VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO

Samankaltaiset tiedostot
SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO. Palopäällystön koulutusohjelma. Tinja Hännikäinen

PI/SDC Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus

MSn/SDC/SJ/JM/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Laki. N:o 1380

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

VÄESTÖN SUOJAAMINEN VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUKSET,KORJAUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJATARKASTAJIEN KOULUTUS

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS. Väestönsuojan käyttöönotto- ja purkusuunnitelma. Kohteen nimi xx.xx.20xx

Alppikylän Setlementtiasunnot

3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA

Ilmanvaihtolaite IVL-1

S1-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

VÄESTÖNSUOJAN TIETOMALLINNUS

Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

Ympäristövaliokunnalle. Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie LUSI p

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN. FinnSec 2017

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS

RT-väestönsuojaohjeet ennen ja nyt

S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan LVI-laitteiden suunnittelu

Lupanumero Päätöspäivä

SAVONIA. Tekniikka. Palopääl1ystön koulutus OPINNÄ YTETYÖ VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO. Tinja Hännikäinen

Uloskäytävät ja lukitukset


LVI S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJAN LVIS-LAITTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

Kiinteistö Oy:t Aitio Business Park Vivaldi ja Verdi

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

Ilmanvaihtolaitteistojen huolto- ja käyttöohjeistus Porin kaupunkiorganisaatiolle. Aleksi Vihtilä

LIITTEET: - LVIA-hankesuunnitelma ja kustannusarvio - SÄHKÖ-hankesuunnitelmaselostus - Sähkökustannusarvioyhteenveto - LVISA-hanke muut kustannukset

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Niko Sääski. Väestönsuojien käyttöönottosuunnitelmat, esimerkkitapauksia

VÄESTÖNSUOJIEN SAANEERAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

OHJE TURVAVALAISTUKSEN KUNNOSSAPITO-OHJELMAN LAATIMISEKSI

Ajankohtaista säädösrintamalta

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Asumisyksikkö Muistokatu

Kiinteistöveroprojekti

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta Pelastustoimen ajankohtaispäivät

Powerline 200 Plus Kotiverkkosovitin (PL200P)

Kiinteistön sähköverkko

RT S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA SISÄLLYSLUETTELO

Korjausrakentamisen turvallisuus

Hyvinvointikeskus Sauvola

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja

B25 2H+KT IRT.VAR. 25 KPL VSS / IRT.VAR 24 KPL UVV/LVV UVV/LVV KUIV. KUIV. SAUNA LJH SPK POHJAPIIRUSTUS 1.KRS NEITSYTSAARENTIE 6, HELSINKI

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Lupanumero Päätöspäivä

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus

Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas

K a t t o t u r v a o pa s

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Kiinteistö Oy Paciuksenkatu 21

Jotta suoja saataisiin määräyksen antamisen jälkeen mahdollisimman nopeasti kuntoon, on tyhjentäminen ja suojan varustaminen suunniteltava etukäteen.

Kiinteistön sähköverkko

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

TURVAVALO-OPAS Kiinteistön omistajalle ja haltijalle

Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetusten valmistelu. Keskustelutilaisuudet ja 28.9.

MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET:

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

VESI-ILMAISIMET VAATIMUKSET

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja Hannu Olamo

VUODONILMAISINLAITTEET VAATIMUKSET

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Kiinteistö Oy Maatullinaukio

TURVALLISUUSKARTOITUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

MYLLYMÄEN KOULURAKENNUKSEN LAAJENNUS PÄIVÄKODILLA JA VIIDELLÄ OPETUSTILALLA, JÄTE- JA VARASTORAKENNUS JA KOLME PIHARAKENNUSTA

KS ap. 18 ap. 3 ap. 3 ap HYÖKKÄYSTIE PPP. Korvausilma US ap +81, ap 23 ap 24 ap VS 1. Tek Tilat P61 58,6 m 2 TÖRMÄYSKAIDE

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Alusten radiolaitteet

OHJE TALON / PIENYRITYKSEN TAI LAITOKSEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PLANSSI LETKAJENKKA

TURVALLISUUSKARTOITUS

Transkriptio:

