Lastensuojelun toimintakykymittari osana lastensuojelutarpeen selvitystä ja vaikuttavuuden arviointia Projektitutkija Elina Aaltio, Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 1.10.2014, Hämeenlinna
Vaikuttavuus vaikuttavuus = tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa Kuntaliiton tutkimusprojekti 2013-2015: Tehtävänä laatia mittari lastensuojelun vaikuttavuuden arviointiin Lastensuojelulle asetettujen tavoitteiden muuttaminen mitattavaan muotoon Numeerinen tieto mahdollistaa suurten massojen tarkastelun Vertailu eri palvelumuotojen/toimipisteiden/kuntien välillä 2 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Lastensuojelun tavoitteet turvallisen kasvuympäristön turvaaminen tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen turvaaminen erityinen suojelu vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään erityisen tuen tarpeen havaitseminen Lähde: Lastensuojelun käsikirja: Mitä on lastensuojelu? 3 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Miten arvioida tavoitteiden saavuttamista eli vaikuttavuutta? Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 1 Lastensuojelun palveluita ja toimenpiteitä Perheen Perheen tilanne toimintakyky hetkellä hetkellä 2 Onko tavoiteltuja muutoksia? Ovatko muutokset seurausta palveluista? 4 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Palvelutarpeen tarkastelu toimintakyvyn kautta Toimintakyky on kykyä osallistua sen yhteisön elämään, jossa elää. Hyvinvointi on toimintakykyä. Se edellyttää terveyttä ja elämänhallintaa. (Doyal & Gough) Toimintakyky on kykyä elää ihmisarvoista elämää. (Nussbaum & Sen) Voimavarat vahvistavat toimintakykyä, kuormittavat tilanteet heikentävät sitä. Kaikilla on aina jonkin verran toimintakykyä, ja toimintakyvyn määrä riippuu tilanteesta. (Antonovsky) Lastensuojelupalvelujen tarve on seurausta siitä, että perheessä kuormitus ylittää voimavarat. ONNISTUU Huoli - Ongelmalliseksi koettu tilanne tai tapahtuma Psyykkinen jännitystila Kyky sopeutua jännitykseen eli elämänhallinta Elämänhallinta vahvistuu Ylikuormitus eli stressi + _ Terveys PALVELUTARVE EPÄONNISTUU 5 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Milloin arvioida? Jos kartoitus halutaan tehdä ennen kuin perhe on saanut lastensuojelun palvelua, ensimmäinen kartoitus on luontevaa tehdä lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä 6 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Mistä on kyse, kun selvitetään lapsen tarvetta lastensuojeluun? 7 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Selvitys lain mukaan Arvioidaan lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti» Kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat Kuten ystäväpiiri, koulunkäynti ja päivittäisen hoidon järjestäminen» Vanhempien kasvatuskykyyn vaikuttavat seikat Kuten sairaudet, päihde- ja mielenterveysongelmat ja taloudelliset edellytykset vastata hoidosta ja huolenpidosta» Vanhempien kyky ja mahdollisuudet huolehtia turvallisuudesta, perustarpeista, kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta Lähde: Tapio Räty (2012) Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: Edita. 8 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Perheen tilanteen jäsentäminen ja kausaatiosuhteiden ymmärtäminen ARVIO VANHEMMAN TOIMINTAKYVYSTÄ ARVIO LAPSEN KOHTELUSTA ARVIO LAPSEN TOIMINTAKYVYSTÄ 9 ASIAKKAAN ITSEARVIOINTI 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Lomakkeet rakennettu aiemman tutkimustiedon pohjalta Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät ja suojatekijät Andershed, Andershed & Farrington (2012) Risk and protective factors among preschool children for future psychosocial problems. Nordic Welfare Center. Forssén (1993) Suojaverkon lapsiperheet. Turku: Turun yliopisto. Heino (2007) Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? Helsinki: Stakes. Kivinen (1994) Valikoituminen lastensuojelun asiakkaaksi. Helsinki: Stakes. McConnell et al. (2011) Parental cognitive inpairment and child maltreatment in Canada. Child Abuse & Neglect, 35 (8), 621-632. Söderholm & Kivitie-Kallio (toim.)(2012) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim. Lapsen kaltoinkohtelun ilmenemismuodot Söderholm & Kivitie-Kallio (toim.)(2012) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim. Glaser (2002) Emotional abuse and neglect (psychological maltreatment): a conceptual framework. Child Abuse & Neglect 26, 697-714. 10 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Mittarilomakkeet
