Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt

valli.fi Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt 1 vastaaja 2 abc 3 def 4 ghi 5 jkl 6 mno 7 pqrs 8 tuv 9 wxyz *koulutus 0 åäö # muuta Vain soiton päässä! I k ä ä n t y n e e n v ä l i t t ä v ä v e r k o s t o H y v ä t k ä y t ä n n ö t E t s i v ä m i e l i 2 0 1 2-2 0 1 6 p r o j e k t i V a n h u s - j a l ä h i m m ä i s p a l v e l u n l i i t t o r y

2 S i s ä l l y s 1 Ikääntyneen välittävä verkosto lähtökohdat... 3 Ikääntyneen välittävä verkosto määritelmät... 4 2 3 4 5 6 7 8 9 0 * # Tarve Ikääntyneen välittävälle verkostolle... 6 Alkusanat... 8 Etsivä vanhustyö on verkoston yhteinen tehtävä... 11 Ikääntyneiden parissa työskentelevien rooli etsivässä ja verkostotyössä... 15 Johtaminen välittävää verkostoa tukemassa... 18 Matalan kynnyksen paikka, Maaseudun verkosto... 22 Ryhmien toimintaa osallisuuden vahvistamiseksi... 25 Tiedottaminen etsivän vanhustyön ja verkoston tukena... 28 Yhdessä tehden... 31 Vältä näitä verkostoa rakentaessa... 33 Koulutuspaketin esittely - Tukea verkoston rakentamiseen... 34 Ikääntyneiden ja työntekijöiden kehittämiskokemuksia... 35 Lähteitä... 38 Liitteet... 41 Ikääntyneen sosiaalisen verkoston kartoitus... 41 Eläköön liike ja mieli verkoston kampanja... 44 Matalan kynnyksen toiminta Kotipirtin Olkkarissa, tulossa 2016... 46 ME yhdessä toimijat, MEREOn malli palvelutaloihin, tulossa 2016... 48 Pitäjän tupalaiset, maaseudun välittävä verkosto, tulossa 2016... 49 Esimerkkejä tiedottamismateriaalista... 50

3 1 I k ä ä n t y n e e n v ä l i t t ä v ä v e r k o s t o l ä h t ö k o h d a t Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry (Valli ry) on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyön asiantuntijajärjestö, jossa tehdään työtä paremman vanhuuden puolesta. Valli kehittää vanhuspalveluja, toteuttaa ajankohtaista koulutusta ja konsultoi eri kehittämisalueilla sekä toimii 70 eri puolilla Suomea sijaitsevien jäsenjärjestöjensä edunvalvojana. Vallin hankkeet tukevat ikäihmisten osallisuutta, parantavat iäkkäiden ja palveluorganisaatioiden teknologiavalmiuksia ja kannustavat järjestötyönantajia sukupolvien väliseen yhteistyöhön sekä nuorten hakeutumiseen vanhustyöhön. Etsivä mieli -projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosina 2012 2016. Projektin päätavoitteena on kehittää ikääntyneiden yhteisöllinen välittävä verkosto -malli, sisältäen etsivän vanhustyön, verkostotyön ja osallisuutta tukevien ryhmätoimintojen kehittämisen. Mallin avulla vanhuspalveluorganisaatiot, järjestöt, vapaaehtoistoimijat, eläkeläisten ryhmät ja paikalliset toimijat voivat rakentaa välittämisverkostoja. Verkostot lisäävät ikääntyneiden osallisuutta ja voimaannuttavia toimintamuotoja, jotka estävät syrjäytymistä, turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Kehitetty malli ja sen toimintamuodot tukevat ikääntyvien hyvinvointia, toimintakykyä, mielen terveyttä, itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista. Periaatteena on, että ketään ei jätetä. Projektin käytännön kehittämistyö on toteutettu yhdessä MEREOn (Vanhusten palvelutaloyhdistys ry) Etsiväpiirit -projektin, Kotipirtti ry:n Yhressä nääs -projektin ja Rateva ry:n Miä ite Myö yhessä projektien kanssa. Kehittämispaikkakunnat ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa (pääkaupunkiseutu), Tampere (Tesoman kaupunginosa) ja Miehikkälän sekä Virolahden alue. Etsiväpiirit Miä ite Myö yhessä

4 Valtakunnallista kehittämisyhteistyötä tehdään Mielellään -hankekokoonpanossa. Vallin Etsivä mieli - projektin lisäksi mukana ovat Suomen Mielenterveysseuran Mirakle -hanke, Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa -hanke ja Eläkeliiton TunneMieli -hanke. Kehittämistyön keskiössä on ollut ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin tukeminen ja siihen yhdessä kehitettävät menetelmät (kumppanit edellä olevassa kuvassa). Mielellään hankeyhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton Rajaniemessä Virroilla 2013. I k ä ä n t y n e e n v ä l i t t ä v ä v e r k o s t o m ä ä r i t e l m ä t Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto - Hyvät käytännöt kuvaavat ikääntyneitä auttavien tahojen yhteistyötä. Periaatteena on tuoda esiin epävirallisten ja virallisten tahojen voimavaroja ikääntyneiden sosiaalisen verkoston ja osallisuuden vahvistamiseksi. Välittävän verkoston yhteistyötä ohjaavat ikäihmisten tarpeet. Mallin hyvät käytännöt sopivat toteutettavaksi kotona asumisen tukemisessa ja osana ikääntyneiden palvelu- ja hoitosuunnitelmia. Erityisesti ne soveltuvat niille ikääntyneille, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä, heitä ei tavoiteta virallisen palvelujärjestelmän keinoin ja heillä on avun puutteita. Mallin halutaan laajentavan virallisten palveluorganisaatioiden toiminta- ja ajattelutapoja sekä tuovan epävirallista apua ja toimintaa ikääntyneiden arkeen.

5 Ikääntyneen välittävä verkosto - Hyvät käytännöt koostuu seuraavista projektin tavoitteiden mukaisista ja määritellyistä kehittämisalueista: Etsivä vanhustyö, joka tarkoittaa yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan ne ikääntyneet, jotka eivät kuulu minkään palvelun piiriin tai heihin ei saada yhteyttä nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. Etsivä vanhustyö on muutostyötä, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota etsivä vanhustyötä tekevän henkilön ja iäkkään välille muodostuvaan vuorovaikutukseen. Etsivä vanhustyö kohdistuu huonoosaisiin, syrjäytymisvaarassa oleviin ja jo syrjäytyneisiin ihmisiin, joiden elämässä on vaikeuksia. (ks. Andersson 2010, 45; Puuronen 2014, 16-19.) Verkostotyö, jolla tarkoitetaan ikääntyneiden elinpiirin palvelun tuottajista, ammattilaisista, yrittäjistä, yhdistyksistä, vapaaehtoisista ja omaisista muodostettua ikääntyneen kotona asumista tukevaa verkostoa. Verkostoyhteistyö on alueellista, jolloin se on helpommin hallittavissa. Se perustuu luottamukseen, sitoutumiseen ja joustavuuteen sekä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Alueellisessa verkostossa asianosaiset voivat tavata, keskustella ja sopia asioista keskenään. Verkosto voi itse päättää muun muassa siitä, miten sitä johdetaan. Yhteinen sopiminen verkostoitumismallista ja vastuista lisää luottamusta ja sitoutumista verkostotyöhön. (Järvensivu & muut 2010; Heikkinen 2015; Marin 2010.) Osallisuutta tukeva ryhmätoiminta, jolla tarkoitetaan ikääntyneen tarpeiden mukaiseen toimintaa osallistumista, johonkin yhteisöön kuulumista ja ryhmän jäsenyyttä. Ikääntyneiden osallistumisen väheneminen tarkoittaa syrjäytymisriskin kasvamista ja yhteisön ulkopuolelle jääminen syrjäytymistä. Myös heikoksi koettu elämänlaatu lisää osattomuuden kokemuksia. Ikääntyneiden osallisuus, sosiaaliset verkostot ja ryhmät suojaavat syrjäytymiseltä. (Murto & muut 2015; Pitkälä & Routasalo 2012; Tedre & muut 2011.) Ikääntyneen välittävä verkosto tarkoittaa ikääntyneiden elinpiiriin rakennettavaa sosiaalista ja auttavaa verkostoa, joka toimii ikääntyneiden kotona asumisen tukena. Verkosto muodostuu alueen - ja ikääntyneen elinpiirin toimijoista. Eri toimijat auttavat ikääntyneitä heidän tarpeidensa mukaan. Ikääntyneen välittävä verkosto on sosiaalinen verkosto, joka toteuttaa etsivää vanhustyötä sekä järjestää ikääntyneiden osallisuutta tukevaa toimintaa kohtaamispaikkoihin. Se voidaan rakentaa kaupunkien lähiöihin, palvelutaloihin ja maaseudun kylille, sinne missä ikääntyneet asuvat. Ikääntyneen välittävä verkosto toimii virallisen hoivan kanssa tiiviissä yhteistyössä.

6 Pitäisi olla joka päivälle joku paikka, mihin pääsee haastelemaan ja liikkumaan. En mie jaksa yksin kotona olla. T a r v e I k ä ä n t y n e e n v ä l i t t ä v ä l l e v e r k o s t o l l e Vallissa on vuosien kuluessa kehitetty erilaisia menetelmiä ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen, esimerkiksi vapaaehtois- ja resurssikeskustoimintaa palvelutaloihin. Ikääntyneen välittävä verkosto kehittämisidea syntyi Vallin opintomatkalla Saksaan keväällä 2010. Saksalaiset olivat kehittäneet Bielefeldin mallin, jossa koko asuinyhteisö huolehtii apua tarvitsevista asukkaistaan. Auttajina toimivat vapaaehtoiset, ammattilaiset, järjestöt ja yritykset yhdessä. Samanlaista toimintaa päätettiin lähteä kehittämään ja soveltamaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja järjestökenttään. Kehittämistyö toteutettiin Etsivä mieli -projektin nimellä ja sitä rahoitti Ray. Tärkeänä kannustimena Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -kehittämistyössä on ollut tieto siitä, että ikääntyneiden lähipiiri on pienentynyt ja moni yksin asuva ikääntynyt kokee yksinäisyyttä. Ikääntyneiden toimintakyvyn vajeet estävät liikkumista, jolloin mm. asiointi ja ulkona liikkuminen on ongelmallista. Avun saamisessa on puutteita. Moni ei osaa enää lähteä mihinkään, kun on ollut pitkään yksin. Yksinäisyyttä torjutaan runsaalla television katselulla, päihteiden käytöllä ja masennuslääkkeillä. Ikääntyneet tarvitsevat enemmän sosiaalisia kontakteja ja - verkostoja selvitäkseen kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyneet tarvitsevat tarpeidensa mukaista toimintaa, joka toteutetaan lähellä asuinpaikkaa.

