Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA

Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymäohje SUUNNITTELU TOTEUTUS VALVONTA RAU Versio 3.3 13.09.2011

MUUTOKSET Versio Muutos 3.1 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 2 lisätty suodattimien laitetunnukset (S01, S02). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 3 selvennetty mistä laitetunnusjärjestelmän koodit muodostuvat (liite 3, s.1). - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 täsmennetty pikasulkukoteloiden RAU - liityntöjä sekä kansliahälyttimen / pikasulkukotelon /painevahdin välisiä kytkentöjä. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 7 täsmennetty (lisätty tarketekstiä) mallikaavion selitysosaan. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 8 täsmennetty huone lämpötila-anturin esitystapaa siten, että eroteltu asetusarvopotentiometri (TH) omaksi yksiköksi. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 täsmennetty / selventävä tekstiosuus koskien kiinteistötunnuksen käyttöä rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmoinnissa (ohjelmoitaessa piste RAU-järjestelmään ei kiinteistötunnusta huomioida). - Lisätty uusi grafiikkakuvamalli liite 11 (keskusimujärjestelmä). 3.2 Täsmennetty käyttöliittymäohjetta ja sen liitteitä seuraavasti: - Lisätty kohtaan 2.1 suunnittelijalle velvoite selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN -verkkoon. - Lisätty kohtaan 2.2.8 Raportointi velvoitteet sisäilman olosuhteiden ja hälytyksien yhteenvetoraporteista (2.2.8.6 Yhteenvetoraportit). - Lisätty kohtaan 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMI- NEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJES- TELMÄÄN velvoitteet purkaa myös vanhat pois jäävät liityntäpisteet alakeskuksista ja valvomografiikalta. - Lisätty velvoite, loppudokumentoinnin toimittamisesta myös sähköisessä muodossa (2.2.15). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 olevaa graafisen käyttöliittymän kuvahierarkiapuustoa täsmennetty. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 1 lisätty NÄYTÖN VAKIO- OSAAN linkkipinnat RAU - järjestelmäkaaviolle, ja Yhteenvetoraporteille (olosuhteet / hälytykset). - Grafiikkakuvamallin liitteessä 1 oleva KOOSTEKUVA muutettu KOONTIKUVAKSI. Vastaavasti selosteosa muutettu vastaamaan KOONTIKUVAA. Päivämäärä/ Tekijä 20.01.2006 MSi 30.08.2007 MSi

Versio Muutos 3.3 Täsmennetty käyttöliittymäohjeen liitteitä seuraavasti: - Muutettu kohtaan 2.1 näyttöpäätteen kooksi vähintään 24 - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 5 muutettu painevahdin painekytkimien laitetunnuksen muodot. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 6 muutettu puhallinkonvektorien nimeämistapaa (huonetilan tunnus juoksevan numeron eteen). - Lisätty liitteeseen 8 ilmastointipalkkien laitenumerointi, ja täsmennetty ilmastointipalkkiventtiileiden laitenumerointia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu kiireellisten hälytyspisteiden painekytkimien pistetunnuksia. - Grafiikkakuvamallin liitteeseen 9 muutettu painekytkimien kirjoitusasu ja pistetunnus, sekä lämpötila-anturien pistetunnus. Päivämäärä/ Tekijä 13.09.2011 JNi/JLK

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 1.1 Ohjeen tavoitteet 1 1.2 Ohjeen käyttö 1 1.3 Käyttöliittymä 2 2 VALVOMO 3 2.1 Valvomon laitteet 3 2.2 Valvomo- ohjelmistot 3 2.2.1 Valvomo-ohjelmistot, yleensä 3 2.2.2 Graafiset tulostukset, yleistä 3 2.2.3 Hakukuvat 4 2.2.4 Prosessikaaviot 4 2.2.5 Tasokuvat 4 2.2.6 Muut kuvat 6 2.2.7 Grafiikkakuvien piirustussäännöt 6 2.2.8 Raportointi 7 2.2.9 Hälytystoiminnot 11 2.2.10 Jatkohälytysten käsittely 12 2.2.11 Käyttäjätasot 12 2.2.12 Varmuuskopiointi 13 2.2.13 Pistetunnukset 13 2.2.14 Selväkielitekstit 13 2.2.15 Dokumentaatio 13 3 LAITTEIDEN OHJAUS JA VALVONTA 14 3.1 Yleistä 14 3.2 Ilmanvaihtokoneet 14 3.2.1 Perusilmanvaihtokoneet 14 3.2.2 