Suomen maksujärjestelmän turvallisuus 8.12.2018 The Old Bank -ravintola, Turku Valtteri Aaltonen Puheenjohtaja, Talousdemokratia ry
Iltapäivän ohjelma Keskustelutilaisuus: Suomen maksujärjestelmän turvallisuus klo 13 14:30 Alustus: Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry Maksujärjestelmät Suomessa turvallisuusnäkökohtia ja kehityssuuntia Aleksi Grym, Suomen Pankki :n syyskokous n. klo 14:45 lähtien
Maksujärjestelmät Suomessa
Osa yleiseurooppalaista järjestelmää ja pohjoismaista kehitystä Sähköisen maksamisen muodot yleistyvät kuten muuallakin Pohjoismaissa Käteisellä marginaalinen mutta vahva rooli n. 10 % osuudella suomalaisia Vaikka MobilePay ja muut mobiilimaksamisen muodot yleistyvät keskeinen rakenne taustalla tilisiirrot ja korttimaksut pankkien tietokannoissa Käteinen laillinen maksuväline mutta kaupat voivat kieltäytyä sen käytöstä kelpaa edelleen velanmaksuun ellei muuta maksukeinoa ole käytettävissä Sähköiset maksut selvitetään pankkien välillä EBA clearingin ylläpitämän yhteiseurooppalaisen STEP2 ja Euroopan laajuisen automatisoidun TARGET2 järjestelmien kautta.
Turvallisuus maksamisessa mitä se on? Yleisökeskustelussa nousseita näkökulmia: Jos sähköt menee poikki Tietoliikenne ei toimi Tietosuoja, yksityisyyden suoja, ulkopuoliset ei pääse käsiksi Ovatko rahani turvassa korolta?
Pahanpäivän varalle Käteinen on ainoa varamaksujärjestelmä Valtioneuvoston säädöshanke: VM115:00/2016 tähtäsi finanssialan varautumisvelvoitteen lainsäädännölliseen täsmentämiseen. Ajatuksena finanssialavetoisen varamaksujärjestelmän velvoite yhteiskunnallisten riskien varalta. 5.12.2018 säädös poistettu eduskunnan istuntokaudelta Photo: Creative commons
Talousdemokratiaa maksamiseen Rahareformi, Sähköinen käteinen, Kela-pankki HS: 6.4.2016
RAHAREFORMI
Rahareformin hyödyt Julkinen rahanluonti ja pankkien täysvarantovaatimus rajaisi maksujärjestelmän systeemiriskiä Talletussuojasta luopuminen Maksujärjestelmän turvaaminen Valtiontulot kasvavat Yhteiskunnan velkaantuneisuus vähenee, yms.
Keskuspankkireservit ja sähköinen käteinen Kutsutaan myös keskuspankkirahaksi tai -varannoiksi Tavallaan käteisen sähköinen muoto Syntyvät keskuspankin lainanannon kautta (tai varallisuuserien ostamisen yhteydessä) Talletuspankit käyttävät maksaakseen toisilleen Toistaiseksi tavalliset ihmiset ja yritykset eivät voi päästä käsiksi Ei yleensä lasketa osaksi rahan kokonaismäärää, koska käytetään vain pankkien välisessä maksuliikenteessä
Laajaa kannatusta keskuspankin digivaluutalle
Laillisen maksuvälineen digitalisointi SP: Käteinen ainut laillinen maksuväline? 10.2.2017 Keskuspankkien ja lainsäätäjien on ennen pitkää ratkaistava, tarvitseeko luotettava digitaalinen maksuväline tulevaisuudessa laillisen maksuvälineen aseman ja mikä olisi keskuspankin rooli sen liikkeeseenlaskussa. Pitäisikö keskuspankkien laskea liikkeelle sähköistä käteistä? 24.10.2016
Varamaksujärjestelmä Suomelle? Kansalaisilla oltava oikeus nykyaikana päästä käsiksi myös virallisen rahan sähköiseen muotoon Toimisi varamaksujärjestelmänä Suomen pankki olisi luontevin roolinsa kautta Keskuspankkireservit julkiseen käyttöön Vastuutaho: Kela? Verottaja? FinTech? Kela-pankki vapauttaisi yksityispankeista KU 19.11.2018
Vaikutukset pankkeihin EKP:n huolena sähköisen käteisen ja pankkitalletusten kilpailu, joka johtaisi talletuspakoon oikeastaan tämä on tärkeä ominaisuus Talletuspankit jatkaisivat toimintaansa kuten ennenkin (riskianalyysi) Talletussuojasta luopuminen ei veronmaksajien rahoittamia pelastuspaketteja Kannustimet kohdillaan: pankkitalletukset riskipitoisia sijoituksia (ei moraalikatoa) Tekee pankeista todellisempia rahoituksen välittäjiä Kannustaa innovoimaan uusia maksamisen tapoja: saanut aikaan mm. shekit, maksukortit ja verkkomaksamisen