1995 2016, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista % 25 20 15 Eläkeläiset 60% Eläkeläisten pienituloisuus laskenut vuodesta 2006, 2016 pienituloisia eläkeläisiä 174 000 10 5 0 12,8% Kaikki kotitaloudet 60% Kaikki kotitaloudet 50% Eläkeläiset 50% Eläkeläisten pienituloisuusaste herkkä pienituloisuusrajan ja tulokäsitteen valinnalle. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus?

Pientä eläkettä saava ei ole yhtä kuin köyhä eläkeläinen Alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia oli vuonna 2015 yhteensä 525 000 Pienituloisia, tuloköyhiä eläkeläisiä oli 175 000 (Tilastokeskus) Pienituloisuutta laskemisessa otetaan huomioon Eläkkeen lisäksi myös muut tulot Henkilön omien tulojen lisäksi huomioidaan myös perheen/kotitalouden muiden jäsenten tulot http://www.etk.fi/blogit/pienta-elaketta-saava-ei-ole-yhta-kuin-koyha-elakelainen-kolme-faktaapienituloisuudesta/ http://www.etk.fi/blogit/vaimonko-rahoilla-tassa-eletaan/ Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Toimeentuloa voidaan arvioida myös kulutuksen perusteella Eläkeläisten ja kaikkien ekvivalenttimediaanikulutus /v vuoden 2016 rahassa ja suhteessa eräisiin väestöryhmiin /vuosi 30000 25000 20000 15000 22625 Eläkeläisten asema suhteessa koko väestöön on pysynyt ennallaan ja vuodesta 2012 hieman parantunut 10000 5000 kaikki eläkeläiset 0 1995 1998 2001 2006 2012 2016 Lähde: Tilastokeskuksen kulutustutkimus Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Tai varallisuuden pohjalta Kotitalouksien keskimääräinen mediaaninettovarallisuus 1994 2016, vuoden 2016 rahassa 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1994 1998 2004 2009 2013 2016 Lähde: Tilastokeskuksen varallisuustutkimus Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus Eläkeläiset Palkansaajat Kaikki kotitaloudet Eläkeläistalouksien nettovarallisu us on yli kaksinkertais tunut

% Riittävyyttä voidaan arvioida myös ihmisten kokemusten perusteella 30 25 20 15 10 5 0 Toimeentulovaikeuksia kokevien osuus 2006 2010 2014 2015 Lähde: Eurostat Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus 24,4 23,0 11,5 kaikki yksi aikuinen yli 64- vuotias kaksi aikuista, joista toinen yli 64-vuotias Toimeentulovaikeuksia koetaan yhtä yleisesti kuin muussa väestössä Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla: suuria vaikeuksia, vaikeuksia, pieniä vaikeuksia, melko helposti, helposti, hyvin helposti

% Tai aineellisen puutteen kokemiselle 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vakavaa aineellista puutetta kokevien osuus 2005 2010 2014 2015 kaikki 65-74-vuotias yli 74-vuotias Aineellisen puutteen kokeminen harvinaisempaa kuin muussa väestössä Vakava aineellinen puute: vastentahtoisesti ainakin neljä seuraavista yhdeksästä ehdosta: vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja; ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä; ei pysty suoriutumaan yllättävistä menoista; ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka toinen päivä; ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella; ei ole varaa televisioon; ei ole varaa pesukoneeseen; ei ole varaa autoon tai ei ole varaa puhelimeen. Lähde: Eurostat Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Naisen eläke-euro oli 79 senttiä miehen eläkkeestä vuonna 2017 Eläkkeet merkittävin tulolähde eläkeikäisille, eläke on km. 62 % eläkeläisen tuloista. 1 476 1 874 *Suomessa asuvien omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) keskimääräinen kokonaiseläke /kk Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Taustalla naisten miehiä lyhyempi työura Sukupuolten välinen ero eläke-eurossa paikantuu ansioeroihin Vanhuuseläkkeelle 2016 siirtyneiden työuran pituus 3 031 3 652 miehet 37,7 82 % naiset 36,2 Ero paikantuu vahvimmin työmarkkinoiden segregoitumiseen ja sen taustalla oleviin tekijöihin. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne tilasto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventunut Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan 1995 2015. Naisilla työeläke noussut 112 %, miehillä 58 % 1 Oma kansaneläke + rintamalisät + lapsikorotukset. Sisältää vuosina 1995 2007 eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuudet. Sisältää vuodesta 2011 alkaen takuueläkkeen osuuden. 2 Oma työeläke. Sisältää myös SOLITA-omaeläkkeen osuuden. Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

Yhteenveto Eläkkeiden näkökulmasta näyttää keskimäärin hyvältä Keskimääräinen eläketaso parantunut, käytettävissä olevat tulot nousseet, asema suhteessa palkansaajiin säilynyt ennallaan, eläkkeet kansainvälisesti vertaillen hyvää keskitasoa, takuueläkkeen taso riittävin suhteessa muihin (riittämättömiin) perusturvaetuuksiin Erilaiset kohortti- ja periodivaikutukset näkyvät viiveellä: esim. 1990-luvun laman perintö, työeläkejärjestelmän kypsyminen, naisten työssäkäynnin lisääntyminen Meillä on myös paljon niitä eläkeläisiä, joiden tilanne ei ole keskimäärin hyvin

Kasvaneet eläkkeet eivät ole parantaneet merkittävästi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa Suurin osa pienituloisimmista eläkeläisistä ei saa ollenkaan tai saa hyvin vähän työeläkettä Köyhyysriski on erityisen suuri naisilla, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi ja jotka ovat toimineet osa-aikaisissa tai pienipalkkaisissa töissä, jääneet leskeksi tai asuvat yksin Pitkästä eliniästä ja pienestä eläkkeestä johtuen iäkkäiden naisten pitkittyneen ko yhyyden riski on huomattava: yli 74-vuotiaiden ikäluokassa 27 prosenttia verrattuna miesten 12 prosenttiin Kotamäki, M. & Kärkkäinen, O. (2017) Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5), 586-596.

Eläkeläisyys ennustaa huono-osaisuutta, mikäli se liittyy pienituloisuuteen ja heikkoon terveyteen Terveytensä huonoksi kokevien eläkeläisten riski kokea toimeentulohankaluuksia noin kolminkertainen verrattuna terveytensä hyväksi kokeviin 18 54-vuotiaat (työkyvyttömyys)eläkkeen saajat kokivat toimeentulonsa vaikeaksi useammin kuin suurituloiset, terveytensä hyväksi kokevat ja yli 54-vuotiaat eläkeläiset Alle 55-vuotiaiden eläkeläisten riski kokea toimeentulohankaluuksia noin kaksinkertainen 65 74-vuotiaisiin eläkeläisiin verrattuna Kautto, M., Palomäki, L.-M., Rantala, J. & Tuominen, E. (2009) Eläkeläisten tulot ja kokemukset toimeentulosta. Yhteiskuntapolitiikka 74 (3), 290 302.