Erilliset ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet 17 3.3 Lämmitysverkostot 17 3.3.1 Kaukolämpöverkostot 17 3.3.2 Patteriverkostot 17 3.3.3 Ilmastointiverkostot 18 3.3.4 Erilliset sekoituspiirit 18 3.3.5 Ilmastointiverkoston häiriöhälytys 18 3.3.6 Käyttövesiverkostot 18 3.3.7 Kattilalaitokset 19 3.3.8 Höyryverkostot 19 3.4 Jäähdytysvesiverkostot 19 3.4.1 Vedenjäähdytyskoneet, liuosjäähdyttimet 19 3.4.2 Verkostot 20 3.4.3 Vapaajäähdytys 20 3.5 Erillisjärjestelmät (LVI-) 21 3.5.1 Yleistä 21 3.5.2 Pumppaamot, erotuskaivot 21 3.5.3 Erilliset putkistoverkostot 21 3.5.4 Sairaalakaasuverkostot 21 3.5.5 Kylmälaitteet 22 3.5.6 Ilmanvaihdon hätäpysäytys 22 3.6 Erillisjärjestelmät (SÄHKÖ-) 22 3.6.1 Yleistä 22 3.6.2 Sähköjärjestelmät (> 400V.) 23

3.6.3 Sähköjärjestelmät ( 400V.) 23 3.6.4 Teletekniset järjestelmät 24 4 NYKYISTEN ALAKESKUKSIEN LIITTÄMINEN UUSITTAVAAN RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN 25 4.1 Yleistä 25 4.2 Liittämisperiaatteet 25 5 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN MÄÄRITTÄMINEN 26 6 TAPAHTUMAOHJELMAT 26 LIITTEET Liite 1 Grafiikkasivumallit; Grafiikkapolku Liite 2 Säätökaaviomalli; Tuloilmakone Liite 3 Säätökaaviomalli; Lämmitysjärjestelmä Liite 4 Säätökaaviomalli; Jäähdytysjärjestelmä Liite 5 Säätökaaviomalli; Erillispisteet (pikasulkukotelo) Liite 6 Säätökaaviomalli; Puhallinkonvektorit Liite 7 Säätökaaviomalli; Saneerattu iv-kone (uudet tunnukset) Liite 8 Säätökaaviomalli; Jäähdytyspalkkialueet Liite 9 Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen Liite 10 Tapahtumaohjelmat Liite 11 Säätökaaviomalli; Kaasunpoistojärjestelmä

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖLIITTYMÄOHJE 1(26) 1 Johdanto 1.1 Ohjeen tavoitteet 1.2 Ohjeen käyttö Käyttöliittymäohjeen tavoitteena on yhtenäistää Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan (HYKS:in) alueilla toteutettavien uusien ja saneerattavien rakennusautomaatiohankkeiden suunnitteluperiaatteet, rakennusautomaatiojärjestelmien valvomokäyttöliittymät ja raportit sekä valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit. Valvomoiden käyttöliittymät ja raportit rakennetaan samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa, jolloin järjestelmien käyttö helpottuu mm. päivystystilanteessa. Valvontapisteet määritellään samojen periaatteiden mukaan kaikissa kohteissa. Pistevalinnoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilaajan tarpeisiin seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankulutusta ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Valvontapisteiden laitetunnukset ja selväkielitekstit yhtenäistetään tämän ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiireellisten hälytyksien (hälytysluokat 1 ja 2) sekä LVI- ja sähköerillispisteiden laitetunnuksien ja selväkielitekstien määrittelyissä. Pisteiden tunnuksista ja teksteistä tulee saada yksiselitteisesti selville esim. mikä laite hälyttää. Ohjetta laadittaessa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet sekä aikaisemmin laaditut käyttöliittymäohjeet. Ohjetta käytetään kaikissa HYKS:n alueella toteutettavien rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusautomaatiosuunnittelija noudattaa käyttöliittymäohjeen periaatteita RAU-suunnitteluasiakirjoissa ja huolehtii yhdessä LVI-, sähkö- ja muiden erikoisalojen suunnittelijoiden kanssa, että valvontapistevalinnat ja valvontapisteiden tunnukset ja selväkielitekstit tehdään käyttöliittymäohjeen mukaisesti. Kuhunkin rakennuskohteeseen hankittavat RAU-järjestelmät ja -ohjelmistot eritellään tarkemmin ko. kohteen suunnitteluasiakirjoissa. Rakennusautomaatiourakoitsija noudattaa toteutuksessa käyttöliittymäohjeen periaatteita, erityisesti käyttöliittymän rakennetta, raportointia ja pisteiden laitetunnuksia ja selväkielitekstejä koskevat asiat.