MAAPALLOA UHKAA VESIPULA ON AIKA TOIMIA! Sandvik Coromant bisnes- ja TEKNIIKKALEHTI 1/11 Venäjä: titaanijättiläinen igcc: lupaus puhtaammasta hiilivoimasta italia: Rohkea veto intia: Kysyntä elpyy Shivani Jatiley, apulaisostopäällikkö, JCB India. tuotanto ylös
Pääkirjoitus Tom erixon President Sandvik Coromant Enemmän, uudempaa, nopeammin, puhtaammin Maailmanlaajuinen sähkön kysyntä kasvaa arviolta 83 prosenttia seuraavien 20 vuoden kuluessa. Kysynnän kasvu johtuu pääosin Aasian talouskasvusta, ja sinne on nousemassa runsaasti uusia voimaloita. Myös nykyisiä voimaloita modernisoidaan uusilla turbiineilla, mikä kasvattaa runsasseosteisten materiaalien kysyntää. Poikkeuksellinen kasvu asettaa energiasektorin osavalmistajille uusia, kovia vaatimuksia. Samalla asennetun tuulivoimalakapasiteetin odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2014 mennessä. Kymmenen vuoden kuluessa tuulivoimalla katetaan 8 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Poikkeuksellinen kasvu asettaa osavalmistajille uusia, kovia vaatimuksia niin tuottavuudessa enemmän ja korkealaatuisempia työkappaleita halvemmalla kuin tehokkuudessa ja osaamisessa, sillä kehittyneissä turbiineissa käytetyt uudet materiaalit ovat hankalia koneistaa. Uusi tekniikka ja vaikeat materiaalit ovat Sandvik Coromantin leipälajeja. Olemme jo vuosikymmeniä palvelleet ilmailuteollisuutta, vastanneet kovimpiin mahdollisiin laatuvaatimuksiin ja etsineet uusia, tehokkaampia ratkaisuja. Energiasektorin vaatimukset lähenevät siis ilmailualaa, kun asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuottavuuteen ja laatuun. Yksi esimerkki tästä trendistä ovat uudet huipputehokkaat turbiinit huomisen ydin- ja hiilivoimaloihin. Tiesitkö, että noin 40 prosenttia maailman sähköstä tuotetaan hiilellä ja osuuden odotetaan kasvavan tasaisesti seuraavat 20 vuotta? Selvää on, että voimaloiden on oltava vähäpäästöisempiä, mikä panee laitevalmistajat koville. Voit lukea lisää puhtaammasta hiilivoimasta sivulta 20. Tuulivoimalan kääntökehä suuntaa turbiinin optimaalisesti tuulen suhteen. Kehä tehdään takoteräksestä, ja sen tarkkojen liikkuvien osien koneistus vaatii optimityökalut. Halkaisija on parhaimmillaan kuusi metriä. Sivulla 38 esittelemme aikaa säästäviä huipputyökaluja kääntökehien valmistukseen. Lastuavien työkalujen rooli on tasaisessa kasvussa energiasektorilla. Syynä ovat investoinnit sekä tuuli- että lauhdevoimaan. Elämme jännittäviä ja haastavia aikoja. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! tom erixon President Sandvik Coromant Metalworking World on bisnes- ja tekniikkalehti, jota kustantaa AB Sandvik Coromant, 811 81 Sandviken, Ruotsi. Puh: +46 (26) 266000. Metalworking World ilmestyy kolme kertaa vuodessa seuraavilla kielillä: englanti (amerikan- ja brittienglanti), espanja, hollanti, italia, japani, kiina, korea, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, suomi, tanska, thai, tšekki, unkari ja venäjä. Lehti on ilmainen kaikille Sandvik Coromantin asiakkaille. Julkaisija: Spoon Publishing, Tukholma, Ruotsi. ISSN 1652-5825. Päätoimittaja ja Ruotsin julkaisulain alainen vastuuhenkilö: Yvonne Strandberg. Yhteyspäällikkö: Christina Hoffmann. Toimituspäällikkö: Johan Andersson. AD: Erik Westin. Tekninen toimittaja: Christer Richt. Toimitussihteeri: Valerie Mindel. Yhteyshenkilö: Beate Tjernström. Kieliversioiden yhteyshenkilö: Sergio Tenconi. Suomennokset: Traduct Oy. Kieliversioiden ulkoasu: Eva Bengtson. Prepress: Markus Dahlstedt. Kansikuva: Peter Jönsson Pidätämme oikeuden olla julkaisematta aineistoa, jota ei ole tilattu. Lehdessä julkaistun materiaalin jäljentämiseen tarvitaan lupa. Lupaa tulee tiedustella Metalworking Worldin toimituksesta. Toimituksellinen materiaali ja lehdessä ilmaistut mielipiteet eivät välttämättä vastaa Sandvik Coromantin tai julkaisijan näkemyksiä. Lehteä koskevat yhteydenotot ovat tervetulleita osoitteeseen: Metalworking World, Spoon Publishing AB, Kungstensgatan 21B, 113 57 Stockholm, Ruotsi. Puh: +46 (8) 4429620. Sähköposti: mww@spoon.se. Osoitteenmuutokset ja lisätilaukset: Beate Tjernström, Sandvik Coromant. Puh: +46 (26) 2667 35. Sähköposti: mww.coromant@sandvik.com Painettu Ruotsissa Sandvikens Tryckerissä Papyrus AB:n toimittamille papereille MultiArt Matt 115 g ja MultiArt Gloss 200 g. Papereiden valmistajalla on EMAS-rekisteröinti, ja valmistus vastaa ISO 14001 -standardia. Coromant Capto, CoroDrill, CoroMill, CoroTurn, T-Max ovat Sandvik Coromantin rekisteröimiä tavaramerkkejä. Tilaa oma Metalworking World lähetä osoitetietosi osoitteeseen mww.coromant@sandvik.com. Metalworking World on Sandvik Coromantin asiakas- ja tiedotuslehti, jonka sisältö on yleisluontoista. Lehden tietoja ei tule käsittää neuvoina tai käyttää päätöksenteon pohjana. Informaation hyödyntäminen on käyttäjän omalla vastuulla; Sandvik Coromant ei ole velvollinen korvaamaan Metalworking World -lehdestä saadun tiedon käytöstä aiheutuneita suoria, satunnaisia, välillisiä tai epäsuoria vahinkoja. 2 metalworking world
