TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013
OULUN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Talousieeiden iedekuna Tekijä Saarela Paula Työn nimi Työn valvoja Puhakka Mikko, Professori Poliiikan ja kuluurin vaikuukse Argeniinan 1900-luvun aloudelliseen kehiykseen. Oppiaine Kansanalousiede Työn laji Pro gradu Aika Marraskuu 2013 Sivumäärä 60 Tiiviselmä Argeniina oli 1900-luvun alussa yksi maailman korkeauloisimmisa ja vauraimmisa valioisa, ja eroui selkeäsi naapurimaisaan. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa, eikä siemmin ole pysyny nousemaan enää akaisin eniselle asolleen. Tässä ukielmassa pohdiaan poliiikan, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Tukielman eoreeisessa osassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Malli oimii ylläävän hyvin Argeniinan aloudessa. Kokonaisuoavuuden vaihelu seliää uoanoa, väkilukua, kuluusa, invesoineja ja pääoman ja bruokansanuoeeseen suhdea. Argeniinan kokonaisuoavuuden kasvuvauhi on ollu heikkoa 1900-luvulla. Poliiisia syiä ova hallinojärjeselmän epävakaisuus, poliiisen järjeselmän heikkous, korrupoiuneisuus, proekionsmi, valion kuluus ja inervenionismi. Kuluurisina syinä ova, osaksi Perónin aiheuamina, yheiskunnan jakauuminen, halliuksen ja laillisuusperiaaeiden halveksuna ja jakuva väkivallan uhka. Naionalismi, miliarismi ja populismi ova myös heikenänee uskoa halliukseen ja demokraian mahdollisuuksia. Vaikka Argeniina pysyi maailmansoien aikana puolueeomana, sen insiuionaalinen järjeselmä oli niin heikko, eä ulkoise soki vaikuiva voimakkaasi Argeniinan aloueen. Asiasana kasvumalli, kokonaisuoavuus, peronismi Muia ieoja
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA... 8 2.1 Argeniina ennen isenäisymisä... 8 2.2 Isenäisymisen jälkeinen kehiys... 9 2.3 Vaurauden vuode... 14 3 POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA... 18 3.1 Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa... 18 3.2 Perónin valakausi... 24 3.3 Peronisinen vasarinaliike... 27 3.4 Vallankaappauksia ja dikauureja... 30 3.5 Paluu demokraiaan... 31 3.6 1900-luvulle yypillisiä piireiä... 35 4 MALLI JA SEN KALIBROINTI... 39 4.1 Malli... 39 4.2 Kalibroini... 45 4.3 Analyysi... 48 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 55 LÄHDELUETTELO... 57
4 KUVIOT Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina 1810 1870 (mukailu Newland 1998b).... 10 Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina 1870 1935 (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975).... 14 Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina 1820 1992 (Maddison 1995).... 16 Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina 1885 1990 (Surzenegger & Moya 2003).... 17 Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998).... 20 Kuvio 6. Julkinen kuluus ja budjeialijäämä suheueuna BKT:en vuosina 1913 1998 (IEERAL 1986 & Secreary of Economic and Regional Programming daa).... 26 Kuvio 7. Inflaaio vuosina 1980 2000 (IMF).... 32 Kuvio 8. Numeerinen kokeilu pääomalle.... 49 Kuvio 9. Numeerinen kokeilu uoannolle.... 49 Kuvio 10. Numeerinen kokeilu väkiluvulle.... 50 Kuvio 11. Numeerinen kokeilu kuluukselle.... 50 Kuvio 12. Numeerinen kokeilu invesoinneille.... 51 Kuvio 13. Numeerinen kokeilu pääoman suheelle bruokansanuoeeseen.... 51 Kuvio 14. Kokonaisuoavuus ja rendi.... 52 TAULUKOT Taulukko 1. Veroulo proseneina bruokansanuoeesa (Berenszein & Specor 2003).... 23 Taulukko 2. Soilaallisen rakenamisen kulu miljoonina nykyisinä pesoina (Rouquié 1978).... 23 Taulukko 3. Kalibroinnin ulokse.... 48