7 Siellähän minä olisin kotona yksin, kuin orpo piru, jollei olisi tätä Olkkaria. Pitäisi olla joka päivälle joku paikka, mihin pääsee haastelemaan. En mie jaksa yksin kotona olla. Ikääntyneiden hyvinvointiin liittyvää keskustelua käydään yhteiskunnassa monipuolisesti. Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Ikääntyneen välittävä verkosto - Hyviä käytäntöjä tarvitaan muun muassa seuraavista syistä: Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 17 %:sta 27 %:iin vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus 2015). Yli 65 -vuotiaita on väestöstä 1,1 milj. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013). Yli 90 % palvelua tarvitsevista ikäihmisistä asuu jatkossa tuetusti kotona (STM 2010 ja 2013). Vähintään suuria vaikeuksia itsestä huolehtimisessa kokee yli 75 vuotta täyttäneistä lähes 15 % eli noin 71 500 (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2013). Toimintarajoitteisten lukumäärä kasvaa 95 % jos itsestä huolehtimisen rajoitteet etenevät samalla nopeudella kuin 1980 2000 aikana (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2013; Kauppinen 2010, 41). Itsensä usein tai jatkuvasti yksinäiseksi yli 65-vuotiaista kokee noin 11-13 %. Yksinäisyys lisääntyy iän myötä. (Vaarama ja muut 2010; Murto, Pentala, Helakorpi & Kaikkonen 2015). Yksinäisyys on merkittävässä yhteydessä avun puutteeseen (Ilomäki, Saares, Rinne & Shemeikka 2015). Perheiden pienentyessä vertaisverkostojen ja epävirallisen avun verkostojen merkitys kasvaa (Seppänen, Heinola ja Andersson 2009, 42). Ikäihmisten pienet eläkkeet ja rahan puute vähentävät osallistumista ja halukkuutta investoida omaan psykososiaaliseen hyvinvointiin (Vilkko ja muut 2010). Pitkät etäisyydet palveluihin, liukkaat polut talvella ja haastava maasto ei houkuta ulos (Rantakokko ja muut 2014).

8 Kehittämistyössä havaittiin, että ikääntyneiden kokemuksia siitä, että arki tuntuu hyvälle ja mielekkäälle on tärkeää vahvistaa. Tärkeäksi koettiin myös se, että hyvän arjen ja vanhuuden eteen toimii laajempi joukko ikääntyneen elinympäristön ihmisiä, kuten naapurit, lähipalvelut, seurakunta, muut palvelun tuottajat, yrittäjät, yhdistykset ja eri sukupolvet. Yhdessä he voivat toteuttaa ikääntyneiden tarpeiden mukaista hyvää arkea (Taulukko 1.). Taulukko 1. Hyvä vanhuus ja hyvä arki Hyvä vanhuus Ikääntyneet toimivat aktiivisesti (Aktiivisuusteoria) Elämä jatkuu totuttuun tapaan (Jatkuvuusteoria) Ikääntyneet voivat irtaantua velvoitteista ja vastuista (Irtaantumisteoria) Iän ja vanhenemisen kokemuksellisuus (Gerotranssendenssiteoria) Hyvä arki Ikääntyneillä on mahdollisuus ylläpitää aktiivisia harrastuksia ja sosiaalisia verkostoja, yhteyttä toisiin ihmisiin ja osallistua. Ikääntyneillä on mahdollisuus ylläpitää totuttuja toimintamalleja ja itselle tärkeitä rutiineja. Ikääntyneillä on mahdollisuus vapautua kodin ulkopuolisista tehtävistä ja yksinkertaistaa omaa elämänmuotoaan tai päinvastoin. Ikääntyneillä on mahdollisuus henkisten arvojen ylläpitoon ja omaehtoisen arjen luomiseen (vapautua ulkoisista odotuksista) sekä mahdollisuus päättää omasta elämästä. Lähde: Rajaniemi 2011. 2 A l k u s a n a t Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -malli sisältää etsivän vanhustyön, verkostotyön ja osallistavan ryhmätoiminnan toteuttamisen kuvaukset. Eri toimijat voivat näiden käytäntöjen avulla vahvistaa ikääntyneiden sosiaalista verkostoa ja rakentaa ikääntyneiden elinympäristöön kotona asumista tukevaa toimintaa. Hyvät käytännöt soveltuvat toteutettavaksi niin palvelutaloissa, kaupunkien lähiöissä kuin maaseudun kylillä. Ikääntyneen välittävä verkosto -malli on tarkoitettu ikääntyneille suunnattuun ehkäisevään toimintaan ja kotona asumisen tukemiseen. Kehittämistyö osoitti, että ehkäisevää toimintaa tulee olla enemmän tarjolla. Erityisesti etsivän vanhustyön myötä löydetyt ikääntyneet tuovat esiin, että he ovat yksinäisiä. He kokevat myös, että apua ei saa keneltäkään. Ikääntyneet haluavat oman näköistä ja omien tarpeiden mukaista toimintaa lähelle kotia.

9 Kehittämistyön toteuttaminen on ollut projekteille seikkailu. Ensinnäkin se on ollut seikkailu ikääntyneiden elinympäristöön ja siihen maailman, jossa he elävät. Toiseksi se on ollut seikkailu erilaisiin toimintaympäristöihin, joissa on etsitty uusia kumppaneita, joiden kanssa ikääntyneiden tarpeisiin on vastattu. Kolmanneksi se on ollut seikkailu tarinoiden maailmaan, joita ikääntyneet ovat erilaisissa ryhmissä tuoneet esiin. Palkitsevinta kehittämistyössä on ollut se, kun ikääntyneet ovat osallistumisensa seurauksena kertoneet hyvinvointinsa lisääntyneen, yksinäisyyden tunteiden ja jopa lääkityksen vähentyneen. Kehittämistyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Vallin jäsenjärjestöjen ikääntyneiden kanssa. Heidän tarpeensa, odotuksensa ja toiveensa ohjasivat kehittämistyötä. Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt -malli mahdollistaa monenlaisen toiminnan. Se voidaan ottaa käyttöön kokonaisuutena tai siitä voidaan toteuttaa kullekin alueelle sopivimmat osat. Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt Ikääntyneen välittävä verkosto - Hyvät käytännöt kuvataan kaikille tutuilla kännykän toimintojen avulla. Toteutusohjeet ovat numeronäppäinten takana, niiden aakkosien mukaisessa järjestyksessä. Puhelin on kaikille tuttu, sitä käyttävät kaikki ja sen avulla apu tai tuki ikääntyneille on vain soiton päässä. Linkki esitteeseen.

10 Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt -mallissa jaetaan seuraavia projektien ja valtakunnallisten hankkeiden yhteistyössä kehittämiä menetelmiä: Etsivä vanhustyö Tiedottamismateriaalia, esimerkkejä liitteenä Etsivän työn menetelmiä, kuvattu tekstissä Etsivä vanhustyö meillä ja muualla raportti 2015, julkaisu Verkostoyhteistyö Eläköön liike ja mieli verkoston kampanja, liitteenä Matalan kynnyksen toiminta Olkkarissa, Yhressä nääs -projekti, tulossa 2016 ME yhdessä toimijat, MEREOn malli palvelutaloihin, Etsiväpiirit -projekti, tulossa 2016 Pitäjän tupalaiset, maaseudun välittävä verkosto, Miä ite Myö Yhessä -projekti, tulossa 2016 Osallisuutta tukevat ryhmätoiminnat Avain osallisuuteen Netti ikääntyneiden ryhmiin, osa 1. 2013, julkaisu Avain osallisuuteen Netti ikääntyneiden ryhmiin, osa 2. 2014, julkaisu Ryhmämenetelmät kilpailun satoa 2014, 28 menetelmää, julkaisu Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketti, tilattavissa Valli ry:stä Mielellään -hankeyhteistyön kehittämistuloksena syntyneet menetelmät: Seniori Hyvinvointitreenit, julkaisu Myönteisen muistelun kortit, tilauslinkki Mun tarina & Sun tarina, tarinallinen ryhmämenetelmä, julkaisu Paas poiketen palvelutaloon vierailukampanja, tulossa julkaisu Vertaiskehittämisen malli, tulossa kuvaus 2016 Jaamme nämä menetelmät hyvillä mielin teille! Anu Kuikka, suunnittelija Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Valli ry, Helsinki Sirkku Taskinen, projektisuunnittelija Etsiväpiirit -projekti (2014/11 lähtien) MEREO (Vanhusten palvelutaloyhdistys ry) Markku Holmi, projektisuunnittelija (2012-2014/9 saakka) Etsiväpiirit -projekti Sari Brand, projektivastaava Yhressä nääs 2012-2016 -projekti Kotipirtti ry, Tampere, Tesoma Niina Turunen, projektivastaava Miä ite Myö yhessä 2015-2016 -projekti Rateva ry, Miehikkälä Anni Pekkinen, projektiohjaaja Miä ite Myö yhessä 2015-2016-projekti Rateva ry, Miehikkälä

11 3 E t s i v ä v a n h u s t y ö o n v e r k o s t o n y h t e i n e n t e h t ä v ä Ikääntyneen välittävän verkoston yksi tärkeimmistä tehtävistä on etsivän vanhustyön toteuttaminen. Etsivän vanhustyön periaatteena on löytää ikääntyneitä, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä, ovat syrjäytymisuhan alla tai syrjäytyneitä. Lähtökohtana on ikääntyneiden elinpiirin tunteminen sekä heidän elämäntilanteiden ja tarpeidensa ymmärtäminen. Etsivää vanhustyötä tehtäessä ikääntyneisiin luodaan luottamusta, kuunnellaan, arvostetaan, ollaan aidosti läsnä ja välitetään. Kontaktit ovat ikääntyneille vapaaehtoisia. Etsivän vanhustyön käynnistämisessä on tärkeää ensinnäkin välittävän verkoston muodostaminen, toiseksi jalkautuva työ, kolmanneksi osittain prosessiluonteinen asiakastyö sekä neljänneksi ikääntyneiden toimintaympäristön havainnointi. Etsivän vanhustyön toimintaympäristö voi muodostua muun muassa seuraavista kohteista: Lähikauppatyö / Päivystys lähikaupoissa Apteekit Terveyskeskukset ja terveysasemat Baarit / Alko Seurakuntien diakoniatyö Kotihoito, palveluohjaus, vanhussosiaalityö, palvelupisteet Kela / Mahdollisesti pankit Geriatrinen poliklinikka, päiväkuntoutus ja vanhuspsykiatrian avopalvelut Matalan kynnyksen paikat (Olkkarit, Kohtaamispaikat, Kerhot) Omaiset / Naapurit / Kiinteistönhuolto Taksit / Bussit/Postilaitos / Poliisi ja pelastuslaitos Asukas- ja kyläyhdistykset jne. Välittävä verkosto toteuttaa etsivää työtä ikäihmisten elinympäristössä, siellä missä he asuvat, toimivat ja liikkuvat kuten taajamissa, kylillä, virastoissa, kaduilla, toreilla sekä kaupoissa (Kuvio 1.). Etsivän työn seurauksena ikääntyneille luodaan heidän tarpeidensa mukaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Yhdessäoloa varten perustetaan kohtaamisen paikkoja ikääntyneiden elinympäristöön.