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 2(26) 1.3 Käyttöliittymä Käyttöliittymällä tarkoitetaan rakennusautomaatiojärjestelmien valvomolaitteita ja -ohjelmistoja, joiden avulla kiinteistön käyttäjät valvovat ja ohjaavat RAU-järjestelmään liitettyjä LVIS-, KSL-, -ym. järjestelmiä ja laitteita.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 3(26) 2 Valvomo 2.1 Valvomon laitteet Peruskokoonpanoltaan klinikkakohtaisen valvomon laitteisto on seuraava: PC/ keskusyksikkö (sisältää ADSL-/ISDN-modeemit) Näyttöpääte näppäimistöin ja hiirellä, vähintään 24 näyttö Hälytyskirjoitin Raportti värikirjoitin Huoltopääte (siirrettävä, ellei alakeskuksia ole varustettu kiintein käyttönäppäimistöin) UPS- laite (valvomon ½ h. syöttöä varten) Hankittavat valvomolaitteet ja niiden tekniset ominaisuudet määritellään kohteen rakennusautomaatiotyöselityksessä. Ellei laitekannan yhtenäisyys muuta edellytä tulee käyttää teknisiltä ominaisuuksiltaan alan nykyaikaisimpia laitteita, erityisesti PC:n osalta, niin että käyttöliittymäohjeen asettamat vaatimukset toteutuvat. Suunnittelijan tulee aina tapauskohtaisesti selvittää valvomolaitteiden liittämisestä HUS:n LAN-verkkoon. 2.2 Valvomo- ohjelmistot 2.2.1 Valvomo-ohjelmistot, yleensä Valvomo-ohjelmiston päivitystarve arvioidaan aina hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. Mikäli valvomo-ohjelmisto päivitetään hankkeen yhteydessä, tulee suunnitteluvaiheen aikana myös selvittää vaihtoehtoisesti Internet-pohjaisten (webselain) valvomo-ohjelmistojen soveltuvuutta RAU - järjestelmän käyttöliittymäksi. 2.2.2 Graafiset tulostukset, yleistä Käyttöpäätteellä on voitava tulostaa ja laatia hakukuvia, dynaamisia prosessikaavioita, paikannuskuvia (tasokuvia), taulukoita ja käyrä/ pylväsdiagrammeja. Taulukoiden ja diagrammien laadintaa varten käyttöliittymässä on oltava EXCEL- taulukkolaskentaohjelma. Käyttöliittymän graafinen rakenne ja käyttötapa on sovittava yhdessä rakennuttajan kanssa ja täsmennettävä urakoitsijalle ennen käyttöliittymän ohjelmointia. Käyttöliittymän hakukuvien hierarkia on esitetty liitteessä 1.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 4(26) 2.2.3 Hakukuvat 2.2.4 Prosessikaaviot 2.2.5 Tasokuvat Hakukuvat sisältyvät urakkaan. Hakukuvissa on klinikkakohtainen listaus osajärjestelmistä ja niissä valintaikkuna prosessikaavioon ja paluuyhteys klinikan pohjakuvaan ja hakukuvaan. Prosessikaaviot sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua. Kukin näytetty parametri on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja max. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Parametrien tilat ja tilan muutokset ilmaistaan säätökaaviossa värein ao. symbolissa/ näyttöikkunassa. Punainen väri varataan ainoastaan hälytystilan ilmaisuun. Tulevien ja poistuvien hälytyksien on tulostuttava näyttöön riippumatta siitä onko asianomainen prosessikaavio tai muu grafiikkakuva valittu näyttöön. Asetusarvoja, käyntiaikoja, säädön parametrejä yms. on voitava muuttaa prosessikaavion apukuvista, jotka on saatava näyttöön maks. kahdella näyttöikkunan sisäkkäisellä valinnalla. Kaavioiden ym. muutoksien teko käyttöpäätteellä ei saa keskeyttää rakennusautomaatiojärjestelmän normaalia toimintaa. Prosessikaavioiden lukumäärä määritellään klinikkakohtaisesti asianomaisen rakennusautomaatiojärjestelmän työselityksessä. Prosessikaaviot käsittävät yhden sivun osajärjestelmän perusosalle (esim. tulo-/ poistoilmakone) ja tarvittavan määrän jatkosivuja palvelualueen ilmanjakelusta (esim. jälkikäsittely-yksiköt), verkostosta ym. Kaaviosivusta on valintaikkunayhteys edelliseen/ seuraavaan kaaviosivuun ja kerrostaso/ palvelualuekuviin sekä paluuyhteys pääjärjestelmäkuvaan. Erillisjärjestelmien pisteet esitetään dynaamisina taulukon muodossa tai ne voidaan esittää sijainnin/ palvelualueen mukaisilla grafiikkakuvilla. Tasokuvat sisältyvät urakkaan. Lisäyksiä ja muutoksia on voitava tehdä käyttöpäätteellä jolloin käytetyt symbolit ja kuva-alkiot sisältyvät valvomoohjelmistoihin. Kaavioiden laadinta tapahtuu hiirellä ja näppäimistöllä. Yhteen kaaviosivuun on voitava liittää vähintään 60 jatkuvasti päivittyvää (dynaamista) järjestelmän arvoa mittayksikköineen tai laitteen tilailmaisua.