PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOS AHe

Samankaltaiset tiedostot
Eläinrakennuksen palo osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

LUP:n yhteistyöseminaari

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

MMM asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista 474/2014

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

MAJOITUSTILOJEN RAKENNUSOHJEET Tapio Pasanen, RI ProAgria Pohjois- Savo

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

RAKENNUSVALVONTA OULU

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö , TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä,

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Puukerrostalokoulutus

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

Tarkastuskertomus 2016/ (3) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Työturvallisuuslaki /738

PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA. MMMa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, Vuokatti

RISKIENHALLINTA KUNTOON

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Maatilat Pelastussuunnittelu. Paloinsinööri Teemu Hurjanen Kanta-Hämeen pelastuslaitos Riskienhallinta

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Koulurakennusten. 1 turvallisuus MIKKO HELASVUO

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Yhtenäiset Topten-käytännöt

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Laiteosaamisen merkitys potilasturvallisuudelle

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Olennainen rakenneosa palossa

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

PARASTA PALOSUOJAUSTA PUULLE

Autoalan kysely 2014

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Asennetta työhön valmennusohjelma

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

HASO. Turvallisuusilta

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Rakennustarvikkeiden uudet eurooppalaiset paloluokitukset Henry Weckman Erikoistutkija, VTT Rakennustekniikka

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Transkriptio:

PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOS AHe - 9 KUNTAA JOISTA 3 KAUPUNKIA (IITTI) - 24/7 PALOASEMIA 6 KPL (4 UUDEHKOA) - MAAKUNTAVETOINEN - REILUT 201 000 ASUKASTA - 1200 MAATILAA (+ ORIM) - VALVONTASUUNNITELMA

Vanhan tuotantorakennuksen käyttötarkoituksen muutokset ja palotekniset asiat - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS - PALO-OSASTON PINTA-ALAT - PALO-OSASTOINTI /TUETTU - PINTAKERROKSET

SUUNNITTELUN PERUSTEITA - UUSI TOIMINTA UUDET SUUNNITELMA - RAKENNUSVALVONTA; RAKENNUSLUPA/-ILMOITUS - RAKENNUSVALVONTA PYYTÄÄ PELAN LAUSUNTOA - RAKENNUKSEN PALOLUOKKA, PALOTEKNISET RATKAISUT - KESKITYTÄÄN P3 RAKENNUKSIIN (PALOAHIDASTAVA)

PALO-OSASTO (tuettu) PÄÄSÄÄNTÖISESTI 1000 m2/ EI 30 EI KOSKE; 1. Siipikarjarakennuksia 2. Lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia rakennuksia 3. Rakennuksia, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa - joissa kantavan jäykistävien rakenteiden R15 luokkaa - - JOS eriste - Cs2,d1, sisäpinnat A2-s1,d0-luokan K2 10 4 rakennusten laajennus; pinta-ala on yht. 1 500 m2 - JOS eriste - Cs2,d1, sisäpinnat A2-s1,d0-luokan K2 10

A1: Luonnonkivi, betoni, tiilet, keraamiset, lasituotteet, teräs- monet muut metallituotteet A2: Samankaltaisia kuin A1:ssä, voivat sisältää vähän orgaanisia aineita ohuella kartonkipinnoitteella B: Eri tavoin pinnoitettuja kipsilevyjä C: Fenolivaahto ja B-luokan tuotteita paksummilla pinnoitteilla D: Puutuotteet, väh. 5 mm ja tiheys yli 400 kg/m3 E: Huokoinen puukuitulevy, muovipohjaisia eristeitä F: Ei täytä E-luokan vaatimuksia tai ei ole testattu. A1; A2-s1, d0; B-s1, d0; C-s2, d1 ja D-s2, d2 (s1, s2 ja s3- savun muodostuminen, d0, d1 ja d2 pisarointi) 1 / I B-s1, d0 1 / II, 1 / C-s2, d1 2 / D-s2, d2 / - (F)

ELÄINRAKENNUSTEN ETÄISYYS RAKENNUKSESTA Lähempänä kuin 15 metriä olevat rakennukset EI 30 Ei koske: - avoimia katoksia, - lantavarastoja - ruokintaa varten rakennettuja vilja- tai väkirehusiiloja Yhdyskäytävä: -palo-osasto väh. toiseen päähän (EI 30)-luokan EI osastointia kun yhdyskäytävä 15 metriä -riittävästi avoin ulkoilmaan -tehty vähintään B-s1,d0-luokan tarvikkeista. Palamattomaksi testattu A1 tai A2-s1, d0

RAKENNUSMÄÄRÄYSTEN MUKAAN (P3) - RAKENNUS 1-KERROKSINEN (rehu-ullakko) - PALO-OSASTOINNIN KOKO 2000 m2 (tuotanto..) - KORKEUS 14 m - RAKENNUSOSIEN LUOKKAVAATIMUS EI 30 - PINTA-ALAOSASTOINTI EI-M90 (palamaton) - POISTUMISTEITÄ 2 KPL 30/45 m (nauta/siipikarja) - - KULKUOVI 1.5 m/1 m (siat/lampaat) - SAVUNPOISTO (ilmanvaihto) - PINNAT KÄYTTÖTAVAN MUKAISESTI

