Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(6) EUE2017-03015 EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM) 25.10.2017 Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 23.10.2017 (työllisyys- ja sosiaaliministerit) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 23.10.2017 Työ- ja sosiaaliministereiden kokouksessa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys lähetettyjä työntkijöitä koskevasta muutosdirektiivistä. Kompromissiin päästiin pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen. Vaikeimmat ratkaistavat asiat liittyivät direktiivin soveltamiseen maantieliikenteen kuljettajiin ja pitkäaikaiseksi katsottavan lähettämisen aikarajaan. Neuvosto hyväksyi myös osittaisen yleisnäkemyksen sosiaaliturvan koordinaatioasetuksesta. Osittainen yleisnäkemys kattaa yhdenvertaista kohtelua sekä sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat säännökset. Lisäksi neuvosto antoi puheenjohtajalle valtuutuksen allekirjoittaa neuvoston puolesta EU:n instituutioiden yhteinen sosiaalisten oikeuksien julistus. Neuvosto kuuli myös työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean keskeiset viestit työllisyystilanteen ja sosiaalisen suojelun kehitykseen eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Lisäksi tasa-arvoinstituutin johtaja esitteli vuoden 2017 tasaarvoindeksin. 1. Esityslista hyväksyttiin. Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen A-asiat hyväksyttiin keskustelutta. 3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön
2(6) toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) = Yleisnäkemys 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC 279 Neuvosto pääsi pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen yleisnäkemykseen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamisesta. Neljä valtuuskuntaa (HU, PL, LV ja LT) eivät hyväksyneet saavutettua yleisnäkemystä. Kolme valtuuskuntaa (IE, UK ja HR) ilmoitti toistaiseksi pidättäytyvänsä tukemasta kompromissia. Ministerineuvostossa oli yleisnäkemyksen aikaan saamiseksi löydettävä kompromissi kolmesta avoinna olevasta asiasta: direktiivin yhteys maantiekuljetusalaan, direktiivin toimeenpanon alkamisaikaan sekä pitkäkestoiseksi lähettämiseksi katsottavan toiminnan aikarajaan. Kompromississa sidottiin direktiivissä tehtyjen muutosten soveltaminen kuljetusalaan sitä koskevan erityissääntelyn voimaantuloon. Ennen kuljetusalaa koskevan direktiivin hyväksymistä maantieliikenteeseen sovelletaan nykyisiä sääntöjä alkuperäisen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin perusteella. Kuljetussektoria koskeva ratkaisu ei ollut kaikille valtuuskunnille tyydyttävä ja se olikin pääsyy useimmille niille, jotka eivät yleisnäkemystä voineet tukea. Uusien säännösten soveltamiselle yleisesti sovittiin neljän vuoden määräaika direktiivin lopullisesta voimaantulosta. Kompromissiin päästiin myös pitkäkestoiseksi katsottavan lähettämisen aikarajasta. Useat valtuuskunnat halusivat lyhentää komission alkuperäisen esityksen mukaista 24 kuukauden aikarajaa, koska lähettämiset ovat keskimäärin 3-4 kuukauden mittaisia. Yleisnäkemyksen mukaan lähettämisen kestäessä yli 12 kuukautta lähetettyyn työntekijään tulee soveltaa samoja työehtoja kokonaisuudessaan kuin paikallisiin työntekijöihin. Yhdenvertainen kohtelu ei kuitenkaan