Mittaushetket ja lomakkeet ILMOI TUS LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS ASIAKKUUS PÄÄTTYY ASIAKKUUS JATKUU Vertailuryhmä? ITSE- ARVIOINTI lomakkeet ITSE- ARVIOINTI lomakkeet TYÖN- TEKIJÄN lomakkeet ITSE- ARVIOINTI lomakkeet TYÖN- TEKIJÄN lomakkeet aika T T+3 kk T+ 10 kk 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija 12
Mittaamisen tulokset Lomakkeilla toteutetun selvityksen lopputuloksena saadaan numeerista tietoa» perheenjäsenten kuormituksesta ja voimavaroista» lapsen kohtelusta» näkemyseroista lastensuojelun ja asiakkaan välillä» perheenjäsenten subjektiivisesta hyvinvoinnista Kun lomakkeet täytetään uudestaan (T+10kk), saadaan näkyviin muutos näissä tekijöissä Palvelu on ollut vaikuttavaa, mikäli em. tekijöissä on tapahtunut suotuisaa kehitystä 13 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Käytännön haasteet Ensimmäisen tiedonkeruun palautteen pohjalta
Miksi vaikuttavuustiedon kerääminen on vaikeaa? Uuden tiedonkeruuvälineen opettelu vie aikaa Kun lastensuojelusta halutaan kerätä sellaista tietoa (numeerinen), mitä asiakastietojärjestelmään ei nykyisellään kirjata (laadullinen), työntekijät joutuvat dokumentoimaan asiakastietoja kahdesti Työntekijät joutuvat tuottamaan myös sellaista tietoa, jota ei ole välttämättä aiemmin kerätty» Systemaattinen kuormitus- ja voimavaratekijöiden kartoitus» Subjektiivisen hyvinvointitiedon kerääminen lapsilta ja vanhemmilta Vaikuttavuustieto edellyttää vertailukelpoista tietoa» Ei voi dokumentoida vain sitä, mikä milloinkin tuntuu sopivimmalta, vaan kaikkiin kohtiin tulisi ottaa kantaa» Universaali lomake on väistämättä pitkä: ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat mekanismit ovat monimutkaisia ja ne tulisi kaikki saada operationalisoitua lomakkeistoon 15 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Miten vastata haasteisiin? Asiat, joihin tutkimus- ja kehittämisprojekti voi vaikuttaa Kysymysten ja vastausvaihtoehtojen selkeys Visuaalisen ilmeen selkeys Tiedonkeruun tekninen sujuvuus Tiedonkeruun onnistunut integroiminen asiakasprosessiin Työntekijöiden riittävä kouluttaminen Työntekijöiden tukeminen mittarin käytössä Asiat, joihin toimipisteessä voidaan vaikuttaa Työntekijöiden kollegiaalinen tuki Tiedonkeruuprosessin yhteinen työstäminen omiin toimintamalleihin sopiviksi Asiat, joihin kuntajohto ja päättäjät voivat vaikuttaa Riittävästi aikaa tietoa kerääville työntekijöille ja heidän työtään tukeville johtaville viranhaltijoille» Jos asiakasmäärät ovat suuria, työntekijät ehdi tehdä mitään ylimääräistä Jos ollaan yhtä mieltä siitä, ettei nykyinen asiakastietojärjestelmä pysty tilastoimaan vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvittavaa tietoa, joko» asiakastietojärjestelmän sisältöjä tulee muuttaa tai» työntekijöille on järjestettävä aikaa rinnakkaisen tilastotiedon keruuseen 16 1.10.2014 Elina Aaltio projektitutkija
Toimintakykymittarin potentiaaliset hyödyt Lastensuojelutarpeen selvitysprosessin systematisoiminen» Riskitekijöiden läpikäynti» Huomion kiinnittäminen perheen voimavaroihin» Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen (itsearviointitieto ja saatujen palvelujen arviointi) Numeerinen toimintakykytieto tekee asiakkaan palvelutarpeen ja työntekijöiden työmäärän uudella tapaa näkyväksi Systemaattinen arviointi tuottaa vertailukelpoista tietoa lastensuojelun asiakkaista ja toimivuudesta myös johtamisen ja päätöksenteon tueksi Vaikuttavuuden huomioiminen laskelmissa antaa totuudenmukaisemman ja paremman kuvan julkisten palvelujen tuottavuudesta 17 10.9.2014 Elina Aaltio
Projektin aikataulu ja lisätiedot Ensimmäinen tiedonkeruu 3/2014-8/2014 Välituloksia odotettavissa loppuvuodesta 2014 Toinen tiedonkeruu 2/2015-3/2015 Loppuraportti odotettavissa kesällä 2015 Lisätietoa: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatal ous/tuottavuus/vaikuttavuus/lastensuojelun_vaikuttav uusmittari/sivut/default.aspx projektitutkija Elina Aaltio elina.aaltio@kuntaliitto.fi, 050 562 9852 18 10.9.2014 Elina Aaltio