A1: Luonnonkivi, betoni, tiilet, keraamiset, lasituotteet, teräs- monet muut metallituotteet A2: Samankaltaisia kuin A1:ssä, voivat sisältää vähän orgaanisia aineita ohuella kartonkipinnoitteella B: Eri tavoin pinnoitettuja kipsilevyjä C: Fenolivaahto ja B-luokan tuotteita paksummilla pinnoitteilla D: Puutuotteet, väh. 5 mm ja tiheys yli 400 kg/m3 E: Huokoinen puukuitulevy, muovipohjaisia eristeitä F: Ei täytä E-luokan vaatimuksia tai ei ole testattu. A1; A2-s1, d0; B-s1, d0; C-s2, d1 ja D-s2, d2 (s1, s2 ja s3- savun muodostuminen, d0, d1 ja d2 pisarointi) 1 / I B-s1, d0 1 / II, 1 / C-s2, d1 2 / D-s2, d2 / - (F)

MUUT TILAT EI 30 - Sähköpääkeskus - Henkilöstötilat - Valvontahuoneet - maitohuoneet ja muut vastaavat tilat EI 60 - Rehu- ja kuivikevarastot (300 m2) - Lämpökeskus, ajoneuvosuoja, konekorjaamo..

MUU TOIMINTA RAVINTOLA: - PALO-OSASTOINTI - POISTUMISTIET 2 KPL (1200+900) - HENKILÖMÄÄRÄT - PINNAT (D-s2,d2) - WC:T - HYGIENIATILAT

MAJOITUS: - PALO-OSASTOINTI (tarvittaessa) - PESU- JA WC- TILAT - IKKUNAT - POISTUMISTIET, VARATIE - PINNAT - PALON HAVAINNOINTILAITTEET - HENKILÖKUNTA- JA SIIVOUSTILAT

MUUTOKSISSA HUOMIOITAVA - Eläinten vaatimat tilat/ ikkunat - Suojelukohteet, museovirasto - Käyttötarkoituksen muutos (ravintola) - - henkilömäärät, varatiet - Läpiviennit (tiivistys) - Sähköasennukset (todistus) - Lupamääräykset - Asennustodistukset muilta laitteilta (vesi, koneet..) - Keskusteluyhteys viranomaisten kanssa (ovi, ikkuna..)

Kiitokset

Vaara VAAROJEN ARVIOINTI Vaaroilla tai vaaratekijöillä tarkoitetaan työssä esiintyviä tekijöitä, ominaisuuksia tai ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle, esimerkiksi tapaturman, onnettomuuden, ammattitaudin tai liiallista ruumiillista tai henkistä kuormittumista. Vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, liukkaat lattiat, jatkuva kiire tai huono työasento. Vaaratilanne Vaaratilanteessa henkilöön kohdistuu yksi tai useampia vaaratekijöitä. Vaaralle altistuminen Vaaralle altistuminen tarkoittaa, että henkilö joutuu vaaran vaikutusalueelle eli vaaravyöhykkeelle ja on alttiina vaaran aiheuttamille haitallisille seurauksille. Riski Riski on vaaratilanteen aiheuttamien vahinkojen vakavuuden ja todennäköisyyden yhdistelmä. Riski kuvaa vaaran suuruutta.

Turvallisuus Turvallisuus kuvaa varmuutta siitä, että mahdollisia vahinkoja ei esiinny. Työpaikkaa voidaan pitää turvallisena, mikäli siellä esiintyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Riskien arviointi Riskien arviointi on laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden tehokas parantaminen. Riskienhallinta Riskienhallinta on systemaattista työtä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea yrityksessä tehtävää toimintaa riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi.

MITÄ RISKIEN ARVIOINTI ON? Vaarojen ja vaara-/haittatekijöiden tunnistamista - Lääkepoikkeama - Asiakaskonfliktit - Fyysiset tekijät - Olosuhteet - Kuormitus Riskien suuruuden määrittämistä Henkeä uhkaava Loukkaantuminen Liikuntaelinsairaudet Liukkaus, lämpö Päivän pituus, pelko, kiire

Toimenpiteiden valinta - Kaksoisvarmistus - Työpari, hälytyslaitteet - Apuvälineiden käyttö, opastus - Liukkauden poisto, lyhytaikaiset altistukset kuumuudelle - Työvuorojen pituus, työpari Kyseessä on työsuojelu - Löydetään toteuttamiskelpoiset kehittämistarpeet - Poistetaan suurimmat ja todennäköisimmät riskit - - tehokkain tapa saada näkyvää - Aiemmat poikkeamat - Seurataan poissaoloja, vaikuttavuutta, info

HYVÄ RISKIEN ARVIOINTI - Työnantajasta lähtöisin, resurssit - Arviointi totuudenmukainen - Ennakoi tapahtumia - Dokumentoitu - Arviointiryhmä - Hyödynnetään olemassa olevaa dataa ja henkilöstöä - Tasa-arvoisuus, eri tehtävänkuvat

HYÖDYNNETTÄVISSÄ - Olemassa olevat turvallisuustarkastelut/-selvitykset - Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset - Työsuojelutarkastusten pöytäkirjat/huomiot - Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet - Tapaturma- ja läheltä piti tilastot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Mitä vaaroja työssä/prosessissa esiintyy Mistä vaara johtuu, mikä aiheuttaa Missä vaara esiintyy Ketkä vaaralle ovat alttiina Millaisissa tilanteissa vaaran joudutaan MILLOIN VAARAT ESIINTYY - Ruuhka, sesonki - Loma-aika, sijaiset - Vuorot, ylityöt - Seisokit, alasajo - Toiminnan muutokset/remontit - Poikkeamat, häiriöt, huolto, korjaus..

RISKIN SUURUUDEN ARVIOIMINEN