VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10 MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 12 SATAMATOIMINNOT, SIVU 14

VUOSIKERTOMUS 2011

SISÄLTÖ Finnlines vuonna 2011 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot ja tavoitteet 6 Toimintaympäristö 8 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 10 Matkustajaliikenne 12 Satamatoiminnot 14 Ympäristö ja turvallisuus 16 Henkilöstö 19 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 22 Konsernin laaja tuloslaskelma 26 Konsernitase 27 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 28 Konsernin rahavirtalaskelma 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Viiden vuoden lukusarjat 33 Tunnuslukujen laskentakaavat 34 Neljännesvuosiluvut 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 36 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 40 Hallitus 46 Johtoryhmä 47 Laivasto 48 Tietoa osakkeenomistajille 50 Yhteystiedot 51 Grimaldi-konserni 52 VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET, SIVU 10 MATKUSTAJALIIKENNE, SIVU 12 SATAMATOIMINNOT, SIVU 14

FINNLINES ON POHJOIS-EUROOPAN SUURIMPIA roro- ja matkustajaliikennevarustamoita. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ja on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailman suurimpia rahti- ja matkustajaliikennettä harjoittavia varustamoita Euroopassa (Motorways of the Sea). Finnlines pystyykin tarjoamaan linjaliikennepalveluja myös Välimeren, Länsi-Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan Atlantin rannikon satamiin. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia 14 ropax-aluksella kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin, Turun ja Kotkan satamissa.

FINNLINES 2011 Kapellskär Rauma Kotka Naantali Helsinki Turku Pietari Wallhamn Göteborg Hull Immingham Aarhus Malmö Ventspils Travemünde Lyypekki Amsterdam Sassnitz Rostock Gdynia Antwerpen Bilbao LINJAKARTTA 31.12.2011 2

2011 Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana monet ulkoiset häiriöt vaikuttivat haitallisesti liikenteeseen. Ennalta arvaamattomat ahtaajalakot ja ankarat jääolosuhteet Itämerellä aiheuttivat useita tilapäisiä aikataulumuutoksia, uudelleen reitityksiä ja katkoksia liikenteessä. Polttoainehinnat pysyivät erittäin korkealla tasolla koko raportointikauden ajan. Huhti- ja toukokuussa liikenteeseen tuli kaksi, MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuudesta uudisrakennuksesta. Alukset liikennöivät Suomen lipun alla. MS Longstone ja MS Beachy Head palautettiin omistajalleen. Vuoden 2011 aikana Finnlinesilla oli omassa liikenteessään keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24. Finnsteve-yhtiöt eli Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab, aloittivat yt-neuvottelut Kotkan, Turun ja Helsingin satamissa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Nämä neuvottelut johtivat yhteensä noin 160 työsuhteen päättymiseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. IFRS IFRS (Miljoonaa euroa) 2011 2010 Liikevaihto 605,2 561,1 Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 84,5 85,9 Liiketulos (EBIT) 21,0 25,6 Tilikauden tulos -2,5 2,2 Tulos/osake (EPS), euroa -0,05 0,05 Osinko/osake, euroa 0,00* 0,00 Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 Gearing (velkaantumisaste), % 199,8 198,8 * Hallituksen osinkoehdotus. Liikevaihto 2006 2011 (Miljoonaa euroa) 800 600 400 Liiketulos, EBIT, 2006 2011 (Miljoonaa euroa) 80 60 40 20 Liikevaihdon jakauma 2011 7 % 93 % 07 08 09 10 11 200 0 07 08 09 10 11 0 20 40 Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot FINNLINES 2011 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2011 Innovaatiot. Synergia. Optimointi. Kulukuri. Nämä ovat viime vuoden aikana olleet ne neljä tukipylvästä, joiden varassa olemme markkinoilla toimineet. Niiden avulla voimme parantaa Finnlinesin valmiutta kohdata tulevat haasteet ja mahdollistaa sille paikan nykyaikaisten kansainvälisten laivayhtiöiden kärkiluokassa aina pitkälle tulevaisuuteen. Olosuhteet olivat viime vuonna vaikeat: erittäin ankara talvi, jolle vetää vertoja ainoastaan vuoden 1987 talvi, huimasti kasvavat energiakulut ja epävakaat markkinat. Kuitenkin sitoutumisemme tuotantomme ja organisaatiomallimme tehostamiseen on aikaansaanut merkittävää edistystä kehittäessämme yhtiötä entistä paremmaksi. Vuonna 2011 valmistuivat kaksi ensimmäistä laivaa, MS Finnbreeze ja MS Finnsea, kuuden uudisrakennuksen sarjasta. Molemmilla aluksilla on pysyvä yhteys Suomeen. Ne eivät ainoastaan purjehdi Suomen lipun alla vaan ovat erittäin innovatiivisia laivoja sekä toiminnallisesti että ympäristön kestävän kehityksen kannalta. Niiden tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu nostettavat autokannet kahdella tasolla, joiden ansiosta voimme käsitellä enemmän autoja kuin normaalisti tämän kokoluokan laivoilla. Polttoainetehokkaat koneet alentavat myös laivojen hiilijalanjälkeä. Olemme laskeneet, että edestakaisella matkalla optimaalisessa kumipyörä- ja paperilastissa nämä laivat pystyvät huomattaviin CO 2 - ja SO 4 -päästöjen vähennyksiin rahtitonnia kohden. Näillä uusilla merten sankareilla on ollut myös merkittävä taloudellinen vaikutus Finnlinesille, koska olemme voineet luovuttaa pois vähemmän optimaalista ja kallista rahdattua tonnistoa. Olemme samalla viestittäneet markkinoille, että roro-segmentti, kuten myös perinteinen ropax-toimintakin, on edelleenkin liiketoimintamme ydintä. Uudet alukset ja niiden tulevat sisarlaivat vahvistavat myös jo nyt erinomaisia suhteitamme Suomen tärkeimpiin paperiteollisuusyrityksiin ja eurooppalaisiin autonvalmistajiin. Laivojen kustannustehokkuus ja luotettavuus tukee näiden yritysten vientiponnisteluja ja avaa ikkunoita tulevaisuuteen. Tästä pääsemme näppärästi pyrkimyksiimme luoda synergioita olemassa olevilla markkinoillamme. Eräs sellainen on Helsingin ja Kotkan sekä Pietarin alueiden yhdistäminen uusien säännöllisten yhteyksien avulla. Tämä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet edistää kansainvälisiä tavaravirtoja linkittämällä ne Antwerpenin kautta Grimaldi-konsernin verkostoon ja sitä kautta Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Mitä tulee ropax-liikenteeseemme, olemme ajanmukaistaneet matkustajatiloja useilla aluksilla vastataksemme kasvavaan kysyntään. Olemme myös ottaneet käyttöön uuden ebooking-varausjärjestelmän, joka on osoittautunut onnistuneeksi. Samalla kun olemme edelleen optimoineet kuluja ropax-tuotantomalleissamme tarjouksemme huolintasektorille toi meille vuoden 2011 lopulla uusia lasteja, jotka ovat aikaisemmin kulkeneet maanteillä. Tämä on voitto sekä meille että ympäristölle. Odotan tältä vuodelta vieläkin enemmän uudistuksia, koska olemme varautuneet parantamaan palveluamme ja kohottamaan edelleen profi iliamme. Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni asiakkaillemme, osakkeenomistajillemme sekä henkilöstöllemme maalla ja merellä siitä vahvasta ja sitoutuneesta tuesta, jota olette meille viime vuoden aikana osoittaneet. Teidän ansiostanne saamme olla kehittämässä tästä hienosta yrityksestä yhtä Pohjois-Euroopan tehokkainta, nykyaikaisinta ja kannattavinta laivayhtiötä. Uwe Bakosch Toimitusjohtaja 4