1 VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO TINJA HÄNNIKÄINEN

Sisällys 1 KORTISTON TARKOITUS... 3 2 TARKASTUSKORTIT VÄESTÖNSUOJALUOKITTAIN... 4 2.1 Väestönsuojat n 1955 määräysten mukaisesti... 4 2.2 Väestönsuojat n 1959 määräysten mukaisesti B-luokka... 5 2.3 Väestönsuojat n 1959 määräysten mukaisesti C-luokka... 6 2.4 Väestönsuojat n 1963 määräysten mukaisesti B-luokka... 7 2.5 Väestönsuojat n 1963 määräysten mukaisesti C-luokka... 8 2.6 Väestönsuojat n 1971 määräysten mukaisesti S1-luokka... 9 2.7 Väestönsuojat n 1986 määräysten mukaisesti S1-luokka... 10 2.8 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti K-luokka... 11 2.9 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S1-luokka Teräsbetoni... 12 2.10 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S3-luokka Teräsbetoni... 13 2.11 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S1-luokka Kallio... 14 2.12 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S3-luokka Kallio... 15 2.13 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S6-luokka Kallio... 16 2.14 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti K-luokka... 17 2.15 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S1-luokka Teräsbetoni... 18 2.16 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S3-luokka Teräsbetoni... 19 2.17 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S1-luokka Kallio... 20 2.18 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S3-luokka Kallio... 21 2.19 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S6-luokka Kallio... 22 2.20 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti S1-luokka... 23 2.21 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti S2-luokka... 24 2.22 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti Kalliosuojat... 25

3 1 KORTISTON TARKOITUS Väestönsuojien ja väestönsuojelumateriaalien kunnossapidosta vastaa nykyisen lainsäädännön mukaan kiinteistön omistaja. Jokaisella väestönsuojalla tulee olla nimetty väestönsuojan hoitaja, jonka tehtäväkuvaan kuuluu väestönsuojan tarkastaminen niiltä osin, kuin siitä on sovittu. Yleisimmin tämä tarkoittaa vuosittain tehtävää väestönsuojelumateriaalin tarkastusta sekä ilmanvaihtolaitteiston koekäyttöä. Tärkein tehtävä kuitenkin on huomata mahdolliset muutokset rakenteissa tai muu väestönsuojan käyttökuntoon vaikuttava epäkohta ja ilmoittaa siitä eteenpäin. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on huollettava ja tarkastettava Sisäasiainministeriön laatimien säännösten mukaan. Lisaksi väestönsuoja ja sen laitteistot on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. (Pelastuslaki, 379/2011, 12 ja 76) Väestönsuojanhoitajan suorittaman vuositarkastuksen lisäksi väestönsuojalle tulee tehdä tiiveyskoe vähintään kymmenen n välein, sekä silloin, kun väestönsuojan tiiveyden voidaan epäillä jostakin syystä heikentyneen. Tämän väestönsuojan kymmenvuotistarkastuksen voi nykylainsäädännön mukaan tehdä yksityinen tarkastusliike, pelastusviranomainen tai rakennusvalvontaviranomainen. Tarkastuskortiston tarkoituksena on helpottaa väestönsuojan tarkastajan työtä, riippumatta tarkastuksen laadusta. Kaikilta suojilta ei voida edellyttää nykyistä vaatimustasoa, joten on tärkeää tietää mitä rakennusaikana suojalta on vaadittu ja tarkastaa suoja sen mukaisesti. Tässä kortistossa väestönsuojat ovat jaettu rakennusn ja suojaluokan mukaisesti, jolloin yhdestä tarkastuskortista voidaan nähdä suojaa koskevat vaatimukset. Tarkastushetkellä tulee ottaa huomioon suojan iän lisäksi mahdolliset muutos- ja korjaustoimenpiteet joita suojalle on mahdollisesti tehty. Jos suoja on nykyaikaistettu, tulee suoja luonnollisesti tarkastaa nykyisen vaatimustason mukaisesti.