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje Kukin näytetty parametri/ laite on voitava tekstittää pistetunnuksellaan ja maks. 20 merkin selitetekstillä. Näyttöikkunat on voitava sijoittaa vapaasti kaaviosivulle. Tasokuvat laaditaan seuraavan kuvahierarkian mukaisesti: 0. Kartta Karttakuva laaditaan jos käytössä on yhteisvalvomo, josta voidaan valvoa kaikkia alueen klinikoita ja erillisiä kiinteistöjä. 5(26) Kaikki alueen kiinteistöt kuvataan aluekartassa, josta voidaan siirtyä halutun klinikan tms. kiinteistön pohjakuvaan. Mikäli jokin valvottava kohde sijaitsee alueen ulkopuolella, sen kuvake on liitettävä aluekarttaan. Karttakuvasta on valintaikkunayhteys alueen klinikoihin ja muihin erillisiin kiinteistöihin. 1. Klinikan pohjakuva Pohjakuvaan sijoitetaan klinikan rakennusosat. Pohjakuvasta on valintaikkunayhteys erillisiin rakennusosakuviin ja paluu karttakuvaan. 2. Rakennusosa Rakennusosakuvaan sijoitetaan rakennuksen kerrokset. Rakennusosakuvasta on valintaikkunayhteys eri kerrostasokuviin ja paluu pohjakuvaan. 3. Kerrostasokuva Kerrostasokuvat laaditaan niistä kerroksista, joissa on rakennusautomaatiojärjestelmän tai siihen liittyvien muiden järjestelmien laitteita tai palvelualueita. Näitä ovat: - iv- koneiden tai erillisten jälkikäsittelypiirien palvelualueet - valvonta-alakeskukset - rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyjä laitteita palvelevat ryhmäkeskukset - iv- konehuoneissa olevat tulo-/ poistoilmakoneet - erilliset iv- koneet - huonetilojen mittausarvot - erillispisteiden hälytys- ja tilatiedot - huonekohtaisista erillissäädöistä mittaukset sekä pääsy asetusarvojen ja säätöparametrien asetteluun Kerrostasokuvasta on valintaikkunayhteys suoraan kuvassa esitettyjen osajärjestelmien prosessikaavioon ja paluu rakennusosakuvaan. Kerrostasokuvissa esitetyillä ilmanvaihtokoneilla on dynaaminen käyttötilan tai hälytyksen ilmaisu.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 2.2.6 Muut kuvat Iv- konehuoneissa ja lämmönjakohuoneissa olevia mittaustietoja ei esitetä kerrostasokuvassa. 6(26) Osajärjestelmien vertailtavuudesta riippuen voidaan määrittää yhteenvetokuvia, jotka käsittävät koneryhmiä tai esim. sopivasti ryhmiteltyjä pääparametrejä, joiden vertailu antaa kuvan mahdollisista poikkeamista toimintatilojen ja mittausarvojen suhteen. Samassa ilmanvaihto- tai muussa vastaavassa konehuoneessa olevat koneet koostetaan yhdeksi näytöksi jolloin voidaan suorittaa konehuonekierros valvomossa koneelta koneelle. Useamman koneen pääparametreistä, esim. tuloilman lämpötilasta, kanavapaineesta yms. muodostetaan pylväsnäytöin profiilikuva, jossa toleranssialue ja poikkeamat ylös- tai alaspäin osoitetaan hälytys- tai huomiovärillä (Liite 1, lehti 6). Prosessikaavioissa on valintaikkuna lisätietosivulle, jossa on ko. osajärjestelmää koskevat tärkeimmät tiedot, kuten toimintaselostukset, viritysarvot ja muu ei- dynaaminen muistiotiedosto. 2.2.7 Grafiikkakuvien piirustussäännöt Prosessikaavioiden rakenne on liitteissä 2-8 esitetyn mukainen, jolloin virtaussuunnat ym. ovat kaikissa kohteissa yhtenäiset. Värejä valittaessa on huomioitava, että ne myös saadaan näkymään väritulostimen paperille. Prosessikaavioissa käytettävät värit ja niiden merkitys ovat seuraavat: Dynaaminen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Turkoosi Säätöohjaus Vihreä Käynti *) Keltainen Asetusarvo Oranssi Poikkeutettu arvo Punainen Hälytys (ainoastaan!) Valkoinen Seis- tila, mittaus *) Nopeusportaan indikointi tekstillä: 1/2-, osa-, 1/1- nop

