KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008

KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 Päivitetty 11.1.2007 KAJAANIN KAUPUNKI

KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 (Päivitetty 11.1.2007) KAJAANIN KAUPUNKI 2007

KAJAANIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus 10.11.2003 243 Seurantaryhmä 11.1.2007 Kaupunginhallitus 30.1.2007 31 Kaupunginvaltuusto 13.2.2007 15 KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 SISÄLTÖ sivu TIIVISTELMÄ 1 LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Tarve, tausta ja organisointi 1 1.2 Ohjelman laadinnan lähtökohdat, periaatteet ja tavoitteet 2 1.3 Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto 3 1.4 Käytetyt toimintamallit 4 1.5 Liittyminen muihin ohjelmiin 6 1.6 Ohjelman merkitys 6 2 MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT 7 2.1 Kajaanin maaseutualueen keskeiset tilastot 7 2.2 Yleiset muutossuunnat 11 2.3 Kajaanin maaseudun muutossuunnat 12 3 KAJAANIN MAASEUTU TÄNÄÄN 13 4 MAASEUDUN VISIO 2008 14 5 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 14 (OHJELMAN STRATEGIAOSA) 5.1 Strategian lähtökohdat eli kriittiset tekijät 14 5.2 Strategiset tavoitteet 15 6 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN (TOTEUTTAMISOSA ELI TEEMARYHMIEN TYÖ) 16 7 OHJELMAN ARVIOINTI JA SEURANTA 16 7.1 Arviointi 16 7.2 Seuranta 17 8 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 Toteuttamisosat teemoittain: osa A ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 19 osa B MAASEUDUN PERUSRAKENNE, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 23 osa C OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT 30 osa D VUOROVAIKUTUS JA TIETOYHTEISKUNTA 36 Liitteet 1-8

TIIVISTELMÄ Maaseutuohjelman ohjausryhmä ryhmä laati vuonna 2003 Kajaanin kaupungille maaseutuohjelman vuosille 2004-2008. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.11.2003. Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan 1.1.2007 voimaantuleva kuntaliitos sekä muu muuttuva tieto aiheutti tarpeen päivittää voimassa oleva maaseutuohjelma. Kaupunginhallituksen 28.6.2005 asettama maaseutuohjelman seurantaryhmä on päivittänyt Kajaanin kaupungin maaseutuohjelman 2004-2008. Ohjelma tarkastelee toimialoittain periaatteessa kaikkia kaupungin talousarvioja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Ohjelma sisältää strategia- ja toimenpideosan. Strategiaosassa on määritelty Kajaanin maaseudun nykytila, visio sekä strategiset tavoitteet. Toimenpideosassa on määritelty ne keinot, vastuutahot ja kustannukset, jotka strategiaosan toteuttaminen edellyttää. Ohjelma on aiemman ohjausryhmän sekä nykyisen seurantaryhmän yhteinen näkemys Kajaanin maaseudun kehittämisestä. Ohjelman päivitys perustuu Kajaanin maaseudun toimintaympäristön analyysiin, neljän erillisen teemaryhmän työhön sekä eri sidosryhmien kuulemiseen ja osallistumiseen. Kajaanin maaseudun rooli ja tulevaisuudenkuva kaupungin kehittämisessä oli selkiintymätön. Maaseutuohjelman avulla synnytettiin uusi näkemys maaseudun roolista ja toivotusta tulevaisuudesta. Maaseudusta luodaan selkeä ja houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle ja yksi kaupungin vahvuustekijä tilavan ja luontoläheisen asumisen kaupunkina. Maaseudun visio on: Kajaanin maaseutu on hyvän elämänlaadun ympäristö, elinvoimainen ja houkutteleva paikka asumiseen ja yrittämiseen. Vision ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että maaseudun kehittäminen otetaan osaksi vuosittain laadittavaa strategiaa ja talousarviota ja että maaseudun kehittäminen toteutetaan prosessina, toimijoiden jatkuvaan vuoropuheluun perustuvana mallina, jossa johtavana periaatteena on alhaalta ylöspäin, asukkaiden tarpeista lähtevä kehittäminen. Ohjelman keskeiset teemat ja painotukset ovat: 1) maaseudun elinkeinot ja työllisyys 2) maaseudun perusrakenne, asuminen ja ympäristö 3) osaaminen ja peruspalvelut 4) tietoyhteiskunta, vuorovaikutus ja kylätoiminta Keskeiset toimenpiteet 1) Maaseutuohjelma kytketään tiiviisti talousarviovalmisteluprosessiin. 2) Kaupunki osallistuu maaseudun elinkeinoelämää tukeviin kehittämishankkeisiin kuntarahoitusosuuksin

3) Maankäytön suunnitelulla ja toteutuksella luodaan mahdollisuudet elinvoimaiseen ja toimivaan maaseutuun. 4) Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään turvaamaan kehittämällä sähköisiä palveluja. 5) Maaseudun kehittämiskohteena ovat kylät. Kehittämistyötä tehdään laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa mm. käyttäen kärkihankemenettelyä. Päivitetty ohjelma sisältää esityksiä jatkotoimenpiteistä ja ohjelman toteutumisen arvioinnista sekä seurannasta. Ajatuksena seurantamallissa on kytkeä maaseutuasioiden käsittely tiiviisti vuotuiseen talousarvioprosessiin. Ohjelman seurannasta vastaa osaltaan maaseutuohjelman seurantaryhmä. Seurantaryhmä esittää lisäksi, että Kajaanin kaupunki teettää keväällä 2008 ulkoisen arvioinnin Kajaanin maaseutuohjelmasta ja Kajaanin kylien kehittämisestä.

1 KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tarve, tausta, organisointi ja päivitys Valtuustoaloite Kajaanin maaseutuohjelman laatiminen perustuu keväällä 2001 tehtyyn valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin mm. seuraavaa: "Kajaanin alueellisessa kehittämisessä maaseutu on jäänyt eriarvoiseen asemaan. Kajaanin kaupungin maaseudun kehittämistä hoidetaan pääosin kaupungin organisaatioiden ulkopuolisten organisaatioiden toimesta, pääosin EUrahoitteisesti. Kaupunkilaisten tasa-arvoisen kohtelun vuoksi on maaseudun kehittämistyötä tehtävä määrätietoisesti ja pitkäjännitteisesti. Esitämme, että Kajaaniin luodaan maaseutupoliittinen ohjelma, jossa laaja-alaisesti tarkastellaan Kajaanin maaseudun tilaa, määritellään tavoitetilat ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman luomisessa tulee olla mukana maaseudun ihmisiä, järjestöjä, yrityksiä ja kaupungin organisaation edustajia." Ohjelman laadinta ja päivitys Kaupunginhallitus 10.2.2003 nimeämä maaseutuohjelman ohjausryhmä laati Kajaanin maaseutuohjelman 2004 2008. Ohjausryhmän nimeämät neljä teemaryhmää työstivät omalta aihealueeltaan ohjelman keskeiset sisällöt. Kajaanin kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 28.6.2005 maaseutuohjelman seurantaryhmän vuoden 2008 loppuun saakka. Seurantaryhmä katsoi tehtäväkseen maaseutuohjelman toteuttamisen ohjauksen ja seurannan. Sen tehtävänä on tarkastella kylien kehittämistä kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan 1.1.2007 voimaantuleva kuntaliitos sekä muu muuttuva tieto aiheutti tarpeen päivittää voimassa oleva maaseutuohjelma. Maaseutuohjelman seurantaryhmä päätti 9.12.2005 päivittää ohjelman nykyisellä rakenteella sekä liittää päivitettävään maaseutuohjelmaan tiivistelmän Kajaanin ja Vuolijoen kylien kyläsuunnitelmista sekä soveltuvalla tavalla esitettynä Kajaanin ja Vuolijoen maaseutuelinkeino-ohjelmat. Maaseutuohjelman seurantaryhmä koostuu seuraavista henkilöistä: MTK-Kainuu ry, Terhi Kortelainen ja Eerik Mäkäräinen Kainuun TE-keskus, maaseutuosasto, Juha Määttä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Marita Pikkarainen ja Suvi Rusanen Kainuun yrittäjät ry, Seppo Kulju Kajaanin kylien valtuuskunta, Annikki Granqvist-Pellinen, varalla Viljo Kyllönen Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus, Tarja Lukkari ja Kalle Nieminen Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Jussi Sääskilahti Pro Agria/Kainuun maaseutukeskus ry, Sinikka Konttila