4 2 TARKASTUSKORTIT VÄESTÖNSUOJALUOKITTAIN 2.1 Väestönsuojat n 1955 määräysten mukaisesti Rakennust 1955 Rakennuksen kerrosalasta 2% tai kunnan viranomaisen harkinnan mukaan, Henkilömäärä = ( 2xAsuinneliöt )/ 57 Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella Luonnollinen, jos suojautujia alle 75 ja ilmatilavuutta 3 m3 / henkilö Mahdollisen koneen oltava sähkö- sekä jalka- tai käsikäyttöinen, jos tuottava teho alle 450 kuutiota / tunti Ei tietoa Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Jos mahdollista on suoja ja ulospääsytiet varustettava valaisimin Alle 75 henkilön suojan sähkövirta voidaan ottaa kellarin pääjohdosta Jos rakennetaan tulee sijaita huoltohuoneessa tai sulkuhuoneessa, vettä pystyttävä säilyttämään 5 litraa / henkilö Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

5 2.2 Väestönsuojat n 1959 määräysten mukaisesti B-luokka B-luokan teräsbetoniset väestönsuojat (1971 S1) Rakennust 1958-1963 150-300 henkilölle sopiva (300x0,58= 174 neliötä) varsinaiselta suojatilaltaan, suojahuoneen koko vähintään 6 neliömetriä ja korkeintaan 58 henkilölle sopiva Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, joka on vähintään 6 neliömetriä, jos kaksi sisäänkäyntiä, sulkuhuoneet vähintään 5 neliömetriä Vähintään 0,58 neliömetriä (jos sairashuone, 0,5 neliömetriä) Vähintään 45 dm3 minuutissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden, hiekkasuodatin Käsi- tai jalkakäyttöinen, lisäksi mahdollisesti sähkökäyttöinen, jos varavoimakone, voi olla myös pelkästään sähkökäyttöinen Vuoteet laskennallisesti 8 %:lle suojautuvista henkilöistä jokaista alkavaa 25 henkilöä kohden Oma ryhmäkeskus, väestönsuoja ja ulospääsytiet valaistava Vesipiste ja lattiasiili sulkuhuoneeseen tai varavesisäiliöitä, joihin 5 litraa / suojautuva henkilö, tällöin tehtävä kuitenkin kokoojakaivo Sairashuone 8%:lle suojattavista henkilöistä, pinta-alaa varattava 1,5 neliötä henkilöä kohden Sulkuhuoneen yhteyteen tehtävä huoltohuone, vähintään 4 neliötä Vähintään kolme hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

6 2.3 Väestönsuojat n 1959 määräysten mukaisesti C-luokka C-luokan teräsbetoniset väestönsuojat (1971 S1) Rakennust 1958-1963 Korkeintaan 150 henkilölle sopiva (150x0,58= 87 neliötä) varsinaiselta suojatilaltaan, suojahuoneen koko vähintään 6 neliömetriä ja korkeintaan 50 henkilölle sopiva Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, joka on vähintään 5 neliömetriä Vähintään 0,58 neliömetriä Vähintään 45 dm3 minuutissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden, hiekkasuodatin Käsi- tai jalkakäyttöinen, lisäksi mahdollisesti sähkökäyttöinen, jos varavoimakone, voi olla myös pelkästään sähkökäyttöinen Vuoteet laskennallisesti 8 %:lle suojautuvista henkilöistä jokaista alkavaa 25 henkilöä kohden Oma ryhmäkeskus, väestönsuoja ja ulospääsytiet valaistava Vesipiste ja lattiasiili sulkuhuoneeseen tai varavesisäiliöitä, joihin 5 litraa / suojautuva henkilö, tällöin tehtävä kuitenkin kokoojakaivo Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi, suojan ollessa yli 100 henkilölle, tällöin kaksi varatietä - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