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 7(26) Staattinen osa Väri Merkitys Huom. Violetti Sininen Vaalean sininen Raitisilmakanava Turkoosi Vihreä Keltainen Muutettavan asetusarvon otsikko Vaalean keltainen Poisto-/ jäteilmakanava Punainen Ei käytössä Vaalean punainen Käsitellyn ilman kanava Harmaa Rajaus, kirjoitintulostuksen pohja Valkoinen Rajaus, tekstit, symbolien rajaviivat 2.2.8 Raportointi 2.2.8.1 Yleistä RAU-suunnitteluasiakirjoissa määritellään kohdissa 2.2.8.2-2.2.8.6 esitetyt seurannat ja raportit. 2.2.8.2 Kulutusseuranta Kulutusseuranta ja mittarikohtainen kuukausiraportointi toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Kulutusseurannan muu raportointi tapahtuu huolto- ja ylläpitojärjestelmässä (RYHTI ). Kulutustietojen siirtäminen rakennusautomaatiojärjestelmästä ylläpitojärjestelmään (RYHTI ) pitää selvittää suunnitteluvaiheen aikana tapauskohtaisesti. Ensisijainen tavoite on, että kulutustiedot siirtyvät automaattisesti. Raporteissa tulostetaan määrämittauksin kerätyt kulutustiedot. Raportointijakson pituus on pääsääntöisesti yksi kuukausi. Muistikapasiteetin on mahdollistettava kuukausitasolla suoritettavat vertailut edellisen vuoden vastaaviin kulutustietoihin kymmenen vuoden aikana.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 8(26) Raporttimallien on oltava yhtenäiset rakennusautomaatiojärjestelmässä ja ylläpitojärjestelmässä. Raporteissa tulostuu kumulatiivinen yhteenveto kuluvan vuoden alusta kuukausittain. Jos kulutusmittauksia on paljon, niistä laaditaan oma grafiikkakaavio (koostekuva). 1) Lämpöenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus (kuluva vuosi, edellinen vuosi, poikkeama %) Normitettu kulutus (kuluva vuosi, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta %) Lämmöntarveluku (kuluva vuosi, edellinen vuosi, normaali vuosi) 2) Sähköenergia (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % 3) Vesimäärä (kuukausiraportti) Mitattu kulutus, tavoitekulutus, edellisen vuoden kulutus, poikkeama tavoitekulutuksesta % Kulutuksen seurannan toiminnan varmistamiseksi on anturilaitteiden toimintaan (pulssimittarit yms.) kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin saneerattavissa järjestelmissä. Veden ja höyryn kulutuksen mittaus pienillä virtaamilla on osoittautunut ongelmalliseksi joten soveltuvin mittaustapa ja pulssien lukumäärä, kesto ym. arvot on määriteltävä jo suunnittelun yhteydessä. 2.2.8.3 Käyttötuntilaskenta Järjestelmä laskee käyttötilan valvontaan liitettyjen koneiden ja laitteiden käyttötunnit kosketintietojen tai ohjauksen perusteella ja hälyttää annetun käyttötuntimäärän ylittyessä. Laskennat kootaan raportteihin rakennuksittain/järjestelmittäin (esim. lämmitys-, vesi- ja viemäri-, IV-järjestelmät, jne.) Koneissa, joissa on kaksi kierroslukua ja yksi moottori, lasketaan osa- ja 1/1- tehon käyttötunnit yhteen. Käyttötuntiraportti on listatuloste tai grafiikkakuva. Raportti tulostetaan automaattisesti kuukausittain ja muulloin pyydettäessä. Käyttötuntiraportti sisältää seuraavat tiedot: kertyneet käyttötunnit edellisestä nollauksesta käyttötuntien raja-arvon (aseteltavissa)

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 9(26) raja-arvon ja käyttötuntien välinen ero käyttötuntien nollaus pvm huomautussarake 2.2.8.4 Huoltoilmoitusraportit Raporteissa tulostetaan laitteiden käyntiaikaseurantaan sidottuja huoltotoimenpideohjeita ja seurantailmoituksia tai ne voivat perustua kalenteriohjelmiin. Käyttötuntimäärät lasketaan ja niille asetetaan tarvittaessa hälytysrajat. Rajan ylittyessä annetaan hälytys ja tulostetaan käyttötuntimäärä ja mahdollinen toimenpideohje. Veden kulutusmittaukset on varustettava vuorokautisin vertailuhälytysrajoin mahdollisten vuotojen ilmaisemiseksi. Kalenteriin sidotuilla ilmoituksilla muistutetaan käyttäjää esim. vuodenajoittain suoritettavista asetusarvon tai käyttötilan muutoksista jne. Toimenpideohjeita voidaan myös antaa kiireellisten hälytyksien yhteydessä. Ohjeisiin voidaan määritellä henkilöt joihin on vikatapauksessa otettava yhteyttä ja heidän puhelinnumeronsa. Järjestelmässä on oltava mahdollisuus toimenpideohjeiden lisäämiseen tarvittaessa. Ohjeiden tulee olla yleisluontoisia eikä liian teknisiä. Toimenpideohjeet laatii käyttäjä, ellei toisin sovita. Huolto- ja toimenpideraportteja varten varataan yksi näyttösivu kutakin ilmoitusta varten. 