Sisältö 14 Dinesh Sharma kiinnittää vaihdelaatikkoa JCB Indian tehtaalla. metalworking world #1 2011 4 Switchblademonitoimiajoneuvo lentävä moottoripyörä. 8Luca Giordano, rohkea mies. Uutiset... 4 Kumppanuus rohkaisee ajattelemaan... 8 Funktionaalista taidetta... 13 Vauhtia tuotantoon... 14 Puhdasta hiilivoimaa... 20 Titaanikaupunki... 26 Vesi vanhin voitehista.. 32 Näköaloja... 36 Kokonaisratkaisu... 38 32 Liian moni kärsii turhaan puhtaan veden puutteesta. Tekniikka Kova kilpa Kovakoneistus valtaa alaa hionnalta. Valtteina parempi tuottavuus, pienemmät kustannukset ja monipuolisemmat menetelmät. 6 Titaanin jyrsintää pikana Täyskovametalliset varsijyrsimet ja optimaaliset jäännösjyrsintämenetelmät säästävät aikaa ja parantavat ilmailukomponenttien laatua. 19 Tulevaisuuden vihreät turbiinit Kehittyneiden, ympäristöystävällisten höyryja kaasuturbiinien valmistus vaatii optimiratkaisuja ja -menetelmiä. 24 Geometriassa on särmää Yhdistämällä laaja työkaluvalikoima, koeteltu tekninen osaaminen ja sovelluskeskuksen kehittämis- ja testausmahdollisuudet saadaan todella kilpailukykyinen paketti syvien reikien poraukseen. 30 metalworking world 3
UUTISET neljä kysymystä unkarilaisen Linamarin Haász Dezsőlle: Nyt valmistamme myös tuulivoimaloiden osia. Haász Dezső toimii tehdaspäällikkönä Linamarin tehtaalla Unkarissa. Sopronyi Gyula 1. Linamar tunnetaan lähinnä autoteollisuuden alihankkijana. Miksi valmistatte nyt myös tuuliturbiinien osia? Vuonna 2007 Linamar Hungary päätti hyödyntää kokemustaan autonosien tarkkuuskoneistuksesta ja ottaa osansa tuulivoima-alan kasvusta. 2. Onko uusi tuotanto vaatinut muutoksia tehtaillanne? Kyllä, koneistuskapasiteettia laajennettiin niin, että voimme koneistaa neljämetrisiä ja 2,5-tonnisia akseleita ja hankimme uusia CNCohjattuja sorveja ja jyrsin- ja hiomakoneita. 3. Miten hyödynnätte Sandvik Coromantin tuottavuuskeskusta? Olemme seitsemän vuoden aikana kehittäneet Sandvik Coromantin kanssa dokumentoidun yhteistyömallin. Sandvik Coromant kouluttaa insinöörejämme ja koneistajiamme. Tavoitteena on tehokkaampi prosessi ja kustannussäästöt. 4. Onko autoalan kysyntä elpynyt? Käyttöasteemme on nyt 90 95 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 75 prosenttia, eli kyllä tuotteidemme etenkin akselien, laippojen, polttoainepumppujen pesien ja turboahdinten kysyntä on kasvanut. linamar lyhyesti Kanadalainen Linamar suunnittelee ja valmistaa tarkkuuskoneistettuja metalliosia ja järjestelmiä auto-, energia- ja matkapuhelinteollisuudelle. Sillä on Unkarissa kolme tehdasta, joista kaksi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Sandvik Coromantin Romanian tuottavuuskeskuksen kanssa. >>> Lue lisää Linamarista osoitteesta www.linamar.com. Roteva CDI sorvaus. Kun ensi kerran tilaat sorvin, varmista että siinä on Sandvik Coromantin uusi CDI-revolveripää. Sen etuja ovat parempi tukevuus ja lyhyempi vapaapituus, ja niiden myötä pidemmät työkalut, paremmat suoritusarvot ja pinnankarheus sekä pidempi terän kestoikä. CDI on revolveripään ja Coromant Capto -kiinnitysyksikön välinen liitos, joka kehitettiin alun perin autoteollisuuden tarpeisiin, joihin VDI-revolveripään tukevuus ei riittänyt. Uusi CDI-revolveripää syntyi aikanaan autoteollisuuden tarpeisiin. Nopea työkalunvaihto ja lyhyet asetusajat tekevät siitä ihanteellisen pienerätuotantoon. Tukeva revolveri sopii sekä ei-pyöriville että pyöriville työkaluille. CDI-revolveripäätä on ollut saatavilla Euroopassa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on osa Sandvik Coromantin globaalia vakiovalikoimaa. Vihdoin yhdessä tuottavuus. Uudesta työkalukirjastosta saa nyt kaiken tarvittavan tiedon lastuavista työkaluista merkistä tai toimittajasta riippumatta. Tähän asti tiedot on tallennettu eri ohjelmilla eri tavoin ja eri nimillä, jolloin tuloksena on ollut aikaa vievä ja epäluotettava järjestelmä. Sandvik Coromant ja Sandvik Toolingin työkalutietojen osaamiskeskusta vetävä TDM ovat kehittäneet ISO 13399 -tiedostorakenteeseen perustuvan standardoidun luettelon, joka on helpompi ja nopeampi käyttää ja ulkoasultaan selkeämpi. Kaikenkokoiset konepajat, joissa ohjelmoidaan työstökoneita, voivat siirtää tietoja mihin tahansa ohjelmistosovellukseen selkeän käyttöliittymän kautta. Työkalukirjastossa on kolme pääosiota: Luettelo-osioon voivat työkalutoimittajat syöttää tuotetietojaan. Omat tuotteeni -osion voivat valmistajat räätälöidä haluamakseen ja kopioida siihen tietoja pääluettelosta. Omat ratkaisuni -osioon voivat käyttäjät koota omia ratkaisujaan, jolloin mittaparametrit, tasopiirustukset ja 3D-mallit ovat helposti tallennettavissa ja käytettävissä. 4 metalworking world