FINNLINES 2011 2008 5

6

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET TOIMINTA-AJATUS Finnlines edistää kansainvälistä kauppaa tarjoamalla tehokkaita ja laadukkaita merikuljetus- ja satamapalveluja lähinnä eurooppalaiselle teollisuudelle, kaupalle ja kuljetusalalle sekä tarvematkustajille. TALOUDELLISET TAVOITTEET Finnlinesin tavoitteena on taata laadukkaalla liiketoiminnalla pitkän aikavälin kannattavuus, tuottaa omistajilleen lisäarvoa ja pitää rahoitusrakenne terveenä. Vuosittaisessa osingonjakoesityksessään hallitus ottaa tuloskehityksen ohella huomioon konsernin rahoitusrakenteen, tulevaisuuden näkymät sekä investointi- ja kehittämistarpeet. ARVOT ASIAKASKESKEISYYS Asiakkaamme valitsevat meidät osaamisemme, kokemuksemme ja luotettavuutemme vuoksi. Tyytyväinen asiakas on Finnlinesin kestävän menestyksen perusedellytys. Tunnistamalla rahtiasiakkaiden sekä matkustajien tarpeet yhtiö pystyy jatkuvasti kehittämään palvelutuotteitaan ja tuomaan asiakkailleen konkreettista lisäarvoa. VASTUULLISUUS Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövastuullisuus on osa yhtiömme päivittäistä toimintaa. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan yhtiön kaikessa toiminnassa. TULOKSELLISUUS Saavutamme tavoitteemme. Laadukkaalla liiketoiminnalla takaamme pitkän aikavälin kannattavuuden ja lisäarvon tuottamisen. HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS Finnlines on luotettava ja innostava työnantaja, joka kohtelee henkilöstöään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. STRATEGISET TAVOITTEET Nykyistä vahvempi asema Itämeren ja Pohjanmeren rahtiliikenteessä Panostamme toimintamme tehokkuuteen nykyisillä liikennealueillamme. Avaamme uusia reittejä markkinatilanteen mukaan. Olemme aktiivisesti mukana alan konsolidoitumiskehityksessä. Hyödynnämme Grimaldi-konsernin verkoston synergiaetuja. Nykyistä vahvempi asema Itämeren matkustajaliikenteessä Tarjoamme matkustajille nopeat ja vaivattomat yhteydet Suomen, Ruotsin, Puolan ja Saksan välillä suurilla ja tehokkailla ropax-aluksillamme. Nykyistä vahvempi asema Venäjän tavaraliikenteessä Olemme johtava varustamo kauttakulkuliikenteessä. Kehitämme ja markkinoimme aktiivisesti Keski-Euroopan ja Venäjän Itämeren satamien välisiä suoria kuljetuksia. Kannattavuuden kasvu Pyrimme parantamaan tuottavuuttamme. Tärkeimpiä keinojamme on keskittyä liikenteessä reitteihin, joissa laivojen täyttöaste on mahdollisimman korkea sekä meno- että paluuliikenteessä. Tehostamme toiminnan ohjausta ja informaation hallintaa. Hoidamme hyvin ympäristö- ja turvallisuusasiat. Panostamme henkilöstön osaamiseen. FINNLINES 2011 7

TOIMINTA - YMPÄRISTÖ Vuoden 2011 aikana yleinen taloudellinen tilanne Finnlinesin päämarkkina-alueilla parani jonkin verran, mutta vuosi päättyi epävakaissa tunnelmissa ja näkyvissä oli monia epävarmuustekijöitä. Euroopan taloudellinen tilanne on vuonna 2012 edelleen epävakaa. FINNLINESIN LAIVASTO Keskimäärin Finnlines operoi 26 alusta vuoden aikana. Näistä noin 25 alusta oli Finnlinesin omassa säännöllisessä linjaliikenteessä ja yksi rahdattuna ulos. Aluksista 21 oli konsernin omistamaa ja viisi rahdattua. Näistä 26 aluksesta 15 on ropax-alusta ja 11 roro-alusta. Maaliskuussa konsernin omistama MS Finnarrow palautui takaisin rahtaajalta. MS Baltica palautettiin omistajalleen huhtikuussa. Joulukuussa MS Longstone ja MS Beachy Head palautettiin omistajilleen. Kaksi ensimmäistä kuudesta Kiinassa rakennettavasta 10 500 dwt:n uudisrakennuksesta, MS Finnsea ja MS Finnbreeze, luovutettiin keväällä (huhti- ja toukokuussa) ja asetettiin välittömästi Finnlinesin Pohjanmeren liikenteeseen. Vuoden lopussa alusten koko lastikapasiteetti oli noin 70 000 kaistametriä. Suurin osa, 68 000 kaistametriä, oli konsernin omassa liikenteessä. Konsernin tonniston keskimääräinen ikä oli kymmenen vuotta. REITTIVERKOSTO Vuonna 2011 Finnlinesilla oli yli 20 säännöllisen linjaliikenteen käyntisatamaa sekä Itä- että Pohjanmeren alueilla. Viikottaisia lähtöjä oli keskimäärin noin 120 (sisältäen TRE-, FinnLink- ja NordöLink-liikenteet). FinnLinkillä on useita päivittäisiä yhteyksiä Suomen ja Ruotsin ja NordöLinkillä Ruotsin ja Saksan välillä. Uusi reitti Suomen Kotkasta/Helsingistä Belgian Zeebruggeen ja Zeebruggesta edelleen Espanjan Bilbaoon avattiin maaliskuussa. Lokakuussa TransRussiaExpress (TRE) paransi palvelua tarjomalla Saksa Latvia Venäjä -liikenteessään kaksi viikkolähtöä. Käyntisatamat ovat edelleen Lyypekki ja Sassnitz Saksassa, Ventspils Latviassa ja Pietari Venäjällä. 8