12 Kuvio 1. Etsivän vanhustyön kenttä Ikääntyneiden elinympäristö ETSIV Ä V ANHUS TYÖ Matalan kynnyksen toimintaa/ Kohtaamispaikkoja/Avoimet ovet tapahtumia Vanhusjärjestöt, vapaaehtois- ja harrastustoiminta, asukasyhdistykset ja epävirallinen hoiva. Muut palvelut, kaupat, taksit, seurakunta, julkinen liikenne, apteekit jne. Sosiaali- ja terveyspalvelut, muut kuntien palvelut, virallinen hoiva ja koulutus. Kotona asumisen tukeminen Ikääntyneiden koteihin suunnattu etsivä työ kannattaa toteuttaa kahden henkilön parityönä. Näin lisätään luottamusta, vältetään erimielisyyksien tai mahdollisten epäselvyyksien syntymistä. Kotiin tehtävästä etsivästä työstä tiedotetaan etukäteen ja siitä pidetään aina kirjaa. Ikääntynyt saattaa unohtaa käynnin, jolloin epäselvyyksiä syntyy. Kotikäynnit voidaan toteuttaa kotipalvelutyöntekijän tai seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa yhdessä. Kotikäyntejä on hyvä toteuttaa useita saman ikääntyneen luona jos luottamuksen rakentaminen ja tutustuminen sitä edellyttävät. Välittävä verkosto etsivässä työssä Välittävän verkoston etsivän työn tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin lisääminen (Kuvio 2.). Kun apua tarvitseva ikääntynyt on löydetty, häneen tutustutaan ja luodaan luottamuksellinen suhde. Seuraavaksi kartoitetaan hänen tarpeensa, ohjataan palvelun piiriin tai hänelle järjestetään tukea kotiin tai hänet saatellaan matalan kynnyksen paikkaan, osalliseksi aktiiviseen toimintaan. Aktiivisen osallisuuden tukemisessa tehdään yhteistyötä välittävän verkoston toimijoiden kanssa. Ikääntyneen tarpeet ja odotukset huomioidaan sekä toteutetaan niin hyvin kuin mahdollista.

13 Kuvio 2. Välittävän verkoston etsivän työn prosessi Välittävän verkoston kohderyhmä Välittävän verkoston kohteena ovat jollain tapaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet ja ikääntyneet, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Tärkeää on, että välittävän verkoston toimijat tiedostavat ja tunnistavat, mitkä ominaisuudet tai riskitekijät voivat aiheuttaa ikääntyneiden syrjäytymistä. Riskitekijät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin riskitekijöihin taulukon 2. mukaan. Taulukko 2. Ikääntyneiden syrjäytymistä edistävät riskitekijät Ulkoisia riskitekijöitä, ympäristöön liittyviä Liikkuminen lähiympäristössä on vaikeaa. Ikääntyneet tarvitsevat liikkumisen apuvälineitä. Välimatkat palveluihin ovat pitkiä tai palveluja ei ole. Ikääntyneillä ei ole omaisia tai muita läheisiä tai he asuvat kaukana (esim. maaseutu). Ikääntyneillä ei ole ystäviä. Aktiivista toimintaa ei ole tarjolla. Kriteerit palvelujen saamiseksi eivät täyty. Sisäisiä riskitekijöitä, henkilöön liittyviä Liikkuminen on vaikeaa toimintakyvyn vajeen vuoksi. Ikääntyneet kokevat itsensä yksinäisiksi. Palvelu vastaa vain perustarpeisiin. Ei ole tietoa etuuksista tai oikeuksista (huom. myös ulkoinen riskitekijä). Päihdeongelmat. Ikääntyneillä on pienet tulot. Ikääntyneet käyttävät paljon terveyspalveluja (terveyskeskus, lääkäri, apteekki..) Viettää paljon aikaa lähipubeissa. Ikääntynyt ei osaa enää lähteä mukaan toimintaan. Yksin asuminen.

14 Lisätietoa etsivästä vanhustyöstä seuraavista linkeistä: Etsivä vanhustyö meillä ja muualla raportti. 2015 (Etsivä mieli -projekti) Muita lähteitä: Toimintamalli etsivään vanhustyöhön: Vanhusten lähipalveluiden saatavuuden sekä avun- ja tuentarpeen kartoitus 2012. www.sininauhaliitto.fi Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Kalliossa. Seniori Vamos hanke 2012-2016. IkäArvokas hanke 2014-2016, Kirkon kehittämiskeskus Tyynelä.

15 4 I k ä ä n t y n e i d e n p a r i s s a t y ö s k e n t e l e v i e n r o o l i e t s i v ä s s ä j a v e r k o s t o t y ö s s ä Ikääntyneen välittävään verkostoon kuuluu eri ammattien edustajia ja vanhustyön työntekijöitä. Vanhuspalveluiden ja palvelutalojen henkilöstöllä/työntekijöillä on suuri merkitys etsivän vanhustyön ja verkostomaisen työn toteuttamisessa. Työntekijät toimivat ammatillisissa (virallisissa) verkostoissa palvelu- ja hoitosuunnitelmien mukaisesti sekä ei ammatillisissa (epävirallisissa) verkostoissa mm. omaisten, läheisten ja vapaaehtoisten kanssa. Viralliset verkostot (palveluntuottajat) ovat lähempänä systeemimaailmaa eli palvelujärjestelmän toimintaa ja sen säännöstöä. Epäviralliset apuverkostot (perhe, suku, ystävät ja naapurit) ovat taas lähempänä elämismaailmaa ja arjen käytänteitä. (Rajaniemi 2006). Usein ajatellaan, että verkostoissa työskentely on palvelujen johtajien ja esimiesten vastuulla olevaa toimintaa. Ikääntyneen välittävässä verkostossa toimijat tulevat ikääntyneiden elinpiiristä. He ovat esim. lähityöntekijöitä, ikääntyneitä kohtaavia palveluntuottajia, omaisia, naapureita ja muiden ammattiryhmien edustajia esim. taksinkuljettaja, ravintolan työntekijä, liikunnan ammattilaisia jne. Välittävän verkoston toimintaa voidaan koordinoida niin ammatillisesti kuin vapaaehtoisten taholta. Kiva kun tietää, että mummulla on mukava paikka missä olla. Ei tarvi kaikkia päiviä itsekseen möllötellä.

16 Ikääntyneen välittävään verkostoon otetaan mukaan hänen tarpeidensa mukaisia resursseja, joiden avulla toteutetaan ikääntyneiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä. Verkostossa voi myös olla, ja tulee olla aukkoja, jotta siinä työskentelevät voivat miettiä, mitä osaamista ja keitä mahdollisia toimijoita tarvitaan aukkoa täyttämään. Kaikille ikääntyneille ei sovellu sama tukiverkosto, esim. jos ikääntynyt ei halua osallistua, mutta haluaa kotiin ystäväpalvelua tai vapaaehtoisen avustajan. Toiselle ikääntyneelle taas voi soveltua osallisuuden tukeminen ja aktiiviseen toimintaan mukaan lähteminen ja sen mukainen verkosto. Ikääntyneen välittävä verkosto voidaan muodostaa seuraavista toimijoista tarpeen mukaan: Palvelutalojen henkilökunta Kaupunkien ja kuntien vanhuspalvelujen - ja vanhussosiaalityöntekijät (kotihoito, kotisairaanhoito, seniorineuvola, palveluohjaus) Seurakuntien diakonia- ja vanhustyöntekijät Lähikauppojen ja ravintoloiden työntekijät Apteekkien henkilökunta Taksiautoilijat ja julkisen liikenteen kuljettajat Terveyskeskusten henkilökunta Sairaaloiden henkilökunta Kelan henkilökunta Naapurit ja omaiset (epävirallinen hoiva) Vanhus-, vapaaehtois-, eläkeläis- ja harrastusjärjestöt Kuntien liikuntapalvelujen henkilökunta Matalan kynnyksen toimintaa toteuttavat toimijat Asukas- ja kyläyhdistykset Ikääntyneen välittävään verkostoon kuuluvien työntekijöiden on tänä päivänä tunnettava ikääntyneiden palvelu-, harrastus-, vapaaehtoistoimijat ja muut järjestötoimijat alueillaan varsin yksityiskohtaisesti. Työntekijöillä on hyvä olla selkeä käsitys siitä, mistä erilaista tukea voidaan saada ja miten ne ikääntyneelle järjestetään. Tärkeää on muodostaa myös yhteinen käsitys siitä, minkälainen on tarpeiden mukainen hyvä arki kohteena olevalle ikääntyneelle. Verkostotyötä tukee siihen osallistuvien työntekijöiden palveluohjausmainen työskentely (Kuvio 3.).

17 Ikääntyneen välittävässä verkostossa työntekijöiden ja eri toimijoiden roolina on olla vahvasti myös tiedonvälittäjä ja avun mahdollisuuksien markkinoija. Heidän tulee havainnoida ja analysoida ikääntyneiden elinympäristöä ja elintapoja jatkuvasti. Tiedon tulee olla helposti saatavilla ja sitä jaetaan monipuolisesti. Tiedonvälittämiseen kuuluu myös sen kokoaminen toiminnan seurantaa, kehittämistä ja johtamista varten (Kuvio 3.). Kuvio 3. Ikääntyneiden parissa työskentelevien rooli etsivässä - ja verkostotyössä Lisää tietoa työntekijöiden roolista etsivän- ja verkostotyön toteuttamiseksi: ME yhdessä toimijat. MEREOn malli palvelutaloihin, Etsiväpiirit -projekti, tulossa 2016.