2 Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen pj. Kainuun ympäristökeskus, Pertti Härkönen Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä, Eero Piirainen Oulujärvi LEADER ry, Pirjo Oikarinen Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma, Virpi Kaikkonen ja Sisko Rimpiläinen siht. Kaupungin edustajat, Leena Törrö, Leo Räsänen, Eino Majava, Risto Brunou, Eila Parviainen, Airi Heikkinen, Risto Hämäläinen ja Juha Heikkinen Seurantaryhmä muodosti seuraavat neljä teemaryhmää sekä nimesi niille puheenjohtajat ja sihteerit: 1. Maaseudun elinkeinot ja työllisyys - Juha Heikkinen, Airi Heikkinen 2. Maaseudun perusrakenne, asuminen, ympäristö ja liikenne - Leo Räsänen, Eino Majava 3. Osaaminen ja peruspalvelut - Risto Brunou, Eila Parviainen 4. Vuorovaikutus ja tietoyhteiskunta - Veli-Matti Karppinen, Sisko Rimpiläinen Teemaryhmät ovat päivittäneet omalta aihealueeltaan ohjelman keskeiset sisällöt ohjelman sisältörakenteen mukaan. Teemaryhmissä olivat edustettuina myös Vuolijoen kunnan edustajat. 1.2 Ohjelman laadinnan ja päivityksen lähtökohdat, periaatteet ja tavoitteet Ohjelman sisältö ja rakenne Kajaanin maaseutuohjelma tarkastelee toimialoittain periaatteessa kaikkia kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Yhtenä keskeisenä osana on maaseudun kaikkien elinkeinojen, eikä vain maatalouden, tarkastelu. Laadintaprosessin tavoitteena on ollut mahdollisimman monen osallistuminen ohjelman valmisteluun. Maaseutuohjelma rakenne sisältää kaikille teemaryhmille seuraavan yhteisen jäsennyksen: 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT-analyysi tai vastaava) 2. Visio 2008 3. Strategiset tavoitteet 4. Toimenpiteet Yhtenäisellä jäsentelyllä varmistetaan ohjelman rakenteellinen yhteensopivuus kaupungin talousarvioon. Muutoin teemaryhmien työt ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka noudattavat yhteistä strategiaa.

3 Laadinnan periaatteet ja tavoitteet Ohjelman laadinnan periaatteina ja tavoitteina ovat olleet: - ottaa huomioon uusi käsitys maaseudusta ja sen roolista yhteiskunnassa - tarkastella kaikkia maaseudun asioita maaseudulla asuvien ja siellä olevien yritysten näkökulmasta ja pyrkiä ohjaamaan muutosta, joka vahvistaa maaseudun kehitysedellytyksiä - määritellä maaseudun ja kylätoiminnan rooli kaupungin kehittämisessä ja vakiinnuttaa maaseutuasioiden käsittely osaksi kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelua, jossa alueellisella tarkastelulla on nykyistä keskeisempi asema - määritellä Kajaanin maaseudun nykytila, visio 2008, keskeiset tavoitteet sekä keinot siten, että ohjelmamuoto takaa maaseudun kehittämisen pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden sekä osoittaa maaseudun kehittämisen suunnan - visioiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden samanaikainen tarkastelu. Ne täsmentyvät laadintaprosessin aikana laajan vuoropuhelun tuloksena - korostaa maaseudun henkisiä voimavaroja, yhteisöllisyyttä, paikallista kehittämistyötä, sektorirajat ylittävää kokonaistarkastelua ja ratkaisuja, joista hyötyy koko kaupunki - pyrkiä sellaisiin työtapoihin, joissa kaupunkikeskustan ja maaseudun kehittämiskysymyksiä ei aseteta vastakkain, vaan erilaiset intressit pyritään sovittamaan vuorovaikutussuhteessa yhteen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla - ottaa taajama-alue tiiviisti mukaan kaupunki- ja maaseutuyhteistyöhön - laatia ohjelma, joka on selkeä, tiivis ja realistinen toteuttaa 1.3 Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto Käsitteet Maaseutu voidaan määritellä hyvin monella tavalla. Kajaani kuuluu Tilastokeskuksen tilastollisessa kuntaryhmittelyssä kaupunkimaisiin kuntiin, joille on tunnusomaista, että väestöstä asuu vähintään 90 % taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000 asukasta. Taajamaksi Tilastokeskus määrittelee kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Maaseudulla tarkoitetaan tässä ohjelmassa kaupungin keskustaajaman ulkopuolella olevaa aluetta eli haja-asutusaluetta (ks. tarkemmin kohdassa 2.1

4 Kajaanin maaseutualueen keskeiset tilastot). Kylätoiminnalla tarkoitetaan sekä kylä- että kaupunginosayhdistysten toimintaa. Muut käsitteet on selostettu kyseisen asian käsittelyn yhteydessä. Rajaukset ja aineisto Maaseutuohjelma ei kata kaikkea mahdollista maaseudulla tapahtuvaa toimintaa. Ohjelma pyrkii keskittymään ensisijaisesti niihin asioihin, joihin katsotaan olevan sekä suurin tarve että mahdollisuus vaikuttaa. Ohjelmaa varten ei ole tehty erillisiä tutkimuksia tai selvityksiä, lukuun ottamatta maaseudun yrittäjien haastattelututkimusta. Ohjelma tukeutuu olemassa olevaan Kajaania ja Kainuuta koskevaan aineistoon. Laajempi asiaan liittyvä tausta-aineisto löytyy alkuperäisessä maaseutuohjelmassa luetelluista asiakirjoista. Alkuperäisen ohjelman laadinnan lähtökohtana toimi kaupungin talousarvio ja -suunnitelma. Ohjelman päivitykseen on liitetty tiivistelmä Kajaanin ja Vuolijoen kylien kyläsuunnitelmista sekä soveltuvalla tavalla esitettynä Kajaanin ja Vuolijoen maaseutuelinkeino-ohjelmat. 1.4 Käytetyt toimintamallit Yhdentävä ote ja uusi toimintakulttuuri Kaupunkitasolla voidaan hahmotella samantapaista ajattelua kuin valtakunnassakin eli kaupunkitason laajan ja suppean maaseutupolitiikan keinoja. Laajalla maaseutupolitiikalla pyrittäisiin vaikuttamaan sektoripolitiikan (kaupungissa toimialojen) linjauksiin ja suppealla (erillisellä kokonaisohjelmalla) kohdennettuihin toimiin maaseudun kehittämiseksi. Laadittu maaseutuohjelma edustaa tällöin suppeaa maaseutupolitiikkaa eli se pyrkii yhdentävään otteeseen toimialojen yhteisellä strategialla, jossa määritellään maaseudun yhteinen visio ja yhteiset strategiset tavoitteet sekä keinot maaseudun kehittämiseksi. Tarkoitus on yhdentävän otteen avulla rakentaa kokonaisvaltaisempaa käytäntöä maaseudun kehittämiseksi. Yhdentävään otteeseen kuuluu sektorirajat ylittävä vuoropuhelu ja laaja osallistuminen, joka tähtää uuden yhteistyötä korostavan toimintakulttuurin syntymiseen maaseutuasioiden käsittelyssä. Maaseutuasiat kiinteä osa talousarviokäsittelyä Talousarvio- ja taloussuunnitelma muodostaa vuosittain sen viitekehyksen, johon maaseudun kehittäminen nivotaan. Maaseutuohjelman toteutumisen koetinkivi on kaupungin talousarvio. Tästä syystä maaseutuohjelman valmistumisen jälkeen kaupungin talousarvioiden laadintaohjeisiin on sisällytetty toimialoille ohje maaseudun huomioon ottamisesta talousarviota valmisteltaessa. Keskeistä on maaseutuasioiden saaminen luontevaksi osaksi kaupungin strategian ja talousarvion valmistelua: maaseutuasioiden liittäminen talous-