FINNLINES 2011 9

VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Finnlines on alansa johtavia toimijoita Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella. Vahva asema perustuu erinomaiseen palveluun ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseen tuotekonseptiin. Finnlinesin tarjoama suuri vuorotiheys, lastikapasiteetti ja informaatiopalvelut tuovat asiakkaille joustavuutta, toimitusvarmuutta ja hyvää ennakoitavuutta. Yhtiö kuljetti tammi joulukuun aikana noin 641 000 (629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) autoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi noin 2 239 000 (2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida mitata yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -toiminnon liikevaihto oli kertomusvuonna 563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli vuodenvaihteessa 1 456 (1 392) henkilöä. HansaLinkin liikenteessä Helsingin, Puolan ja Saksan välillä on viisi Star-luokan ropax-alusta, joilla on 20 lähtöä viikossa. HansaLink kuljettaa pääosan yksikköliikenten lastivolyymeista Suomen ja Manner-Euroopan välillä. HansaLink palvelee common carrier -periaatteella Länsi-Euroopan markkinoita Travemünden, kaakkoista liikennekäytävää Rostockin ja itäistä Eurooppaa Gdynian kautta. Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä liikennöidään nopealla aikataululla, jossa on päivittäiset lähdöt kumpaankin suuntaan matka-ajan ollessa 28 tuntia. Aikataulut on optimoitu palvelemaan sekä rahdin että matkustajien tarpeita. Helsinki Gdynia Rostock -liikenteessä on kolme lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan. Useiden satamien yhdistäminen aikatauluun on avannut uusia mahdollisuuksia sekä rahti- että matkustajaliikenteelle. Kuljetettuihin lastimääriin vaikuttivat haitallisesti häiriöt Vuosaaren satamassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja yleinen epävakaa taloustilanne jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Finnlinesilla on roro-liikennettä Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Biskajanlahdella. Ensimmäiset kaksi kuudesta tilatusta uudisrakennuksesta luovutettiin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, mikä paransi sekä palvelutasoa että kapasiteettia ja mahdollisti entistä monipuolisemman lastin kuljettamisen. Uudet avatut reitit ja lisätty lähtötiheys (Kotka/Helsinki Zeebrugge Bilbao -reitti ja lisälähtö Kotkasta Saksaan) vahvistivat kilpailuasemaa. Erityisen positiivista oli tiivistynyt yhteistyö Grimaldi Groupin, mm. Atlantic Container Linen kanssa, mikä tarjosi entistä enemmän logistisia ratkaisuja asiakkaille. Myös vuonna 2010 käynnistetyt Venäjän ja Pohjanmeren markkina-alueen väliset reitit vakiintuivat vuonna 2011. FinnLink liikennöi Suomen Naantalin ja Ruotsin Kapellskärin välillä kolmella ropax-aluksella. Nämä laivat tarjosivat yksikköliikenteelle kolme päivittäistä lähtöä kumpaankin suuntaan. Nopea kahdeksan tunnin yhteys ja rahtiasiakkaiden tarpeiden mukainen aikataulu ovat pitäneet reitin erittäin kilpailukykyisenä. Linjalla kuljetetut yksikkömäärät pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Reitin matkustajaliikenne jatkui kolmella aluksella. Tärkeimpänä kohderyhmänä olivat henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla liikkuvat matkustajat. Linjan matkustajamäärä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Kaksi ns. Clipper-luokan alusta ja yksi pienempi ropaxalus tarjosivat asiakkaille tehokkaan palvelun ympäri vuoden. NordöLink harjoittaa ropax-liikennettä Ruotsin Malmön ja Saksan Travemünden välillä. Kolme alusta, MS Finnpartner, MS Finntrader ja MS Finneagle, tarjoavat 20 viikottaista lähtöä kumpaankin suuntaan. Matka-aika on yhdeksän tuntia ja lastikapasiteetti yli 100 000 kaistametriä viikossa. Mittavan tonniston uudelleenjärjestelyn seurauksena MS Finnarrow korvasi MS Finneaglen maalis- ja syyskuun välisenä aikana, ja samanaikaisesti MS Finnsailor tuli mukaan reitille. Tämän seurauksena viikkolähtöjen määrää kasvoi 10 prosentilla. Puhdas matkustajaliikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, minkä johdosta liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia. Huomattava investointi tehtiin myös kansipalveluiden edellytysten parantamiseksi, jotta niiden tehokkuutta ja houkuttavuutta lisättäisiin: ruokasalin noutopöytäalue uudistettiin niin, että sujuvuus parani ja ruokailijat saivat lisää tilaa käyttöönsä. Myös myymälä uusittiin ja valikoimaa laajennettiin. Lisäksi kevään aikana Malmöön lauttaliikenne ja terminaalitoiminnot muuttivat uusiin toimitiloihin Malmöön Norra Hamneniin. Muuton ansiosta linja pystyi tehostamaan toimintoja, ja uuden terminaalin huomattavan suuri lisäkapasiteetti tekee mahdolliseksi kehittää palveluja edelleen. Muutto uusiin tiloihin on lyhentänyt ajoaikaa päätieltä ja parantanut rahti- sekä tarvematkustajien check-in -toimintoa. Autogaten avulla kuorma-autot ja tavarat voivat kirjautua sisään automaattisesti käyttämällä informaatio- ja kameratekniikkaa tunnistukseen. Uudet toimitilat antavat linjalle myös mahdollisuuksia hyödyntää matkustajille tarjottuja lisäetuja ja siten vahvistaa Malmön asemaa Ruotsin ja Manner-Euroopan välisenä porttina. Intercarriers, josta Finnlines omistaa 51 prosenttia, tarjosi pientonnistopalveluja Saimaalta ja joistakin Venäjän sisävesisatamista eri puolille Eurooppaa. 10