18 5 J o h t a m i n e n v ä l i t t ä v ä ä v e r k o s t o a t u k e m a s s a Ikääntyneiden välittävässä verkostossa olevat toimijat edustavat virallisia ja epävirallisia tahoja. Ikääntyneiden palvelujärjestelmä määrittää sen, millainen hoito-organisaation virallinen verkosto (hierarkinen) on. Myös yksityisten palveluiden ostaminen tuo verkostoon erilaisia toimijoita, esim. yksityisen kotihoidon, jalkojenhoitajat tai fysioterapian yksityiset palveluntuottajat. Tällöin voidaan puhua markkinaverkostosta. Sosiaalisessa verkostossa toimittaessa työnjako ratkaistaan joustavasti neuvotellen ja luottamuspohjalta. Tällöin toimitaan epävirallisessa verkostossa. Ikääntyneen tarpeita kartoitettaessa nousevat juuri sosiaaliset tarpeet verkoston rakentamisessa tärkeiksi, ei niinkään hoidon tai palvelun järjestäminen. Ikääntyneen välittävä verkosto -mallissa sosiaaliset tarpeet nostetaan yhtä tärkeäksi kuin hoivan ja palvelun tarpeet (Taulukko 3.). Taulukko 3. Ikääntyneen arjessa toimivat verkostot Verkostomalli Työnjako Organisaatiotyypin toimivuus eri tilanteissa Hierarkia (virallinen) Markkinat (virallinen palvelujen ostaminen) Organisaation hierarkia määrittelee kuka tekee ja mitä tekee. Osto- ja myyntisopimus määrittelee, kuka tekee ja mitä tekee. Hyvää, kun tarvitaan tehokas, tasalaatuinen, erikoisosaamista vaativa palvelutuotantokoneisto. Jos palvelu tai vastaa asiakkaan tarpeisiin, niin joko hierarkian täytyy muuttua tai asiakkaan täytyy mennä toisen organisaation asiakkaaksi. Hyvää, kun asiakastarpeet ovat selkeitä ja palvelu helposti tuotettavissa. Asiakastarpeen muuttuessa sopimuksen muuttaminen voi olla vaikeaa, hidasta ja kallista. Sosiaalinen Työnjako ratkaistaan verkosto joustavasti neuvotellen, (epävirallinen) luottamuspohjalta. Lähde: Verkostojohtamisen opas 2010. Hyvää, kun pitää reagoida muuttuviin tarpeisiin eikä selkeitä ratkaisuja ole tarjolla (eli kun tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja tai muutoin joustavia palveluita). Osoittaa tehokkuutensa pidemmällä aikavälillä. Verkostojohtaminen on keskeinen keino ikääntyneiden palveluorganisaatioiden toiminnan ja kilpailukyvyn lisäämisessä. Enää ei riitä, että verkostoissa toimiminen on ylemmän johdon vastuulla ja strategisissa linjauksissa huomioitu. Organisaatiorajat ylittävät erilaiset palveluverkostot ovat myös jo osa ikääntyneiden arkea. Ikääntyneiden arjen verkostojen johtaminen on osa kaikkien työntekijöiden työtä.

19 Ikääntyneiden palveluja halutaan tehostaa jatkossakin. Tämä edellyttää ottamaan asiakkaat mukaan palveluprosessin suunnitteluun (verkostoja hyödyntäen), oman arjen toteuttamiseen ja arviointiin. Palvelu- ja hoitosuunnitelmien osalta tämä jo toteutuu. Ikääntyneiden sosiaalisten verkostojen rakentumiseen vaikuttavat niin ikään erilaiset tarpeet eli ihmiset tarvitsevat toisiaan erilaisista syistä ja nämä tarpeet tulee myös täyttää. Niiden täyttäminen ei voi olla organisaation tarpeista lähteviä. Ikääntyneen sosiaalisen verkoston tulee perustua yksilöllisiin tarpeisiin, eikä päinvastoin palveluorganisaation tarpeisiin. (Marin 2010.) Ikääntyneiden sosiaalisten verkostojen johtamisella yritetään saada mukaan uusia toimijoita. Uudet toimijat voivat aktivoida verkostossa jo olevien osallistumista, he voivat etsiä keinoja erilaisiin tarpeisiin ja parantaa yhteistoimintaa. Eri toimijoilla voi olla erilaisia rooleja ja tehtäviä verkostoissa. Vaikka usein puhutaankin verkostoista, kehittämisohjelmista ja/tai organisaatiomalleista, on ikääntyneiden sosiaalisen verkoston vahvistamisessa kyse eri toimijoiden ja organisaatioissa toimivien ihmisten välisestä yhteistyöstä. (Marin 2010.) Ikääntyneen välittävän verkoston yhteistyön johtamisessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat (Kuvio 4.): Kiinnitetään huomiota erityisesti resursseihin sekä tutustutaan eri toimijoihin puolin ja toisin Suunnitellaan yhdessä ikääntyneen tarpeet huomioivat ja tasapainoiset tavoitteet Yhdistetään resurssit siten, että ne tuottavat uutta arvoa ikääntyneen arkeen Asetetaan ohjaamisen ja seurannan tavoitteet sekä arvioidaan yhdessä, miten toimintaa kehitetään käytännössä Lisäksi huomioidaan verkoston käytössä olevien jäsenten tai muiden avainhenkilöiden vaihtuminen Huomioidaan myös verkoston toimintaympäristön muutokset esim. lainsäädäntö ja strategia Verkostojen johtamisessa (palveluorganisaatioissa) on tärkeää huomioida myös se, kuinka työntekijät selviävät sekä verkostoissa että organisaation hierarkiassa? Tällöin on hyvä pohtia verkostoa perustettaessa seuraavia aiheita yhdessä työntekijöiden kanssa: Onko työntekijöillä aikaa verkostotyöskentelyyn? Tukeeko työpaikan ilmapiiri verkostotyöskentelyä? Kuuluuko verkostotyö normaaliin työnkuvaan? Annetaanko työntekijöille vastuuta ja uskalletaanko vastuuta ottaa? Annetaanko tilaa luottamuksen ja sitoutumisen rakentamiselle eikä vaadita heti verkostotyön toimintaperiaatteisiin liittyviä tuloksia?

20 Kuvio 4. Johtaminen välittävän verkoston toimintaa tukemassa Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluorganisaatioiden ylin johto vastaa palveluverkostosta. Ikääntyneiden välittävän verkoston johtamista voidaan jakaa. Käytännön vanhustyössä välittävän verkoston johtaminen voi kuulua yksittäisen työntekijän toimenkuvaan tai työntekijöistä muodostetulle tiimille. Välittävässä verkostossa yhdistetään voimavaroja ja niihin panostaan kuten hoivan ja palvelun toteuttamiseen. Ikääntyneen välittävän verkoston vahvistaminen saa aikaan mielekästä arkea, jolloin ikääntyneet voivat hyvin. Välittävän verkoston johtamisen vaikutukset Välittävän verkoston johtamisen vaikutuksena saadaan uusia toimijoita ja uutta toimintaa ikääntyneen sosiaaliseen verkostoon. Sosiaalinen kanssakäyminen pitää ikääntyneet kiinni arjen toiminnoissa ja ympärillä olevassa elämässä sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta. Välittävä verkosto vahvistaa ikääntyneiden elinympäristön yhteisöllisyyttä. Tuloksena on ikääntyneen osallistuminen, uusia verkostoja, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Tuloksena voi olla myös uusia matalan kynnyksen paikkoja ikääntyneiden elinympäristöön, joissa he voivat tavata muita ihmisiä, uusien asioiden äärellä. Työkalu Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kartoitus, liitteenä. Esimerkkejä verkostotoiminnasta: Eläköön liike ja mieli verkoston kampanja, Etsiväpiirit -projekti, liitteenä. Paas poiketen palvelutaloon -vierailukampanja, (Etsivä mieli ja Etsiväpiirit projektit sekä Elinvoimaa hanke EKL), tulossa 2016

21 Lisätietoa verkostojen johtamisesta: Verkostojohtamisen opas Verkostokartta Esimerkki ikääntyneen sosiaalisesta verkostokartasta. Kehittäjäverkostojen pullonkaulat ja verkostojen johtaminen, esimerkki. Tartu verkkoon, esimerkki. MEREO Kampin Eläköön liike ja mieli -kampanjassa 2013.

22 6 M a t a l a n k y n n y k s e n p a i k k a, M a a s e u d u n v e r k o s t o Matala kynnys on ikääntyneiden palveluissakin käytetty ilmaisu, jonka avulla kuvataan helppoa pääsyä tai vaivatonta ryhtymistä johonkin. Se sopii ikääntyneiden vuorovaikutusta edistäviin toimintatapoihin. Matala kynnys tarkoittaa paikkaa, johon ihmiset pistäytyvät mielellään. Mukaan pääsemiseksi ei tarvita ajanvarausta tai hoidon tarpeen arviointia. Matalan kynnyksen toiminta perustuu aina havaittujen haittojen vähentämiseen, muuten se menestyy huonosti. Se ei myöskään saa muodostua vain heikompiosaisten tai huonokuntoisimpien säilytyslokeroksi. Matalan kynnyksen toiminta nähdään usein erillisenä palvelujärjestelmän osana, josta vastaavat kolmannen sektorin järjestötoimijat. Sen toiminta on parhaimmillaan ikääntyneiden kotona asumista tukevaa ja usein ainut sosiaalinen yhteisö. Niissä ehkäistään ikääntyneiden huonokuntoistumista ja ongelmien syntymistä. (Törmä 2009.) Matalan kynnyksen toiminnassa ilmenee seuraavia ominaisuuksia: Sinne voi poiketa, on helposti tavoitettavissa, on helppo kenen tahansa tulla Se ei vaadi ponnisteluja tai valmistautumista/ennakointia (paitsi kulkemisen osalta) Sen toimintaan osallistumiseen ei tarvita hoidon kriteereitä tai syitä Se on maksutonta tai osittain maksullista (jotkin ryhmät tai kahvimaksu) Sen toimintaan osallistuminen ei edellytä luukulta luukulle juoksemista, ei lähetettä, ei ajanvarausta Sinne on aina avoimet ovet, ihminen vastassa ja sinne kutsutaan Se on avoin yhteisö, siellä on yhteisöllistä toimintaa Ikääntyneiden välittävä verkosto mallissa matala kynnys tarkoittaa helposti saatavilla olevaa sosiaalista vuorovaikutusta, sen lisäämistä, tukemista ja tunnetuksi tekemistä. Matalan kynnyksen toimintaa voivat organisoida viralliset ja epäviralliset verkostot yhteistyössä ja se perustetaan ikääntyneiden elinympäristöön, lähelle ikääntyneitä. Tällaisia paikkoja voidaan avata muun muassa: Palvelutalojen yhteisiin tiloihin, auloihin, ravintolaan jne. Asunto-osakeyhtiöiden kerhotiloihin Lähialueen kahvilan tiloihin Lähialueen oppilaitoksen tiloihin Lähialueen päiväkodin tiloihin Kirjaston tiloihin Kylätaloihin, seurojentaloihin ja työväentaloihin

23 Seurakuntien tiloihin Liikekeskuksiin tai kyläkaupan yhteyteen Kulttuurirakennusten yhteyteen Liikuntarakennuksien yhteyteen jne. Matalan kynnyksen toimintaa perustettaessa on hyvä huomioida seuraavat asiat: Toiminnan saavutettavuus Mahdolliset pitkät välimatkat ja sen myötä kuljetukset Tilojen esteettömyys Tarvitaanko tilaa suljetuille ryhmille Tarvitaanko ruoanlaittotiloja ja -välineitä Turvallisuusohjeet Matalan kynnyksen toiminta on usein edullista tai maksutonta. Tämä aiheuttaa omat haasteensa toiminnan järjestämiseen ja ohjaajien hankkimiseen. Ohjaajana matalan kynnyksen toiminnassa voivat toimia ammattilaiset tai harrastajat, vanhat tai nuoret. Ohjaajien ei tarvitse olla vanhuspalveluiden ammattilaisia, riittää että heillä on avoin mieli ja halu oppia uutta. Ohjaajana voivat toimia esimerkiksi eläkkeellä olevat opettajat, urheiluseurojen, eri järjestöjen tai seurakuntien ohjaajat, ikääntyneiden ystävät tai omaiset. Perustettiinpa matalan kynnyksen toimintaa palvelutalon sisään tai ikääntyneiden elinympäristöön esim. kerrostalon kerhohuoneeseen, on toiminnalla hyvä olla vastuuvetäjä (-jät). Olkkari matalan kynnyksen paikka Tampereen Tesomalla.