5 arvion tiedontuotantoon, päätöksentekoon, johtamiseen ja kansalaiskeskusteluun. Maaseutuohjelma on samassa asemassa talousarvion suhteen kuin muutkin kaupungin sektorisuunnitelmat. Tässä järjestelmässä kyläsuunnitelmat ovat osa maaseutuohjelmaa, joka on osa talousarviosuunnittelua. Strategiasta ohjelmaan Alueiden kehittämispolitiikassa on uutena ajattelu- ja toimintatapana entistä laajemmin omaksuttu strateginen ote ja ohjelmallisuus. Alkuperäisen ohjelman laadinnassa näitä periaatteita sovellettiin siten, että ohjausryhmä muodosti ensin yhteisen näkemyksen Kajaanin maaseudun nykytilanteesta, visiosta ja keskeisistä tavoitteista (strategiaosa). Tämän jälkeen teemaryhmät työstivät vastaavat asiat oman teemansa osalta siten, että ne olivat yhdensuuntaiset yhteisen linjauksen kanssa. Yhteensovitus on tapahtunut ohjausryhmän kokouksissa. Tämän jälkeen teemaryhmät jatkoivat valmisteluaan, itsenäisesti ja mahdollisimman laajapohjaiseen valmisteluun perustuen, laatimalla omaa teemaansa koskevat toimenpide-esitykset (ohjelmaosa). Päivitetyn maaseutuohjelman ohjelmaosan teemaryhmät ovat työstäneet oman teemansa mukaisesti voimassa olevan strategiaosan pohjalta. Ohjelman toteuttamisprosessi Ohjelman toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutumiseen kehittämistyöhön, ohjelman konkreettiseen rakentamiseen kylillä ja asuinalueilla siten, että hyötynäkökulma lähtee asukkaiden ja yrittäjien tarpeista. Kehittämisen ja toteuttamisen tulee lähteä maaseudun kehittämisen moderneista periaatteista, jossa johtavana periaatteena on alhaalta ylöspäin, asukkaiden tarpeista lähtevä kehittäminen.

6 Ohjelman toteuttamisprosessi Kajaanin maaseutuohjelman raamit Maaseudun kehittyminen asukkaiden, viranomaisten ja luottamushenkilöiden aktivointi ja sitoutuminen Kyläsuunnitemat Toteutus: Asukkaat, kaupunki Vaikuttavuus 1.5 Liittyminen muihin ohjelmiin Maaseutuohjelman laadintatyössä otettiin huomioon ja hyödynnettiin eri alojen ja tasojen strategioita ja ohjelmia. Näitä olivat mm. Itä-Suomen tavoite I ohjelma ja Kainuun maaseutusuunnitelma. Ohjelman päivityksessä on otettu huomioon Kajaanin ja Vuolijoen kylien kyläsuunnitelmat, jotka ovat valmistuneet maaseutuohjelman valmistumisen jälkeen. Lisäksi on otettu huomioon Kainuun uusi maakuntasuunnitelma ja ohjelma, Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma 2007-2013 sekä Kainuun maaseutuohjelman valmistelu. Ohjelmien sisältöä ei tässä yhteydessä esitellä tarkemmin. Voidaan kuitenkin sanoa, että Kajaanin maaseutuohjelman tavoitteet ja linjaukset eivät ole ristiriidassa edellä mainittujen ohjelmien kanssa. 1.6 Ohjelman merkitys Maaseutuohjelma valmisteltiin melko lyhyessä ajassa. Tärkeämpää kuin ohjelman muodollinen valmistuminen oli luoda sellainen perusta ja prosessi, että kaupungilla on jatkuva valmius vastata maaseudun kehittämisen haasteisiin. Keskeisiä asioita tässä työssä ovat maaseudun kehittämistä koskevan todellisen kiinnostuksen herättäminen, luottamus omatoimisuuteen ja omien ratkaisujen löytämiseen, osaamisen kasvattaminen ja riittävä panostus maaseudun kehittämiseen. Ohjelma tuottaa tietopohjaa ja jäsennyksen maaseutuasioiden kehittämiseksi pitemmällä aikavälillä. Näin vältytään yksittäisiltä ja usein lyhytvaikutteisilta maaseudun kehittämistoimenpiteiltä.

7 2 MAASEUDUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT 2.1 Kajaanin maaseutualueen keskeiset tilastot Haja-asutusalueen määrittely Haja-asutusalueella tarkoitetaan tässä tilastotarkastelussa kuvan 1 mukaisia Kajaanin ja Vuolijoen kunnan maaseutualueita. Kajaanin keskustaajaman alueet on rajattu tilastojen ulkopuolelle, mutta Vuolijoen ja Otamäen taajamat on luettu mukaan maaseutuun (kuva 2). Tilastojen kokoaminen on tehty 1 x 1 neliökilometriruutuaineiston avulla siten, että pääsääntöisesti maaseuturuuduksi on katsottu kaikki ruudut, jotka jäävät lähes kokonaan taajamarajojen ulkopuolelle (kuva 2). Kajaani 0 5 kilometriä 10 Kuva 1 Kajaanin haja-asutusalueen rajaus

8 9 9 Kajaani 15 131 6 28 502 346 58 20 29 19 41 0 34 297 738 268 672 169 14 0 31 28 546 2 514 1 365 5 39 508 674 1 104 3 250 1 070 510 114 18 3 1 735 944 762 1 305 1 575 1 239 13 39 327 988 1 209 2 668 1 429 57 51 58 16 318 1 181 780 77 0 1 kilometriä 2 2 Kuva 2. Kajaanin taajama-alueiden määrittely 1 x 1 km ruutuaineiston avulla. Ruutujen sisällä oleva lukuarvo tarkoittaa väestömäärää vuonna 2002. Rasteroitu ruutu on määritelty taajamaruuduksi, valkoiset ovat maaseuturuutuja. Taustalla keltaisella Tilastokeskuksen vuoden 2000 mukainen taajamarajaus.

9 Tilastotiedot Väestö Taulukko 1. Väestö Kajaanin (ml. Vuolijoki) haja-asutusalueella 1990-2004. Lähde: Tilastokeskus ruututietokanta, väestörakenne. Vuosi Muutos 1990-2002 Muutos 2002-2004 Muuttuja 1990 2002 2004 hlöä % hlöä % Väestö yht. 7 098 6 854 6 835-244 -3,4-19 -0,3 Miehet 3 685 3 560-125 -3,4 Naiset 3 413 3 294-119 -3,5 0-17 v. 2 022 1 770-252 -12,5 18-64 v. 4 360 3 966-394 -9,0 65- v. 716 1 118 402 56,1 Keski-ikä 41,0 44,7 3,7 9,0 Kuva 3. Väestönmuutos Kajaanin (ml. Vuolijoki) maaseutualueilla perustuen 1 x 1 km ruutuaineistoon.