FINNLINES NLINESNES 2011 11

12

MATKUSTAJALIIKENNE Finnlinesista, jonka 14 ropax-alusta liikennöi 11 sataman ja kuuden maan välillä, on tulossa tärkeä matkustajapalveluiden tarjoaja Itämerellä. Vuoden 2011 aikana matkustajaliikenne jatkui vakaana huolimatta markkinoiden heikkenemisestä tietyillä reiteillä sekä toimintoja haitanneista ahtaajien lakoista. Tuhkapilven aiheuttama poikkeuksellinen tilanne huhtikuussa 2010 tarjosi lisävolyymeja, mikä näkyi määrien laskuna vuonna 2011. Kaikilla reiteillä kuljetettujen (rahtiin liittyvien ja yksityisten) matkustajien kokonaismäärä laski kaksi prosenttia ja oli 635 000 (648 000 vuonna 2010) matkustajaa. Koska keskimääräinen tulos matkustajaa kohden kasvoi, matkustajaliikenteen liikevaihdon kehitys oli myönteinen. Seitsemällä ropax-laivalla tehtiin matkustajatiloissa uudistuksia ja muutoksia kansipalveluiden parantamiseksi ja matkustusmukavuuden lisäämiseksi sekä parempien kaupallisten edellytysten luomiseksi. Uusi matkavarausjärjestelmä ebooking otettiin käyttöön alkuvuoden aikana. Erityisesti online-varausominaisuudet tarjoavat pohjan terveelle tulevalle kehitykselle. FINNLINES NLINESNES 2011 13

SATAMATOIMINNOT Finnlines-konsernin satamatoimintoja hoitaa Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve, Containersteve, FS-Terminals ja FL Port Service). Finnsteve-yhtiöt on merkittävä säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemia suuryksikköpalveluita tarjoava satamaoperaattori Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan satamissa. Helsinki on Suomen tärkein kappaletavaraliikenteen tuonti- ja vientisatama. Turun ja Naantalin satamista on nopeimmat meritieyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä. Kotkan satama on erikoistunut varastointi- ja konttilastauspalveluihin. Finnsteven tytäryhtiö FL Port Services hoitaa kaikkien Helsingin satamaan saapuvien alusten kiinnityksen ja sataman sisäisen liikenteen. Helsingin Vuosaaren ja Turun satamissa yhtiö tarjoaa roro-palveluja, konttiterminaali- ja varikkopalveluja sekä vientiterminaalipalveluja ja Kotkassa konttien lastausta, varikkopalveluita ja sellun lastausta konventionaalisiin aluksiin. Vuonna 2011 Finnlinesin satamatoimintojen liikevaihto oli 67,7 (72,3) miljoonaa euroa ja se työllisti 620 (703) henkilöä vuoden lopussa. Satamatoiminnot-yksikkö kärsi alhaisista lastivolyymeista ja kovasta kilpailusta, ja vuoden 2011 aikana käytiin kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut kaikissa kolmessa satamassa. SATAMATOIMINNOT HELSINGISSÄ Vuoden 2008 lopulla toimintansa aloittanut Vuosaaren satama on osoittautunut tehokkaaksi maailmanluokan satamaksi nykyaikaisen ja pitkälle kehitetyn infrastruktuurinsa ansiosta. Yhtiön neljän konttinosturin kapasiteetti ja teho riittävät vaivattomasti hoitamaan konttimäärien tulevan kasvun. Vientiterminaalit mahdollistavat lastinkäsittelyn kaikissa sääolosuhteissa. Lisäksi uusi tuontiterminaali logistiikka-alueella monipuolistaa ja tehostaa lisäpalvelutarjontaa. LASTIMÄÄRIEN KEHITYS HELSINGISSÄ Finnsteve-yhtiöiden Vuosaaren satamassa käsittelemät kokonaislastimäärät laskivat edellisvuotisista ja joidenkin palveluiden hintataso oli edelleen jossain määrin epätyydyttävällä tasolla, mikä johtui kireästä kilpailutilanteesta satamassa. Vuonna 2011 Helsingin sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät kasvoivat kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2010 määriin ja olivat 11,1 miljoonaa tonnia. Yksikökköliikenteen vientikuljetukset lisääntyivät kaksi prosenttia ja olivat 4,9 miljoonaa tonnia ja tuontikuljetukset kasvoivat neljä prosenttia ollen 5,2 miljoonaa tonnia. Perävaunut ja rekat lisääntyivät kuusi prosenttia ja olivat 520 214 yksikköä. Konttiliikenne väheni kaksi prosenttia ja sen määrä oli Helsingin satamatilaston mukaan 384 856 TEU:ta. SATAMATOIMINNOT TURUSSA JA KOTKASSA Yhtiöllä oli toimintoja Länsisatamassa, Pansion satamassa, Kantasatamassa ja Naantalin satamassa. Tarkastelukauden aikana yhtiön käsittelemät lastimäärät olivat lähellä vuonna 2010 Turussa käsiteltyjä määriä. Naantalissa käsiteltiin vain yhtiön oman FinnLink-linjan lastia. Vuonna 2011 Turun sataman kautta kuljetetut kokonaislastimäärät laskivat 6,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna ja olivat 2,8 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteen vienti- ja tuontimäärät laskivat 12,9 prosenttia 12 025 TEU:hun, joka edustaa vain pientä osaa sataman läpi kulkeneesta kokonaislastimäärästä. Perävaunut ja rekat vähenivät 0,4 prosenttia ja olivat 109 553 yksikköä vuonna 2011. Rautatievaunuliikenne väheni Turun satamatilaston mukaan 20 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Rautatievaunuliikenne lopetettiin kokonaan vuoden 2011 lopussa. Sellun vienti Kotkasta väheni 25,4 prosenttia. Koska konttiliikenne oli vähentynyt olemattomiin jo monen vuoden ajan, yhtiö myi molemmat nosturit ja sulki varikon vuoden 2011 lopussa. Yt-neuvottelut käytiin sekä vuoden alussa että lopussa, mistä oli seurauksena huomattava henkilöstön vähennys. Kotkan liiketoiminta keskittyi varastointiin, kontitukseen sekä sellun lastaamiseen konventionaalisiin aluksiin. 14

FINNLINES 2011 15

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS 2011 Laivaliikenne Satamatoiminnot* (Tonneissa) 2011 2010 2011 2010 Polttoainetta 398 300 385 400 1 800 1 950 Hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) 1 242 200 1 202 500 4 800 6 084 Rikkidioksidipäästöjä (SO 2 ) 6 950 8 600 Typen oksidipäätöjä (NO x ) 23 000 22 300 Laivoja liikenteessä 25 24 *Luvut sisältävät Helsingin, Kotkan, Turun ja Naantalin satamatoiminnot. 16

Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Meriliikenne on energiatehokas vaihtoehto, koska meritse kuljetetaan suuria lastimääriä, mutta CO 2 -päästöt ovat muiden kuljetusmuotojen päästöjä pienemmät. Tavarakuljetusten siirtyminen maanteiltä merelle vähentää myös ruuhkia ja melua. Finnlines optimoi kuljetuksensa, reittinsä ja aikataulunsa saavuttaakseen kapasiteetin suurimman mahdollisen käyttöasteen. Samalla minimoidaan kuljetettua yksikköä kohden laskettava ympäristövaikutus. YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Sertifi oitu ympäristöjärjestelmä tarjoaa työnkalun, jonka avulla voidaan seurata ja mitata kaikkia ympäristövaikutteisia toimintoja ja palveluja. Järjestelmä varmistaa myös sen, että ympäristötyö täyttää tinkimättömästi alan lainsäädännön ja määräykset. Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO 14 001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna 2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan ympäristöjärjestelmänsä. SIDOSRYHMÄT Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu-, satama- ja isäntävaltion viranomaiset, omistajat, satamaoperaattorit ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat. Ympäristöasiat ovat myös entistä suositumpi lopputyön aihe merenkulkualan kouluissa. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) useiden tutkimuslaitosten ja laivayhtiöiden kanssa koordinoima Alg@line-yhteistyö on esimerkki tutkimusprojekteista, joihin Finnlines osallistuu. MS Finnmaid-laivalla on mittauslaitteisto, joka seuraa jatkuvasti Suomi Saksa-reitillä Itämeren tilaa, mm. lämpötilaa, suolapitoisuutta ja leväkukintoja. LAINSÄÄDÄNTÖ Merenkulkua säätelevät kansainväliset, alueelliset ja kansalliset säännöt. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. Marpol 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteiden ja käymälävesien mereen laskemista sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää mm. laivan rakentamiseen, varustamiseen ja käyttämiseen liittyviä sääntöjä. Sekä Marpolia että SOLAS-sopimusta täydennetään jatkuvasti. Helsinki-komissio (HELCOM) on antanut omia, alueellisia merenkulkua koskevia suosituksia. Yhtiön omia satamatoimintoja ohjaa kansallinen lainsäädäntö. TURVALLISUUS Turvallisuus on edelleen merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISMsäännöstö), joka sisältää vaatimukset turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi, on ollut pakollinen Suomen ja Ruotsin lipun alla purjehtivilla matkustajalaivoilla vuodesta 1996 sekä roro-aluksilla vuodesta 1998. Kansainvälisesti säännöstö tuli voimaan muutamaa vuotta myöhemmin. Kaikki alukset ja satamatoiminnot täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Samoin satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Vaarallisten lastien käsittelystä on tiukat ohjeet. Merenkulkuviranomaiset ja luokituslaitokset tarkastavat ja auditoivat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia sekä yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten merivoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa. ISPS-säännöstön mukaisesti harjoitellaan, miten toimitaan terroriuhan sattuessa. ENERGIAN KULUTUS JA PÄÄSTÖT ILMAAN Laivapolttoaineen rikkipitoisuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia. Satamassa sähkö tuotetaan yleensä apukoneilla. Alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Määräys koskee kaikkia EU-maiden satamia, kun laiva on laiturissa yli kaksi tuntia. Polttoaineen laatua seurataan ottamalla näytteitä, jotka lähetetään tarvittaessa laboratorioon testattavaksi. IMO suunnittelee laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajan alentamista erityisvalvonta-alueilla 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen. Eurooppalainen teollisuus on ilmaissut huolensa päätöksen johdosta, koska nousevien kustannusten katsotaan vääristävän logistiikkaketjun kilpailua, kun Pohjois-Euroopan lähimerenkulun kustannukset nousevat. Riskinä on, että kohoavat polttoainekulut aiheuttavat lastin siirtymisen mereltä ympäristöä enemmän rasittaviin liikennemuotoihin. Rikittömän polttoaineen vaihtoehtona on rikinpoistolaitteiden asentaminen, jolloin voidaan käyttää raskasta polttoöljyä. Finnlines on tutkinut tehokkaita ja teknisesti toimivia keinoja, jotka täyttävät säännöt. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on edelleen 4,5 prosenttia. Suunnitelmana on laskea rajaa 3,5 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen 0,5 prosenttiin vuonna 2020. Merenkulkuala on keskustellut hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä päästökauppajärjestelmän avulla tai >> soveltamalla FINNLINES 2011 17