24 Matalan kynnyksen toiminnan vaikutukset Ikääntyneiden joukossa on syrjäytymistä, yksinäisyyttä, mielen hyvinvoinnin heikkenemistä, toimettomuutta ja sosiaalisten suhteiden puutetta. Niistä aiheutuu toimintakyvyn laskua ja sairastumisia. Matalan kynnyksen toiminta ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa estää näiden haittojen syntymistä ja vähentää haitoista syntyviä hoidon kustannuksia. Osallistuminen matalan kynnyksen toimintaan edistää ikääntyneiden oman elämän haltuunottoa, toisten innostamista, osallistumista ja omien mahdollisuuksien oivaltamista. Toiminta matalan kynnyksen paikassa on joustavaa, organisoitua ja hyvin johdettua. Toimintaa toteutetaan monimuotoisesti, joka tuo ikääntyneiden elämään erilaista osaamista, apua ja tukea. Yhdessä tekeminen ja muistelu virkistää ihmeesti. Esimerkkejä matalan kynnyksen toiminnasta: Olkkari Kotipirtti ry ja Yhressä nääs -projekti. Sukupolvien välinen yhteistyö, Tesoman 7 luokkalaiset ja Olkkarin ikääntyneet, Yhressä nääs -projekti, liitteenä Pitäjän tupalaiset, Rateva ry (Miehikkälä), Miä ite Myö yhessä -projekti, tulossa 2016. Lisätietoa epävirallisen hoivan ja matalan kynnyksen toiminnasta: Päivätoimintaa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Kainuussa. Virta-Kainuu hanke 2013. Miltei omalla kylällä loppuun asti Hoivakodin asukkaiden paikkasidoksia ja kyläsuhteita. 2011. Ikääntyneiden saama epävirallinen ja virallinen apu Suomessa. 2006.

25 7 R y h m i e n t o i m i n t a a o s a l l i s u u d e n v a h v i s t a m i s e k s i Ikääntyneen välittävä verkosto -mallissa osallisuutta tuetaan ikääntyneiden omien tarpeiden mukaan. Ikääntyneille suunnatussa aktiivisessa toiminnassa on tärkeää, että jokaiselle löytyy sellaista tekemistä, joka sopii heille itselle, kiinnostaa heitä itseään ja on helposti saavutettavissa. Yhdessä tavoitteen eteen toimiminen lisää ikääntyneiden läheisyyttä, vuorovaikutusta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Erilaisten ryhmien käyttö vanhustyön tukena tähtää vanhusten toimintakyvyn vahvistamiseen ja voimavarojen tukemiseen. Ryhmät ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Ryhmissä toteutuu varhaisen puuttumisen tunnusmerkit. Niihin myös tavoitellaan osallistujia etsivätyön avulla. (Kan & Pohjola 2012; Pitkälä ym. 2011.) Ikääntyneiden kuuluminen johonkin ryhmään vähentää yksinäisyyttä, antaa heille kokemuksia sekä elämyksiä ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta ryhmissä keskitytään ikääntyneiden arjessa oleviin voimavaroihin. Tällöin puhutaan sosiokulttuurisista menetelmistä, jotka perustuvat yhdessä toimimiseen ja luovuuden liikkeelle panevaan voimaan. (Hyyppä 2013, 124-125; Hakonen 2010; Liikanen 2011, 10.) Ryhmät voivat olla harrastuspohjaisia, terapeuttisia tai kasvatuksellisia. Niiden sisältönä taas voivat olla taide, liikunta, käsityöt, pelit, kuoro tai muu kiinnostuksen kohde. Ryhmään kuuluminen kantaa arkea eteenpäin. (Kopakkala 2005.) Kulttuuritoiminta on tullut ryhmien toimintaan mukaan. Niiden soveltaminen vanhustyöhön tukee vanhusten identiteettiä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä koettua terveyttä. (Hyyppä 2013, 32; Kan & Pohjola 2012.) Ikäihmisten ryhmiä perustettaessa on niiden erityispiirteistä hyvä muistaa seuraavaa: Huomioidaan osallistumista haittaavat tekijät, kuten heikentyneet aistit, alentunut toimintakyky ja kognitiivinen osaaminen. Toimintaan sitoutuminen on erilaista mm. motivaation, terveysongelmien tai jaksamisen vuoksi. Muistelu ja kokemusten jakaminen toisten kanssa on hyvin tärkeä osa ryhmässä oloa. Erilaiset jännitteet on hyvä myös huomioida, joita ryhmissä saattaa muodostua esim. sukupuoli, kateus, entiset kaunat ja henkilökemia.

26 Osallistujien taustojen samankaltaisuus auttaa sitoutumaan ja ohjaajan on hyvä se huomioida esim. koulutus, sosioekonominen asema, ikä ja toimintakyky ovat sellaisia. Myös osallistujien kulttuuristen taustojen erilaisuus ja arvot sekä asenteet on huomioitava. Huomioidaan, että kaikki pääsevät sekä uskaltautuvat osallistumaan keskusteluihin. Yksi ryhmätoiminnan tärkeistä periaatteista on se, että jokainen osallistuja saa tilaa sekä aikaa tasapuolisesti. On hyvä ottaa esiin, ettei ryhmään tarvitse tulla iloisen innokkaana tärkeintä on, että tulee. Tärkeää eri ryhmämenetelmien käytössä on, että niissä huomioidaan yksilökeskeisyys, vaikka toiminta tapahtuukin ryhmässä. Ryhmissä jaetaan samoja asioita ja niistä keskustellaan, mutta lähtökohtana ovat ikääntyneiden omat yksilölliset muistot, kokemukset ja ajatukset. Erilaisilla menetelmillä nostetaan esiin muun muassa asioita, joita arkipäivässä ei välttämättä käsiteltäisi. Jos aiheet ovat tuttuja ja muistettavia, ne motivoivat osallistumaan. Ryhmässä jokainen saa olla oma itsensä, ja myös huonosti puhetta tuottavalla on keinoja toteuttaa itseään. (Forder 2014, 111-116; Laakko 2006, 15-17.) Ikääntyneille suunnatussa ryhmätoiminnassa tavoitellaan seuraavia vaikutuksia: Tuodaan sisältöä elämään Mahdollistetaan ikääntyneiden yhdessäolo Edistetään ikääntyneen sosiaalisia taitoja Helpotetaan ikääntyneiden vuorovaikutusta Autetaan ikääntyneitä uusiin ihmisiin tutustumisessa Aktivoidaan aivotoimintoja Edistetään ihmisen omien kykyjen käyttöön ottoa Tuetaan ikääntyneen itsetuntoa Autetaan ikääntynyttä toteuttamaan itseään Nostetaan pintaan käsittelemättömiä tunnetiloja Tuetaan ikääntyneen identiteettiä Kohotetaan ikääntyneen mielen virkeyttä Mahdollistetaan ikääntyneiden kuulluksi tulemisen kokemusta Annetaan ikääntyneille tunteita ryhmään kuulumisesta Säilytetään ikääntyneiden päivittäisen elämän taitoja Edistetään ja säilytetään ikääntyneiden liikuntakykyä

27 Menetelmiä ryhmille Avain osallisuuteen, osa 1. 60 reseptiä ikääntyneiden ryhmille. Avain osallisuuteen, osa 2. 60 reseptiä ikääntyneiden ryhmille. Ryhmämenetelmät kilpailun satoa, 28 menetelmää ryhmille. Mun tarina & Sun tarina (TunneMieli -hanke, Yhressä nääs - ja Etsivä mieli -projektit) Seniorihyvinvointitreenit (Mirakle -hanke, Etsiväpiirit - ja Etsivä mieli -projektit) Ryhmämenetelmiä muualla Vahvike Inno kylä Jelli -järjestötietopalvelu Olkkarissa tanssin pyörteissä 2014.

28 8 T i e d o t t a m i n e n e t s i v ä n v a n h u s t y ö n j a v e r k o s t o n t u k e n a Ikääntyneen välittävän verkoston etsivän ja verkostotyön kannalta keskeisimpiä asioita on viestintä ja tiedottaminen. Sen tärkeä tehtävä on tukea välittävän verkoston toiminnan sekä yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Viestinnän ja tiedottamisen kohteena ovat ikääntyneet, järjestöt, kylätoimikunnat, erilaiset verkostot, organisaatiot ja alueen asukkaat. Etsivän vanhustyön näkökulmasta viestinnän tarkoituksena on tavoittaa ja löytää syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä. Viestinnällä on tärkeä merkitys muun muassa ikääntyneeseen tutustuttaessa ja luottamuksen rakentamisessa. Verkostoyhteistyön näkökulmasta viestinnän tavoitteena on saada välittävään verkostoon mukaan uusia toimijoita ja tavoitteellisen yhteistyön rakentaminen. Ikääntyneen välittävän verkoston toimijoiden keskinäisen viestinnän on hyvä olla vuorovaikutteista ja monipuolista. Viestintää ja tiedottamista toteutetaan suunnitelmallisesti. Suunnitelmallinen viestintä ja tiedottaminen tukevat etsivää - ja verkostotyötä seuraavasti: Tutustuttaessa ikääntyneeseen Toiminnan tutuksi tekemiseen Tutustuttaessa uuteen yhteistyökumppaniin Tietojen välittämisessä henkilöille, jotka voivat saada siitä hyötyä Yhteistyösuhteen ylläpitämisessä Verkostossa toimivien informoinnissa Nykyisen tilanteen tarkastelussa Yhteistyössä mukana olevien aktivoimisessa Tavoitteiden toteuttamisen helpottamisessa Tietojen välittämiseen toiminnan etenemisessä Mielipiteiden selvittämisessä Uusien ideoiden löytymisessä Ongelmien ratkaisussa Vaikuttamisessa Arkitiedottamisessa Väärinkäsitysten ehkäisemisessä Muutoksissa, etenemisessä, tapahtumissa Verkoston jäsenten palautteiden käsittelyssä Torilla sana kuuluu ja tieto leviää (Kuva: Valtaa vanhuus- tapahtumasta 2012).

