Pohjois-Karjalan kuntapäivä 25.4.2013 Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1,29 327 382 362 337 461 382 238 Vuosikate % poistoista 118 135 122 108 145 118 70 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 2006 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, 1 461 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 2007 0,74 8,15 1 545 2008 0,61 8,63 1 629 2009 0,29 9,78 1 838 2010 1,83 2) 10,45 1 956 2011 0,42 10,95 2 038 2012 TPA -0,31 12,32 2 282 Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 2 tilinpäätösarvioiden mukaan.
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 0 3 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2012 Pohjois-Karjala 250 200 Pohjois-Karjala Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 5 25.4.2013 Tuula Haatainen
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Karjala yhteensä 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Joensuun seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Karjalan seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pielisen Karjalan seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2012, /as. Pohjois-Karjala Rahavarat, Pohjois-Karjala Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Karjala Lainakanta, koko maa 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 10 25.4.2013 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus, vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013 Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, 1 000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3,0 463 3,7 3,4 463 3,0 2,4 463 2,4 2,5 463 2,4 2,5 463 2,7 3,0 463 2,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 11
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0,0 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 12 27.3.2013/hp
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 13
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 2000 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 14
Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio Arvio 27.3.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida -80-80 -80-80 Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja -115-72 -95-107 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -247-218 -264-258 Osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti 10.4.2013 PPO-ministeriryhmän kokouksessa esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80 milj. /v ja yhteisöveromuutos n. -115 milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio 10.4.2013 Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -52-66 -89-71 Muuta: Työmarkkinauudistus -150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj. vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu- 15
250 Kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj. 200 Kiinteistöverotuksessa 150 Jäteverossa 100 50 Muutokset yhteensä 0 2014 2015 2016 2017 Muutokset kunnallisverotuksessa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti valtionosuuksissa Muutokset yhteisöverossa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuutta korottamalla 16
Valtion kehyspäätös 2014 2017: Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 17
18
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 -237-250 -250-250 Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa -1200-1400 -1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 19
henk. 18000 Kunta-alan eläkkeelle jääneet 1997 2011 sekä ennustettu eläkepoistuma 2012 2030 Lähde: Keva 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 2012 2030 eläkkeelle siirtyy 293 000 kunta-alan työntekijää (58 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: 2012 2016: 81 000 työntekijää (16 % nyk. työntekijämäärästä) 2012 2021: 164 000 työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä) 20
Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain 2012 2030 Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Lappi Kainuu Etalä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2012-2016 2017-2021 2022-2030 % 21 Lähde: Keva
Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote-uudistus ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus (kuntarakennelaki) vahvat peruskunnat Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 22
KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa. 25.4.2013 23
Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle 4.4.2013 siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä (luonnoksessa 1.4.2014), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote-järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika vuoden 2013 loppuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 1.1.2015. Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. 24
Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013 2014 2013 2014 1.7.2013 1.7.2014 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim. 30.11. Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen 1.7.2014 (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle 2014. 25
Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu 1.1.2013 Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta, mutta alle 50 000 asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta Huom. Kunnat eivät muodosta yhteistoiminta-aluetta, vaan järjestävät palvelut itsenäisesti MML, 2012 26
Selvityshenkilöiden ehdotus 27
KYS-ERVA, 4 aluetta 28
KYS-ERVA, Pohjois-Karjala, 13 kuntaa Asukasluku v. 2011 165 906 as 29
Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet: Alle 20 000 asukkaan kunta Kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. 30
Vähintään noin 20 000 50 000 asukkaan kunta Kunnille säädetään sote-järjestämislaissa oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujensa saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Laajan perustason sote-palvelut, kuten erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalipalvelut (tai osa palveluista) järjestetään sote-integraatio varmistaen. Ns. peruserikoissairaanhoidon palveluita järjestetään siten, kun se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa. Vähintään noin 50 000 asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita. 31