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS (JATKUU) maailmanlaajuista CO 2 -veroa. Lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Myös uusia laivoja koskevaa energiatehokkuusindeksiä (Energy Effi ciency Design Index) on valmisteltu, mutta roro- ja ropax-laivoja koskeva indeksi ei vielä ole valmis. Kaikille yli 400 GT:ia suuremmille laivoille tarvitaan energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma (Ship Energy Effi ciency Management Plan) vuoden 2013 alusta. HELCOMissa on keskusteltu typpioksidipäästöjen rajoituksista ja MARPOLin VI- liitteeseen on suunniteltu uusia sääntöjä. Finnlines on edelleen panostanut polttoaineen ja energian kulutuksen vähentämiseen optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Laivojen polttoainetalouden parantamisessa Finnlines käyttää laivoillaan myös sähköisiä apuvälineitä. MS Finnmaidillä on käytössä matkansuunnitteluohjelmisto Onboard Napa Power. Ohjelmistossa on myös speed pilot -toiminto, joka säätää aluksen nopeutta suunnitelman mukaan. MS Finnladylla on Eniramin viippauksen optimointiohjelmisto Dynamic Trim Assistant. Sen avulla miehistö voi ajaa laivaa optimiviippauksessa. Kiinassa vuosina 2011 2012 valmistuvissa kuudessa laivassa polttoainesäästöihin päästään potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla. Vuonna 2011 Finnlinesin meriliikenteessä kului 398 300 tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee noin kolmen prosentin lisäystä edelliseen vuoteen. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 800 tonnia. Luku sisältää Helsingin, Turun, Naantalin ja Kotkan toiminnot. Vähennystä oli noin kahdeksan prosenttia. JÄTTEET JA JÄTEVEDET Euroopan Unionin alusjätedirektiivin mukaisesti aluksella syntyvät kiinteät jätteet ja öljyiset vedet on liitetty ei erityismaksua -järjestelmän piiriin. Maksujärjestelmän tavoitteena on estää jätteiden laiton mereen laskeminen, joten jokaiselta satamassa käyvältä alukselta peritään maksu riippumatta siitä, onko jätettä vai ei. Samojen satamien välistä säännöllistä liikennettä harjoittava alus voi hakea poikkeusta jättöpakosta, jos alus hoitaa jätehuoltonsa pätevän jätehuoltoyrityksen kanssa. Finnlinesilla on omat erilliset sopimukset jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoalan yritysten kanssa lisätäkseen kierrätettävän jätteen määrää. Suurimmat lajiteltavat jakeet ovat energiajäte, lasi, paperi, pahvi ja metalli. Vaarallinen jäte, kuten jäteöljy, öljyiset suodattimet, maali, paristot ja sähkölaiteromu, viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen. MARPOL sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat mustan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon aina, kun verkko ulottuu satamaan. Muulloin käytetään tankkiautoja. Harmaan veden, ts. keittiö- ja suihkuvesien, käsittelystä ei ole määräyksiä, mutta Finnlines pumppaa myös harmaan veden jätevesiverkkoon, kun palvelu on saatavilla. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot, jotka erottavat jätevedestä maihin siirrettävän lietteen. MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin. Polttoöljyjen lisäksi laivoissa käytetään voitelu- ja hydrauliöljyjä. Finnlines on osin korvannut mineraaliöljyt bioöljyillä, jotka eivät vahingoita ympäristöä. Aluksen pohjaan kiinnittyvät vesieliöt hidastavat aluksen kulkua, lisäävät polttoaineen kulutusta ja ilmapäästöjä. Alusten pohjat harjataan ja pestään määrävälein. Finnlinesin omistamien alusten vedenalainen runko maalataan normaalisti maaleilla, joista ei liukene myrkyllisiä aineita mereen. Alusten painolastiveden mukana saattaa kulkeutua lajikkeita, jotka ovat ekologisesti haitallisia vieraassa ympäristössä, jossa ne tuhoavat alkuperäislajeja. Vuoden 2011 lopussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat noin 26 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää 30 maan allekirjoitusta, jotka edustavat 35 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja. 18

HENKILÖSTÖ FINNLINES-KONSERNI Maahenkilöstön määrän lasku johtui toimenpiteistä, jotka suoritettiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana satamayhtiöissä. Suurin lisäys taas oli seurausta konsernin matkustajapalveluiden jatkuvasta, vuonna 2010 alkaneesta henkilöresurssien vahvistamisesta sekä keskitetyn osto-osaston perustamisesta. Tähän kasvuun vaikutti lisäksi myös Oy Finnlink Ab:n kaikkien jäljellä olevien työntekijöiden siirtyminen Finnlines Oyj:iin. Satamahenkilöstön määrä väheni Finnsteve-yhtiöissä (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS-Terminals Oy Ab ja FL Port Services Ab) lakisääteisten yt-neuvottelujen seurauksena, jotka käytiin vuoden 2011 aikana. Kolmannella vuosineljänneksellä Containersteve aloitti Kotkassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa uudet yt-neuvottelut, joihin oli syynä Kotkan satamatoimintojen raskaasti tappiollinen toiminta. Merihenkilöstön keskimääräisen määrän lisäys johtui pääasiassa kahden uuden roro-laivan kansi- ja konepuolen miehistöstä. MS Finnarrow n palautuminen omaan liikenteeseen ulkopuoliselta rahtaajalta kasvatti myös merihenkilöstön määrää. Konsernin henkilöstökulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehityksen painopiste oli operatiivisissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa erityisesti merihenkilöstön osalta. Keskeisimmät koulutusalueet Suomessa ja Ruotsissa olivat edelleen turvallisuus, ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja ammattitaidon monipuolinen kehittäminen sekä pelastusharjoitukset hätätilanteiden varalta. Koulutukseen sisältyi mm. sammutustyö, joukkojen hallinta ja kriisinhallinta, vaarallisten aineiden käsittely ja muut turvallisuuteen liittyvät asiat. Kaikkia maapuolen työntekijöitä kannustettiin kehittämään ammattitaitoaan työssä oppimisen ja tehtäväkierron kautta. Urakehitykseen liittyen konserni edistää ja kehittää ensisijaisesti sisäisten henkilöstöresurssien johtamistaitoa mahdollistaakseen henkilökohtaisen urakehityksen ja kasvun. REKRYTOINTI Finnlinesin henkilöstöpolitiikan mukaisesti avoimet toimet julkaistaan pääsääntöisesti aina ensin sisäisesti. Tämä edistää tehtäväkiertoa ja lisää työtyytyväisyyttä sekä kehittää henkilöstön osaamista. Vuonna 2011 rekrytointi yhtiön ulkopuolelta vähennettiin minimiin ja pääpaino oli ensisijaisesti tehtävien uudelleenjärjestelyissä. >> FINNLINES 2011 19

Henkilöstö (jatkuu) Avainluvut 2011 2010 Henkilöstö keskimäärin 2 076 2 096 Liikevaihto/henkilö, euroa 291 526 267 730 Henkilöstökulut/henkilö, euroa 55 301 57 006 Operatiivinen liikevoitto/henkilö, euroa 8 918 10 181 Henkilöstön vaihtuvuus, % 29 18 Henkilöstön sairaus- ja poissaolojen kehitys, muutos-% 6 6 Koulutuspäiviä yhteensä 2 249 1 878 Henkilöstön määrä toiminnoittain keskimäärin 2011 2010 Maahenkilöstö Varustamotoiminnot 452 438 Satamatoiminnot 620 703 Merihenkilöstö 1 004 954 Jatkuvat toiminnot yhteensä 2 076 2 096 Myydyt toiminnot Konserni yhteensä 2 076 2 096 Yhtiöiden maahenkilöstö 31.12.2011 oli 1 007 ja merihenkilöstö 1 034. Yhteensä 2 041. Henkilöstöryhmät 2011 2010 Toimihenkilöt 26 % 26 % Merihenkilöstö 48 % 46 % Ahtaajat ja työnjohtajat 26 % 28 % Naisia ja miehiä Varustamotoiminnot Satamatoiminnot Merihenkilöstö Naisia 48 % 5 % 22 % Miehiä 52 % 95 % 78 % Henkilöstö maittain 2011 2010 Suomi 56 % 63 % Saksa 6 % 5 % Ruotsi 36 % 27 % Muut 2 % 5 % Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42 43 Keskimääräinen työsuhteen pituus, vuotta. 5 8 Henkilöstötuloslaskelma (tuhatta euroa) 2011 2010 Liikevaihto 605 208 561 108 Henkilöstökulut Todellisen työajan kulut 81 903 83 682 Henkilöstön uusiutuminen (lomat, rekrytointi) 20 583 19 665 Henkilöstön kehittäminen 322 251 Henkilöstöedut ja -velvoitteet 11 997 15 875 Henkilöstökulut yhteensä 114 805 119 474 Muut liiketoiminnan kulut 471 890 420 297 Liikevoitto ennen muita liiketoiminnan tuottoja (operatiivinen liikevoitto) 18 513 21 338 Liiketoiminnan muut tuotot 2 515 4 287 Liikevoitto 21 028 25 625 Neljännesvuosiluvut, henkilöstön määrä keskimäärin I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 Jatkuvat toiminnot 2 098 2 231 2 086 2 076 20