Mikset oikaisisi yläilmojen halki! IMTEX/Tooltech tulee taas messut. Valmistavan teollisuuden suositun IMTEX/ Tooltech-messutapahtuman odotetaan houkuttelevan paikalle kävijöitä eri puolilta maailmaa, kun se avaa ovensa Intian piilaaksoksi kutsutussa Bangaloressa tammikuussa 2011. Työstökoneita ja työkaluja esittelevät messut on järjestetty joka toinen vuosi jo 15 vuoden ajan. Sandvik Coromant esittelee tapahtumassa uusia tuotteita ja solmii uusia suhteita. Koko näyttelyalueemme tulee olemaan keltainen Smart Event -tapahtuma. Haluamme olla paikalla juuri nyt kun Intian ja Kiinan markkinat ovat räjähtämässä kasvuun, sanoo Intian Punessa Sandvik Coromantin markkinointipäällikkönä toimiva Gunnar Nälsen. Tapahtuman järjestää Intian työstökonevalmistajien yhdistys Bangaloren kansainvälisessä messukeskuksessa 20. 26. tammikuuta 2011. MESSUT 2011 Tooltech, 20. 26.1.2011, Bangalore, Intia TECMA, 8. 11.3.2011, Mexico City, Meksiko CIMT, 11. 16.4.2011, Peking, Kiina EMO, 19. 24.9.2011, Hannover, Saksa Lähde lentoon T & K. Ottaako liikenne päähän? Pian voit nousta yläilmoihin uuden lentävän kolmipyörän selässä. Yhdysvalloissa Kalifornian Sierra Nevadassa toimiva pieni teknologiayritys Laske lastuamisarvot näppärästi älypuhelimella. Samson Motorworks rakentaa Switchblade-monitoimiajoneuvoa, jonka se toivoo saavansa markkinoille vuonna 2011 tee-se-itsesarjana noin 66 000 punnan hintaan sisältäen avioniikan ja 120 hv:n moottorin. Switchblade on Ferrari, moottoripyörä ja lentokone samassa paketissa. Siinä on kääntyvät siivet, istumapaikat kahdelle ja tilaa golfbägeille. Sovellusherkku! talous. Nyt voit optimoida sorvaus-, jyrsintä- ja poraustyöt kännykällä. iphone- ja Android-puhelimiin on saatavilla uusi ilmainen laskinsovellus, jonka avulla voit laskea optimaaliset lastuamisarvot kunkin työn parametrien pohjalta. Help-painikkeesta saa lisätietoa laskutoimituksesta ja syöttöarvoista. Prosessikustannusten vertailutoiminto näyttää, miten paljon työkalujen optimointi säästää rahaa ja aikaa. Lataa laskin osoitteesta www.sandvik.coromant.com/ machiningcalculator tai Applen itunes-kaupasta. samson motorworks Titaanin käsittely ja koneistus on erittäin kallista, ja työkalut ovat tärkeä kustannustekijä. venäläisen titaaninvalmistajan VSMPO:n pääprosessi-insinööri Alexander Litvinov. >>> lue lisää sivulta 26. Timanttia! ratkaisut. Amerikkalainen Precorp tunnetaan tehokkaista reikien koneistukseen tarkoitetuista timantti- ja kovametallityökaluistaan. Nyt Precorpin kehittynyt PCD-teknologia on tulossa valmistajien saataville kaikkialla maailmassa Sandvik Coromantin globaalin verkoston kautta. Precorp-ratkaisut ja vanhat tutut sivu- ja tasojyrsintäratkaisut vaativiin komposiittimateriaaleihin löydät oman tutun myyntikanavasi kautta. >>> Lue ratkaisuista lisää osoitteesta www.sandvik.coromant.com/composite. metalworking world 5
tekniikka teksti: elaine mcclarence haaste: Korkealaatuisten koneenosien toleranssi- ja pinnankarheusvaatimukset ovat aina tiukat. Ratkaisu: Uusimmat terägeometriat ja CBN-laadut auttavat siirtymään hionnasta kovakoneistukseen. Nouseva trendi: kovakoneistus Kun työkappaleen kovuus on 55 65 HRC, sen koneistaminen kovassa tilassa voi tarjota tuntuvia etuja. Kuutioboorinitridiin (CBN) ja alumiinioksidikeraameihin perustuvat terälaadut ovat voittaneet kovakoneistukselle huomattavaa jalansijaa hiontamenetelmiltä. Etuja ovat parempi tuottavuus, pienemmät kokonais- ja kappalekustannukset sekä joustavampi ja yksinkertaisempi tuotantoprosessi. Mahdollisuus luopua lastuamisnesteestä antaa lisäksi merkittävän ympäristöedun perinteisiin hiontamenetelmiin verrattuna. Sandvik Coromant kehittää jatkuvasti CBN- ja keraamiteknologian osaamistaan kovakoneistuksen ja varsinkin kovasorvauksen tueksi. Yhtiön nykyinen CBN-teräohjelma ulottuu hakkaavaan koneistukseen tarkoitetuista sitkeistä laaduista, kuten CB7525, CB7025 ja pian markkinoille tuleva CB7035, tukeviin olosuhteisiin tarkoitettuun CB7015:een. Lisäksi valikoimassa on erittäin kilpailukykyinen seoskeraamilaatu CC6050, joka on edullinen vaihtoehto, jos kappaleen kovuus ja pinnankarheusvaatimus ovat vain kohtalaisia. Pinnankarheuteen ja muihin tuloksiin vaikuttaa myös terägeometria. Wiper- ja Xcel-geometriat on kehitetty kaikkein Kehäpyörien valmistaja kasvatti tuottavuutensa 2,9-kertaiseksi vaihtamalla Xcel-teriin. vaativimpiin töihin ja koneistusstrategioihin. WH-wiperit ovat kovakoneistuksen työhevosia. Vakioteriin verrattuna niiden valtteina on sekä parempi tuottavuus että erinomainen pinnankarheus ja mittatarkkuus. Jos työkappaleen olakkeiden läheisyydessä Case Kehäpyöriä hiiletyskarkaistusta teräksestä tekevä valmistaja vaihtoi Xcel-teriin, jolloin lastuamisnopeutta voitiin nostaa 150:stä 200 m/min:iin ja tuottavuus parani vastaavasti. Yrityksen tuottavuus kasvoi 2,9-kertaiseksi ja terien kestoikä 1,3-kertaiseksi. Työkaluratkaisu: Terät: Xcel, laatu CB7015 Lastuamisarvot: Lastuamisnopeus: 200 m/min Syöttö: 0,34 mm/kierr. 6 metalworking world