7 2.4 Väestönsuojat n 1963 määräysten mukaisesti B-luokka Rakennust B-luokan teräsbetoninen väestönsuoja (1971 S1-luokka) 1963 150-300 henkilölle sopiva (300x0,6= 180 neliötä) tai 2% rakennuksen kerrosalasta varsinaiselta suojatilaltaan, yksittäisen suojahuoneen koko vähintään 6 neliömetriä ja korkeintaan 50 neliömetriä Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, joka on vähintään 6 neliömetriä, jos tehdään kahdella sisääntulolla molempiin sulkuhuoneet jotka vähintään 5 neliömetriä Puhdistushuone jokaisen sisääntulon yhteyteen, jos yksi sisääntulo niin vähintään 6 neliömetriä ja kahdelle sisääntulolle yhteinen niin vähintään 10 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Vähintään 2,66 kuutiota tunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden, ohikäytöllä 6,66 kuutiota Hiekkasuodatin ja erityissuodatin Käsi- tai jalkakäyttöinen, lisäksi mahdollisesti sähkökäyttöinen, jos varavoimakone, voi olla myös pelkästään sähkökäyttöinen jokaista alkavaa 30 henkilöä kohden, ainakin puolet kuivakäymälöitä Puhelinpistoke, mahdollisuuksien mukaan keskusantennin liitäntä Oma ryhmäkeskus, väestönsuoja ja ulospääsytiet valaistava ja jokaisessa suojahuoneessa oltava pistorasia Vesipiste sulku- ja puhdistushuoneisiin ja ainakin yhteen suojahuoneeseen, pesuallas puhdistushuoneeseen (jos mahdollista) Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Ensiapuhuoneen koko oltava noin neljännes suojan pinta-alasta Vähintään kolme hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

8 2.5 Väestönsuojat n 1963 määräysten mukaisesti C-luokka Rakennust 1963 C-luokan teräsbetoninen väestönsuoja (1971 S1-luokka) Korkeintaan 150 henkilölle sopiva (150x0,6= 90 neliötä) tai 2% rakennuksen kerrosalasta varsinaiselta suojatilaltaan, yhden suojahuoneen koko vähintään 6 neliömetriä ja korkeintaan 36 neliömetriä Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, joka on vähintään 5 neliömetriä ( lisäksi puhdistushuone 5neliötä, jos suoja erillään rakennuksesta) Vähintään 0,58 neliömetriä (jos sairashuone, 0,5 neliömetriä) Vähintään 2,66 kuutiota tunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden, ohikäytöllä 6,66 kuutiota Hiekkasuodatin ja erityissuodatin Käsi- tai jalkakäyttöinen, lisäksi mahdollisesti sähkökäyttöinen, jos varavoimakone, voi olla myös pelkästään sähkökäyttöinen jokaista alkavaa 30 henkilöä kohden, ainakin puolet kuivakäymälöitä Puhelinpistoke, mahdollisuuksien mukaan keskusantennin liitäntä Oma ryhmäkeskus, väestönsuoja ja ulospääsytiet valaistava ja jokaisessa suojahuoneessa oltava pistorasia Vesipiste sulku- ja puhdistushuoneisiin ja ainakin yhteen suojahuoneeseen, pesuallas puhdistushuoneeseen (jos mahdollista) Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Tarvittaessa, tällöin ensiapuhuoneen koko oltava noin neljännes suojan pinta-alasta Vähintään kaksi hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

9 2.6 Väestönsuojat n 1971 määräysten mukaisesti S1-luokka Rakennust 1971-1985 S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja Enintään 150 henkilölle, vähintään 2% rakennuksen kerrosalasta Yksittäinen suojahuone saa olla korkeintaan 45 neliömetriä Sulkukammiolle varattava tila vähintään 2,5 neliömetriä Jos suoja suojelualueella tai yleinen, tehtävä sulkuhuone joka vähintään 6 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Yhdenlainen laitteisto, suodatettua ilmaa 150 kuutiota tunnissa, suodattamatonta ilmaa käsikäytöllä 500 kuutiota ja moottorikäytöllä 600 kuutiota tunnissa riittää 45 neliön kokoiseen suojatilaan, joten tätä suuremmissa suojissa tulee olla useampi laite neliöiden mukaisesti, pelastusviranomaisen määräyksellä Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Antennipiste, jos yhteisantenni kiinteistössä Puhelinpiste, joka voidaan yhdistää puhelinkeskukseen Oma ryhmäkeskus nousujohdolla, jokainen suojahuone varustettava valaisimella ja pistorasialla Jos mahdollista, sijoitettava vähintään sulkuhuoneeseen ja yhteen käymälään Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Rakennetaan silloin, jos suoja yleinen tai suojelualueella Vähintään kaksi uloskäytävää varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