29 Viestinnän suunnittelu on osa ikääntyneen välittävän verkoston kokonaissuunnittelua. Lähtökohtana on ikääntyneiden tarpeista nousseet toimenpiteet (toimintasuunnitelma), joista valitaan ne asiat ja tapahtumat, joista toiminnan organisoimisen kannalta halutaan tiedottaa. Tiedottamisessa huomioidaan ulkoisen ja sisäisen viestinnän toimenpiteet. Viestinnän suunnittelussa täsmennetään kohderyhmä tai kohderyhmät, joille viestit suunnataan sekä valitaan ne viestinnän kanavat tai välineet, joita käytetään. Viestinnän toteuttamiselle määritetään vastuuhenkilö tai -henkilöt. Myös aikataulu on laadittava niin, että tiedotteet, kutsukirjeet yms. tavoittavat kohderyhmän oikeaan aikaan. Tapahtuman järjestämisessä kannattaa tiedottaa ennakkoon esimerkiksi lehdistölle ja mahdollisesti jälkikäteen tapahtumauutisena. Viestinnän rahallinen panos mietitään myös. (Taulukko 4.). Taulukko 4. Viestinnän suunnittelun perusmalli Kohderyhmä Perusviestit/ Sanomat Keinot/ Kanavat Aikataulu Toteutus/ Vastuu Budjetti Ikääntyneet, Omaiset, Ystävät, Alueen yrittäjät, Naapurit, Kyläläiset, Alueen järjestöt, Virkamiehet, Oma organisaatio, Media jne. Mitä viestejä kullekin kohderyhmälle halutaan viestiä? Millä keinoin viestit saadaan perille? Sähköposti, Tiedotteet Esitteet/Kortit/ Lehti, Tapahtumailmoitus, Kampanjat jne. Mitä tehdään itse ja mitä ostetaan? Milloin toimenpide tehdään? Kuka vastaa toimenpiteestä? Viestinnän toimenpiteisiin varatut rahat. Tiedottamisen välineinä ja kanavina voidaan käyttää mm. Tiedotteita jakoon esim. kaupunginosa -/ kyläkohtaisesti, asukas- ja kyläyhdistysten kautta Kutsukortteja/Yhteydenottokortteja esim. Marttojen ja urheiluseurojen ja verkoston kautta Henkilökohtaista keskustelua, messuilla, markkinoilla ja toreilla Soittorengasta Kiertokirjeitä Alueen ilmoitustauluja, esim. kaupoissa ja kirjastoissa Esitteitä ja käyntikortteja eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa Lomakkeita, esim. kysely- ja kilpailulomakkeita Kylttejä ja painettuja mainoksia www-sivuja, tekstiviestejä sekä muuta sähköistä viestintää Lehtijuttuja Puskaradiota Avoimien ovien tilaisuuksia (palveluorganisaatioissa)

30 Esimerkkejä tiedottamismateriaalista: Kutsu uuteen ryhmään, Mun tarina & Sun tarina/avain osallisuuteen, liitteenä. Kutsu yhteistyöhön, ME yhdessä toimijat ryhmä, liitteenä. Tiedote uudesta toiminnasta, Kotipirtin Olkkari, liitteenä. Kampanjamainos, Paas poiketen palvelutaloon, liitteenä. Eläköön liike ja mieli -verkoston yhteisen tiedottamisen diat, liitteenä. Lisätietoa viestinnän toteuttamiseen: Hankeviestinnän opas Vielä on tilaa kolmelle, MEREON Kampin tuolijumpassa 2013. Jumittuneet vanhat aivot riemastuivat uudesta, oudosta orientoitumisesta. Rentoutusharjoitus oli hyvä, voisiko toteuttaa jokaisella tapaamiskerralla.

31 9 Y h d e s s ä t e h d e n Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto - Hyvät käytännöt on tarkoitettu toteutettavaksi mahdollisimman lähellä ikääntyneitä, heidän elinympäristössään. Sen kokoaminen ja toteuttaminen on kiinni ihmisten hyvästä tahdosta, välittämisestä ja vaivannäöstä. Ikääntyneen välittävän verkoston kokoamisessa eri alueille on hyvä pohtia seuraavia perusajatuksia: Ikääntyneen välittävän verkoston rakentamiseen tarvittavat avainhenkilöt löytyvät ikääntyneiden elinympäristöstä ja palvelukentästä, ne tulee vain nähdä ja kartoittaa. Välittävä verkosto voi toimia jo olemassa olevissa tiloissa, nekin on nähtävä ja kartoitettava. Resurssipulaa potevan palvelukentän kannattaa tiivistää yhteistyötä ja etsiä toisensa, sillä ikääntyneen sosiaalinen verkosto on osa hoivaa. Se tukee palvelujen toteuttamista. Ikääntyneen välittävän verkoston uudet toimijat voivat löytyä muualta kuin hoivan kentästä. Parhaimmillaan ikääntyneen välittävä verkosto siirtää julkisesti tuotettujen palveluiden tarvetta eteenpäin. "Jos mulle olis joku ennen Olkkaria sanonut että teen savitöitä, niin olisin nauranut. Täällä tulee kokeiltua kaikkea, mitä ei olisi tullut mielenkään. Omaisetkin ihmetteli, että olenko mä noi tehnyt, vähänkö hienoja."

32 Ikääntyneen välittävän verkoston perusajatuksia ovat arvostava ja kunnioittava asenne, joka huomioi ikääntyneiden yksilöllisyyttä seuraavasti: Tärkeää on tuntea itsensä merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi. Iäkäs ihminen on aina omien voimavarojensa mukaisesti osallistuja ja toimija. Jokainen ihminen kohdistaa vuorovaikutussuhteisiin erilaisia tarpeita ja odotuksia. Ihminen tarvitsee toisilta ihmisiltä läheisyyttä, rakkautta ja turvaa voidakseen hyvin. Yhteisten kokemuksien ja kiinnostuksen kohteiden jakaminen lisäävät ikääntyneiden yhteenkuuluvuuden tarvetta. Toisilta ihmisiltä saatu arvostus on ikääntyneen hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ihmisellä on perustarve huolehtia toisista ja saada huolenpitoa toisilta. Ikääntyneet asettavat omat tavoitteensa, valikoivat kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa sekä arvioivat omaa toimintaansa. Tärkeää on turvata osallistuminen ja vaikuttaminen. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös ikääntyneiden oikeus. Lähteet: Vanhuspalvelulaki 12 ja 14, 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013; Tiikkainen ja Lyyra 2007, 71. "Mehän käveltiin ihan hirveästi, yksin ei olisi tullut käveltyä, mutta porukassa ei huomannut yhtään, että jalat vaan vei. Kyllä nyt uni maittaa!" " Voi että kuinka ihanaa vaihtelua arkeen!" "Hieno huomata, että minähän jaksan vielä".

33 0 V ä l t ä n ä i t ä v e r k o s t o a r a k e n t a e s s a Organisaation eristäytymistä, jolloin ne keskittyvät vain sisäisiin asioihinsa, eivätkä suuntaudu aktiivisesti ulospäin ja etsi uusia toimijoita verkostoon yhteistyökumppaneiksi. Yhteistyöverkostojen rakentamista yhteistyön itsensä vuoksi, jolloin toiminta voi olla keinotekoista, yhteistyöstä tulee tällöin organisaation ja eri toimijoiden perinteisten rakenteiden perusteella määräytyvää yhteistyötä. Verkoston ja/tai organisaation avainhenkilöt eivät tule toimeen keskenään, jolloin yhteistyö ontuu. Asioista puhutaan ammattisanastolla, jolloin esim. avainhenkilöt eivät ymmärrä toistensa lähtökohtia, tavoitteita ja tarkoitusta. Tällöin ihmiset voivat puhua toistensa ohi. Tiedon panttaamista, jolloin verkostossa toimivat tai organisaatio eivät jaa tietoa toisilleen, eivätkä ikääntyneille. Verkostossa toimivat eivät sitoudu yhteistyöhön, jolloin keskustelut kunkin toimijan lähtökohdista ja tavasta sitoutua yhteistyöhön on jäänyt epäselväksi tai niitä ei ymmärretä. Keskustelu toimijoiden välillä keskittyy vain resurssien puutteeseen, jolloin toiminta on organisaatiolähtöistä, ei ikäihmisen tarpeista. Jokaisen osapuolen olisi tuotava verkostoon jotain lisäarvoa. Oman mielen mukaan tekemistä, jolloin osa verkostossa toimivista ei kunnioita yhteisiä pelisääntöjä ja sopimuksia. Tällöin kumppanuus saattaa vaarantua ja kariutua. Jos luottamus menetetään jostain syystä, sen palauttamiseen kuluu energiaa ja aikaa. Verkostomaiset suhteet perustuvat luottamukseen. Verkostossa opittua uutta ei osata soveltaa omaan toimintaan, tällöin verkostoon kuuluvat eivät osaa hyödyntää omia eivätkä muiden kokemuksia. Verkoston tapaamisten vähyys, jolloin toimijoiden välinen keskustelu yhteistyöstä ei avaudu tai jäsenny. Yhteistyön onnistuminen edellyttää riittäviä tapaamiskertoja ja keskusteluja, jolloin toimijoiden molemminpuolinen tunteminen ja ymmärrys lisääntyy. Verkoston toimijat juuttuvat keskustelemaan muista kuin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta, tällöin työtä, tekemistä tai vastuuta ei osata riittävän selkeästi jakaa. Verkoston toimijat väsähtävät yhteistyöhön, tällöin ei ole etsitty riittävästi uusia toimijoita ja resursseja verkostoon, jolloin toiminta hiipuu. Joustava verkosto sisältää erilaisia toimijoita ja erilaista kokemusta eri toimialoilta, ei vain ikääntyneiden hoivan sektorilta. Välittävään verkostoon kuulumisesta tulee jokaisen toimijan saada jotakin (win-win-win periaatteella) myös itselleen.