Tyypillisiä kovasorvattavia muotoja Parhaan CBN-laadun valinta eri töihin. Lastuamisnopeus Vaadittu sitkeys CB7015 Paras jatkuvaan las tua miseen tukevissa olo suh teissa ja suurilla nopeuk silla. CB7025 Suositellaan kevyeen hak kaavaan koneistukseen keskisuurilla ja suurilla nopeuk silla. CB7035 Paras vaihtoehto hakkaavaan koneistukseen keskisuurilla nopeuksilla. CB7525 Raskaisiin olosuhteisiin ja hakkaavaan koneistukseen pienillä ja keskisuurilla nopeuksilla. Safe-Lok on ihanteellinen tekniikka CBN-kärjen kiinnittämiseksi kovametalliaihioon. Mekaanisen liitoksen ja juotoksen yhdistelmä on luja ja luotettava. Pieni Suuri Esimerkkikappale, jossa on eräitä yleisesti koneistettavia muotoja, ja kunkin laadun optimaalinen käyttöalue. on riittävästi tilaa, Xcel-geometrialla saadaan hyvä tuottavuus. Muotosorvauksessa hyvä vaihtoehto ovat tukevat CoroTurn TR -terät. Markkinoille tulee lähiaikoina uusia, erittäin tukevia CoroTurn TR -sarjan CBN-teriä. Toimintavarmuus on elintärkeää kaikessa koneistuksessa, eikä vähiten kovia kappaleita lastuttaessa. Safe-Lok-järjestelmä, jolla CBN-kärki kiinnitetään kovametalliaihioon, yhdistää sekä mekaanisen liitoksen että juotoksen, joten tuloksena on isoillakin lastuamissyvyyksillä luja ja luotettava terä. Kärjen kiinnitystapa antaa paremman suojan sekä mekaaniselta että lämpökuormitukselta. Tuloksena on varmempi prosessi ja vähäisempi ylikuormituksen tai CBN-kärjen irtoamisen riski. Sandvik Coromantin CBN-teräohjelma antaa mahdollisuuden myös karkaistujen kappaleiden jyrsintään tai kierteiden ja urien koneistukseen. Yleisesti ottaen kovakoneistuksessa periaatteena on välttää lastuamisnesteen käyttöä, koska CBN- ja keraamiterät sietävät korkeita lämpötiloja, joten nesteen käytöstä tulee vain turhia kustannuksia. Jos työkappale on herkkä lämpökuormille, lastunhallintaa voidaan parantaa käyttämällä korkeapaineista nestesuihkua (jopa 70 bar) ja sopivaa CBN-terää. Autoteollisuudessa koneistetaan jo runsaasti erilaisia työkappaleita kovassa tilassa, esimerkiksi voimalinjan osia, kuten erilaisia hammaspyöriä ja akseleita. Kovakoneistuksessa on kuitenkin potentiaalia muillekin aloilla esimerkiksi laakereiden ja vaihteisto-osien tuotannossa. Tiivistelmä Sandvik Coromantin tehokkaat terägeometriat ja -laadut tekevät kovakoneistuksesta tuottavan vaihtoehdon karkaistujen kappaleiden viimeistelyyn ilman hiontaa ja tukevat menetelmän yleistymistä. Wiper- ja Xcel-terägeometriat antavat hyvät edellytykset tarkkaan pinnankarheuteen, ja muotosorvauksen puolella näitä täydentävät lähiaikoina CoroTurn TR -valikoiman CBN-terät. CBN-laatuja CB7015 ja CB7025 täydentävät uutuudet CB7525 ja CB7035. Lisäksi korkeapaineinen lastuamisnesteen syöttö tuo tehoa lastunhallintaan. metalworking world 7
teksti: massimo condolo Kuvat: Maurizio Camagna Rohkea veto Borgo San Dalmazzo, Italia. Pieni tarkkuuskoneistamo ei pelkää isoja haasteita. Costruzioni e Lavorazioni di Precisione otti vastaan ison ydinreaktorikomponentin tilauksen. Luoteis-Italian Cuneon maakunnassa sanotaan, että karhun taljaa ei kannata myydä ennen kuin karhu on kaadettu. Metsän kuningasta ei kuitenkaan ole näillä mailla jahdattu pitkään aikaan. Nykyisin maakunnan ylpeyksiä ovat Castelmagnon juusto, Barolon ja Barbarescon viinit sekä Carrùn härkä. Borgo San Dalmazzon pikkukaupungissa toimivan Costruzioni e Lavorazioni di Precisionen (CLP) toimitusjohtaja Luca Giordano kertoo sananlaskun silti mielellään, kun puheeksi tulee yrityksen uusi projekti: valtavan ydinreaktorin osan valmistus. Suostuessaan urakkaan noin 80 kilometriä Torinosta etelään sijaitseva pienyritys teki periaatteessa juuri päinvastoin kuin sananlasku neuvoo. Kyllähän tässä taljakaupoille ruvettiin, ennen kuin koko karhua oli edes kaadettu, Giordano myöntää. Rohkeutta vaativan päätöksen tukena on vahva kumppanuus Sandvik Coromantin kanssa. CLP:llä ei ole vakiotuotteita, se on käytännössä alihankintakonepaja. Asiakastoimialoja Vaakakarainen jyrsinkone työstää ydinreaktoriin tulevan pumpun pesää. ovat energiateollisuus, ydintutkimus, maarakennus, työstökoneteollisuus ja ilmailu. Tehdas ottaa vastaan työpiirustukset ja valuaihiot, ja lähettämöstä toimitetaan asennusvalmiit osat suoraan kokoonpanoon tai jatkokäsittelyyn. Yrityksen erikoisalaa ovat teräsrakenteiden valmistus ja isokokoisten kappaleiden tarkkuuskoneistus. Millimetrin sadasosien Tämä tasojyrsin säästää jokaista tuotantoerää kohti 30 000 euroa CLP:n rahoja. sisään jäävät toleranssit saadaan niin isoihin kappaleisiin, että ne on tuotava tehtaalle ja vietävä sieltä pois erikoiskuljetuksena usein öiseen aikaan, muun liikenteen hiljettyä. Viime aikoina CLP on toimittanut pumppujen pesiä ydinreaktoreihin sekä osia kokeelliseen fuusioreaktoriin ja vesivoimaloiden tulokanavien tai rautatietunneleiden louhintaan tarkoitet- 8 metalworking world
Luca Giordano Ikä: 35 Asuu: Borgo San Dalmazzossa Cuneon maakunnassa Italiassa Perhe: taideopettajapuoliso, 5- ja 2-vuotiaat lapset Koulutus: kauppa- ja taloustieteiden tutkinto Torinon yliopistosta Harrastukset: kävely ja juoksu. metalworking world 9