5 1 JOHDANTO Argeniina oli yksi maailman vauraimmisa valioisa 1900-luvun alussa. Se ylsi maailman viiden korkeauloisimman valion joukkoon ja eroui selkeäsi köyhisä naapurimaisaan. Argeniinan uskoiin ulevaisuudessa olevan yksi kehiyneisä valioisa ja pysyvän Yhdysvalojen asolla. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana muiden kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa ja alous alkoi aanua. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina ei ole kyenny nosamaan alouaan enää menneiden vuosien asolle eikä ulevaisuuskaan vaikua kovin valoisala. Argeniinan aloushisoriaa on vaikea verraa muihin maihin. Argeniina ei ole kuen vähemmän kehiynee valio, joka ova aina ollee suheellisen köyhiä eiväkä ikinä ole onnisunee ylläpiämään alouskasvua. Sillä ei myöskään ole paljon yheisä sellaisen valioiden kanssa, joka ova ollee köyhiä ja perifeerisiä alouksia, mua ova myöhemmin saavuanee kehiyneen valion aseman ja onnisunee piämään sen. (della Paloera & Taylor 2003.) Vuosien 1860 1910 aloudellisen kasvurendin peruseella Argeniinan ulevaisuus näyi lupaavala. Asukkaiden lisäksi ulkomaisilla sijoiajilla oli valoisa käsiys Argeniinan ulevaisuudesa, ja joku oliva jopa siä mielä, eä Argeniina olisi ulevaisuudessa aloudellisesi samalla asolla Yhdysvalojen kanssa. Nykyään Argeniinan ulevaisuus ei näyä kovin valoisala. Ulkomaisen ja koimaisen sijoiamisen ilanne on huono, poliiinen ja yheiskunnallinen johajuus onuu ja insiuionaalinen viiekehys on jälleen uhouunu. (della Paloera & Gallo 2003.) Vuonna 1910 Argeniina oli maailman kymmeneksi varakkain valio, ja saa vuoa myöhemmin Maailmanpankki arvioi Argeniinan olevan kuudeskymmenesviides, mikä on vain hieman parempi sija kuin Romanialla ja Gabonilla (Resico & Campbell 2010). Argeniinan 1900-luvun poliiis-aloudellisa hisoriaa on ukiu paljon viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Eriyisesi ukijoia on kiinnosanu, miksei Argeniina pysyny ylläpiämään alouskasvua ja aloudellisa vakaua. Tää on pohdiu usein eri lähesymisavoin. Joissain ukimuksissa on keskiyy enemmän
6 aloushisoriaan, kun puolesaan osassa arkasellaan enemmän poliiisa hisoriaa. Viimeisimpiä ukimuksia on yhä vaikeampi kaegorisoida, koska ne ova usein hyvin monimukaisia ja poikkiieeellisiä. (Horowiz 2013.) Argeniinan aloudellisen kehiyksen muuokseen on varmasi useia eri syiä, mua on oeava huomioon, eei Argeniinaa voida ukia kuen kehiynyä valioa. Parhaimpina vuosinaankin Argeniinan insiuuio oliva hyvin kehiymäömiä, ja poliiinen ympärisö epävakaa. Keskuspankki peruseiin vasa vuonna 1935 eikä hallius ananu rahoiuslaiosen ehdä isenäisiä pääöksiä. Sama lähesymisava, joia on käyey esimerkiksi Yhdysvalojen ai Saksan ukimisessa, eivä välämää ole yhä käyökelpoisia Argeniinaan sovelleaessa. Tässä ukielmassa arkasellaan pääasiallisesi poliiisen ympärisön, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuusa Argeniinassa. Liberalismin vaihuminen naionalismiin, demokraian epäonnisuminen, dikauuri, peronismi sekä jakuva väkivalaisuuksien ja kriisien uhka eivä ole voinee olla vaikuamaa myös siihen ympärisöön, missä aloudellise pääökse ehiin. Poliiikkapääökse eivä useinkaan ollee demokraaisesi ehyjä eiväkä yheiskunnan edun mukaisia. Esimerkiksi lobbaus ja korrupio oliva hyvin yleisiä poliiisissa piireissä. Tässä ukielmassa ei perehdyä Argeniinan viimeisiin vuosikymmeniin kovin arkasi, sillä 1900-luvun alun jälkeisen aloudellisen kehiyksen aanumisen juure johava kauemmas. Tukielmassa ylleään 1990-luvulle asi, kun presideni Menemin hallius pyrki muuamaan edellisen vuosikymmenen aikana muodosuneia merkanilisisia oiminaapoja. Tukielmassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Kyseinen malli oimii yllääen hyvin Argeniinan aloudessa ja kokonaisuoavuus seliää uoannon, väkiluvun, kuluuksen, invesoinien sekä pääoman ja bruokansanuoeeseen suheen vaiheluia. Toisessa luvussa arkasellaan Argeniinaa ennen sen isenäisymisä ja sen jälkeen kiinnieään huomio isenäisymisen jälkeisiin uudisuksiin ja niiden vaikuuksiin alouden kehiykseen. Kolmannessa luvussa edeään 1900-lukua kronologisesi ja
7 pohdiaan aaeellisen, hallinnollisen ja kuluurisen asioiden vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Sen jälkeen arkasellaan vielä 1900-lukua laajemmalla perspekiivillä. Neljännessä luvussa perehdyään kasvumalliin, kalibroidaan parameri, rakaisaan kasvumalli ja analysoidaan ulokse.