34 * K o u l u t u s p a k e t i n e s i t t e l y - T u k e a I k ä ä n t y n e e n v ä l i t t ä v ä n v e r k o s t o n r a k e n t a m i s e e n 1 vastaaja valli.fi Ikääntyneen välittävä verkosto Hyvät käytännöt 4 ghi 7 pqrs *koulutus 2 abc 5 jkl 8 tuv 0 åäö 3 def 6 mno 9 wxyz # muuta Vain soiton päässä! Vanhustyön järjestöillä ja erilaisilla yhteistyöverkostoilla on mahdollisuus saada koulutuksellista ja ohjaavaa tukea Ikääntyneen välittävän verkoston hyvistä käytännöistä Vallista. Koulutuksen sisältö rakentuu etsivän vanhustyön-, ryhmätoiminnan ja verkostotyön osioista. Koulutus räätälöidään tarpeen mukaan. Koulutukset toteutetaan Etsivä mieli -projektin viimeisenä toimintavuonna 2016 veloituksetta. Tämän jälkeen koulutusta voi tiedustella Vallin yleisenä koulutuksena, omalla paikkakunnalla toteutettavaksi, korvausta vastaan. Koulutuksen hinta määritellään erikseen. Koulutuksen anti Koulutuksessa käydään läpi ikääntyneen välittävä verkosto - Hyvät käytännöt keskeisimmiltä osiltaan. Koulutuksessa organisaatiot ja eri yhteisöt saavat oman Ikääntyneen välittävän verkoston perustamiseen sovellettavaa tietoa, jolloin he voivat muodostaa ikääntyneiden tarpeisiin ja alueelle uutta toimintaa. Kohderyhmä Ikääntyneen välittävä verkosto hyvät käytännöt koulutuspaketti sopii toteutettavaksi erityisesti järjestöpohjaisessa yleishyödyllisessä organisaatiossa. Koulutukseen suositellaan kutsuttavan myös järjestöissä jo olemassa olevia verkostotoimijoita ja mahdollisesti uusia alueen toimijoita. Koulutuksen hinta ja toteutus Koulutus on maksutonta vuonna 2016 ja tämän jälkeen sitä voi tiedustella Vallista. Hinta räätälöidään koulutuspaketin sisällön mukaan. Koulutuksen toteuttaa Vallin kehittämistyön henkilöstö. Tiedustelut Osoitteesta i n f o @ v a l l i. f i tai puhelimitse numerosta 050 330 5884.

35 # I k ä ä n t y n e i d e n j a t y ö n t e k i j ö i d e n k e h i t t ä m i s k o k e m u k s i a K o k e m u k s i a e t s i v ä s t ä t y ö s t ä En mie enää mihinkään halua lähteä, niin kauan olen yksin ollut, ettei sitä enää osaa mihinkään lähteä. Olen niin tällaista odottanut (Kohtaamispaikan kutsua), milloin se alkaa? Ovelta ovelle Henkilökohtaisen kutsun jakaminen. No kyllä minä olen kiinnostunut, maksaako se mitään? Toiminta on maksutonta. Ei ehdi, nyt pitää siivota ja leipoa, kun tulee se ehkäisevä kotihoito käymään. Mitäs te sitten teette siellä Olkkarissa? Työntekijä Iloisena otti vastaan ja keitti kahvit. Siinä istuessamme kertoili enemmän yksinäisyydestään: Oli jo kaivannut jotakin tapahtumattomuuden tilalle. Jaa tässä joku kävikin esitteitä jakamassa. Voinhan minä ensin tulla vaikka silloin soppapäivänä sinne käymään. Olen tänne kotiin jäänytkin vähän nalkkiin, kun vaimo kuoli kolme viikkoa tänne muuton jälkeen vuonna 2012. Onhan minulla tytär, mutta kun se asuu siellä Ruotsissa, niin se käy harvemmin. Naapurit auttavat kun ehtivät. Kauppaan vievät autolla. En minä saa tänne kotiin mitään palveluja, vaikka olen yrittänyt saada. Olen heidän (kunnan kotipalvelun) mielestään hyväkuntoinen. Miehensä iäkäs omaishoitaja. On se hyvä kun etsitte minut tänne Olkkariin. Olen voinut vähentää unilääkkeitä, kun nyt nukuttaa ihan luonnostaan. Kun sinä kävit tänne Olkkariin kutsumassa ja täällä olen alkanut käydä, niin ei ole se viinin juominen enää niin paljoa maistunut kuin ennen.

36 K o k e m u k s i a v e r k o s t o y h t e i s t y ö s t ä ( E r i t o i m i j a t ) Asiat voisi esittää lyhyesti ja napakasti "selkokielellä", monen sivun paksuisia taulukoita, esitteitä ja toiminnan kuvauksia ei jaksa lukea eikä niitä ymmärrä. Nämä hienot esitteet ovat varmasti hyvän näköisiä ja vapaaehtoisille tärkeitä, mutta muutenkin kiireinen hoitaja ei ehdi eikä jaksa näitä lukea. Lyhyestä virsi kaunis. Henkilökunta jää satunnaisten tiedotteiden varaan. Eli on omasta aktiivisuudesta kiinni miten paljon tietää toiminnasta. Itselläni olisi enemmän aikaa paneutua asiaan. Pitäisi varmaan olla kokouksissa läsnä tai muuten enemmän informoitu yhteistyöstä. En edes tiedä mikä roolini on? Verkostokokoukset ovat aivan liian pitkiä ja kokouksissa tärkeinä käsiteltävät asiat olisi voitu käydä läpi puolessa siitä ajasta, mitä kokoukset kestivät. Muiden omien töiden odottaessa on turhauttavaa istua kokouksessa, jossa voitaisiin toimia paljon tehokkaammin. Hoitajaa kiinnostaa omaan tehtävään liittyvät käytännön asiat, eivät niinkään taustatiedot ja projektin yleiset kuulumiset. Työntekijöille pitäisi varata erillistä aikaa verkostotyöskentelyyn ja resursoida työntekijöitä sen mukaan. Tällaisen yhteistyötä virittelevän koordinaattorin tulisi työskennellä täysipäiväisenä. Voisimme ehkä vielä miettiä mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita verkostoon. Henkilökunnalle enemmän informaatiota alueellisista yhteistyökumppaneista. Tehokasta ripeää ja lyhyttä viestintää.

37 K o k e m u k s i a m a t a l a n k y n n y k s e n t o i m i n n a s t a "Jos mulle olis joku ennen Olkkaria sanonut että teen savitöitä, niin olisin nauranut. Täällä tulee kokeiltua kaikkea, mitä ei olisi tullut mielenkään. Omaisetkin ihmetteli, että olenko mä noi tehnyt, vähänkö hienoja." Omaisen mielipide: Kiva kun tietää, että mummulla on mukava paikka missä olla. Ei tarvi kaikkia päiviä itsekseen möllötellä. Kotipalvelun mielipide: onpa helpottavaa tietää että muistisairas vanhus voisi täälläkin aikaa viettää vertaisena kun huolestuttaa tuo kotona pärjääminen. Iäkkään mielipide pojan kuoleman jälkeen: kyllä helpottaa tietää että sinulle sain kerrottua. Sinä ymmärrät. Nuo vain siunailee, nyt voin tulla myöhemminkin juttelemaan. Kokemukset Hatanpään arboretum retkestä. "Ilman Olkkaria en olisi tännekään lähtenyt" "Mehän käveltiin ihan hirveästi, yksin ei olisi tullut käveltyä mutta porukassa ei huomannut yhtään että jalat vaan vei. Kyllä nyt uni maittaa!" Voi että kuinka ihanaa vaihtelua arkeen!" "Hieno huomata, että minähän jaksan vielä" "Nyt on hyvä mieli kun tuli lähdettyä. Olin kahden vaiheilla ja mietin, lähdenkö vai en, mutta en kehdannut kieltäytyäkään kun ohjaaja on nähnyt vaivaa retken järjestämiseen. Kiitos." Retkellä oli myös erään ikääntyneen lapsenlapsi, lapsensa kanssa, ja tämä äiti kiitteli ohjaajaa oikein kädestä pitäen sanoen, että ihanaa kun Mummilla on tällainen Välittävä porukka ja paikka, ja voidaan käydä tällaisellakin retkellä.

38 K o k e m u k s i a r y h m i s t ä Olen erittäin tyytyväinen ryhmään. Ohjaajat olivat fantastisia, jäin kaipaamaan ryhmää. Ystävä löytyy, turva on ystävissä, Olkkari on hyvä. Elämä on vanhana sokkosilla oloa. Toiminta on onnistunutta ja virkistävää. Jumittuneet vanhat aivot "riemastuivat" uudesta, oudosta orientoitumisesta. Rentoutusharjoitus oli hyvä, voisiko toteuttaa jokaisella tapaamiskerralla. Ryhmäkertoina palaute ryhmäläisiltä on positiivista ja asukkaat ovat nauttineet kokkaamisesta ja tilanne näyttänyt mukavalta. Asukkailta kysytty heidän toiveitaan sisällöstä. Hoitaja uskoo, että jokainen asukas on tykännyt ja virkistynyt. Hoitaja kokee hienoksi sen, että hän on huomannut asukkaissa uusia piirteitä kokkikerhon ansiosta: Monet puhuvat enemmän ja todelliset taidot tulevat esiin. Hoitaja myös uskoo, että kerhohetket lähentävät asukkaita ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Lisää ryhmiä, nyt en mahtunut mukaan. Odotan jo nyt tulevaa syksyä ja ruskaa ja hämärtyviä iltoja, jolloin sen päivän museovieraat poistuvat. Uima-altaan valot ja sisäpihan lukuisat valopisteet saavat museon näyttämään suurelta lasilyhdyltä ja huipennus kaikkeen tähän löytyy meren puolelta, jossa rannalla kasvavien lehtipuiden rivistö saa ruskan lisäksi valonheittimien tehosteiden ja meren taustan avulla on... Pitäisi olla joka päivälle joku paikka, mihin pääsee haastelemaan. En mie jaksa yksin kotona olla. Näillä käsillä on tehty.