10 Päivitetty taulukko 1.1 Asukasmäärä Kajaanin haja-asutusalueella. Lähde: Tilastokeskus (Kajaanin kaupunki, Tuula Heikkinen) Vuosi Muutos 2002-2005 Muuttuja 2002 2005 hlöä % Väestö yht. 4281 4441 160 3.7 Miehet - - - - Naiset - - - - 0-18 v. 1 216 1 263 47 3,9 19-64 v. 2 453 2 508 55 2,2 65- v. 612 670 58 9,5 Keski-ikä - - - - Päivitetty taulukko 1.2 Asukasmäärä Vuolijoen alueella. Lähde: Tilastokeskus (Kajaanin kaupunki, Tuula Heikkinen) Vuosi Muutos 2002-2005 Muuttuja 2002 2005 hlöä % Väestö yht. 2 720 2 655-65 -2.4 Miehet - 1 414 - - Naiset - 1 241 - - 0-18 v. - 625 - - 19-64 v. - 1 471 - - 65- v. - 558 - - Keski-ikä - - - - Väestö on kasvanut 2000-luvun alkupuolella Kajaanin maaseudulla. Kun edellä olevaan luokitteluun maaseutualueesta on otettu mukaan Vuolijoen ja Otanmäen taajamat, osoittavat väestötiedot laskevaa kehitystä. Työpaikat Taulukko 2. Työpaikat päätoimialoittain Kajaanin (ml. Vuolijoki) hajaasutusalueella 1990-2003. Lähde: Tilastokeskus ruututietokanta, työpaikat. Työpaikat 1990 1995 2000 2003 Muutos 1990-2000 Muutos 2000-2003 Toimiala kpl kpl kpl kpl kpl % kpl % Alkutuotanto 285 184 182 181-103 -36,1-1 -0,5 Jalostus 918 572 697 504-221 -24,1-193 -27,7 Palvelut 1148 560 591 682-557 -48,5 91 15,4 Tuntematon 11 12 23 15 12 109,1-8 -34,8 Yhteensä 2362 1328 1493 1382-869 -36,8-111 -7,4

11 Taulukko 3. Työpaikat toimialoittain Kajaanin (ml. Vuolijoki) hajaasutusalueella 1990-2003. Lähde: Tilastokeskus ruututietokanta, työpaikat. Työpaikat 1995 2000 2003 Muutos 2000-2003 Toimiala kpl kpl kpl kpl % A Maa- ja metsätalous 172 179 177-2 -1,1 B Kalatalous 2 3 4 1 33,3 C Mineraalien kaivu 10 9 11 2 22,2 D Teollisuus 525 616 417-199 -32,3 E Energia ja vesihuolto 0 1 0-1 0,0 F Rakentaminen 47 71 76 5 7,0 G Kauppa 76 57 55-2 -3,5 H Majoitus- ja ravitsemustoiminta 15 13 6-7 -53,8 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 86 96 182 86 89,6 J Rahoitustoiminta 8 3 1-2 0,0 K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 80 46 38-8 -17,4 L Julkinen hallinto 13 36 26-10 0,0 M Koulutus 87 77 76-1 -1,3 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 122 210 243 33 15,7 O Muut palvelut 73 53 55 2 3,8 P Työnantajakotitaloudet 0 0 0 0 0,0 Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 0 0 0,0 X Toimiala tuntematon 12 23 15-8 -34,8 Yhteensä 1328 1493 1382-111 -7,4 Maaseutuväestöä koskevat tilastotiedot tilastoalueittain on esitetty liitteessä 3. Päivitetyt taulukot 1.1 ja 1.2 on tehty niiden tietojen perusteella. Tiedot poikkeavat hieman taulukon 1 tiedoista, koska ne eivät perustu ruututietoihin vaan kaupungin tilastoaluejakoon. Päivitettyjen taulukoiden 1.1 ja 1.2 lukuihin eivät sisälly Nakertaja- Hetteenmäen alueen asukasmäärät, koska tilastokeskuksen mukaan alue ei kuulu haja-asutusalueeseen. On myös huomioitava, että maaseutuohjelman toimenpiteitä rahoittavan LEADER-ohjelman määritelmä maaseutualueesta on: maaseutualuetta ei ole kaupungin ydinkeskusta eikä kerrostaloalueet (liite 8). 2.2 Yleiset muutossuunnat Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä ennalta määrätty, mutta siihen voidaan vaikuttaa valinnoilla. Kainuun maakuntasuunnitelmassa on lueteltu joukko yleisiä kehityssuuntia, jotka sisältävät uhkia ja mahdollisuuksia sekä epävarmuutta myös maaseudun kannalta: - talouden globalisaatio ja lokalisaatio - tietoyhteiskuntakehitys

12 - kestävän kehityksen vaatimukset - yhteiskunnan pirstaloituminen ja arvojen erilaistuminen - väestömuutokset: keskittymiskehitys ja ikärakenneongelma Maaseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen merkitys on kasvamassa. Tämä näkyy mm. monina valtakunnallisina strategioina, ohjelmina ja kampanjoina. Maan hallituksessa on tehty päätöksiä maaseudun kehittämisen tukemiseksi. Hallitusohjelmassa tavoitteena on turvata maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Tässä tarkoituksessa hallitus on tukenut maaseudun kehittämistä päivittämällä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä tukenut monilla muilla tavoilla maaseudun elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittämistä. Lisäksi hallitus on käynnistänyt neljä politiikkaohjelmaa, joilla on vaikutuksia myös maaseudulle: työllisyys- ja tietoyhteiskuntaohjelma sekä yrittäjyyden ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Uusi käsitys maaseudusta ja sen roolista eroaa aikaisemmasta: - on siirrytty maatalouspolitiikasta maaseutupolitiikkaan - monimuotoisuutta yritystoiminnassa ja yksityistä yritystoimintaa palvelujen tuottamisessa suositaan - maaseutu nähdään yhä enemmän kulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen ympäristönä - omaehtoinen kansalaisaktiivisuus kasvaa ja uusia toimijoita ja toimintatapoja esiintyy 2.3 Kajaanin maaseudun muutossuunnat Valtakunnallisessa aluekehityksessä on tapahtunut 2000-luvun alkuvuosina käänne, jota ei ollut näkyvissä vielä vuonna 2003. Väestön keskittyminen vain harvoihin kasvukeskuksiin on muuttunut väestön sijoittumiseksi laajemmin valtakunnan aluekeskuksiin. Aluekeskukset muodostuvat keskuskaupungista ja sitä ympäröivästä seudusta. Väestökehityksessä ovat monesti menestyneet parhaiten keskuskaupunkia ympäröivät kunnat. Kaukaisimmat reuna-alueet ovat edelleenkin väestön ja elinvoiman menettäjiä. Kainuussa on nähtävissä sama kehitys. Kajaanin kaupunkiseudun muuttotappio ja väestön väheneminen on pienentynyt. Kajaanin naapurikunnista Sotkamossa koko väestökehitys ja Paltamossa nettomuutto on ollut viime vuosina positiivinen. Kehitysero Kajaanin kaupunkiseudun ja Kehys-Kainuun välillä on kasvanut. Globalisaation vaikutus elinkeinoelämään ei ole Kajaanin seudulla aiheuttanut merkittävää rakennemuutosta. Sekä elinkeinoelämässä että kuntataloudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Kajaanin maaseutualue on menestynyt väestökehityksellä mitattuna taajaaluetta selvästi paremmin. Väestö on kasvanut erityisesti Kajaanin pohjoisen ja läntisen alueen kylissä. Taajama-alueen väestö on vähentynyt. Vuolijoen liittyminen Kajaaniin laajentaa kaupungin maaseutualuetta merkittävästi vuodesta 2007 alkaen. Vuolijoen väestömäärä on vähentynyt tasaisesti. Kajaanin maaseutualueen myönteistä väestökehitystä tukee haja-asutusalueiden toteutettu ja valmisteilla oleva osayleiskaavoitus. Merkittävän potentiaalin maaseutualueen väestön kasvulle luo Talvivaaran kaivoshanke.