8 2 TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA 2.1 Argeniina ennen isenäisymisä Ennen isenäisymisään Argeniina oli Espanjan siiromaa kolmen vuosisadan ajan. Argeniina oli yksi köyhimmisä Espanjan hallisemisa alueisa, johon vaikui sen maanieeellinen sijaini. Kun Argeniina sai isenäisyyden vuonna 1810, Argeniinan väkiluku oli pienempi kuin esimerkiksi Chilellä ja Bolivialla ja alous oli alikehiyny verrauna muuhun espanjankieliseen Amerikkaan. Argeniinassa oli Espanjan siiromaille yypillisiä sosiokuluurisia piireiä, kuen poliiinen absoluismi, merkanilismi, lain halveksuna, uskonnollinen yhenäisyys, muukalaisviha ja yheiskunnan kerrosuneisuus. (Hamilon 2005.) Vallauaan espanjankielisä Amerikkaa, espanjalainen monarkia havaisi, eä ässä maanosassa se pysyisi käyämään poliiisa valaa vapaasi, ilman eä arvisisi kysellä lupaa hovila ja lääniyslaioksela, eiväkä paikallise asukkaa kyennee esämään ää vallankäyöä. Absoluismia vahvisi paikallisen insiuuioiden heikkous eikä siiromailla espanjankielisessä Amerikassa ollu mahdollisuua kehiää omaa hallinoa. (Hamilon 2005.) Kuninkaalla oli ylin vala, joka uloui maanomisuksen ja omisusoikeuksien lisäksi kaikkiin aloudellisia, poliiisiin ja uskonnollisiin asioihin (Haring 1972). Merkanilismia käyeiin välineenä, jolla saaoi hyöyä espanjankielisen Amerikan luonnonvaroisa (Hamilon 2005). Kuningas jakoi Amerikan konkisadoreille, joka uskonnon leviyksen vasineena saiva käyää paikallisia asukkaia yövoimana (Terán 1982). Halvan yövoiman lisäksi espanjalaisen varakkuua lisäsivä maaaluee ja kaivokse. Valiolla oli monopoli Espanjan ja espanjankielisen Amerikan siiromaiden välisessä kaupassa ja se monopolisoi esimerkiksi suolan, pippurin, upakan ja ruudin uoanoa sekä myyniä. Ulkomaankauppa oli myös valion säänelemää. (Hamilon 2005.) Espanjankielisen Amerikan siiromaissa oli myös yleisä, eä oikeusjärjesys ja sosiaalise käyännö oliva risiriidassa keskenään. Espanjassa oli säädey, eä siiromaiden paikallisia asukkaia on kohdelava hyvin ja vapaina kansalaisina, mua
9 odellisuudessa he oliva orjia. Monarkia oli ananu luvan virkamiehille sivuuaa lain, jos he kokiva sen arpeelliseksi. Myös Espanjalaise virkamiehe liiouuiva keskenään ja salakuljeiva uoeia Espanjaan, koska vapaa kauppa oli kielley. (Hamilon 2005.) Argeniinan valloiaminen soimalla ja sillä oli vaikuus siiromaa-aikaan. Siiromaayheiskuna oli hierarkkinen, kerrosunu ja siinä oli erillinen soaoikeus. Soaoikeudessa soilaiden ekemien rikosen rangaisuksisa pääivä heidän veraisensa, eivä siviiliuomari. Espanjan armeijassa uskonnolla oli keskeinen merkiys, mikä vaikui myös kaolisen uskon leviämiseen Argeniinassa. (Hamilon 2005.) 2.2 Isenäisymisen jälkeinen kehiys Noin vuonna 1800 Argeniinan uloaso oli selkeäsi korkeampi kuin sen naapurimailla ja samaa asoa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Coasworh (1998) arvioi, eä vuonna 1800 Argeniinan ulo per capia oliva 102 % Yhdysvalojen asosa. Koska muun Lainalaisen Amerikan uloason kokonaismäärä oli vain 66 % Yhdysvalojen asosa, Argeniina eroui selkeäsi naapurimaisaan. Argeniina oli sien rikas valio verraaessa alueen muihin valioihin. Argeniinan isenäisyyä vuonna 1810, muodoseiin ensimmäinen kansanhallius. Sen myöä aleiin muuaa Argeniinan insiuuioia, käyänöjä ja apoja. (Hamilon 2005.) Adelmanin (1999) mukaan isenäisymisen jälkeinen siirymäkausi aiheui näennäislaillisen hallinojärjeselmän, jossa oimeenpanovala käyeiin anneujen määräysen mukaisesi ja maan poliiisella organisaaiolla ei ollu perususlakia ukenaan. Isenäisymissoien jälkeen Argeniinassa oli useia yheiskunnallisia konflikeja (Hamilon 2005) ja uolloin käyeiin ajoiain voimakeinoja yheiskunnallisen ja poliiisen järjesyksen ylläpiämiseksi (Adelman 1999). Isenäisymisen aikoihin maaaloudella oli kaksi keskeisä sekoria: maanviljely ja karjankasvaus. Maanviljely uoi vehnää Buenos Airesin ja sen sisämaan väesölle. Karjankasvaus sen sijaan uoi vuoia ja naudanlihaa vieniin. (Salvaore & Newland 2003.) Pian isenäisymisen jälkeen kaupankäyni muiden maiden kanssa alkoi vilkasua, koska ulkomaan kaupan ulli poiseiin ja Napoleonin soda