TILINPÄÄTÖS 2011 FINNLINES 2011 21

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS YHTIÖ Finnlines on Pohjois-Euroopan suurimpia linjaliikennevarustamoita. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Puolassa sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö ja osa italialaista Grimaldi-konsernia. MARKKINAKEHITYS Markkinavolyymien kasvu hidastui vuoden 2011 loppua kohti. Liikenneviraston tilastojen mukaan Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat kuusi prosenttia vuoden 2011 tammi joulukuun aikana ja Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (tonneissa mitattuna). Vuoden 2010 ja 2011 ensimmäisen neljänneksen Suomen vienti- ja tuontimäärien vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuoden 2010 maaliskuussa ollut ahtaajien lakko. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja rekkamäärät supistuivat tammi joulukuussa yhden prosentin vuoteen 2010 verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä kaksi prosenttia. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistus oli 11 prosenttia (Liikennevirasto). Vuoden 2010 toisella neljänneksellä tulivuoren purkauksesta johtunut tuhkapilvi aiheutti rajoituksia ilmatilan käytössä, lisäten silloin poikkeuksellisesti yksityismatkustajien määrää. OLENNAISET TAPAHTUMAT TARKASTELUKAUDELLA LIIKENNE Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liikenteeseen vaikuttivat monet ulkoiset häiriöt. Ennalta odottamattomat ahtauslakot ja erittäin vaikeat jääolosuhteet Itämerellä aiheuttivat useita tilapäisiä aikataulumuutoksia, uudelleenreitityksiä ja katkoksia liikenteessä. Viimeinen neljännes oli haasteellinen epäsuotuisista sääoloista sekä heikoista lastivolyymeista johtuen. Polttoaineen hinta pysyi korkeana koko katsauskauden ajan, mutta nousi selvästi vuoden 2011 toisella puoliskolla. Huhti- ja toukokuun aikana kaksi kuudesta roro-uudisrakennuksesta (MS Finnbreeze ja MS Finnsea) aloittivat liikennöinnin purjehtien Suomen lipun alla. Finnlinesilla oli omassa liikenteessään keskimäärin 25 alusta, kun niitä vuonna 2010 oli 24. Tammi joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 641 000 (629 000 vuonna 2010) lastiyksikköä, 72 000 (56 000) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 239 000 (2 039 000) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 635 000 (648 000) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. YHTIÖKOKOUS Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous 19.4.2011 vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2010. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2010 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Antti Pankakoski, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan. Tilintarkastajaksi vuodelle 2011 valittiin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 14.4.2010 antaman osakeantivaltuutuksen. TALOUDELLINEN KEHITYS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 605,2 (561,1 edellisenä vuonna) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 7,9 prosenttia. Varustamotoiminta ja merikuljetukset-toimialan liikevaihto oli 563,3 (513,7) miljoonaa euroa ja satamatoiminot-toimialan liikevaihto oli 67,7 (72,3) miljoonaa euroa. Sisäinen segmenttien välinen liikevaihto oli 25,8 (24,9) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 84,5 miljoonaa euroa (85,9, sisältäen 5,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia palautuksia), jossa on vähennystä 1,6 prosenttia. Alusvuokrakulut ovat vähentyneet 5,5 miljoonaa euroa ja olivat määrältään 28,4 (33,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 21,0 miljoona euroa (25,6, sisältäen 5,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä). Rahoitustuotot olivat 0,9 (3,8) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -27,4 (-25,7) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -5,4 (3,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli -0,05 (0,05) euroa. Suomessa sovellettava verokanta laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Vuonna 2011 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 3,3 miljoonaa euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Viiden vuoden lukusarjat sivulla 33. INVESTOINNIT JA RAHOITUS Konsernin investoinnit olivat 64,4 (82,2) miljoonaa euroa ja ne koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,3 miljoonaa euroa). Poistot olivat 63,5 (60,1) miljoonaa euroa. Kaksi kuudesta uudisrakennuksesta (MS Finnbreeze ja 22