10 2.7 Väestönsuojat n 1986 määräysten mukaisesti S1-luokka Rakennust 1986-1991 S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja Enintään 150 henkilölle, vähintään 2% rakennuksen kerrosalasta Yksittäinen suojahuone saa olla korkeintaan 45 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkön saannista Sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Vähintään kaksi uloskäytävää varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

11 2.8 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti K-luokka Rakennust 1991-2001 K-luokan teräsbetoninen väestönsuoja K-luokan suojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 30 neliömetrin ja valvonta-alueella korkeintaan 300 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta 2,5 neliömetriä Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone kooltaan vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä tai 1 kpl / 20neliömetriä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Vaaditaan, jos suoja yli 90 neliömetriä, ensiaputila 6 neliömetriä Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

12 2.9 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S1-luokka Teräsbetoni Rakennust 1991-1999 S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja S1-luokan suojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 150 neliömetrin ja valvonta-alueella korkeintaan 600 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta 2,5 neliömetriä Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone kooltaan vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä tai 1 kpl / 20 neliömetriä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö Vaaditaan, jos suoja yli 90 neliömetriä, ensiaputila 6 neliömetriä Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

13 2.10 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S3-luokka Teräsbetoni Rakennust 1991(1998)-1999 S3-luokan teräsbetoninen väestönsuoja S3-luokan suojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 600 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta (ennen 1998 määräyksiä) Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone joka vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Vuoteet 1/3 suojapaikoista, muut väestönsuojelumateriaalit Sisäministeriön ohjeen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Suojan ulkopuolelle varattava tilaa 2 neliömetriä Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Varavalaistus ja pistorasiat jokaisessa suojahuoneessa Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö (ennen 1998 määräyksiä) ja myöhemmin 50 litraa / suojatuva henkilö Vähintään 6 neliömetriä ja lisäksi 10-15% suojatilan pinta-alasta Suunnitelman mukaan Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

14 2.11 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S1-luokka Kallio S1-luokan kallioväestönsuoja Rakennust 1991(1998)-1999 S1-luokan kallioväestönsuojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 2000 neliömetrin ja valvonta-alueella korkeintaan 4000 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta (ennen 1998 määräyksiä) Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone joka vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Vuoteet 1/3 suojapaikoista, muut väestönsuojelumateriaalit Sisäministeriön ohjeen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Suojan ulkopuolelle varattava tilaa 2 neliömetriä Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Varavalaistus ja pistorasiat jokaisessa suojahuoneessa Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö (ennen 1998 määräyksiä) ja myöhemmin 50 litraa / suojatuva henkilö Vähintään 15 neliömetriä ja lisäksi 10-15% suojatilan pinta-alasta Valvomolle varattava tilaa vähintään 7 neliömetriä Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

15 2.12 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S3-luokka Kallio S3-luokan kallioväestönsuoja Rakennust 1991(1998)-1999 S3-luokan kallioväestönsuojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 4000 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta (ennen 1998 määräyksiä) Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone joka vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Vuoteet 1/3 suojapaikoista, muut väestönsuojelumateriaalit Sisäministeriön ohjeen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Suojan ulkopuolelle varattava tilaa 2 neliömetriä Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Varavalaistus ja pistorasiat jokaisessa suojahuoneessa Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö (ennen 1998 määräyksiä) ja myöhemmin 50 litraa / suojatuva henkilö Vähintään 15 neliömetriä ja lisäksi 10-15% suojatilan pinta-alasta Valvomolle varattava tilaa vähintään 7 neliömetriä Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