10 pääyivä. Argeniinasa ulikin yksi avoimimmisa alouksisa maailmassa. Välillä 1830 1860, vieni per capia Argeniinan konfederaaiossa oli noin kolme keraa suurempi kuin senaikaisilla kehiyneillä valioilla. (Newland 1998b.) Teksiilien hinojen lasku ja eläinuoeiden hinojen nousu aiheui huomaavan suuren kasvun vaihosuheessa, joka kasvoi 277 % paikallisina hinoina vuosina 1810 1825. Vieniuoeiden, maan ja karjan hinna nousiva noin 350 %. Paikallise ja kansanvälise hinna alkoiva lähenyä oisiaan, koska muun muassa kuljeuskulu laskiva nopeasi. Tämä lisäsi vaihohyödykkeiden uoannon kasvua ja vähensi elinarvikkeiden ja kankaiden uonihinoja. (Newland & Oriz 2001, 279.) Kuvio 1 havainnollisaa vaihosuheen ja viennin per capia muuosa vuosina 1810 1870. Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina 1810 1870 (mukailu Newland 1998b). Eläinuoeiden vieni kasvoi huomaavasi isenäisymisen jälkeisen kuudenkymmenen vuoden aikana. Erään arvion mukaan kokonaisvieni (hopeapesoina) kasvoi 5.5 % vuosivauhia vuosien 1810 ja 1870 välillä. (Newland
11 1998a). Tämä arkoii 3.5 %:n vuosikasvua per capia viennissä (Salvaore & Newland 2003). Newland ja Poulson (1998) arvioiva eä, Argeniinan rannikkoalueella karjankasvaussekorin kokonaisuoavuus kasvoi 2 %:n vuosivauhia vuosina 1825 1865. Koimaise ja ulkomaise konfliki aiheuiva kuienkin urbulenssia vienisekorissa (Salvaore & Newland 2003), ja myös rahan arvo laski näihin aikoihin (Irigoin 2000a). Nämä konfliki oiva myös paljon epävakaisuua julkisaloueen, eriyisesi Buenos Airesin provinssissa (Corés Conde 1997). Mone kirjailija ova osoianee Buenos Airesin ulkoisen saarojen negaiivisen vaikuuksen vienialoueen (Salvaore & Newland 2003). Brasilian saaro vuosina 1826 1828 ajoi halliuksen suuriin budjeialijäämiin, joka rahoieiin vaihokelvoomien rahojen liikkeellelaskulla, mikä puolesaan aiheui nopeasi rahan arvon laskua (Irigoin 2000a). Argeniina oli Ranskan saaramana vuosina 1838 1840 ja Anglo-Ranskan saaramana vuosina 1845 1846 (Salvaore & Newland 2003). Soien aiheuamaa julkisa alijäämää koeeiin rahoiaa obligaaioiden liikkeellelaskulla, mikä uoi oisen korkean inflaaion ajanjakson vuosille 1838 1851. Tilanne pääyi sauraaioon ja hallius alkoi rahoiaa soiaan vaihokelvooman paperirahan liikkeellelaskuilla. (Irigoin 2000a.) Jokainen vaihokelvooman rahan liikkeellelasku aiheui kasvun kullan preemiossa, paikallisen valuuan arvon laskun ja muuoksen vienien ja uonien suheellisessa hinnassa (Salvaore & Newland 2003). Vuosina 1826 1867 paperiraha oli vaihokelvoona. Invesoini- ja sääsämispääökse ehiin inflaaiorahoiuksen olosuheissa, ja se vaikui vienialouden kasvuvauhiin. (Amaral 1988.) Saarojen aikana myös vieniuoeiden hina puosi jyrkäsi. Oleeavasi ällä oli negaiivinen vaikuus maanomisajien vuokriin ja karjauoeiden valmisajien uloihin. Kuienkin enien vienialouden epäasapainoisuueen vaikuiva fia-rahan aiheuama jyrkä vaihelu rahan arvossa. (Salvaore & Newland 2003.) Nämä ekijä yhdessä lamauiva pikän aikavälin invesoinni ja eknologisen muuoksen (Irigoin 2000a). Inflaaiorahoius vaikui suouisasi vieniin. Koko isenäisymisen jälkeen verorakenne suosi vieniä kuluajien osamien hyödykkeiden kusannuksella. Tämä