CLP lyhyesti Costruzioni e Lavorazioni di Precisionen eli CLP:n pääkonttori on Borgo San Dalmazzossa Cuneon maakunnassa Luoteis-Italiassa. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1973 teräsrakenteiden valmistajana. Viime vuosina CLP on tarjonnut lisääntyvästi myös tarkkuuskoneistuspalveluja. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia konepajan työkuormasta on ylisuurten koneenosien tarkkuuskoneistusta ja loput teräsrakenteiden valmistusta. Uusien koneenosien valmistuksen lisäksi yhtiö myös kunnostaa käytettyjä osia. CLP työllistää 21 henkilöä: 13 koneistajaa, 5 teräsrakentajaa ja esimiestehtävissä 3 henkeä. Liikevaihto on kasvanut 1,4 miljoonasta eurosta (2004) 3 miljoonaan (2009). Vanhan kiekkojyrsimen tilalle vaihdettiin tehokas R300, jossa on halkaisijaltaan 20 mm:n terät. CLP:n laatupäällikkö Aurora Baracco ohjeistaa koneistaja Francesco Altanesea. tuun kalustoon. Uusien töiden tarjousvaihe on aina kriittinen. Valmistusprosessin kestoon ja kustannuksiin vaikuttavat lukuisat tekijät, esimerkiksi lastuavien terien kestoikä, työstörata mahdollisesti ahtaassa työkappaleessa sekä lastuttavan aineen, esimerkiksi ruostumattoman teräksen tai valuraudan ominaisuudet. Valuissa saattaa olla kovia, teriä nopeasti kuluttavia silikasulkeumia. Giordanon mukaan näiden kysymysten ratkomisessa CLP hyötyy kouriintuntuvasti 10-vuotisesta yhteistyöstä Sandvik Coromantin kanssa: Kumppani, joka pystyy auttamaan tuotantohenkilökuntaa heti projektin tarjouslaskennasta alkaen, on meille erittäin tärkeä. Tällaiset taljakaupat ovat mahdollisia vain siten, että tarvittavat työkalut mahdollisine erikoismalleineen käydään läpi etukäteen yhteistyökumppanin kanssa. Yksi CLP:n viimeisimpiä koneistustöitä on 10 metalworking world
Teräsrakentamiseen ja isojen koneenosien tarkkuuskoneistukseen erikoistunut CLP on tehnyt 10 vuotta yhteistyötä Sandvik Coromantin kanssa. Kumppani, joka pystyy auttamaan tuotantohenkilökuntaa heti projektin tarjouslaskennasta alkaen, on meille erittäin tärkeä. Luca Giordano, toimitusjohtaja, Costruzioni e Lavorazioni di Precisione (CLP) ydinreaktoriin tulevan pumpun pesä. Halkaisijaltaan 3,5-metrinen, pallomainen kappale saapui tehtaalle aihiona, joka CLP:n oli määrä jyrsiä ja sorvata lopullisiin sisämittoihin. Kappaleen ulkopinnan asiakas halusi koneistaa myöhemmin itse röntgentarkastuksen ja painekokeen jälkeen. CLP:n Borgo San Dalmazzon konepajalla kappale kävi läpi kolme koneistusprosessia kaksi gantry-mallisessa koneistuskeskuksessa ja yksi avarruskoneessa (ks. Tekniikkapala, s. 12). Sandvik Coromantin tekniset asiantuntijat olivat apuna kaikissa vaiheissa, mutta varsinkin prosessin keskimmäiseen osaan kaivattiin erityistukea. Kun CLP pyysi neuvoa gantry-koneen pyöröpöydän käytössä, suosittelimme sisä- ja ulkosorvaukseen koneen poikkipalkkiin kiinnitettyä manuaalista Coromant Capto C8 -kiinnitysyksikköä, kertoo Italian Sandvik Katso video: www.youtube.com/sandvikcoromant 20-millisen terän vaihto on tarkkaa puuhaa. metalworking world 11
Coromantin luoteinen aluepäällikkö Giorgio Signori. Näin koneistuskeskuksesta saatiin pystysorvi. Sorvauksen lisäksi pumpun pesä myös jyrsittiin ulkopuolisesti samalla kiinnityksellä. Tätä vaihetta hankaloittivat pesän raaka-aine ja muoto sekä valupinta. Sandvik Coromantin aluespesialisti Simone Guglielmetto kertoo, että yhdessä CLP:n teknisen henkilöstön kanssa kehitettiin ratkaisu, jossa käytetään R300-jyrsintä ja halkaisijaltaan 20 millimetrin teriä. Näin saatiin jopa odotettua pidempiä lastuamisaikoja ja isommat lastuamisarvot. Tämän vaiheen päätteeksi pumpun pesä siirrettiin Lazzati-jyrsinkoneeseen sisäosien jyrsintää varten. Ongelmana kuitenkin oli, että Lazzatissa jyrsimen maksimihalkaisija on 160 mm, kun prosessiin tarvittiin 550 mm:n jyrsin. Sandvik Coromantin Giorgio Signori, Simone Guglielmetto ja Valter Angius Kehotimme CLP:ä käyttämään erikoismallista N331-kiekkojyrsintä, jonka halkaisija on 550 millimetriä, sanoo Sandvik Coromantin tekninen myyjä Valter Angius. Se on suunniteltu positiivisia terägeometrioita varten, joilla koneistukseen saadaan hyvä tukevuus. Terien pidemmän kestoiän myötä voitiin lastuta pidempään, ja CLP säästi 30 000 euroa jokaista tuotantoerää kohti. Tämä osoittaa, kuinka hyvä palvelu on paljon tärkeämpää kuin pelkkä työkalun hinta, Giordano sanoo. Sandvik Coromantin tekninen tuki antaa tuotteille todella hyvän hinta-laatusuhteen, vaikka hinta ei alun perin kaikkein halvimpia olisikaan. Tämän takia käytämme Sandvik Coromantin tuotteita yli 80 prosenttiin kaikista töistämme. Näihin reaktoripumppujen pesiin emme muuta kelpuutakaan. Tekniikkapala Epätavallisilla menetelmillä tavattoman hyvät tulokset CLP pyysi Sandvik Coromantin tekniseltä tuelta neuvoja suuren pumpun pesän valuaihion (halkaisija noin 3,5 metriä) jyrsintään ja sorvaukseen. Työssä oli useita epätavallisia ratkaisuja vaatineita yksityiskohtia. CLP halusi käyttää koneistuskeskusta sorvin tapaan huolimatta siitä, että oikea sorvi tarjoaisi enemmän tehoa. Edelleen haluttiin käyttää 550 millimetrin jyrsintä, joka on huomattavasti koneen nimellistä maksimimittaa suurempi tinkimättä kuitenkaan tarkkuudesta. CLP halusi myös lisätä tuotantoa lyhentämällä työvaiheita sekä koneistuksen että koneiden välisten siirtojen osalta. Testasimme yhteistyössä CLP:n teknisen henkilöstön kanssa työstöratoja 3D-mallinnuksen avulla, Sandvik Coromantin aluespesialisti Simone Guglielmetto sanoo. Päätimme käyttää lyhyitä, halkaisijaltaan isoja jyrsimiä, joilla voitiin estää tarkkuutta huonontavat värähtelyt. Koneistuskeskuksessa tehtyyn ensimmäiseen koneistusvaiheeseen käytettiin aluksi R200-toroidijyrsintä ja pyöreitä teriä. Ratkaisu korvattiin tehokkaalla R300-jyrsimellä ja halkaisijaltaan 20 mm:n terillä syyskuussa 2009, heti uuden terämallin tultua markkinoille. Toisessa vaiheessa käytettiin Coromant Capto C8 -kiinnitystä, jonka avulla osa sisä- ja ulkosorvauksesta voitiin tehdä koneistuskeskuksen pyöröpöydällä. Sandvik Coromant oli tukena tässäkin vaiheessa, johon liittyi myös sisäpuolisia jyrsintätöitä. Koneen valmistajan ilmoittama jyrsimen maksimihalkaisija on 160 millimetriä. Kokeilimme CLP:n kanssa tarkoitukseen varta vasten suunniteltua ja tehtyä N331- jyrsintä, jonka halkaisija on 550 millimetriä. Tulokset olivat erinomaiset, tarkkuusvaatimus täyttyi aivan moitteettomasti, Guglielmetto toteaa. 12 metalworking world