16 2.13 Väestönsuojat n 1991 määräysten mukaisesti S6-luokka Kallio S6-luokan kallioväestönsuoja Rakennust 1991(1998)-1999 S6-luokan kallioväestönsuojan saa rakentaa suojelukohteessa korkeintaan 6000 neliömetrin kokoiseksi, 12 neliömetriä Sulkutilaan voitava asentaa sulkuteltta (ennen 1998 määräyksiä) Käyttötavan vaatiessa voidaan rakentaa sulkuteltan asemesta sulkuhuone joka vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,6 neliömetriä Tarkoituksenmukainen laitteisto jonka teho vähintään 6 kuutiota tunnissa jokaista suojautuvaa henkilöä kohden, sekä suodatus käytöllä 2 kuutiota tunnissa henkilöä kohden Oltava riippumaton sähkönsaannista Vuoteet 1/3 suojapaikoista, muut väestönsuojelumateriaalit Sisäministeriön ohjeen mukaisesti Yksi käymälä jokaista alkavaa 30 henkilöä kohti, ainakin puolet käymälöistä oltava kuivakäymälöitä Johdotukset ja varusteet puhelinta ja yhteisantennia varten Suojan ulkopuolelle varattava tilaa 2 neliömetriä Liitettävä sähkönjakeluverkkoon, oltava riittävä valaistus Varavalaistus ja pistorasiat jokaisessa suojahuoneessa Jos mahdollista, vesi saatava yleisestä vesijohtoverkostosta Varavesisäiliötä niin, että vettä 20 litraa / suojautuva henkilö (ennen 1998 määräyksiä) ja myöhemmin 50 litraa / suojatuva henkilö Vähintään 15 neliömetriä ja lisäksi 10-15% suojatilan pinta-alasta Valvomolle varattava tilaa vähintään 7 neliömetriä Vähintään yksi uloskäytävä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

17 2.14 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti K-luokka Rakennust 1999 -> K-luokan teräsbetoninen väestönsuoja K-luokan suojan saa rakentaa korkeintaan 20(suojelukohde)/180(muu alue) neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella joka vähintään 4 neliömetriä tai sulkuteltalla, jonka koko vähintään 2,5 neliömetriä Korkeintaan 20 neliön suojan voi rakentaa ilman sulkutilaa Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Lattiapinta-alaa varattava 1,5 neliömetriä Alueen viranomaisten määräysten mukaisesti Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Oltava valmius näytteenottoon myrkyllisten aineiden toteamiseksi Vaaditaan, jos suoja yli 90 neliömetriä, ensiaputila 6 neliömetriä Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

18 2.15 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S1-luokka Teräsbetoni Rakennust 1999 -> S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja S1-luokan suojan saa rakentaa korkeintaan 90(suojelukohde)/360(muu alue) neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella joka vähintään 4 neliömetriä tai sulkuteltalla, jonka koko vähintään 2,5 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Lattiapinta-alaa varattava 1,5 neliömetriä Alueen viranomaisten määräysten mukaisesti Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Oltava valmius näytteenottoon myrkyllisten aineiden toteamiseksi Vaaditaan, jos suoja yli 90 neliömetriä, ensiaputila 6 neliömetriä Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

19 2.16 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S3-luokka Teräsbetoni Rakennust 1999 -> S3-luokan teräsbetoninen väestönsuojat S1-luokan kalliosuojan saa rakentaa korkeintaan 450 neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Jokaisen sisääntulon kohdalla tulee olla sulkuhuone joka on vähintään 4,0 neliömetriä, voitu rakentaa yhdellä sulkuhuoneella Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Sijoitettava konehuoneeseen Erilliset tulo- ja poistoilmakanavat Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Varustettava keskusradiolla ja äänentoistolaitteistolla Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Kaikki tilat varustettava kiinteillä valoilla sekä pistorasioilla Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Voitava todeta, tunnistaa ja suodattaa myrkylliset aineet Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa 10-15% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava muista tiloista Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