12 verorakenne muuui vasa, kun eliii pääi ehdä joain rahan arvon epävakaisuudelle. 1850-luvun lopulla ja 1860-luvun alkupuolella uusi hallinoliiouma nosi vienien veroja ja vähensi uonien veroja. (Irigoin 2000b.) Rahailaneen parannuua, hallius pysyi dramaaisesi vähenämään rahan arvon vaihelua, mikä eki aloudellise pääökse paremmin ennakoiaviksi (Salvaore & Newland 2003). Argeniina ylläpii aloudellisa kasvuaan yli kuusi vuosikymmenä muokkaamalla arjonaansa markkinoiden kysynää vasaavaksi ja viemällä uoeiaan useisiin eri maihin. Alun perin Iso-Briannia oli Argeniinan uoeiden ärkein osaja, mua vuoden 1840 jälkeen myös muu maa kasvaiva osuuaan, eriyisesi Yhdysvalla, Ranska ja Belgia. (Amaral 1998, 252.) Vieävä uoee vaiheliva maailmanmarkkinoiden kysynnän muuosen mukana. Vuonna 1820 vuoda muodosiva aloudellisesi merkiävimmän osuuden viennisä, oisena oli suolau naudanliha. Vuoeen 1865 mennessä villa oli noussu ärkeimmäksi vieniuoeeksi, seuraavina oliva vuoda, ali ja lampaannaha. Sen sijaan, eä vain yksi uoe olisi hallinnu Argeniinan vieniä, vieniuoeia oli kuusi. (Amaral 1998, 270 71.) Maan aloudellinen kehiys alkoi jäädä jälkeen kehiyneisä valioisa, vaikka Argeniinassa oli välillä aloudellisesi suheellisen vakaiakin ajanjaksoja (Irigoin 2000a.). Kehiyneiden valioiden kasvu kiihyi siä mukaa kun eollinen vallankumous levisi, mua soien ja aloudellisen kaaosen ympäröimän Lainalaisen Amerikan kasvu pysyi paikallaan ai jopa vähenyi. (Maddison 1995.) Juan Manuel de Rosas oli oiminu Argeniinan dikaaorina vuosina 1829 1852. Kenraali Juso José de Urquiza korvasi Rosasin vuonna 1853. Urquiza eki uudisuksia, joka perusuiva kansallisen yhenäisyyden, liberaalien insiuuioiden ja modernisaaioiden periaaeisiin ja pyrki edisämään yksilön oikeuksia ja vapaaa kauppaa. Urquizan poliiise periaaee juonsiva juurensa Adam Smih esielemään vapaan kaupan ideaan. Urquiza pyrki myös kehiämään argeniinalaisisa ahkeria ja sääsäväisiä. Suunnielmana oli saavuaa nämä hyvee kansaan yhdysvalalaisila ja eurooppalaisila maahanmuuajila. (Resico & Campbell 2010.) Urquizan liberaali periaaee oliva pohjana myös vuonna 1853 laadiussa perususlaissa (Resico & Campbell 2010). Perususlain avoieena oli muuaa
13 siiromaakauden aikaisia kuluuriarvoja. Poliiisen absoluismin sijaan vala jaeiin useammalle henkilölle, valionuskono muueiin uskonvapaudeksi, merkanilismisa siirryiin ukemaan yksiyisomisusa ja vapaaa kauppaa. Muukalaisvihan sijaan kannuseiin maahanmuuoa, lakiperiaaeia kehieiin ja yheiskunaluokkien eriarvoisuus vähenyi, kun laki koski kaikkia yheiskunaluokasa riippumaa. (Hamilon 2005.) Perususlaillinen sopimus ja 1850-luvun loppupuolen alousuudisukse paransiva edellyyksiä ulkomaisiin invesoineihin (Salvaore & Newland 2003). Vuosina 1854 1857 valion aloudessa oli käännekoha, kun isenäisymisen myöä synyneiä pikäaikaisia kusannuksia saaiin vähenneyä. Vuonna 1854 Argeniinan ainoaa rahoiuslaiosa uudiseiin, jonka jälkeen rahoiuslaioksen johajison ei enää arvinnu huolehia halliuksen rahoiusarpeisa. Sen jälkeen Argeniina noudai hyvää rahapoliiikkaa jonkin aikaa. Rocan oisen hallinokauden aikana vuodesa 1899 eeenpäin, valion rahaso oli kuuena vuonna peräkkäin selkeäsi ylijäämäinen. Tämä oli hyvin erikoisa, kun oaa huomioon valion julkisaloudellisen finanssihisorian. Täsä eeenpäin valionalous oli keskimäärin asapainossa eikä merkiäviä alijäämiä ollu ennen 1930-luvun alkupuola. (della Paloera, Irigoin & Bozzoli 2003.) Urguizan jälkeen presideninä vuosina 1868 1874 oiminu Domingo Fausino Sarmieno oli Urquizan avoin myös maahanmuuon puolesapuhuja. Hän oivoi anglosaksilaisia maahanmuuajia, koska hän uskoi heidän uovan sivilisaaion Argeniinaan. Sivisys merkisi Sarmienolle nimenomaan pohjoiseurooppalaisia malleja, ja kaikkein viimeiseksi espanjalaisia. Argeniinan saapuikin noin 6 miljoonaa maahanmuuajaa vuosina 1871 1914, mua maahanmuuaja oliva lähinnä kreikkalaisia, ialialaisia ja espanjalaisia. Sen vuoksi Sarmieno kehii kouluusohjelman maahanmuuajien sivisämiseksi ja järjesi julkisen kouluuksen. (Resico & Campbell 2010.) Kuviossa 2 on maahanmuuo ja maasamuuo vuosina 1870 1935 uhansina ihmisinä. Kuviosa voidaan havaia maahanmuuon olleen eriyisen korkea vuosina 1880 1890 ja 1905 1915.