13 Seurantaryhmän SWOT-analyysi 2006 SUURIMMAT HEIKKOUDET: - kylien jakautuminen menestyviin ja kasvaviin sekä väestöään menettäviin kyliin - yrittämisen perusresurssien puute, yritysrakenteen perinne kapea ja taso heikko - palvelujen saatavuus, infrastruktuurin rappeutuminen - uskon ja osaamisen puute SUURIMMAT VAHVUUDET: - puhdas ja monimuotoinen luonto sekä rauhallinen asuinympäristö - kaupungin läheisyys ja Kainuun oloissa suhteellisen lyhyet etäisyydet - rakennettu perusinfrastruktuuri ja kouluverkko - raaka-ainevarat ja yritysten osaaminen - tarjolla monipuolista tonttitarjontaa myös vesistöjen lähellä SUURIMMAT UHAT: - maaseudun osittainen autioituminen ja perinteisen maaseutukulttuurin muuttuminen - maaseutuvastaiset asenteet, heikko imago, osaajien poistuminen ja negatiivinen kierre - palvelutason heikkeneminen ja asuinympäristön ränsistyminen - maaseutualueen ja taajama-alueen kilpailutilanne SUURIMMAT MAHDOLLISUUDET: - lapsiperheiden halukkuus muuttaa maaseutukylille, joilla on riittävät palvelut kunnossa ja houkutteleva asuinympäristö - luontoon ja erikoismaatalouteen liittyvä yrittäjyys - tietoyhteydet, yhteistyötaito ja -tahto - kehittyvä koulutus ja osaaminen - järkevä maankäyttö ja siihen liittyvät toimenpiteet (esim. vesihuolto) SWOT-analyysi kertoo tiivistetysti Kajaanin maaseudun toimintaympäristöstä, sen mahdollisuuksista ja uhista. Maaseutuohjelman strategia nojaa mahdollisuuteen, että ihmiset ovat halukkaat muuttamaan maalle ja että asumista ja yrittämistä tuetaan maaseudulla. Myös maaseudun strategiset tavoitteet ovat johdettavissa em. analyysistä. Toisaalta tavoitteet myötäilevät ja tukevat muita maakunnallisia maaseudun tavoitteita. 3 KAJAANIN MAASEUTU TÄNÄÄN Strategian muotoilu edellyttää yhteistä käsitystä Kajaanin maaseudun nykytilasta ja tavoiteltavasta tulevaisuuden tilasta. Seuraavassa kiteytetään Kajaanin maaseudun rooli ja merkitys sekä millainen maaseutu on tällä hetkellä.

14 Maaseudun rooli ja merkitys kaupungin toiminnoissa ja kehittämisessä on selkiintynyt. Kärjeksi on linjattu kylien kehittäminen niiden omista vahvuuksista lähtien. Maaseudun väkiluku on kasvanut. Vuolijoen liittyminen Kajaaniin laajentaa kaupungin maaseutualuetta ja tuo uusia mahdollisuuksia. Maaseudun vetovoimatekijä on puhdas ja monimuotoinen luonto sekä kohtuullinen läheisyys kaupunkikeskustasta. Maaseudun perusinfrastruktuuri on valmis ja vesija jätevesihuolto parantunut. Asuinpaikkana maaseutu on tällä hetkellä hyvä niillä kylillä, joissa koulu ja palvelut toimivat. Kajaanin maaseutuohjelman strategian lähtökohdat ovat osoittautuneet oikeiksi, ihmiset ovat halukkaita asumaan maaseudulla. Eräillä alueilla usko ja elinvoima on kuitenkin hiipumassa, kun väestö vähenee ja ikääntyy. Perusmaatalous vähenee ja palvelut saattavat heikentyä. Liikenneinfrastruktuuri rappeutuu. Perinteinen maaseutukulttuuri ja -maisema ovat osittain vaarassa kadota. 4 MAASEUDUN VISIO 2008 Kajaanin maaseudun toivottu tulevaisuudenkuva eli visio on: Kajaanin maaseutu on hyvän elämänlaadun ympäristö, elinvoimainen ja houkutteleva paikka asumiseen ja yrittämiseen - asuttu, monipuolinen väestö- ja elinkeinorakenne sekä hyvä maaseutuympäristö - todellinen vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle: perinteisen maaseutuasumisen rinnalla pientaloasutusta ja vapaa-ajan asutusta sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiselle - peruspalvelujen saatavuus ja hyvät liikenneyhteydet turvattu kylillä - ihmisten hyvään vuorovaikutukseen perustuva, tietoyhteiskuntakehitykseltään ja rakenteeltaan moderni toimintaympäristö Vision määrällinen tavoite: Maaseudun väestömäärä, ikä- ja elinkeinorakenne sekä työpaikkamäärä kehittyvät myönteiseen suuntaan. 5 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN STRATEGIA (OHJELMAN STRATEGIAOSA) Strategian lähtökohtana on kysymys: mistä aloittaen ja miten toimimalla päästään maaseudun nykytilasta maaseudun visioon. Seuraava eli strategian lähtökohdat -kappale sisältää ratkaisuesityksen edellä olevaan kysymykseen. 5.1 Strategian lähtökohdat eli kriittiset tekijät 1. Maaseudun kehittäminen otetaan nykyistä selkeämmin osaksi kaupungin vuosittain laadittavaa tasapainotettua strategiaa ja talousarviota. Tavoitteena on kohottaa maaseudun arvostusta. Maaseutu nostetaan kaupungin kehittämisessä strategiseksi tekijäksi, tietoiseksi ja samanarvoiseksi osaksi muiden talousarviossa mainittujen strategisten tekijöiden rinnalle. Rahoi-

15 tuksellisena lähtökohtana on hyödyntää mahdollisimman monia kehittämisrahoituslähteitä. 2. Maaseudun kehittäminen toteutetaan prosessina, toimijoiden väliseen jatkuvaan vuoropuheluun perustuvana mallina, jossa toimintaan osallistuvien osaaminen ja näkemys kehittyy ajan myötä. Kertaluonteisen ohjelman sijasta lähtökohtana on eri toimijoiden yhteistyö sekä suunnitelmien, päätösten ja toteutuksen jatkuva prosessimainen asioiden edistäminen. 3. Maaseutuohjelman avulla synnytetään uusi näkemys maaseudun roolista kaupungin kehittämisessä. Maaseudusta luodaan selkeä ja houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle ja yksi kaupungin vahvuustekijä tilavan ja luontoläheisen asumisen kaupunkina. 5.2 Strategiset tavoitteet Seuraavassa esitetään ne tavoitteet, jotka ovat kaikkein tärkeimmät Kajaanin maaseudun vision saavuttamisen kannalta. Ne koskevat koko maaseutua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vision ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että toimitaan edellä selostettujen strategisten lähtökohtien eli kriittisten tekijöiden mukaisesti. Tavoitteet ovat syntyneet SWOT-analyysin, ohjausryhmälle suunnatun kyselyn ja teemaryhmien teemaa koskevien visioiden ja tavoitteiden yhteensovittamisen tuloksena. A Kajaanin maaseutu on kasvava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kannattavalle maaseutuyrittämiselle ja asumiselle - perusmaatalous säilyy - erikoismaataloustuotanto kasvaa - elinkeinorakenne monipuolistuu - yrittäjät verkostoituvat B Maankäytön suunnittelulla sekä toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla on turvattu maaseudun ja keskustaajaman tasapainoinen molempia hyödyttävä kehittäminen ja vuorovaikutus, joka tekee myös maaseudun asumisen ja yrittämisen halutuksi ja mahdolliseksi - maankäytön suunnittelulla on luotu mahdollisuudet elävän ja toimivan maaseudun toteutumiselle - hyvin toimivat tekniset ratkaisut ja palvelut ovat tehneet maaseudulla asumisen ja yrittämisen halutuksi vaihtoehdoksi - Maaseudun rakentaminen ja luonto ovat sopusoinnussa ja tukevat maaseudulla asumiselle ja yrittämiselle asetettuja tavoitteita C Peruspalvelujen hyvästä tasosta huolehditaan kylissä - riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut kylälle