koskisi työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevia asioita eikä ammatillisia lisäeläkkeitä. Kompromissiin sisältyi myös joustomahdollisuus: palveluntarjoajan perustellun ilmoituksen perusteella aikarajaa voisi pidentää 18 kuukauteen. Komission ehdotuksen ydinsisältönä oli myös korvauksen käsitteeseen siirtyminen minimipalkan sijaan. Lisäksi uutena direktiiviin kirjattuna velvoitteena on velvollisuus kustantaa lähetetylle työntekijälle työntekomaassa matkustamiseen, majoitukseen ja ruokailuun liittyvät kustannukset. Neuvoston yleisnäkemykseen ei sisälly komission alun perin ehdottamia alihankintoja koskevia säännöksiä. Johdanto-osaan on otettu keskustelussakin vahvasti esiin tullut tavoite hallinnollisesta yhteistyöstä petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi. 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti) (ensimmäinen käsittely)
Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) = Osittainen yleisnäkemys 15642/16 SOC 812 EMPL 549 CODEC 1910 + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en, fr, de) 3(6) Hyväksyttiin osittainen yleisnäkemys sosiaaliturvan koordinointijärjestelmän päivittämisestä. Osittainen yleisnäkemys kattaa yhdenvertaista kohtelua sekä sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat säännökset. Sekä puheenjohtaja että komissio korostivat, että kyseessä oli kompromissiratkaisu vaikeassa neuvottelutilanteessa. Kaikkea yhdenvertaista kohtelua koskevaa oikeuskäytäntöä ei nyt kodifioitu alun perin aiotulla tavalla. Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia sääntöjä selkeytetään, kansallisten sosiaaliturvalaitosten yhteistyötä parannetaan sekä sosiaaliturva hallintotoimikunnan roolia vahvistetaan. Yksi jäsenvaltio ei ollut valmis hyväksymään osittaista yleisnäkemystä sovellettavan lainsäädännön osalta ja se jättää lausuman tähän liittyen. Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. A-kohtien luettelon hyväksyminen A-kohtiin sisältyvät asiat hyväksyttiin. Asioihin sisältyi suostumus puheenjohtajalle allekirjoittaa neuvoston puolesta sosiaalisten oikeuksien pilari. 17 valtuuskuntaa käytti lyhyen puheenvuoron. Käydyssä keskustelussa korostettiin erityisesti sen merkitystä signaalin antajana EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkityksestä. Lisäksi tuotiin esille työmarkkinoiden uudistamisen tarvetta. Keskustelussa korostettiin myös vahvasti pilarin merkitystä poliittisena sitoumuksena. DK jätti pöytäkirjaan julkilausuman työmarkkinajärjestöjen roolista. Komissio oli tyytyväinen kompromissin löytymisestä ja totesi, että yteinen julistus antaa vahvan signaalin kaikille siitä, että Eurooppa ei ole kiinnostunut vain taloudesta vaan myös sen sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää. 6. Eurooppalainen ohjausjakso a) Keskeiset työllisyyshaasteet: Työllisyyskomitean keskeiset viestit, jotka perustuvat vuotuiseen työllisyyskehitysraporttiin ja työllisyyskehityksen seurantavälineeseen b) Keskeiset sosiaaliset haasteet: Sosiaalisen suojelun komitean tärkeimmät viestit, jotka perustuvat sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä koskevaan vuosikatsaukseen = Hyväksyminen Hyväksyttiin työllisyyskomitean (EMCO) raportti työllisyyden haasteista sekä sosiaalisen suojelun komitean (SPC) raportti sosiaalisen tilanteen haasteista EU:ssa.