14 Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina 1870 1935 (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975). 2.3 Vaurauden vuode Ensimmäisen väesönlaskennan aikaan vuonna 1869 Argeniina oli yksi köyhimmisä ja vähien kansoieuisa valioisa Eelä-Amerikassa. Tuoanoekniikka oli yhä alkeellisa ja suurin osa aloudesa perusui omavaraiseen uoanoon. Väesösä 80 % oli lukuaidoomia, yli 70 % aloisa oli olkikaoisia hökkeleiä ja vain 20 % kouluikäisisä lapsisa kävi koulua. (Resico & Campbell 2010.) Vuonna 1870 mennessä Länsi-Euroopan ulo per capia oliva noussee $1,986:iin ja länisen haarojen $2,748:iin. Argeniinan per capia ulo oliva pysynee kuienkin viiden vuosikymmenen ajan $1,300:ssa ja Lainalaisen Amerikan per capia noin $800:ssa. Argeniina oli selkeäsi naapurimaiaan rikkaampi, mua oli kaukana kehiyneiden valioiden asosa. (Maddison 1995.)
15 Talouskasvu alkoi kiihyä vuoden 1870 jälkeen monissa Lainalaisen Amerikan maissa, kuen Meksikossa ja Chilessä, mua varsinkin Argeniina lähesyi kehiyneiden valioiden asoa. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina hyöyi kaupan vapauamisesa ja inegraaiosa kansainväliseen aloueen. Rauaieverkosoa laajenneiin ja viljojen ja villan lisäksi vieiin myös lihaa lihanyösöeknologian kehiyyä. Vuonna 1875 Argeniinasa ei viey vehnää, vaan siä uoiin 5 000 onnia. Neljä vuoa myöhemmin Argeniina vei ulkomaille 25 000 onnia vehnää ja vuonna 1894 jo 1,6 miljoonaa onnia. (Resico & Campbell 2010.) Vuosina 1884 1913 invesoinnin kysynä oli korkea ja avoime markkina kanavoiva muiden maiden sääsö uoavaan käyöön Argeniinan aloudessa (Taylor 2003). Muuamassa vuosikymmenessä äsä kehiymäömäsä valiosa uli yksi rikkaimmisa ja vauraimmisa valioisa maailmassa. Suuri osa äsä kasvusa oli maaalouden ansioa. (Resico & Campbell 2010.) 1880-luvula vuoeen 1913 Argeniinan keskimääräinen uoannon kasvuvauhi oli noin 5 % vuodessa. Vuoeen 1900 mennessä Argeniinan ulo per capia suheessa kehiyneisiin valioihin oliva noussee vuoden 1870 67 %:sa 90 %:iin vuonna 1900 ja 100 %:iin vuonna 1913. (della Paloera & Taylor 2003.) Kuviosa 3 saadaan selkeämpi käsiys Argeniinan menesymisä veraamalla siä eri maihin vuodesa 1820 vuoeen 1992. Valioiden ulo ova suheessa Länsi-Euroopan maiden uloihin, osoiaen absoluuisen aloudellisen menesymisen sijaan alouksien suheellisen menesymisen. Maiden ulo ova per capia osovoimaparieeisovieuja kansainvälisiä dollareia.
16 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Argeniina Lainalainen amerikka Länsi-Eurooppa Yhdysvalla Iso-Briannia Japani Eelä-Korea 0,2 0 1820 1870 1900 1913 1950 1973 1992 Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina 1820 1992 (Maddison 1995). Vuoeen 1910 mennessä Argeniina oli yksi maailman johavisa valioisa ja yksi ärkeimmisä viljan ja lihan viejisä. Argeniinan BKT oli 50 % koko espanjankielisen Amerikan BKT:sa ja se oli 10. sijalla maailmanaloudessa. (Hamilon 2005.) Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli muihin Lainalaisen Amerikan maihin verrauna selkeäsi korkeampi ja oli lähes samalla asolla kehiyneiden maiden kanssa. Trendi näyi selväsi silä, eä Argeniinasa oli ullu kehiyny valio. Argeniina per capia ulo oliva $3,797 vuonna 1913 ja se ylsi sien selväsi maailman kymmenen korkeauloisimman valion joukkoon. (della Paloera & Taylor 2003.) Kuvio 4 osoiaa, eä vuosina 1885 1920 bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi on useana vuonna ollu lähellä 10 %:a ja parhaimmillaan yli 15 %.
17 Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina 1885 1990 (Surzenegger & Moya 2003). Myöhemmin 1900 luvulla Argeniinan onni kuienkin käänyi. Lainalaisen Amerikan alouskasvu jäi jälkeen OECD ydinvalioisa, ja varsinkin Argeniinan ilanne huononi. Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli 80 % OECD uloasosa, joka oli korkein mihin Argeniina on ikinä päässy. Siiä lähien rendi on ollu laskusuunainen ja Argeniina on lähesyny muun Lainalaisen Amerikan maiden keskimääräisä uloasoa. Vuonna 1973 ulo oliva 65 % OECD uloasosa ja 43 % vuonna 1987, joka on melko lähellä Lainalaisen Amerikan alueen keskimääräisä 34 %:n asoa. (della Paloera & Taylor 2003.)