16 - hyvä koulutus- ja kulttuuripalvelujen saatavuus - liikuntapalvelut omalle kylälle D Ihmisten hyvään vuorovaikutukseen perustuva, tietoyhteiskuntakehitykseltään ja rakenteeltaan moderni toimintaympäristö, jossa toteutuvat - tietoinfrastruktuurin toimivuus - hyvät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet - esimerkillinen yhteisöllisyys ja kylätoiminta - kaupungin ja maaseudun tasapainoinen ja molempia osapuolia hyödyttävä vuorovaikutus ja kehittäminen E Pienetkin asiat hoidetaan 6 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN (TOTEUTTAMISOSA ELI TEEMARYHMIEN TYÖ) Jäljempänä esitetään teemoittain strategiasta johdetut keskeiset toimenpiteet/ keinot kunkin tavoitteen toteuttamiseksi, vastuutaho/aikataulu ja kustannus/ rahoitus kullekin toimenpiteelle. Ohjelman toteutuminen edellyttää, että kaupungin toimialat sisällyttävät vuosittain strategia- ja talousarvioesityksiinsä ohjelmaan sisältyviä tavoitteita, toimenpiteitä ja niiden aiheuttamia kustannuksia ja että kaikki maaseutuohjelmaan liittyvät toimijat toteuttavat maaseutuohjelmaa. Teemaryhmien aineisto, toteuttamisosat A - D, sivut 19-44 7 OHJELMAN ARVIOINTI JA SEURANTA 7.1 Arviointi Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan etukäteen tietyn ohjelman, hankkeen tai päätöksen vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Ohjelman vaikutusten tunnistaminen ennakkoon on tärkeää aina kun on syytä olettaa, että ohjelmassa saattaa olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja talouteen tai vaikutukset kohdistuvat laajasti ihmisiin. Tällaiseen arviointiin ei maaseutuohjelman puitteissa ole mahdollisuutta. YVA-laki koskee suurten rakennushankkeiden ympäristölle ja luonnolle aiheuttamia vaikutuksia. Laki velvoittaa arvioimaan myös hankkeiden terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä arvioidaan myös kaavan aiheuttamia merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Maaseudun perusrakenne, asuminen ja ympäristö - teemaryhmän työssä vaikutusten arviointi kuuluu olennaisena osana kaavahankkeisiin. Muiden teemojen osalta laki ei velvoita vaikutusten arviointiin.

17 7.2. Seuranta Maaseutuohjelman vaikuttavuutta voidaan kuitenkin arvioida jälkikäteen ulkoisena arviointina. Ohjelman päivityksen yhteydessä on perusteltua asettaa tavoitteeksi arvioinnin tekemistä vuonna 2008 jo ennen ohjelman päättymistä. Arviointiin kannattaa kytkeä Kajaanin kylien kehittymisen arviointi. Seurannan tarkoituksena on selvittää, onko maaseudun tilanteessa tapahtunut muutoksia ja varmistaa maaseutuohjelman toteutuminen. Maaseutuohjelman seurantaa on tehty ohjausryhmässä ja edelleen seurantaryhmässä. Seurantaan on liitetty vaikutusten arviointia siinä laajuudessa kuin se on nähty tarkoituksenmukaiseksi. Seuranta parantaa tulevien vaikutusten arviointien laatua ja kehittää arviointiprosesseja. Seurannan yhteydessä jatketaan maaseudun mittareiden ja indikaattoreiden kehittämistä, jotka luovat pohjaa myös vaikutusten arvioinnille. Ohjelman laatiminen on edellyttänyt kaikkien siinä jo suunnitteluvaiheessa olevien tahojen panostamista ja sitoutumista käytännön toimenpiteisiin. Myös toteuttamisen kannalta on tärkeää, että eri tahot kaupungin lisäksi varautuvat toimenpiteiden vaatimiin resursseihin. Keskeinen ajatus ohjelman seurantamallissa on kytkeä maaseutuasioiden käsittely tiiviisti vuotuiseen talousarvioprosessiin. Talousarvion seurannan yhteydessä ohjelman seuranta kohdistuu kahteen kokonaisuuteen: 1) tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä 2) indikaattoreihin. Maaseutuohjelman seuranta on osa normaalia systemaattista talousarvioseurantaa, jonka tuloksista ja vaikutuksista toimialat raportoivat osavuosiraporteissa ja vuosikertomuksessa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta tarkoittaa ohjelman vision ja strategisten tavoitteiden seurantaa ja uudelleenarviointia, toimenpiteiden sopivuuden arviointia, tehtyjen ja tekemättömien asioiden kirjaamista ja arviointia sekä eri tahojen yhteistyön ja ohjelman mukaisten resurssien arviointia, joka tapahtuu osana kaupungin ja toimialojen strategioiden ja talousarvioiden valmistelua. Seurantaohjeet sisällytetään vuosittain kaupungin talousarvion laadintaohjeisiin Indikaattorien avulla todetaan yleensä muutoksen toteutuminen. Indikaattorista nähdään tavoitteiden toteutumisaste, asioiden tila ja toimenpiteiden vaikuttavuus. Nykyiset talousarvion kaupunki- ja toimialatason indikaattorit eivät vielä anna riittävää kuvaa maaseudun kehityksestä. Jatkossa maaseudun kehitystä seurataan osana koko kaupungin indikaattoriseurantaa täydennettynä maaseutua koskevilla tilasto- ja indikaattoritiedoilla. Maaseutuohjelmassa esitetyt keskeiset maaseututilastot, kuten väestöä, ikä- ja työpaikkatiedot muodostavat tällöin seurannan rungon. Maaseutuindikaattoreita kehitetään jatkossa osana muuta indikaattorityötä. Ohjelman seurantatiedon tuottamisesta vastaa kukin toimiala ja yhteistyötaho omalta osaltaan. Seurannasta maaseutuohjelman seurantaryhmä.

18 8 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Maaseutuohjelman päivitysluonnoksesta pyydetään lausunnot kaikilta kylä- ja asukasyhdistyksiltä sekä yhteistyökumppaneilta ja aluehallintoviranomaisilta. Lausuntojen käsittelyn jälkeen ohjelma lähetetään käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle. Maaseutuohjelman seurantaryhmä ehdottaa kaupunginhallitukselle seuraavia jatkotoimenpiteitä: 1. Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi maaseutuohjelman päivityksen ja lähettää sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. 2. Kaupunginhallitus sisällyttää vuosien 2007 ja 2008 talousarvioihin ohjelmaan sisältyviä keskeisiä maaseudun kehittämisen tavoitteita, toimenpiteitä, kustannuksia sekä tietoja maaseutuindikaattorien kehityksestä. 3. Kaupunginhallitus lähettää ohjelman toimialoille ja muille toimijoille huomioon otettavaksi niiden valmistellessa vuosittain talousarvioehdotuksiaan ja budjettejaan. 4. Kajaanin kaupunki teettää keväällä 2008 ulkoisen arvioinnin Kajaanin maaseutuohjelmasta ja Kajaanin kylien kehittämisestä.

19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Kainuussa maaseutualueella asuu noin kolmannes koko maakunnan väestöstä, eli noin 28 000 ihmistä. Kainuun maaseudun elinkeinot pohjautuvat edelleen vahvasti alkutuotantoon. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta EU-jäsenyyden aikana; maatilojen määrä on vähentynyt 1995-2004 keskimäärin 4%/vuosi, eli 1800 tilasta 1200 tilaan. Samanaikaisesti keskipeltoala on kasvanut 16,7 hehtaarista 25,8 hehtaariin, eli 6,1%/vuosi. Maatalous perustuu maidon ja lihan tuotantoon ja luomutuotannolla on peltoviljelyssä vahva asema. Luomuviljelyssä olevan pellon suhteellinen osuus on maan korkein (vuonna 2004 16%). Metsätalousmaata Kainuussa on yli 2 milj. hehtaaria, metsät ovat mäntyvaltaisia ja nuoria. Metsätalous työllistää 850 kainuulaista. Bioenergian tuotannon nähdään puolestaan tuovan mahdollisuuksia muun tuotannon lopettaneille tiloille tai pellon muun viljelykäytön ollessa mahdotonta. Maatiloja Kajaanissa on (vuonna 2005) 79 ja Vuolijoella 56. Tuotantosuunnittain nämä tilat jakaantuvat seuraavasti: Kajaani Vuolijoki Lypsytalous 22 18 Muu nautakarjatalous 8 11 Hevostalous 11 - Viljatilat 7 11 Puutarhatalous 9 - Muu kasvituotanto 18 13 Maatalouden ja julkisen sektorin työllistävyyden väheneminen on aiheuttanut sen, että pienten yritysten merkitys on kasvanut työllistäjänä ja maaseudun elinvoimaisena säilymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Maaseudun yrittäjyys pohjautuu tyypillisesti alueen tarjoamiin resursseihin, elintarvikkeiden jalostus ja maaseutumatkailu ovat esimerkkejä tästä. Julkisen sektorin muutos on puolestaan lisännyt hoiva-alan yksityistä yritystoimintaa myös maaseutualueilla. Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä Kajaanin ja Vuolijoen maaseutualueella arvellaan olevan hieman alle kymmenen. Pienimuotoinen elintarvikejalostus voi tuoda lisätoimeentulomahdollisuuksia erityisesti sellaisilla maatiloille, jotka eivät halua lähteä laajentamaan maataloutta vastaamaan tehokkuuden vaatimuksia. Pienten elintarvikeyritysten mahdollisuudeksi nähdään tuotteiden erilaistaminen ja erikoistuminen kapeille markkinasektoreille sekä alihankintatoiminta suuremmille yrityksille.