2.2.8.5 LTO- hyötysuhdeseuranta Ilmanvaihtokoneiden LTO- laitteille lasketaan kone- tai koneryhmäkohtainen lämmön talteenoton hyötysuhde. Laskenta on jatkuvaa, mutta koneen käynnistymisen jälkeisen kytkeytymisviiveen on oltava aseteltavissa. Lasketulle arvolle on voitava asetella hälytysraja. Laskenta suoritetaan ulkoilman, ja LTO:n yli mitatun lämpötilaeron (tulo- tai vast. poistoilmapuolella) perusteella huomioiden mahdollisten erillispoistojen arvioidut ilmamääräosuudet. Tulokset on voitava tallentaa asetelluin määrävälein kovalevyn historiatiedostoon. LTO:n hyötysuhde lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: (Tlto-Tu)/(Tp-Tu)* I*100 missä, Tlto = tuloilman lämpötila LTO:n jälkeen Tu = ulkoilman lämpötila

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 10(26) Tp = poistoilman lämpötila I = koneen käyntitilatieto (0 tai 1) 2.2.8.6 Yhteenvetoraportit Sisäilman olosuhteiden yhteenvetoraportissa esitetään tila / tilaryhmäkohtaisesti kuukausittain kunkin tilan / tilaryhmän huonelämpötilan / huonekosteuden minimi- ja maksimiarvot, keskiarvot sekä niiden pysyvyys (%:ssa kuinka suuren osan ajasta olosuhteet ovat pysyneet minimi- ja maksimitavoitearvojen sisällä, huom. laskenta iv- kojeen käyntiaikana). Arvioitu mittauspisteiden (lämpötila- ja kosteusmittaus) määrä, mikä tulee liitettäväksi olosuhdeseurantaan on alustavasti n. 60-80 pistettä (arvio).seurattavat tilat ja tilaryhmät, liitettävien seurantapisteiden määrä ym. on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmoimista. Hälytyksien yhteenvetoraportissa esitetään rakennuskohtaisesti kuukausittain hälytysmäärät kiireellisyysluokittain. Tämän lisäksi järjestelmän hälytyshistoriasta pitää kuukausittain voida ottaa / tulostaa yhteenvetoraportti eniten hälyttävistä pisteistä (esim. TOP 10- hälytyslista), missä on esitetty hälytyspistekohtaisesti eniten hälyttäneet pisteet ja niiden esiintymiskerrat / kuukausi. Em. raportteihin liittyvät yksityiskohdat, raporttien ja tietojen hyödyntäminen tilaajan jatkoraportointia varten (RYHTI ym.) on sovittava ja varmistettava tilaajan kanssa ennen niiden ohjelmointia.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 11(26) 2.2.9 Hälytystoiminnot Hälytykset tulostetaan aina välittömästi näytölle ja hälytyskirjoittimelle ja ilmaistaan äänimerkillä, jonka voimakkuus on säädettävissä. Hälytystekstin on oltava yksiselitteinen ja hälytyskohteeseen kohdistava. Saapuvat hälytykset on osoitettava näytölle niin, että ne eivät kokonaan peitä entisiä, voimassa olevia. Saapuneet hälytykset kuitataan näyttöpäätteeltä. Kuitatun hälytyksen on säilyttävä näkyvissä kunnes ko. parametrin tila on palautunut normaaliksi. Poistuvasta hälytyksestä tulostetaan erillinen ilmoitus näytöllä. Myös poistuneista hälytyksistä on voitava tulostaa listaus halutulla aikavälillä. Hälytykset on voitava varustaa halutun pituisella viiveellä. Laitteiden ollessa pysäytetty hallitusti (rakennusautomaatiojärjestelmästä), niiden tilat tai raja-arvojen ulkopuolelle ajautuvat parametriarvot eivät saa aiheuttaa hälytystä. Käynnistyvien laitteiden parametrit eivät saa aiheuttaa hälytystä ennen kuin asetettu käynnistymisviive on kulunut ja arvot ovat ehtineet asettua toimintaalueelleen. Jännitekatkon yhteydessä hallitusti pysähtyneet laitteet eivät saa aiheuttaa hälytyksiä alkusyyn hälytystä lukuun ottamatta. Kaikki hälytykset on voitava estää yksittäin käyttöpäätteeltä (esim. huoltotoimenpiteiden ajaksi). Hälytykset ryhmitellään kolmeen kiireellisyysluokkaan: 1. Hälytysluokka 1 (turvallisuushälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Palohälytys - Energian jakeluun liittyvät hälytykset - Sairaalakaasuhälytykset