18 3 POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA 3.1 Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa 1900-luvulla liberaali periaaee hälvenivä ja niiden ilalle uliva inervenionisise, hyperregulaiivise ja usein auoriaarise aaee ja poliiika. Liberaalina aikakauena, noin 1860-luvula 1920-luvun loppupuolelle, oli kuienkin myös proekionisisia meneelyapoja, voionavoielua sekä sekoreia ja alueia, joia jokin poliiika suojasiva kilpailula johuen poliiisisa paineisa ja neuvoeluisa. Modernimman valion luominen oli ärkeää kapialisisen kehiyksen vahvisamiseksi Argeniinassa. Ennen vuoden 1912 vaaliuudisusa, poliiinen järjeselmä oli kaukana demokraaisesa. Liberaali aaee oliva pohjana insiuuioiden rakenamiselle, kuen valiokoneison kehiykselle ja lakien ja säädösen ymmärämiselle ja luomiselle. (Berenszein & Specor 2003.) Naionalisise aaee alkoiva leviä Argeniinassa 1900-luvulla. Naionalisi vasusiva siä, eä Argeniina oli briiläisen imperiumin vallan alla. Naionalisise, ei-liberaali aaee uliva laajali hyväksyyiksi ja ne levisivä eriyisesi vaikuusvalaisen valioninsiuuioiden ja virasojen, kuen kouluusjärjeselmän ja armeijan, myöä. (Resico & Campbell 2010) Sulauaakseen maahanmuuajien lapse Argeniinan kansaan, hallius aloii isänmaallisen opeuksen kampanjan. Kampanjassa isenäisyyssodassa soinee ja perususlain laainee ihmise esieiin liki jumalolenoina. Naionalismia edisivä myös valion omisama julkise koulu ja pakollinen asevelvollisuus. Kansalaisille luoiin liioielu suuruuden unne ja usko, eä hyvinvoini uli luonnonvaroisa, eikä arvea yövoimalle ja kunnollisille insiuuioille ollu. (Escud 1990: 20.) Argeniinaan saapuneesa köyhien maahanmuuajien joukosa suurin osa aseui asumaan suuriin kaupunkeihin. Köyhä maahanmuuaja loiva yheiskunnallisia ja poliiisia järjesöjä, kuen ammaiyhdisyksiä, sosialisipuolueen ja radikaalipuolueen. (Resico & Campbell 2010) Lisäksi järjesäyyneiden yöväenluokkien aiheuama yheiskunnallisen ja poliiisen konflikien uhka kasvoi koko ajan. (Berenszein & Specor 2003.)
19 Vuonna 1912 eduskuna hyväksyi uuden vaalilain, jonka mukaan kaikilla yli 18- vuoiailla miehillä oli pakollinen äänioikeus (Hamilon 2005). Aluksi vanhoillinen eliii oli vasahakoinen osallisumaan demokraiaan. Vaivaomasi ullu menesys ja vieniuoojen vira oliva aiheuanee yleömän opimismin. He uskoiva, eä kehiyminen apahuisi isesään ja Argeniinan ulevaisuus olisi hohdokas.. (Resico & Campbell 2010.) Väielyiden pöyäkirjoisa selviää, eä vanhoillinen halliuspuolue oli varma vaalivoiosaan vaaliuudisuksen jälkeen (Hamilon 2005). Kuienkin radikaalipuolue voii vuoden 1916 presideninvaali, syrjäyäen ja jakaen perineise eliii. Valaa oli vaikea saada akaisin radikaalipuolueen vaaliylivoiman ja hegemonisen käyöksen vuoksi, ja niinpä perineise eliii meneivä kiinnosuksensa ukea senaikaisa poliiisa järjeselmää. (Berenszein & Specor 2003.) Radikaalipuolueen johaja Hipólio Yrigoyen oli presideninä vuosina 1916 1922. (Resico & Campbell 2010) Vuonna 1916 valiu presideni Yrigoyen lisäsi byrokraiaa huomaavasi ja yleisi avan nimiää hallinnollisia yönekijöiä epäarkkoihin ai olemaomiin yöehäviin palkkiona poliiisisa palveluksisa. Uusi de faco hallius vahvisi absoluismia ja väkivalaa lakkauamalla kansalliskongressin ja muuamia sanomalehiä ja muodosamalla poliisiryhmiä vainoamaan ja vangisemaan poliiisia vasusajia. (Hamilon 2005.) Näihin aikoihin Argeniina koki kansainvälisen kriisien vuoksi ulkoisia sokkeja, joka aiheuiva äkillisiä nousu- ja laskusuhdaneia. Ulkomaise invesoinni eä maahanmuuo hidasuiva. (Resico & Campbell 2010.) Soien välisen ajanjakson kysynää invesoinneille pidäeli riippuvuus pelkisä koimaisisa sääsöisä, kun maailmanmarkkina oliva mennee lukkoon. Niinpä kasvu hidasui ja ilannea vaikeui myös heikko alousjärjeselmä. (Taylor 2003.) Kuviossa 5 esieään ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen. Vuonna 1900 ulkomainen velka on yli nelinkerainen suheessa bruokansanuoeeseen ja oli selkeäsi korkeampi kuin muussa Lainalaisessa Amerikassa. Vuonna 1914 ulkomaisen pääoman määrä on jo selkeäsi vähenyny ja vuonna 1929 se alkaa lähesyä muun maailman ulkomaisen pääoman määriä. Ulkomaise invesoinni vähenyivä dramaaisesi lyhyessä ajassa, vaikuaen Argeniinan pääoman kerymiseen.