Yli 20 000 asukkaan kunnat 31.12.2012 1. Helsinki 603 968 29. Tuusula 37 936 2. Espoo 256 824 30. Kirkkonummi 37 567 3. Tampere 217 421 31. Savonlinna 36 584 4. Vantaa 205 312 32. Kerava 34 491 5. Oulu 190 847 33. Nokia 32 354 6. Turku 180 225 34. Ylöjärvi 31 515 7. Jyväskylä 133 482 35. Kaarina 31 363 8. Kuopio 105 136 36. Kangasala 30 126 9. Lahti 103 016 37. Riihimäki 29 215 10. Kouvola 87 296 38. Raasepori 28 829 11. Pori 83 285 39. Vihti 28 674 12. Joensuu 74 168 40. Imatra 28 294 13. Lappeenranta 72 424 41. Sastamala 25 747 14. Hämeenlinna 67 497 42. Raahe 25 659 15. Vaasa 65 674 43. Raisio 24 562 16. Rovaniemi 60 877 44. Tornio 22 489 17. Seinäjoki 59 556 45. Jämsä 22 354 18. Kotka 54 873 46. Varkaus 22 340 19. Salo 54 858 47. Kemi 22 257 20. Mikkeli 54 519 48. Iisalmi 22 135 21. Porvoo 49 028 49. Hollola 22 054 22. Lohja 47 516 50. Lempäälä 21 440 23. Kokkola 46 773 51. Siilinjärvi 21 431 24. Hyvinkää 45 592 52. Hamina 21 256 25. Nurmijärvi 40 719 53. Valkeakoski 21 172 26. Rauma 39 842 54. Mäntsälä 20 478 27. Järvenpää 39 646 55. Äänekoski 20 265 28. Kajaani 37 973 56. Heinola 20 051 32 Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus
20 000 50 000 asukkaan kunnat 31.12.2012 Porvoo 49 028 Vihti 28 674 Lohja 47 516 Imatra 28 294 Kokkola 46 773 Sastamala 25 747 Hyvinkää 45 592 Raahe 25 659 Nurmijärvi 40 719 Raisio 24 562 Rauma 39 842 Tornio 22 489 Järvenpää 39 646 Jämsä 22 354 Kajaani 37 973 Varkaus 22 340 Tuusula 37 936 Kemi 22 257 Kirkkonummi 37 567 Iisalmi 22 135 Savonlinna 36 584 Hollola 22 054 Kerava 34 491 Lempäälä 21 440 Nokia 32 354 Siilinjärvi 21 431 Ylöjärvi 31 515 Hamina 21 256 Kaarina 31 363 Valkeakoski 21 172 Kangasala 30 126 Mäntsälä 20 478 Riihimäki 29 215 Äänekoski 20 265 Raasepori 28 829 Heinola 20 051 33
Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. 34
Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset Kunnan väestöpohja yli 50 000 asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli 50 000 asukkaan kunnan kanssa)» Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta 20 000 50 000 asukasta, järjestää itse (22)» Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta 20 000 50 000 asukasta, mukana yt-alueessa (14)» Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli 50 000 asukkaan kunta (21)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana 20 000 50 000 asukkaan kunta (31)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle 20 000 asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli 50 000 asukkaan kuntaa (195)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (yli 50 000 as. kuntaan, jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) 35
Kuntaliiton kysely kunnille nuorisotakuusta Kyselyn toteutusajankohta: 19.2.-7.3.2013 Kysely lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien nuorisotoimesta vastaaville viranhaltijoille, jotka kokosivat oman kuntansa vastaukset kyselyä varten. Vastaajia 117. Kunnista 38,5% vastasi kyselyyn. Kysely koskee kunnassa tehtyjä toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä hoitamia tai sellaisia, joissa kunta on mukana yhteistyössä muiden tahojen ja/tai muiden kuntien kanssa. 36
Nuorisotakuukysely: Miten nuori ja hänelle kohdennetut palvelut löytävät toisensa? Yhteistyöllä Moniammatillisella, verkostomaisella yhteistyöllä: koordinointi, nuoren palveluohjaus ja toimenpiteet 37
Nuorten kouluttautumisen, työllistymisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi olevia toimenpiteitä ja palveluja kunnassa, monivalinta, prosenttiosuudet (n = 117) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Etsivä nuorisotyö Kesätyöpaikat Kuntouttava työtoiminta Nuorten työpaja Työkokeilut Palkkatuettu työ Nivelvaiheen koulutus/ohjaus Oppisopimustyöpaikat Nuorten palvelu- ja neuvontapiste Starttivalmennus Nuorille räätälöidyt päihde- ja mielenterveyspalvelut 10 luokka eli lisäopetus Koulutuskokeilut Jotain muuta Ohjaava koulutus 45,3 43,6 37,6 35,9 34,2 31,6 28,2 59,8 56,4 69,2 83,8 80,3 80,3 95,7 95,7 Johanna Selkee 38 25.4.2012 Tuula Haatainen
Millä toimenpiteillä parhaat tulokset saadaan aikaan? prosenttiosuudet (n = 107) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Nuorille yksilöllistä ohjausta, palveluja ja tukimuotoja 51,4 Laadukkaat peruspalvelut: perusopetus, perusnuorisotyö ml. erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö 46,7 Erilaiset nuorten työllistämispalvelut ml. työpajatoiminta sekä yritysyhteistyö 36,4 Yhteistyö koordinoitua, yhteistoimintamallit sekä palveluprosessit yhdessä sovittuja ja toimivia 35,5 Varhaisen puuttumisen sekä ennakoinnin toimintamallit ml. oppilaanohjaus 25,2 Johanna Selkee 39 25.4.2012 Tuula Haatainen
Nuorisotakuukysely: Miten nuori ja hänelle kohdennetut palvelut löytävät toisensa? Palvelut löytyvät parhaiten silloin, kuin nuorisotakuu kunnassa on osa peruspalveluja ja palveluja kehitetään huomioimaan nuorten yksilöllisiä tarpeita Erilaisia koulutusmuotoja ja uusia opetusmenetelmiä Tekijöitä kentällä, virastoissa ja oppilaitoksissa: etsivä nuorisotyö, opot, työpajat, TE-toimistot jne. Sähköisten palvelujen (esim. nettinuorisotyö) rinnalla face-to-face-palveluja, nuoren vierellä kulkemista ja arjen opettelua Tietoa: koordinoitua seurantaa Peruspalvelujen rahoituksen ja voimavarojen turvaamista pidetään tärkeänä Hankkeista kestävään ja jatkuvaan toimintaan ja palveluihin. 40
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 41
Kiitos! 42
Valtionosuusuudistus: Valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm.» Laskennallisuus» Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus» Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin)» Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille» Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan)» Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin» Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista» Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm.» Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN?» Työpaikkaomavaraisuuskriteeri» Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa» Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin» Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä 43