20 Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ja Vuolijoen maaseutualueella hieman yli kymmenen. Maaseutumatkailuyrittäjyys pohjautuu luontoon, rakennettuun ympäristöön ja maaseudun ihmisten tarjoamaan palveluun. Luonto, omaleimainen kulttuuri ja puhdas ympäristö ovat Kainuun matkailun vetovoimatekijöitä. Matkailu on kuitenkin erittäin kilpailtu toimiala, ja alalla menestyminen vaatii yhä enemmän myös maaseutumatkailuyrittäjiltä. Yritystoiminnan kulmakiviksi muodostuvat tässä tilanteessa laatu- ja turvallisuusasiat ja toimintaympäristön kokonaisuus. Myös yrittäjien yhteistyön merkitys korostuu, sillä matkailijat hakevat kokonaispaketteja, jotka pitävät sisällään majoituksen, ruokailut ja ohjelmapalvelut. Hoiva-alan yrittäjyys on Kainuussa kasvanut alle kymmenessä vuodessa lähes tyhjästä työllistämään melkein 400 henkilöä. Myös maaseutualueille on perustettu hoiva-alan yrityksiä ja Kajaanin ja Vuolijoen maaseutualueilla näitä yrityksiä arvioidaan olevan noin kymmenen. Kilpailukyvyn ja osaamisen turvaaminen vaatii yrittäjien ja henkilöstön jatkuvaa koulutusta. Ohjelmakaudella 2007-2013 maaseudulle perustettavien tai maaseudulla sijaitsevien pienten yritysten mahdollisuudet saada yritystukia TE -keskuksen maaseutuosaston tai toimintaryhmien kautta laajenevat. Kajaanin maaseutualueilla toimiva toimintaryhmä on Oulujärvi LEADER ry. Jatkossa myös muulle kuin maatilasidonnaiselle yritystoiminnalle voi hakea tukea molemmilta edellä mainituilta. Lisäksi tuettava yrityskoko kasvaa sekä maaseutuosaston että LEADER -rahoituksen kohdalla: tukea voivat hakea maaseutuyritykset, joiden työllistävyys on alle 10 henkilötyövuotta (vv. 2001-2006 alle 5 htv). Kajaanin maaseudun yksi vahvuus on kaupungin läheisyys. Maaseudun yrityksille kaupungin läheisyys tarjoaa markkinoita tuotteille ja palveluille. Toisaalta maaseutu tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön heille, jotka haluavat asua maaseudulla, mutta käydä töissä kaupungissa. Kajaanin ja Vuolijoen maaseudulla on myös runsaasti mökkiasutusta, Kajaanissa on noin 1300 mökkiä ja Vuolijoella noin 620. Mökkiasukkaat vilkastuttavat maaseutukylien elämää ja yritysten toimintaa.

21 1.2 SWOT-ANALYYSI HEIKKOUDET - Ikääntyvä ja vähenevä väestö - Suppea elinkeinorakenne - Maaseutuyrittäjyyden kausiluonteisuus - Pieni kapasiteetti - Tuotekehityksen vähäisyys - Vähäiset kansainväliset suhteet UHAT - Maaseutuyritysten jatkajien vähäisyys - Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus - Maatilojen tulevan tulonmuodostuksen epävarmuus - Kaupunkien läheinen maaseutu ei enää vastaa perinteistä mielikuvaa maaseudusta - Maaseutuelinkeinojen ja uuden asutuksen yhteensovittamisen ongelmat VAHVUUDET - Kaupungin läheisyys (maaseutu asumisalueena, asiakaspohjaa yrityksille) - Matkailussa monipuolista tarjontaa: maaseutu ja luonto / kaupunki ja kulttuuripalvelut / Vuokatti tukee myös maaseutumatkailua - Puhdas luonto ja raaka-aineet - Hyvät tietoliikenneyhteydet - Maaseudun hyvä imago asuinalueena - Olemassa olevat maaseutuyrittäjät kannustavat esimerkit, roolimallit MAHDOLLISUUDET - Tietoyhteiskunnan tuomat mahdollisuudet ja etätyö - Lähiruoka - Vesistöjen hyödyntäminen - Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö - Kohtuullinen maan hinta - Maaseutuasumisen arvostuksen nouseminen - Yrittäjien verkostoituminen - Maaseudun yritystukien laajeneminen 2 VISIO VUODELLE 2008 Kajaanin maaseutu on kasvava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kannattavalle maaseutuyrittämiselle ja asumiselle.

22 3 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Strategiset tavoitteet on koottu neljään tavoitekokonaisuuteen, joihin liittyen on toimenpiteissä esitetty ne osa-alueet, joihin erityisesti panostetaan. Lisäksi esitetään erikseen se rooli, joka Kajaanin kaupungilla voi olla tavoitteiden toteutumisessa. Tavoite Toimenpiteet Vastuutahot Perusmaatalous Yleisesti: säilyy - Tuetaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja investointeja Kaupungin rooli: - Osallistuminen omarahoituksella hankkeisiin, joilla tuetaan tilojen kehittymistä, investointeja ja sukupolvenvaihdoksia - Osallistuminen Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma 2007-2013:n mukaisiin hankkeisiin Yleisesti: - Tutkimustoiminnan lisääminen ja tulosten hyödyntäminen neuvonnassa Erikoismaataloustuotanto lisääntyy Kaupungin rooli: - Osallistuminen omarahoituksella hankkeisiin - Rahoitusjärjestelyistä tiedottaminen - Osallistuminen Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma 2007-2013:n mukaisiin hankkeisiin Yleisesti: - Maaseudun yritysten sukupolvenvaihdoksia ja yrittäjäpolvenvaihdoksia tuetaan - Lisätään mahdollisuuksia etätyöhön Elinkeinorakenne monipuolistuu Yrittäjät verkostoituvat Kaupungin rooli: - Osallistuminen omarahoituksella hankkeisiin - Tiedottaminen maaseudulla yrittämisen mahdollisuuksista ja rahoituksesta - Elinkeinoneuvonnassa huomioidaan monipuolisesti maaseudun eri rahoitusmahdollisuudet (perehtyminen) - Kaupungin nettisivuille yhteystiedot maaseudun yritystoiminnan rahoitustahoista ja linkit toimijoiden omille sivuille (v. 2007, kun uusi ohjelmakausi käynnistynyt) - Matkailumarkkinoinnissa huomioidaan myös maaseutumatkailukohteet - Osallistuminen Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma 2007-2013:n mukaisiin hankkeisiin Yleisesti: - Sidosryhmien ja yrittäjien verkostoitumisen tukemineen - Yrittäjien kansainvälistymisen tukeminen Kaupungin rooli: - Osallistuminen omarahoituksella verkostoitumista ja kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin - Osallistuminen Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma 2007-2013:n mukaisiin hankkeisiin MTK ProAgria TE-keskus Kajaanin kaupunki ja elinkeinotoimi MTT MTK ProAgria TE-keskus Biolaboratorio Kajaanin kaupunki ja elinkeinotoimi ProAgria MTK TE-keskus Oulujärvi- Leader Kainuun Yrittäjät ry Kajaanin kaupunki ja elinkeinotoimi Kajaani Info ProAgria MTK OJ-Leader Kajaanin kaupunki ja elinkeinotoimi