Ohimennen teksti ja kuva: Toby Selander Metallitaiteilija Carrol Boyes muovaa metallista taiteellista keittiötavaraa. Etelä-Afrikan Kapkaupungissa huhuttiin 90-luvulla, että metallitaiteilija Carrol Boyesilla oli salainen tinaresepti, jonka avulla hän pystyi muovaamaan metallin omien sanojensa mukaan funktionaaliseksi taiteeksi omaperäisiksi keittiötarvikkeiksi. Huhussa oli hiukan perääkin. Boyes kertoo: Tavallisessa standarditinaseoksessa on 90 prosenttia tinaa ja loput kuparia ja antimonia. Omassa reseptissäni on myös 90 prosenttia tinaa, mutta loput on salaisuus. Seos sulatetaan ja sekoitetaan noin 320 C :ssa ennen valua Boyesin omiin muotteihin. Tinan ohella hän käyttää alumiinia ja ruostumatonta terästä sekä piakkoin ehkä myös pronssia. Boyes alkoi muovailla metallia kellarissaan vuonna 1991. Nyt hänellä on vuodessa 900 000 esinettä tuottava tehdas. Intohimo muotoiluun ja metalliin on synnyttänyt menestyvän kansainvälisen yrityksen. Paikallisena alkanut toiminta on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa. Nimekkäimpiä asiakkaita ovat esimerkiksi Whoopi Goldberg, Samuel L Jackson ja arkkipiispa Desmond Tutu. Liikenainen. Carrol Boyes, 55, suunnittelee tinasta valmistettavia uniikkitöitä. Hänen Etelä-Afrikan Tzaneessa sijaitseva tehtaansa työllistää 500 ihmistä, lähinnä paikallisia naisia.
Mahinder Narang JCB:n Ballabgarhin tehtaalla kuormaajien kokoonpanolinjalla Haryanassa, Intiassa. teksti: Jean macfarlane kuva: Christina Sjögren kiirettä intiasssa Ballabgarh, Intia. Rakennusalan investointien valtava kasvu eri puolilla Intiaa heitti markkinajohtaja JCB:lle ison haasteen: piti joko valmistaa enemmän koneita samoilla resursseilla tai menettää tilauksia. 14 metalworking world
jcb lyhyesti JCB on maailman johtavia maarakennusalan työkoneiden valmistajia. Joseph Cyril Bamfordin vuonna 1945 Isossa-Britanniassa perustama perheyritys valmistaa nykyisin yli 300:a maarakennus- ja maatalouskonemallia neljällä mantereella. JCB UK:n kokonaan omistama tytäryhtiö JCB India Limited aloitti toimintansa Intiassa vuonna 1980 ja on nyt maan suurin maarakennuskoneiden valmistaja. Sillä on kolme tehdasta yksi Ballabgarhissa, Haryanassa ja kaksi Punessa, Maharashtrassa jotka valmistavat kaivuri- ja pyöräkuormaajia, kaivukoneita ja liukuohjattuja kuormaajia. Yritys työllistää 1900 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 530 miljoonaa euroa. Intiasta ei nykyisin tahdo löytyä nurkkaa, jossa ei rakennettaisi täyttä päätä. Teitä, ylikulkusiltoja, asuinalueita ja ostoskeskuksia putkahtelee maan kaupunkeihin kuin sieniä sateella. Ei olekaan ihme, että maarakennusalan laitteiden toimittajien tilauskirjat ovat alkanet pullistella. Yksi niistä on JCB UK:n kokonaan omistama tytäryhtiö JCB India, joka aloitti toimintansa vuona 1980. Nyt se valmistaa joka toisen maassa myydyn maarakennuskoneen. JCB:n tehtaalla Ballabgarhissa, Haryanassa syntyy yrityksen myyntimenestyksistä kaksi: 3DX- ja 4DX-kaivurikuormaajat, monitoimijättiläiset, jotka tekevät 40 miestyötuntia vaativan työn kolmessa minuutissa. Yritys on tällä hetkellä 75 prosentin osuudellaan Intian kaivurikuormaajamarkkinoiden ykkönen. Vuoden 2009 lopulla tehtaalla alkoi kuitenkin esiintyä kapasiteettiongelmia. Intia oli nousemassa maailmantalouden lamasta, ja tilauksia tuli sisään kuin liukuhihnalta. JCB:n kaivurikuormaajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Subir Kumar Chowdhary ja voimansiirtolaitteiden valmistuksesta vastaava varajohtaja Utkarsh Agarwal Ballabgarhin tehtaalta muistavat Voimansiirtolaitteiden valmistuksesta vastaavalla varajohtaja Utkarsh Agarwalilla on ensikäden kokemusta Intian kasvavasta infrarakentamisen kysynnästä. silloiset tunnelmat hyvin. Kysyntä kasvoi huimasti. Kaivurien kuukausituotanto lähes kaksinkertaistui. Infrahankkeita käynnistyi joka puolella maata. Lisäksi Delhissä lokakuussa 2010 järjestettävien kansainyhteisön kisojen valmistelut teettivät paljon töitä. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että tuotantoa oli jollain keinolla lisättävä. vaikka JCB joskus ulkoistaa korinosien ja korilevyjen tuotannon, korkealaatuiset vaihteistonsa se tekee aina itse. Vastatakseen kysyntään tehdas keskittyi lisäämään valurautaisten vaihteistokoteloiden Subir Kumar Chowdhary tuotantoa. Tehtävä ei ollut helppo, koska tehtaan 12 vaakakaraisesta koneistuskeskuksesta neljä oli kiinni uudessa projektissa eikä JCB ollut halukas investoimaan uusiin koneistuskeskuk- metalworking world 15
Tuotekehityksessä työskentelevät Pooja Varshney (vas.) ja Ashmita Mishra JCB Indian Ballabgarhin tehtaan edustalla.