MS Finnsea) luovutettiin kiinalaiselta telakalta maaliskuussa 2011. Laivat otettiin käyttöön Finnlinesin liikenteessä huhti- ja toukokuussa. Seuraavat kaksi laivaa (MS Finnsky and MS Finnsun) on luovutettu vuoden 2012 alussa. Viimeisten kahden laivan on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla. Kesäkuussa konserni myi terminaalirakennuksen Turun Pansiossa ja joulukuussa kaksi konttinosturia Kotkan satamassa. Liiketoimilla ei ollut merkittävää vaikutusta katsauskauden tulokseen. Korollisten nettovelkojen määrä oli 854,8 (852,6) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 (29,1) prosenttia ja velkaantumisaste (gearing) oli 199,8 (198,8) prosenttia. Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien sekä uudisrakennuksille varattujen nostamattomien luottojen kanssa olivat yhteensä 103,1 miljoonaa euroa. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin 2 076 (2 096) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 1 072 (1 141) ja merihenkilöstöön 1 004 (954) henkilöä. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 2 041 (2 143), josta maahenkilöstöä 1 007 (1 166) ja merihenkilöstöä 1 034 (977). Maahenkilöstömäärän vähentyminen johtui satamatoiminnoissa vuonna 2011 tapahtuneista henkilöstösupistuksista, jotka olivat seurausta vuonna 2010 alkaneista ja vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä päättyneistä yt-neuvotteluista. Lisäksi SeaRail-liikenne loppui Turun satamassa. Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden aikana 107,9 (110,6) miljoonaa euroa. Tilikauden ja vertailukauden henkilöstökuluja on käsitelty tarkemmin sivulla 20. KONSERNIRAKENNE Uusien laivojen omistusta varten yhtiö on perustanut kolme uutta tytäryhtiötä Luxemburgiin. Katsauskauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Riittävä lastin kiinnitys on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistetaan turvalliset lastinkäsittelytoiminnot ja turvallisuus merellä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista sekä lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu CARING-projektiin: lastin kiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Projektia on osittain rahoittanut Euroopan Unionin Leonardo da Vinci -ohjelma ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjemateriaalia lastin kiinnityksen laadun parantamiseksi. Siihen sisältyy myös Cargo Calculator, joka auttaa määrittämään riittävän lastinkiinnityksen, sekä Online Survey, joka sisältää tieto-taitoa ja lastiturvallisuusasioiden kanssa työskentelevien ihmisten kannanottoja. Vuonna 2011 Finnlines pani alulle energiansäästöohjelman, jonka tarkoituksena on saada kaikkien laivojen päällystö mukaan analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet energiansäästölaitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa. Tavoitteena on minimoida energiakulut ehdottoman välttämättömään minimiin, johon sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat kulut. Yhdessä kahden järjestelmätoimittajan kanssa Finnlines aloitti työn automaattisen matkaraportointijärjestelmän kehittämiseksi, joka sisältää tiedot polttoaineen kulutuksesta, päästöistä ja suorituskyvystä. Tavoitteena on aikaansaada työkalu laivojen suorituskyvyn vertailemiseksi ja liikenteestä vastaavan johdon päätöksenteon tueksi. OSAKKEET Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 93 642 074 euroa, joka jakaantui 46 821 037 osakkeeseen. Kauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 1,5 (2,9) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo joulukuun lopussa oli 360,5 (373,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,05 (0,05) euroa. Oma pääoma per osake oli 9,12 (9,14) euroa. Grimaldi Groupin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 66,97 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on tarkemmin käsitelty sivulla 36. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja tuoda käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy täyttämään asiakkaidensa tarpeet entistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Vuonna 2011 painopiste on ollut rakenteilla olevien laivojen energiatehokkuudessa ja liikenteessä olevien alusten entistä energiatehokkaammassa käytössä. Uusien IT-työkalujen käyttöönotto matkustajaliikenteen myynnille ja markkinoinnille sekä ostotoiminnoille vietiin loppuun vuonna 2011. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat: Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman kauppalaivaston yeiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja ropax-tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän tilattujen uudisrakennusten määrän. Vuoden 2012 alussa kaksi aikarahdattua alusta luovutettiin omistajilleen kun kaksi uudisrakennusta liittyi Finnlinesin laivastoon. Vuoden 2012 lopussa kolmen aikarahdatun aluksen vuokrasopimukset päättyvät ja ne luovutetaan omistajilleen kun taas kaksi uudisrakennusta liittyy laivastoon. Maailman ja Euroopan talouden epävarmuus kasvoi syksyn 2011 aikana. >> FINNLINES 2011 23

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS (JATKUU) Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaidensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole havaittavissa. Finnlines ylläpitää luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketomintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy Tilinpäätöksestä 2011. Riita-asiat on esitetty erikseen Tilinpäätöksen 2011 osiossa Riita-asiat. Konsernin riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. OLENNAISET RIITA-ASIAT Kaksi kolmesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ( AKT ) yhtiön satamatoimintoja hoitavaa tytäryhtiötä vastaan nostamasta korvauskanteesta koskien viikonlopputyön korvauksia on edelleen prosessissa. Yhtiö arvioi että, jäljelläolevan kahden aukiolevan kanteen mahdollinen vastuu ei ylittäne 0,5 miljoonaa euroa. Kahden aluksen edelleenrahtaus Benfl eet Shipping Limited lle, Kypros ( SSI ) aiheutti Finnlinesille aikarahtien menetyksiä ja kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa SSI:n irtisanottua rahtaukset kesällä 2009. Finnlines jatkaa välimiehen yhtiön hyväksi tekemien ratkaisuiden täytäntöönpanoa. Sponda Kiinteistöt Oy ( Sponda ) on haastanut Finnlinesin Helsingin käräjäoikeuteen. Riita koskee osapuolten 2005 allekirjoittamien vuokrasopimuksien päättämisiä. Helsingin käräjäoikeus antoi 23 helmikuuta 2012 tuomion hyväksyen Spondan vaatimukset ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Spondalle 0,9 miljoonaa euroa korkoineen. Yhtiö analysoi tuomiota ja mahdollista valitusta Helsingin hovioikeuteen. Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on joulukuussa 2009 nostanut Lübeckin kaupungin käräjäoikeudessa yhtiötä vastaan kanteen, joka koskee hänen toimisuhteensa päättämistä. Lübeckin käräjäoikeus on antanut elokuussa päätöksen tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja on valittanut päätöksestä. Asian käsittely on kesken. Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin Hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Ilmarinen jätti tammikuun 2012 lopussa valituslupahakemuksen ja valituskirjelmän Korkeimmalle oikeudelle koskien Helsingin hovioikeuden antamaa tuomiota. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että 1. tammikuuta 2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien 2001 2004 osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni ei ole tulouttanut summaa. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Finnlines panostaa polttoainetalouden parantamiseen optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Kahdessa laivassa on koekäytössä elektroniset apuvälineet matkasuunnittelua varten. Kiinassa valmistuvissa laivoissa polttoainesäästöjä saavutetaan potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelulla. Erityisvalvonta-alueilla raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 1,0 prosenttia. EU-satamissa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) suunnittelee laivapolttoaineen rikkipitoisuusrajan alentamista erityisvalvonta-alueilla 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 alkaen myös merellä, mutta voimaantuloa yritetään siirtää vähintään viidellä vuodella eteenpäin laajoilla kansainvälisllä toimilla. Vuoden 2011 lopussa painolastivettä koskevan yleissopimuksen oli allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 26,4 prosenttia maailman tonnistosta. Sopimus tulee voimaan, kun sen on allekirjoittanut 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia maailman tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja. Kaikkiaan 16 Finnlinesin lipun alla purjehtivaa laivaa sisältyy ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristösertifointiin. Vuonna 2011 myös Finnsteve sertifi oi ISO 14001 -standardiin pohjautuvan ympäristöjärjestelmänsä. YHTIÖN HALLINTO (CORPORATE GOVERNANCE) Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön kotisivulla (www.fi nnlines.com). 24