Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And
Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista kestävyyttä Vakiomaksu (ETK) Kestävyysvaje (Euroopan Komissio) Lopuksi: Julkinen talous kokonaisuudessaan on pinteessä, koska eläkejärjestelmän ylijäämä on supistunut ja supistunee edelleen tulevaisuudessa 2
Miksi järjestelmän kestävyys kiinnostaa meitä?
Hyvät syyt taloudellisen kestävyyden arvioinnille Järjestelmän olemassaolo ( oikeutus ) Luottamus järjestelmään Uudistustarpeen ja liikkumavaran arviointi 4
Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista
1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 2041 2044 2047 2050 2053 2056 2059 2062 2065 Ikääntymisen iso kuva 60% 50% Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) 2033: 45 % 40% 30% 2010: 27 % ~ 600 000 yli 65-v. enemmän 20% 10% 0% Vanhushuoltosuhde 6
Suuria siirtymiä 0,90 0,99 0,39 1,50 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 2041 2044 2047 2050 2053 2056 2059 2062 2065 Väestö työmarkkinoilla (2017=1) Työikäinen väestö Vanhusväestö 7
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Yksityinen eläkesektori (TyEL) 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 7,3 % 6,4 % 8,9 % 6,7 % Maksutaso: 24,4 % Varat/bkt perusvuonna: 55,4 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 8
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (valtio) 2,5 % 2,0 % 2,1 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 1,8 % Maksutaso: 23,6 % Varat/bkt perusvuonna: 8,3 % 0,7 % 0,5 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 9
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (kunta) 3,0 % 2,5 % 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,0 % 2,3 % 2,2 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Maksutaso: 28,5 % Varat/bkt perusvuonna: 24,0 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 10
Vakuutusmaksuprosentit 2016-2018 TyEL MEL YEL Kunta Valtio 2016 24,0 22,8 22,6 29,40 24,08 2017 24,4 22,0 23,0 28,50 23,60 2018 24,4 20,0 23,0 28,35 23,76 11
_kestävyysvaje_
(Eläkejärjestelmän) kestävyysvaje Perustuu Euroopan komission metodologiaan, jota sovelletaan laajasti julkisen talouden kestävyyteen liittyvissä laskelmissa (ks. Fiscal Sustainability Report) Kuinka paljon veroja (eläkevakuutusmaksua) pitäisi korottaa tai menoja leikata keskipitkällä aikavälillä, jotta järjestelmä olisi taloudellisesti tasapainossa? Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että (diskontatut nykyarvoiset) tulot vastaavat menoja 13
Tulot, menot, miljardia euroa 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (TyEL) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,0 % -2,5 % Jäämä (maksutulo-kokonaismenot) 14
Jäämä, % suhteessa bkt:een 2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 2061 2066 2071 2076 2081 2086 2091 2096 Jäämä, % suhteessa bkt:een 2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 2061 2066 2071 2076 2081 2086 2091 2096 i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (JuEL) 0,2 % Valtio 0,2 % Kunta 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % -0,1 % -0,1 % -0,2 % -0,2 % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,4 % 15
% suhteessa bkt:seen ii) Kestävyysvajeen komponentit: velka (tai varallisuus) 60% 55% Varat vuonna 2021 50% 40% 30% 24% 20% 10% 8% 0% TyEL JuEL (valtio) JuEL (kunta) 16
Kestävyysvaje TyEL ja JuEL, prosenttiyksikköä suhteessa bkt:seen Alkuvarallisuus Diskontattujen alijäämien summa TyEL - 1,0 + 1,3 + 0,3 JuEL (valtio) - 0,2 + 0,0-0,1 JuEL (kunta) - 0,4 + 0,3-0,2 Yhteensä - 1,6 + 1,6-0,0 * Positiivinen arvo merkitsee kestävyysvajetta, negatiivinen arvo ylijäämää S2* 17 Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017)
Yhteenveto tästä osiosta Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein taloudellisesti tasapainossa TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta JuEL on lievästi ylijäämäinen Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa per heti ja pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja menoista 18
Muutama peukalosääntö eläkkeiden rahoituksesta
Muutama peukalosääntö Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017) (vaikutus suhteessa bkt:een) Maahanmuutto + 8 500 (50 %) - 0,3 %-yksikköä Työn tuottavuus + 0,5 %-yksikköä - 0,1 %-yksikköä Rahastojen tuotto + 0,5 %-yksikköä - 0,5 %-yksikköä Lähde: ETK:n PTS-laskelma (vaikutus eläkemaksuun) Syntyvyys + 0,12-1,3 %-yksikköä vuoteen 2085 mennessä Työllisyys + 3 %-yks. (70 000 nuppia) -0,7 %-yksikköä 2025-2030, jonka jälkeen vaikutus pienenee ollen 0 vuonna 2085 Ansiotason kasvu +0,5 %-yks. n. -0,7 %-yks. vuodesta 2025 eteenpäin 20
Lopuksi Julkisen talouden kestävyys ja eläkejärjestelmä osana julkista taloutta
% Motivointia 8% Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bkt:een 6% 4% 2% 2,9 % 0,9 % 0% -2% -4% -6% -8% Valtionhallinto Eläkelaitokset Paikallishallinto ja muut soturahastot Julkisyhteisöt yhteensä * 2018-2020 perustuu VM:n kevään ennusteeseen 22
% suhteessa bkt:hen Jäämä ja velka keskimäärin 1975-2017 Jäämä + 1,4 % Jäämä ilman eläkesektoria - 1,5 % 70 60 50 40 Julkisyhteisöjen bruttovelka 56,1 61,4 30 20 10 6,5 13,8 32,7 0 23
Kiitos! Mauri Kotamäki mauri.kotamaki@tela.fi