Voimansiirto-osien tuotantopäällikkö Dinesh Sharma kiinnittämässä vaihteistokoteloa JCB Indian tehtaalla. Kaivuri viimeisteltävänä. Vuoden 2009 lopussa kaivurien kysyntä JCB:ltä lähes tuplaantui. siin. Kovemmat tavoitteet edellyttivät, että osat oli pystyttävä valmistamaan nopeammin ja mieluiten myös edullisemmin. Ballabgarhin tehtaan haasteet eivät loppuneet siihen. Koneistuskeskuksissa käytetyt jyrsimet kuormittivat karoja raskaasti, jolloin karat kuluivat nopeammin loppuun. Ballabgarhin tehtaalla muutamaa kuukautta aikaisemmin aloittanut Agarwal oli alan kokenut konkari. Hän oli useaan otteeseen ratkaissut erinäisiä ongelmia yhteistyöprojekteissa Sandvik Coromantin kanssa ja arvioi, että yrityksen apu olisi taas tarpeen. Olen saanut Sandvikilta arvokasta tukea Intiassa vuodesta 1994 lähtien. Olin varma, että tähänkin haasteeseen löytyisi ratkaisu sitä kautta, Agarwal vakuuttaa. Ja niinhän siinä kävikin. Sandvik Coromantin spesialistit ehdottivat, että JCB vaihtaisi käyttämänsä kovametalliterät uuteen CC6190-laatuun, jonka raaka-aine on valuraudan koneistukseen räätälöity erittäin sitkeä synteettinen materiaali, piinitridikeraami. Tiesimme, että tarvitsisimme järeitä aseita, mutta emme silti olleet vakuuttuneita. Keraamiterien käyttö arvelutti, koska pidimme sitä hauraana materiaalina ja pelkäsimme terärikkoja, Agarwal muistelee. Amit Raina, Sandvik Coromantin myyntipäällikkö Delhistä, sanoo: Tiesimme, että heillä oli omat epäilyksensä ja että meidän piti osoittaa heille uuden tekniikan hyödyt. Kokosimme tehtaan omilla jyrsimillä tehtäviä kokeita varten tiimin JBC:ltä ja meiltä. Ensimmäiset kokeet eivät onnistuneet, mutta muutimme työstörataa ja optimoimme koneiden parametreja, ja sitten tärppäsi. Keraamiterien sitkeys ja mahdollisuus käyttää kovametalliteriin verrattuna reilusti Kolme kertaa nopeampi Soumik Sarkar toimii tuottavuuden parantamisesta vastaavana insinöörinä Sandvik Coromant Indiassa. Hän oli mukana tiimissä, joka keksi ratkaisun JCB:n haasteisiin. Kun olimme tarkkaan määritelleet JCB:n tavoitteet, esitimme yksityiskohtaisen analyysin avulla, että ne saavutettaisiin parhaiten vaihtamalla jyrsinten kovametalliterät keraamiteriin. Teimme sen jälkeen testejä paikan päällä, hän kertoo. Keraami on kova teräaine; se kestää kolme kertaa suurempia lastuamisnopeuksia kuin kova metalli, eli 900 1 000 m/min. Siten jyrsintä voitiin käyttää paljon tehokkaammin. Aikaisemmin vaihteistokotelon rouhinta jyrsimellä, jossa oli 14 kovametalliterää, kesti noin 1,1 minuuttia. Tiimi osoitti, että sama työ voitaisiin tehdä 30 sekunnissa vain viidellä keraamiterällä eli puolta nopeammin. Terien määrän vähentyminen on eduksi myös koneistuskeskukselle. Kun käytössä oli 14 kovametalliterää, karaan kohdistui noin 80 prosenttia kuormituksesta. Viiden keraamiterän käyttö vähentää karan kuormituksen alle 40 prosenttiin. Pienempi hammasluku vähentää karan kuormitusta. Kuluminen on vähäisempää, kunnossapito helpottuu ja koneen kestoikä pitenee. Ja vaikka keraamiterät ovat kovametalliteriä kalliimpia, se että teriä tarvitaan vain viisi 14:n sijaan, tuo vielä lisäsäästöjä, Sarkar ynnäilee. metalworking world 17
Vasemmalta lukien tuottavuusinsinööri Soumik Sarkar, voimansiirtolaitteista vastaava varajohtaja Utkarsh Agarwal ja tuotantopäällikkö Dinesh Sharma pohtimassa JCB Indian jyrsintäpulmia. suurempia lastuamisnopeuksia toivat vakuuttavia tuloksia. Nyt entisten 14 kovametalliterän sijasta tarvittiin vain viisi keraamiterää, ja jyrsimestä saatiin paljon enemmän tehoja irti. Teräkustannukset jyrsintä kohti pienenivät, karojen kuluminen väheni ja tuotannon kappalekohtaiset läpäisyajat puoliintuivat. Helmikuussa 2010 Ballabgarhin tehtaalla tuotettiin enemmän kaivinkoneita kuin millään muulla JCB:n tuotantolinjalla eri puolilla maailmaa. Tuottavuuden huikea kasvu nostatti aaltoja koko tehtaalla. Minua pyydettiin jatkuvasti hankkimaan enemmän ja enemmän rautavaluja vaihteistokoteloita varten. Tilausmäärä oli jo lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna. On tällaista toki ennenkin tapahtunut, mutta ei tässä mittakaavassa, sanoo apulaisostopäällikkö Shivani Jatiley. kokemuksesta rohkaistuneena Agarwal pyysi Sandvik Coromantia viemään JCB Ballabgarhin tehtaalla läpi tuottavuudenparannusohjelman. Teemme yhdessä töitä kumppaneina ja pyrimme löytämään yhteisen ratkaisun, hän sanoo. Subir Kumar Chowdhary JCB:ltä ajattelee samoin. Kyse on strategisesta kumppanuudesta. He ovat innovatiivisia, auttavat meitä tunnistamaan mahdollisuuksia ja tukevat työntekijöitämme. Opimme heidän kauttaan ymmärtämään uusinta lastuamistekniikkaa. Hyödymme yhteistyöstä valtavasti, hän sanoo. KESKEISET HAASTEET haaste: Nopeuttaa vaihteistokotelojen tuotantoa ja samalla vähentää jyrsinkoneen karojen kulumista sekä alentaa kappalekohtaisia valmistuskustannuksia. RATKAISU: Vaihdetaan 14 kovametalliterän tilalle viisi Sandvik Coromantin äskettäin markkinoille tuomaa keraamiterää, jolloin jyrsimiä voidaan käyttää suuremmilla lastuamisnopeuksilla. TULOS: Teräkustannukset jyrsintä kohti pienenivät, karojen kuluminen väheni ja tuotannon kappalekohtaiset läpäisyajat puoliintuivat. 18 metalworking world