23 OSA B: TEEMANA MAASEUDUN PERUSRAKENNE, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen ja ympäristön, joista on muodostettu seuraavat kolme alateemaa: 1. Maankäyttö ja asuminen 2. Tekninen perusrakenne 3. Ympäristö SWOT- ANALYYSI HEIKKOUDET Koko maaseudun maankäyttöä ei ole suunniteltu. (Suunnittelutarvetta erityisesti taajamiksi muodostuvilla ja ranta-alueilla.) Vesi- ja jätevesihuolto eivät kata koko maaseutua Osoitekartan ja viitoituksen puutteet Sivuteiden kunto osittain Puutteellinen jätehuolto. Palvelutarjonnan kattavuus UHAT Työmahdollisuuksien puute Väestön väheneminen Perusmaatalouden väheneminen Infrastruktuurista ei huolehdita riittävästi VAHVUUDET Puhdas luonto Rauhallinen sekä turvallinen ympäristö Maakuntakeskuksen läheisyys Rakennuspaikkojen tarjonta MAHDOLLISUUDET Maankäytön suunnittelu tukee maaseudulla asumista ja yritystoimintaa Kajaanin kaupungin menestyminen tukee maaseutua Infrastruktuurista huolehtiminen. Kolmas sektori mukaan toimintaan (yksityistiet, jätehuolto, liikuntapaikat) TOIVOTTU TULEVAISUUDENKUVA - VISIO v. 2008 Maankäytön suunnittelulla sekä toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja palveluilla turvattu maaseudun ja keskustaajaman tasapainoinen, molempia hyödyttävä

24 kehittäminen ja vuorovaikutus, joka tehnyt myös maaseudulla asumisen ja yrittämisen halutuksi ja mahdolliseksi. INDIKAATTORIT: Kajaani 2001 2002 2003 2004 2005 Poikkeamislupapäätökset yht. kpl 35 19 *) 43 34 **) 37 Joista kielteisiä päätöksiä kpl 1 3 10 7 5 Asuinrakennusten rakennusluvat as 17 25 22 19 21 Vapaa-ajan asuntojen rak. luvat kpl 10 11 16 25 5 *) lisäksi 3 suunnittelutarveratkaisua (= rakennustarkastajan päätös); 2 peruttu **) lisäksi 9 suunnittelutarveratkaisua (= rakennustarkastajan päätös); 5 perutut /ei tarvetta / kaava voimaan Vuolijoki Poikkeamisslupapäätökset yht. kpl 2 1 4 Joista kielteisiä päätöksiä kpl 1 1 1 Asuinrakennusten rakennusluvat as 2 2 1 Vapaa-ajan asuntojen rak. luvat kpl 4 3 9 TOIMINNALLINEN MITTARI: Toiminnallinen ja taloudellinen panostaminen maaseutuun % / hankkeet, % / kustannukset. ALATEEMAT: 1. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN VISIO v. 2008 Maankäytön suunnittelulla on luotu mahdollisuudet elävän ja toimivan maaseudun toteutumiselle. STRATEGINEN TAVOITE Maaseudun ja kaupunkikeskustan tarpeet tasapuolisesti huomioonottava maankäytön suunnittelu. Maaseudulla asuvien sekä sinne hakeutuvien ihmisten ja yritysten tarpeet otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen taajaman asukkaiden, ympäristöarvojen, terveellisyyden sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa. Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi ja siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja kei-

25 not. Ohjelma toimii ohjeena maan hankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Vuosittain käsitellään n. 35 kaavaan liittyvä poikkeamislupahakemusta, joista päätökseltään kielteisiä on ollut vain 1-5 kpl. Kaavoitettuja rakennuspaikkoja on maaseudulla enemmän kuin rakentamistarvetta. TOIMENPITEET VASTUUTAHO / AIKATAULU Paltaniemen ja Mainuan Maankäyttö / kylien osayleiskaa- 2005-2006 vatyö Ei ole aloitettu Oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen mukainen lupakäytäntö Kakkosasukkaaksi ja ykkösasukkaaksi maalle projektiin osallistuminen Keskustan osayleiskaavatyö (ulottuu maaseudulle) Kainuun maakuntakaava Vuolijoen alueen kylien kaavatarkastelu Vuolijoella kunnan omistamien asuin- rakennusten peruskorjaus/purku Vuolijoella yleisten rakennusten peruskorjaus, muutostyöt, purku Vuolijoelle paikkatietojärjestelmän luominen Strateginen linjaus kaupungin alueiden käytöstä Rakennustarkastus Käytössä Kaupunginhallitus, tekla / 2004-2006 Osallistunut Maankäyttö / 2007-2008 KUSTANNUKSET / RAHOITUS 50 000 / kaupunki, tekla - / kaupunki, tekla 2 502 / kaupunki, k-hallitus - / kaupunki, ymptkl Maakunta kuntayhtymä nähtävänä Maankäyttö / 2007-2008 Pietari / 2007-2008 160 000 /v /Pietari Toimitilat / 2007-2008 Maankäyttö / 2007-2008 Kaupunginhallitus / valtuusto 2007 475 000 / kaupunki 100 000 / kaupunki 2. TEKNINEN PERUSRAKENNE VISIO v. 2008 Hyvin toimivat tekniset ratkaisut ja palvelut ovat tehneet maaseudulla asumisen ja yrittämisen halutuksi vaihtoehdoksi.

26 STRATEGINEN TAVOITE Maaseudun tarpeita vastaava, toimiva infrastruktuuri. Maaseudulle rakentamista ohjataan hyvällä suunnitellulla, rakentamista koskeviin säädöksiin perustuen. Rakennusmaan tarjonta on aktiivista. Teknisten palveluiden määrä, laatu ja saatavuus ratkaistaan tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat huomioiden. Suunniteltua maankäyttöä palvelee toimiva tekninen huolto ja liikenne. Kajaanin kaupunkitaajaman asemakaavan ulkopuolella ei pääsääntöisesti ole viemäriverkkoa. Haja-asutusalueilla on Kajaanin kaupungissa toimii kahdeksan vesiosuuskuntaa, joilla yhteensä on vesijohtoa yli 200 km ja liki 800 käyttöliittymää. Yhteisen vedenhankinnan piirissä on 96 % Kajaanin väestöstä. Kajaanin kaupungin hoidossa on vuonna 2003 ollut 81,5 km yksityisteitä. Tiekuntien hoidossa on ollut valtionapukelpoista yksityistietä n 85 km. Vuolijoen alueella on vuonna 2005 ollut valtion avustuskelpoisia teitä n. 37 km ja muita avustettavia pysyvän asutuksen pääsyteitä n 35 km. Maanteiden kunnossapidosta vastaa Oulun tiepiiri ja sähköverkoista Kainuun Energia. TOIMENPITEET VASTUUTAHO / AIKATAULU Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2006-2012 kesken Yksityisten teiden avustusjärjestelmän ja hallinnon tarkistaminen ja toiminnan aktivoiminen Sähköverkkojen uusiminen teiden varteen Kivimäen maantien perusparantaminen, välillä Mainuantie - Mustantie Yksityisteiden perusparantaminen Vesihuoltoverkostojen suunnittelu ja rakentaminen Tiehallinto / käsittely kuntayhtymässä Kaupunki / ytekla / päätökset 2003, voimaan 2004. Tiekunnat, käytössä Graninge Kainuu Oy / kun linjojen uusimistarvetta ilmenee Tiehallinto / 2006-2007 Tiekunnat / 2006-2008 Osuuskunnat / 2007-2008 KUSTANNUKSET / RAHOITUS - / Oulun tiepiiri N. 66 000 /vuosi/ kaupunki, ytekla - / Päätetään erikseen - / Kainuun Energia 750 000 / Oulun tiepiiri 200 000 /v kaupunki / tiekunnat / Tiehallinto 200 000 /v / kaupunki/ osuuskunnat/maakunta ky / ymp.keskus