4(6) Työllisyyden alalla on saavutettu hyviä tuloksia. Työllisyys on ensimmäistä kertaa korkeampi kuin vuonna 2008. Maittaiset erot ovat kuitenkin suuria. Erityisinä haasteina ovat vähän koulutettujen vanhempien, EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien sekä nuorten tilanne. Myös sosiaalinen tilanne on parantunut viime vuosina. Kotitalouksien kokonaistulot ovat parantuneet ja köyhyysriski alentunut. Köyhyys on kuitenkin yhä ongelma ja sosiaaliturvassa on aukkoja. Strategioita ja uudistuksia tarvitaan, torjumaan myös työssäkäyvien köyhyyttä. Komissio oli tyytyväinen sosiaali- ja työllisyystilanteen paranemiseen. Komissio asettaa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen toimenpiteiden keskiöön tilanteen parantamiseksi entisestään. Komissio oli erityisen huolissaan maahanmuuttajien ja nuorten tilanteesta. Sosiaaliturvajärjestelmien haasteena se piti itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa. EU-tason keinona se piti voimakasta ohjausjaksoa sekä sosiaalista vuoropuhelua. Muut asiat 8. a) Sosiaalialan kolmikantahuippukokous (Bryssel, 18. lokakuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Puheenjohtaja kertoi EU-tason työmarkkinajärjestöjen kanssa Eurooppaneuvoston alla pidetystä huippukokouksesta. Kolmikantakokouksen aiheena oli Euroopan tulevaisuuden muovaaminen - selviytymiskyky vahvemmaksi ja taloudellinen ja sosiaalinen edistys kaikille. Keskustelut painottuivat kolmeen aiheeseen: EU:n sosiaalinen ulottuvuus, edistys ja keinot työmarkkinaosapuolten osallistumisen parantamiseksi uudistuksiin kansallisella tasolla sekä investointi oppimiseen digitaalisessa taloudessa ja yhteiskunnassa. Keskustelujen taustalla oli komission valkoinen paperi EU:n tulevaisuudesta. Komissio kertoi, että työmarkkinajärjestöt olivat yhtä mieltä vuoropuhelun myötävaikutuksesta kestäviin tuloksiin. Uudistukset vaihtelevat suuresti jäsenmaissa ja keskusteluissa korostettiin oppiminen ja digitaalinen yhteiskunta -teemaa, mikä edellyttää ihmisten osaamiseen investoimista. b) Tallinnan digitaalihuippukokous (29. syyskuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Puheenjohtaja kertoi Tallinnassa järjestetyn huippukokouksen keskusteluista, joissa nousi esille mm. osaamistarpeet digitalisaatiosta johtuen. Digitalisaation tuoma potentiaali tulisi hyödyntää täysimääräisesti. c) Uusi osaamisohjelma Euroopalle = Komission tiedotusasia Komissio kertoi antaneensa ehdotuksen suositukseksi oppisopimuksen laatukriteereistä. Suositus on osoitus yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen
5(6) ja jäsenmaiden kanssa. Osaamisohjelmaan sisältyvät myös päivitetty suositus tutkintojen viitekehyksestä EQF, liikkuvuutta edistävä Europass ansioluettelo ja kielitodistus, suositus taitojen parantamisen poluiksi. Lisäksi edistetään digitaaliosaamista. d) Euroopan tasa-arvoinstituutti: Uusi tasa-arvoindeksi = Euroopan tasa-arvoinstituutti esittelee Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja Virginija Langbakk esitteli vuoden 2017 tasa-arvoindeksin. Indeksi kuvaa tasa-arvon tilannetta EU:ssa 6:lla eri ulottuvuudella mitattuna. Tasa-arvotilanne on parantunut viime vuosina eniten päätöksenteon alalla. Ajan tasa-arvoinen käyttäminen on puolestaan ala, jolla tilanne on huonontunut. Tällä on huomattavia seurannaisvaikutuksia tasa-arvoon ylipäänsä. Komissio korosti tasa-arvoindeksin merkitystä evidenssin tuottajana politiikan tekoon. Komissio pani merkille, että edistys tasa-arvon alalla on ollut marginaalista ja että maiden tasa-arvotilanteissa on huomattavia eroja. Joissain jäsenvaltioissa tasa-arvotilanne on huonontunut. Komissio muistutti antamansa työ-tasa-arvopaketin sisältävän ehdotuksen korvamerkityistä vanhempainvapaista. Komissio myös muistutti kutsuneensa ministerit Brysselissä 20. 21.11.2017 järjestettävään perusoikeuskollogioon. Suomen edustajat Työministeri Jari Lindström Erityisavustaja Jami Arvola Erityisavustaja Juha Halttunen Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki, EUE Erityisasiantuntija Riikka-Maria Turkia, EUE Erityisasiantuntija Antero Kiviniemi, EUE Hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM Neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM Suunnittelija Noora Saarinen, STM EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen, VNK Asiakirjat Mainittu kunkin asian kohdalla Liitteet Viite Asiasanat lähetetyt työntekijät, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat - neuvosto, sosiaaliturva Hoitaa STM, TEM Tiedoksi EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM
6(6)