tekniikka teksti: turkka kulmala Haaste: Vaativista metalliseoksista valmistettujen lentokoneosien koneistus varsijyrsimillä kärsii usein liian pitkistä koneistusajoista. Ratkaisu: Täyskovametalliset varsijyrsimet ja optimimenetelmät ovat vahva lääke näihin ongelmiin. Vauhtia superseosten ja titaanin jyrsintään Lentokoneosan aihion painosta saatetaan koneistaa pois 80 prosenttia, joten pitkien koneistusaikojen minimointi on kriittisen tärkeä tuottavuustekijä. Rouhintavaiheessa tähdätään mahdollisimman suureen lastuvirtaan. Yleinen ratkaisu on käyttää suurihalkaisijaista kääntöteräjyrsintä ja jättää tarkoituksellisesti ainetta poistettavaksi myöhemmissä työvaiheissa. Tämän jäännös- ja viimeistelyjyrsinnän osuus kokonaisajasta on merkittävä, ja sen optimoinnilla läpimenoaikaa voidaan lyhentää oleellisesti. Jäännösjyrsintään käytetään täyskovametallisia varsijyrsimiä. Päätavoitteet pitkä terien kestoikä, lyhyt koneistusaika, pinnankarheus ja prosessivarmuus saavutetaan pitämällä radiaalinen kosketuspituus ja lastuamisleveys pieninä sekä kasvattamalla hammaslukua ja lastuamisnopeutta ja -syvyyttä. Suositeltavia jäännösjyrsintämenetelmiä ovat nurkkien siivuttaminen ja urien trokoidijyrsintä. Lentokoneen runko-osissa on usein painon säästämiseksi ohuet seinät. Ne jyrsitään käyttäen siksak-rataa, aloittaen toiselta puolelta pienellä lastuamissyvyydellä ja jatkaen vuorotellen molemmin puolin normaalisyvyydellä. Täyskovametalliset varsijyrsimet vaativat koneelta tukevuutta ja CNC-ohjaukselta hyvää ennakointikykyä. Edelleen tarvitaan tarkka, heitoton pidin (100 % lisää heittoa lyhentää terien kestoikää 50 %). Titaanin ja superseosten jyrsinnässä tehokas lastunhallinta ja jäähdytys vaativat lastuamisnestettä mieluiten työkalun läpi korkealla paineella syötettynä. Suositeltavia täyskovametallisen varsijyrsimen ominaisuuksia ovat 50 :n nousukulma, lastu-urien lukumäärän mukaan optimoitu uramalli, positiiviset, terävät särmät, pieni tukipinta, kulmapyöristys mieluummin kuin viiste ja suorituskykyinen pinnoite. Jos tarvitaan hyvää ulottuvuutta, voidaan käyttää kaulallista mallia, joka myös vähentää värinöitä. Seinämät jyrsitään käyttäen siksak-rataa, aloittaen toiselta puolelta pienellä lastuamissyvyydellä ja jatkaen vuorotellen molemmin puolin normaalisyvyydellä. Resepti onnistuneeseen viimeistelyyn: pieni radiaalinen kosketuspituus ja lastuamisleveys ja toisaalta iso hammasluku ja lastuamisnopeus ja -syvyys. Tiivistelmä Täyskovametalliset varsijyrsimet ja optimaaliset jäännösjyrsintämenetelmät ovat varma ja tuottava ratkaisu ilmailuteollisuuden koneistustöihin. metalworking world 19
teksti: maria bengtsson Hiilen uusi puhtaampi tuleminen Energiasektori tähtää ympäri maailmaa pienempiin hiilidioksidipäästöihin ja parempaan kannattavuuteen. Kasvava tietoisuus hiilidioksidipäästöjen seurauksista luo paineita kivihiilen vaihtamiseksi uusiutuviin energianlähteisiin. Yleisesti kuitenkin tunnustetaan, että riippuvuus hiilestä jatkuu vielä 2010-luvun jälkeenkin. Hiilivoiman osuus maailman sähköntuotannosta on nykyisin noin 40 prosenttia, ja kun öljyn ja maakaasun hinnat nousevat jyrkästi, maailmantalouden kasvu ja väestönkasvu nostanevat vuoteen 2030 mennessä hiilen osuuden 44 prosenttiin. Tästä syystä moni asiantuntija ei pidä aikaa kypsänä hiilestä luopumiselle on parempi tehdä hiilivoimasta puhtaampaa. Tutkimuslaitokset, yritykset ja valtiovalta tekevät yhteistyötä ratkaistakseen päästöongelmat ja kehittääkseen tehokkaampia hiilivoimaloita. Monen hankkeen eturintamassa ovat Kiina ja Yhdysvallat. Näiden maiden päästöt ovat maailman suurimmat, mutta ne myös havittelevat leijonanosaa siitä merkittävästä teollisesta kasvusta, joka puhtaaseen energiantuotantoon liittyy, arvioi Union of Concerned Scientist -järjestön ilmastotaloustieteilijä Rachel Cleetus aikakauslehti US News & World Reportille. Yhteistyön hedelmänä käyttöön on tulossa lähes päästötöntä teknologiaa. Tällä hetkellä tarjolla on lähinnä kolme puhdasta hiilivoimatekniikkaa (CCT). Niistä kaksi perustuu perinteiseen hiilipölyn polttoon, jolla tuotetaan höyryä sähköä jauhaville höyryturbiineille. Happipolttotekniikassa hiili poltetaan puhtaassa happiatmosfäärissä, 20 metalworking world