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje - Hissihälytykset 2. Hälytysluokka 2 (kiireellinen hälytys) 12(26) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa ja siirtyy jatkohälytyksenä Mars-valvomoon ja siitä edelleen huoltohenkilön/päivystäjän GSMpuhelimeen. - Jäätymisvaaratermostaatit - Etulämmityspatterien kiertovesipumput - Valvonta-alakeskuksien vikahälytykset - Tärkeiden ilmanvaihtojärjestelmien (esim. leikkaussalit, ATK-tilat, sähkötilat ym.) puhaltimien, pumppujen ym. hälytykset - Tärkeiden lämmitysverkostojen pumppujen hälytykset ja painehälytykset - Tärkeiden jäähdytysjärjestelmien ja jäähdytyslaitteiden (kudospankit, näytejääkaapit yms.) pumppujen, paine-, ym. hälytykset - Muut erikseen määriteltävät tärkeät hälytykset Tärkeiden ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytysjärjestelmien ym. hälytykset selvitetään suunnitteluvaiheen aikana käyttäjien kanssa. (kts. myös kohta Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen ) 3. Hälytysluokka 3 (ei- kiireellinen hälytys) Hälytys ilmaistaan kyseisen klinikan paikallisvalvomossa. - Kaikki muut hälytykset 2.2.10 Jatkohälytysten käsittely 2.2.11 Käyttäjätasot Hälytysluokkien 1 ja 2 jakohälytykset annetaan yksilöityinä pistetunnuksin ja selväkielitekstein jatkohälytysjärjestelmään (MARS- valvomo). Mars valvomo ohjaa jatkohälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) vuorokauden ajasta riippuen, joko huoltohenkilölle tai päivystäjälle. Kunkin kohteen (klinikan) rakennusautomaatiojärjestelmän valvomo-pc:ssä tulee olla tarvittavat ohjelmistovalmiudet tarvittaessa siirtää kiireelliset hälytykset (hälytysluokat 1 ja 2) suoraan kohteesta/klinikasta huoltohenkilön/päivystäjän GSM-puhelimeen selväkielitekstein. Järjestelmän käyttöön liittyvät toimenpiteet ryhmitetään neljään tasoon, jotka avautuvat kunkin käyttäjän tunnuksen tai salasanan mukaisesti. Ohjelmointitasot on hyväksytettävä käyttäjällä ennen niiden ohjelmointia.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 1. Tulostustaso 13(26) Käyttäjä voi tulostaa näyttöpäätteellä ja kirjoittimilla kaikkia käyttöliittymän kohteita ja kuitata hälytykset. 2. Asettelutaso Käyttäjä voi tehdä käyttötilojen ja asetusarvojen sekä aikaohjelmien ja säätöparametrien muutokset 3. Ohjelmointitaso 2.2.12 Varmuuskopiointi 2.2.13 Pistetunnukset 2.2.14 Selväkielitekstit Käyttäjä voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä käyttäjälle sallitut ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset. Ohjelmointitaso sulkeutuu määräajan kuluttua, ellei tasossa toimita 4. Laitetoimittajataso Vain laitetoimittajan edustaja voi tehdä kaikki käyttöpäätteellä tehtävät ohjelmointityöt ja ohjelmien muutokset Rakennusautomaatiourakoitsijan tulee toimittaa varmuuskopio järjestelmien ohjelmistoista rakennuttajan säilytettäväksi. Ohjelmien ja niiden päivitettyjen versioiden säilymisen varmistamiseksi, on säännöllisin väliajoin tai aina päivitettäessä huolehdittava varmuuskopioiden ottamisesta ja taltioinnista. Urakan takuuaikana tulee rakennusautomaatiourakoitsijaa velvoittaa varmuuskopion ottamiseen ja taltiointiin. Urakan takuuajan loputtua käyttöhenkilökunnan tulee määräajoin huolehtia varmuuskopion ottamisesta ja taltioinnista. Pistetunnuksien laatimisohje esimerkkeineen sisältyy erilliseen, suunnittelualakohtaiseen asiakirjaan Laitetunnusjärjestelmä LVIA. Selväkielitekstien laatimisohje esimerkkeineen on esitetty tämän ohjeen liitteessä 9 (Rakennusautomaatiojärjestelmän tietojen määrittäminen). 2.2.15 Dokumentaatio Urakoitsijan pitää toimittaa loppudokumentaationsa myös sähköisessä muodossa. Kyseiset loppudokumentit on esitetty tapauskohtaisesti projektin RAU - työselityksessä.