20 Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998). Liberalismin kaoaminen alkoi näkyä vähiellen myös lakimuuoksissa, joka salliva valion inervenionismin yhä laajemmin. Berenzsein ja Specorin (2002) mukaan Argeniinan kriiinen käännekoha apahui 1920- ja 1930 luvuilla, kun insiuionaalisen muuosen sarja loiva pohjan valiokeskeiselle aloudelliselle ja poliiiselle järjeselmälle. Nuo muuokse vaikuiva lakiperiaaeisiin, alouspoliiikkaan lisäsi valion oikeua puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Kun vuoden 1907 alussa ehiin merkiäviä öljylöyöjä, hallius alkoi oaa merkanilisisemman lähesymisavan aloushallinoon. Talouspoliiikkaan, kaivossäännösöön ja perususlakiin ehiin muuoksia, jossa salliiin valion suurempi vaikuusvala. Presideni José Figueora Alcora hyväksyi säädöksen, jonka mukaan valiolle kuului pohjamaan hiilivey. Tämä vaikui maanomisajien omisusoikeuksiin. (Hamilon 2005.)
21 Merkiäväsi inervenionismin lisäänymiseen vaikui vuoden 1922 Erclano - apaus. 1860-luvula 1920-luvun alkupuolelle korkein oikeus oli kumonnu liiovalion halliuksen ja provinssien julkaisemia aloussäännöksiä, ukien vapaan kaupan käyänöjä. Sodan jälkeen Argeniinaan saapui suuri maahanmuuajien aalo ja asumishinna nousiva huimaa vauhia. Niinpä hallius koei pysäyää asunojen vuokrien nousun. Erclanon apauksessa asianomisaja esii, eä vuokrahinojen säänely oli risiriidassa muun muassa peruslaissa määrieyä oikeua käyää ja myydä omaisuua ja omaisuuden koskemaomuuden periaaea. Oikeus pääi, eä sekä julkisen edun ja monopolin läsnäolo saa aikaan konflikin, kun yksiyishenkilö haluaa oikeuden vapaasi käyää/käsiellä omaisuuaan, mua samalla on eujen mukaisa ehkäisä suuri vahinko, joka voi aiheuua yheiskunnalle sellaisen vapauden väärinkäyösä. Oikeus lisäsi, eä siviilioikeudessa on useia rajoiuksia omisusoikeudelle perusuen yheiskunnan hyöyyn, ja eä sama perusee ulisi olla myös laissa koskien asumisa ja vuokrahinoja. Erclano oli ensimmäinen pääös, jossa sopimusoikeudellisa vapaua lakiperuseisesi rikoiin julkisen hyödyn nimissä. Liikeoiminaa ja omaisuua koskevia kohia perususlaissa muueiin niin, eä se laillisi valion suuremman vaikuusvallan ja oikeuden puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Taloudellisen inervenionismin oollisin maaperä oli Berenszeinin & Specorin (2003) mukaan epäilemää naudanlihaeollisuus, jossa määräysvala oli Argeniinan yheiskunnan konservaiivisin ryhmiymä. Karjankasvaajien ja englanilaisen asiakkaiden välillä oliva ollee vuodesa 1880 asi eseeömä vapaa markkina, mua kun amerikkalaise yriykse osallisuiva markkinoilla, alkoi synyä monopoleja. Lainsäädännöllisillä ja juridisilla muuoksilla oli valava seuraamukse naudanlihaeollisuuden regulaiivisiin oiminaapoihin. (Berenszein & Specor 2003.) Vähiellen halliukse alkoiva puuua alouden oiminaan aina kun mahdollisa, vaikka pikällä aikavälillä siiä aiheuui oikeudellisia ja aloudellisia haioja. Esimerkiksi vuonna 1932 valiu presideni Augusín P. Juso perusi markkinajohokunia lihan, viljojen ja useiden muiden uoeiden uoannon säänelemiseksi, lisäen valion inervenionismia yhä useammille alouden osaaluille. (Hamilon 2005.) Berenzseinin ja Specorin (2003) mukaan valiokoneison