20 2.17 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S1-luokka Kallio Rakennust 1999 -> S1-luokan kallioväestönsuoja S1-luokan kalliosuojan saa rakentaa korkeintaan 900(suojelukohde)/1800(muu alue) neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Jokaisen sisääntulon kohdalla tulee olla sulkuhuone joka on vähintään 4,0 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Sijoitettava konehuoneeseen Erilliset tulo- ja poistoilmakanavat Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Varustettava keskusradiolla ja äänentoistolaitteistolla Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Sähköpääkeskus omalla syöttöjohdolla sähkönjakeluverkkoon, tarvittaessa varavoimalaite Kaikki tilat varustettava kiinteillä valoilla sekä pistorasioilla Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Voitava todeta, tunnistaa ja suodattaa myrkylliset aineet Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa 10-15% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava muista tiloista, konehuoneen välittömästä läheisyydestä varattava tilaa valvomolle vähintään 7,0 neliömetriä Vähintään kaksi rakennussortumilta suojattua hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

21 2.18 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S3-luokka Kallio Rakennust 1999 -> S3-luokan kallioväestönsuoja S3-luokan kalliosuojan saa rakentaa korkeintaan 1800(suojelukohde)/3600(muu alue) neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Jokaisen sisääntulon kohdalla tulee olla sulkuhuone joka on vähintään 4,0 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Sijoitettava konehuoneeseen Erilliset tulo- ja poistoilmakanavat Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Varustettava keskusradiolla ja äänentoistolaitteistolla Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Sähköpääkeskus omalla syöttöjohdolla sähkönjakeluverkkoon, tarvittaessa varavoimalaite Kaikki tilat varustettava kiinteillä valoilla sekä pistorasioilla Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Voitava todeta, tunnistaa ja suodattaa myrkylliset aineet Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa 10-15% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava muista tiloista, konehuoneen välittömästä läheisyydestä varattava tilaa valvomolle vähintään 7,0 neliömetriä Vähintään kaksi rakennussortumilta suojattua hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

22 2.19 Väestönsuojat n 1999 määräysten mukaisesti S6-luokka Kallio Rakennust 1999 -> S6-luokan kallioväestönsuoja S6-luokan kalliosuojan saa rakentaa korkeintaan 3600 neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 12 neliömetriä Jokaisen sisääntulon kohdalla tulee olla sulkuhuone joka on vähintään 4,0 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 Sijoitettava konehuoneeseen Erilliset tulo- ja poistoilmakanavat Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon, lisäksi tulee olla mahdollisuus matkaviestimien käyttöön Varustettava keskusradiolla ja äänentoistolaitteistolla Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Sähköpääkeskus omalla syöttöjohdolla sähkönjakeluverkkoon, tarvittaessa varavoimalaite Kaikki tilat varustettava kiinteillä valoilla sekä pistorasioilla Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä tai sulkutilassa, vettä pystyttävä säilyttämään 40 litraa / m2 Voitava todeta, tunnistaa ja suodattaa myrkylliset aineet Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa 10-15% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava muista tiloista, konehuoneen välittömästä läheisyydestä varattava tilaa valvomolle vähintään 7,0 neliömetriä Vähintään kaksi rakennussortumilta suojattua hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