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 14(26) 3 Laitteiden ohjaus ja valvonta 3.1 Yleistä Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettävät valvontapisteet pyritään määrittelemään samojen periaatteiden mukaan eri kohteissa/klinikoissa. Pisteet määritellään tämän ohjeen mukaisesti (kts. myös liitteissä olevat esimerkkikaaviot). Pistevalinnoissa tulee ottaa huomioon riittävä hälytysvalvonta, energiataloudellisuus sekä tilaajan ja käyttäjän tarpeet seurata taloteknisten järjestelmien toimintaa, energiankäyttöä ja sisäolosuhteita käyttövaiheen aikana. Olosuhdetietoja (huonelämpötiloja ym.) on tähän asti liitetty järjestelmään säästeliäästi. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös olosuhdetietojen seuraamiseen ja mittaamiseen. Kaikissa toisiaan vastaavissa kohteissa/klinikoissa sovelletaan yhdenmukaista pistevalintaa tämän ohjeen mukaisesti, ellei käyttö erikseen määrättävissä kohteissa vaadi poikkeavaa toteutustapaa. 3.2 Ilmanvaihtokoneet 3.2.1 Perusilmanvaihtokoneet a) Puhaltimien ohjaukset, lukitukset, indikoinnit/ ristiriitahälytykset Puhaltimet pyritään aina varustamaan taajuusmuuttajin. Puhaltimien ohjaukset toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Taajuusmuuttajien ohituskäytön tarve määritellään suunnitteluvaiheessa yhdessä LVISsuunnittelijoiden kanssa prosessin ja koneen palvelualueen tärkeyden perusteella. Myös puhaltimien joissa ei ole taajuusmuuttajia käyttötilan ohjaukset (0- /osa- /1/1- kierrosnopeus) tapahtuvat rakennusautomaatiojärjestelmästä. Ohjaus kohdistetaan ensisijaisesti tuloilmapuhaltimelle. Jos poistoilmapuhaltimen (puhaltimien) käyntitila on yksiselitteisesti tuloilmapuhaltimesta riippuva, se voidaan lukita tähän ryhmäkeskustasolla (kovalukitus). Muussa tapauksessa lukitus on toteutettava alakeskuksessa ohjelmallisena lukituksena omalla ohjauspisteellä kullekin puhaltimelle. WC- tilojen poistopuhaltimia ei yleensä pysäytetä tuloilmakoneen ollessa pysäytettynä. Kaikkien puhaltimien käyntitila (käyntitilat) ilmaistaan erikseen valvontajärjestelmässä ja ristiriidasta ohjauksen ja toteutuneen käyttötilan välillä annetaan ohjelmallinen ristiriitahälytys. Taajuusmuuttajalla varustetuista koneista liitetään valvontajärjestelmään ryhmäkeskuksen kontaktorin käyttötilan (indikointipiste) lisäksi myös taa-

Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymäohje 15(26) juusmuuttajan ohituskäyttökytkimen käyttötila (indikointipiste, kun taajuusmuuttajan ohituskäyttö on voimassa). Tällaiset taajuusmuuttajien ohituskäyttökytkimillä varustettujen puhaltimien ryhmäkeskuksiin on huomioitava viiveaikareleet, jotka toimivat myös tilanteissa, joissa puhallin joudutaan ohjataan käsikäytölle ryhmäkeskuksesta. Mahdollisesta koneen varasyötölle siirtymisestä on saatava hälytys. Ulko- ja poistoilmapellit lukitaan asianomaisen puhaltimen toimintaan alakeskuksessa joko kovalukituksena tai ohjelmallisena lukituksena. Isojen peltien ja korkeiden puhallinpaineiden ollessa kyseessä on huomioitava peltien ennakkoavautumisaika peltien sekä kanavien vaurioitumisvaaran vuoksi. Näissä tapauksissa on ennakkoavautumisen toteuduttava myös puhaltimia ryhmäkeskuksesta käynnistettäessä ja taajuusmuuttajien ohituskäytöllä. b) Jäätymisvaaratermostaatti, etulämmityspatterin pumppu Tuloilmakoneen jäätymisvaaratermostaatin toiminta aiheuttaa hälytyksen rakennusautomaatiojärjestelmässä. Etulämmityspatterin pumpulla on käyttötilan osoitus ja ohjelmallinen pysähtymishälytys rakennusautomaatiojärjestelmässä. Jäätymisvaaratermostaattien toiminta ja etulämmityspatterin pumpun pysähtyminen on kovalukittava ryhmäkeskuksessa ilmanvaihtokoneen pysäytykseen ja sen kautta peltien sulkeutumiseen. Lukituksen on vaikutettava myös koneen mahdollisesti ollessa ryhmäkeskuksesta käsikäytöllä tai taajuusmuuttajan ohituskäytöllä. Jäätymisvaaratermostaatit sijoitetaan alakeskuskaappiin, jossa ne hälytystoiminnon tapahduttua on käytävä käsin kuittaamassa. Jäätymisvaaratermostaatin anturi sijoitetaan patterin eniten jäätymisalttiiseen ripaputkeen paluuvesipuolelle. Tällöin ei erillistä anturia patterin paluuvesi mittausta varten tarvita vaan mittaus voi tapahtua jäätymisvaaratermostaatin mittausviestistä. c) LTO- liuospumput, jäähdytyspatterin pumput Pumput varustetaan ohjauksella valvomosta ja käynnin osoituksella ohjelmallisin ristiriitahälytyksin. d) Kostuttimet Sähköllä toimivaa kostutinta (höyrykostutin) ohjataan analogisella säätöviestillä. Kostuttimessa on oltava häiriöhälytys, joka viedään rakennusautomaatiojärjestelmään. Höyryverkostoon suoraan yhdistettävän kostuttimen höyrylinjassa on oltava venttiili, joka on kovalukittu lauhteen ylilämpötermostaattiin. Säädön moottoriventtiilin on oltava jännitekatkon sattuessa omavoimaisesti sulkeutuva.