23 2.20 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti S1-luokka Rakennust 2011 -> S1-luokan teräsbetoninen suoja S1-luokan suojan saa rakentaa korkeintaan 135 neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 20 neliömetriä Jos varsinainen suojatila yli 90 neliömetriä, jaettava kahteen osastoon teräsbetoniseinällä Sulkuhuoneen koko vähintään 2,5 neliömetriä tai vaihtoehtoisesti sulkuteltalle varattava tilaa 2,5 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 (yleisesti IVL-1 joka riittää 45 m2) Ilmanvaihtolaitteelle on varattava vähintään 1,5 m2 lattiapinta-alaa Toimittava käsikäyttöisesti ja sähkömoottorilla Viranomaisten paikallisten vaatimusten mukaisesti Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista 20 neliömetriä kohden Matkapuhelimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon Matkapuhelimen ei tarvitse olla valmiina Järjestettävä tarkoituksen mukaisella tavalla Voidaan järjestää ilmanvaihtolaitteistoon liitetyllä valaistuksella Voi olla suojan ulkopuolella suojan välittömässä läheisyydessä(<15 metriä), tällöin vettä tulee pystyä säilömään 40 litraa / m2 Jos vesipiste on suojan sisällä, säilöntävaatimus 15 litraa / m2 Ilmanvaihtolaitteistoon oltava valmius asentaa laitteistot myrkyllisten aineiden toteamiseksi ja tunnistamiseksi Ei erillisiä vaatimuksia Ei erillisiä vaatimuksia Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

24 2.21 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti S2-luokka Rakennust 2011 -> S2-luokan teräsbetoninen väestönsuoja S2-luokan suojan saa rakentaa korkeintaan 900 neliömetrin kokoiseksi, josta varsinaisen suojatilan tulee olla vähintään 20 neliömetriä Voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, jonka koko vähintään 4 neliömetriä Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 on sijoitettava konehuoneeseen Erilliset raitis- ja poistoilmakanavat Ei saa olla riippuvainen sähkön saannista, polttomoottori Viranomaisten paikallisten vaatimusten mukaisesti Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Matkapuhelimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon Matkapuhelimen ei tarvitse olla valmiina Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Voidaan käyttää ilmanvaihtolaitteen polttomoottorin generaattoriin kytkettynä, sähköverkko tulee varustaa pistorasioilla kaikissa tiloissa, akun kesto vähintään 5 tuntia Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä, vettä pystyttävä säilyttämään 15 litraa / m2 Pystyttävä havaitsemaan ja tunnistamaan myrkylliset aineet tuloilmasta, toimittava myös sähkökatkon sattuessa Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa vähintään 10% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava vähintään kevyin väliseinin muista tiloista Vähintään yksi hätäpoistumisreitti varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein

25 2.22 Väestönsuojat n 2011 määräysten mukaisesti Kalliosuojat Rakennust 2011 -> Kallioväestönsuoja Kallioväestönsuojan saa rakentaa korkeintaan 4500 neliömetrin kokoiseksi, josta varsinainen suojatila tulee olla vähintään 20 neliömetriä Jokaisen sisääntulotien kohdalla oltava vähintään 4 neliömetrin sulkuhuone Vähintään 0,75 neliömetriä Vähintään 2,7 dm3 sekunnissa varsinaisen suojatilan neliötä kohden ja suodatuksen ollessa käynnissä 0,9 dm3 on sijoitettava konehuoneeseen Erilliset raitis- ja poistoilmakanavat Ei saa olla riippuvainen sähkön saannista, polttomoottori Viranomaisten paikallisten vaatimusten mukaisesti Yksi kuivakäymäläkomero ja -kaluste jokaista alkavaa 20 neliötä kohden Matkapuhelimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon Järjestettävä tarkoituksenmukaisesti Voidaan käyttää ilmanvaihtolaitteen polttomoottorin generaattoriin kytkettynä, sähköverkko tulee varustaa pistorasioilla kaikissa tiloissa, akun kesto vähintään 5 tuntia Erilliset vara- ja hätävalaistukset Sijaittava väestönsuojan sisällä, vettä pystyttävä säilyttämään 15 litraa / m2 Pystyttävä havaitsemaan ja tunnistamaan myrkylliset aineet tuloilmasta, toimittava myös sähkökatkon sattuessa Suojatilan välittömään läheisyyteen varattava tilaa vähintään 10% varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta Erotettava vähintään kevyin väliseinin muista tiloista, konehuoneen läheisyyteen varattava vähintään 7 neliömetrin tila valvomolle Vähintään kaksi hätäpoistumisreittiä varsinaisen sisääntuloreitin lisäksi - Laitteet ja varusteet tulee huoltaa ja tarkastaa vähintään kymmenen n välein