39 L ä h t e i t ä Blomberg, Jenni., Martikainen, Pekka., Martelin, Tuija & Koskinen, Seppo. 2006. Ikääntyneiden saama epävirallinen ja virallinen apu Suomessa. Luettu 12.6.2015. Saatavana muodossa: URL/ http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101618/062blomgren.pdf?sequence=1 Eloranta, Tuija. & Punkanen, Tiina. 2008. Vireään vanhuuteen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Forder, Marjo 2014. Muistisairaan fyysinen toimintakyky. Teoksessa Merja, Hallikainen; Riitta, Mönkäre; Toini, Nukari & Marjo, Forder (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim, 109 120. Heikkinen, Hanna. 2015. Sosiaalisen elämän ulottuvuudet. Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä. pro Gradu tutkielma. Turun yliopisto. Luettu 6.6.2015. Saatavana muodossa: URL: http://www.kvps.fi/images/tiedostot/julkaisut- Raportit/Hanna_Heikkilan_pro_gradu_-tutkielma.pdf Hyyppä, Markku T. 2013. Kulttuuri pidentää ikää. Helsinki: Duodecim Ilomäki, Timo., Saares, Aurora., Rinne, Hanna. & Shemeikka, Riikka. 2015. Ikääntyvien saaman epävirallisen avun puute. Teoksessa: Murto, Jukka,. Pentala, Oona, Helakorpi, Satu. & Kaikkonen, Risto (toim.). 2015. Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Työpapereita 25/2015. Järvensivu, Timo., Nykänen, Katri. & Rajala, Rika. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen julkaisu. Luettu 12.2.2013. Saatavana muodossa: URL: http://verkostojohtaminen.fi/wp-content/uploads/2010/12/verkostojohtamisen-opas-versio-1-0-30-12-2010.pdf Kan, Suvi & Pohjola, Leena. 2012. Erikoistu vanhustyöhön. 3. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro. Kauppinen, Sari (toim.). 2010. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijoiden arvioita peruspalvelujen tilasta Peruspalvelujen tila 2010 -raportin tausta-aineisto. Helsinki: Yliopistopaino Oy. Kopakkala, Aku. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita Oy Laakko, Juha-Matti. 2006. Mies tanssia oppimassa. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ 123456789/9345/URN_NBN_fi_jyu-2006512.pdf?sequence=1 Liikanen, Hanna-Liisa. 2011. Ikääntyminen ja kulttuuri, kohti seniorikulttuuria. Helsinki: Ikäinstituutti. Murto, Jukka,. Pentala, Oona, Helakorpi, Satu. & Kaikkonen, Risto (toim.). 2015. Yksinäisyys ja osallistuminen, ATHtutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Työpapereita 25/2015. Marin, Mika. 2010. Perheet, sukupolvet ja sosiaaliset verkostot. Teoksessa Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) Gerontologia. 2. -3. painos. Helsinki: Duodecim, s. 64 75. Nykänen, Katri. 2014. NonProfit markkinoiden verkostot. Noppa-Kurssi luento 22.10.2014. Luettu 5.6.2015. Saatavana muodossa: URL: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/a23c69000/ luennot/a23c69000_nykanen_2.pdf Ojakoski, Maria & Pakarinen, Terttu. 2014. Tartu verkkoon. Luettu 9.7.2015. Saatavana muodossa: http://flash.kunnat.net/2014/tartuverkkoon/#2/z Pitkälä, Kaisu & Routasalo, Pirkko. 2012. Ryhmästä apua vanhusten yksinäisyyteen. Duodecim 128:1215 6. Pohjolainen, Pertti (Toim.)., Sarvimäki, Anneli. & Syrén, Ilkka.2007. Toimintakykyä ja sosiaalista tukea iäkkäiden, omaisten ja työntekijöiden arjessa. Esityksiä VI Gerontologian päivillä 4.-5.5.2007. Oraita 3/2007. Raivio H & Karjalainen J. 2013. Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa Taina Era (toim.): Osallisuus oikeutta vai pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156.

40 Rajaniemi, Jere. 2007. Ikääntyneet järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa Pääkaupunkiseudun järjestökyselyn tuloksia. Raportteja 2/2007. Helsinki: Ikäinstituutti. Rantakokko, Merja., Iwarsson, Susanne., Vahaluoto, Satu., Portegijs Erja., Viljanen Anne. ja Rantanen Taina. 2014. Perceived environmental barriers to outdoor mobility and loneliness among community dwelling older people. Journals of Gerontology: Medical Sciences. Saarenheimo, Marja., Pietilä, Minna., Maununaho, Sonja., Tiihonen, Arto. & Pohjolainen, Pertti. 2014. Ikäpolvien taju. Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. Luettu 14.6.2015. Saatavana muodossa: URL:/http://www.vtkl.fi/document/1/1396/7b37447/Ikapolvien_taju.pdf Saarenheimo, Marja. 2014. Mitä vanhuudelle on tapahtunut. Luettu 6.6.2015. Saatavana muodossa: URL: http://eloisaika-fibin.directo.fi/@bin/d650f830dfb64bc0a26ebfeedeb230cd/ 1438946084/application/pdf/115277/Mit%C3%A4%20vanhuudelle%20on%20tapahtunut.pdf Seppänen, Marjaana., Heinola, Reija. ja Andersson, Sirpa. 2009. Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa käytännössä. Ikäihmisten neuvontakeskuspalvelujen ja ehkäisevien kotikäyntien toteutuminen kunnissa. Avauksia 6/2009. Helsinki: Valopaino Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:.Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Laki ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Luettu 20.3.2015. Saatavana muodossa: URL/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Luettu 28.5.2015. Saatavana muodossa: URL/http://www.stm.fi/c/document _library/get_file?folderid=39503&name=dlfe- 14357.pdf Sotarauta, Markku & Linnamaa, Reija. 1999. Kehittäjäverkostojen pullonkaulat ja verkostojen johtaminen: Esimerkkinä kuntien elinkeinopoliittinen yhteistyö. Luettu 10.1.2014. Saatavana muodossa: URL: http://www.uta.fi/jkk/sente/netlibrary/verkosto.pdf Tedre, Silva ja Pehkonen, Aini. 2011.Miltei omalla kylällä loppuun asti Hoivakodin asukkaiden paikkasidoksia ja kyläsuhteita. Janus vol. 19 (2) 2011, 174 183. Saatavana muodossa: http://ojs.tsv.fi/index.php/janus/article/view/50611/15343 THL. 2013. TOIMIA. Toimintakyvyn kartoitus iäkkään väestön hyvinvointia edistävissä palveluissa. Luettu 24.4.2015. Saatavana muodossa: URL/ http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/ittariversio/2013/12/18/toimia_ kyselylomake_toimintakyvyn_kartoitus_iakkaan_vaeston_hyvinvointia_edistavissa_paveluissa.pdf Tiikkainen, Pirjo. & Lyyra, Tiina-Mari. 2007. Sosiaaliset suhteet. Teoksessa Lyyra, T-M., Pikkarainen, A. & Tiikkainen, P. (toim.) Vanheneminen ja terveys. Tampere: Edita, s. 70-86. Tilastokeskus. 2015. Väestörakenne vuonna 2014. Luettu 19.5.2015. Saatavana muodossa: URL/http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/vaerak_ 2014_2015-03-27_fi.pdf ja URL/http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestoianmukaan Törmä, Sinikka. 2009. Matala kynnys Pelkkä retorinen lupaus? Janus vol. 17 (2) 2009, s. 164-69. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) 2010. Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 12.2.2014. Saatavana muodossa: URL/http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a- 0334ecdb6e1d. Vilkko, Anni., Heinola, Reija., Finne-Soveri, Harriet., Rautio, Maarit., Helameri, Tarja. & Peiponen, Arja. 2010. Allocating statutory support for families caring for close relatives. Abstract in 20 th Nordic Congress of Gerontology 2010 Invited symposium: Health Promotion and Preventive Services for Old Age Policy Ylä-Outinen, Tuulikki. 2012. Ikäihmisten arki - Kotona asuvien ja palvelutaloon muuttaneiden ikäihmisten kertomuksia jokapäiväisestä elämästä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Luettu 7.8.2015. Saatavana muodossa: URL: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_9789526109749/

41 L i i t t e e t I k ä ä n t y n e e n s o s i a a l i s e n v e r k o s t o n k a r t o i t u s Piirrä ikääntyneen kanssa yhdessä hänen nykyinen sosiaalinen verkosto. Merkitse ympyrään ikääntyneen elämän tämänhetkiset tärkeät ihmiset. Merkitse keskiympyrään ikääntyneen nimi ja lähelle tärkeimpien ihmisten nimet sekä kauemmas ihmiset, jotka eivät ole niin tärkeitä. Kuvioon voidaan merkitä myös lemmikkieläimet ja ne läheiset suhteet, joita hänellä on ollut aikaisemmin. Vedä yhtenäinen viiva ikääntyneen ja ihmisten välille. Jos tuntuu, ettei ikääntyneellä ole ketään läheistä, jonka voitaisiin merkitä ympyrään, niin siihen laitetaan niitä kaikkia ihmisiä, joita ikääntynyt kohtaa tai tapaa tai joille hän ehkä hymyilee tai joita tervehtii. Voit piirtää nykyisen kuvion kartoitustilanteessa sellaisena kuin se on ja toisen sellaisena kuin sen halutaan olevan esim. vuoden/kahden päästä. Kuvio voidaan piirtää uudelleen myös silloin kun ikääntynyt on osallistunut uuden sosiaalisen verkostonsa toimintaan esim. vuoden jälkeen. Kuvio 5. Sosiaalinen verkostokartta Perheenjäsenet Sukulaiset Ystävät Minä Viranomaiset Työntekijät Naapurit Työkaverit

42 Verkostokartan jälkeen mietitään yhdessä, keitä ihmisiä ikääntynyt haluaisi tavata useammin ja kuinka se toteutettaisiin. Seuraavaksi mietitään yhdessä, missä paikoissa ikääntynyt haluaisi käydä ja miten se voitaisiin toteuttaa. Näitä ihmisiä haluan tavata useammin? Joku uusi ystävä olisi mukava tavata, mielellään mies Ulkoilua lasteni kanssa Näissä paikoissa haluan käydä? Kaupassa vaikka kerran viikossa tai kahdessa Elokuvateatterissa joskus Tämän jälkeen mietitään, millä resursseilla ikääntyneen toiveet ja odotukset toteutetaan ja sovitaan kuka suunnitellut toimenpiteet toteuttaa. Kun tekijät tiedetään, viedään tapahtumat ikääntyneen omaan viikkokalenteriin. Ikääntyneen sosiaalinen verkosto - Viikkokalenteri Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kaupassa käynti, vapaaehtoi -sen kanssa Elokuvakerho (netin kautta) ryhmässä Ulkoilu lapsen kanssa, ip

43 Sosiaalisen verkoston toiminnan seuranta Ikääntyneiden sosiaalisen toiminnan toteutumista voidaan seurata, kokoamalla jokaisen ikäänty-neen toiminta yhteiseen viikkokalenteriin ikääntyneen nimien mukaan. Sosiaalinen toiminta kirjataan esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidon tapaan (alla oleva esimerkki). Yhteenveto-kalenterista näkyy helposti kaikkien toiminnassa mukana olevien ikääntyneiden sosiaalisen verkoston toiminta, jolloin sitä voidaan hyödyntää toiminnan seurannassa, raportoinnissa ja yhteistyön kehittämisessä. Esimerkki ikääntyneen sosiaalisen verkoston toiminnan yhteenvedosta: (kaikki työntekijät täyttävät tai täytetään yhdessä matalan kynnyksen paikassa) Toiminta Väinö Bertta Lasse Hilja Tyyne Lauha tammikuussa 2015 Ulkoilu avustettuna Täytetään joko tukkimiehen kirjanpidolla tai tuntimäärinä. Ohjattu liikunta IIII IIII IIII Itseohjautuva liikunta I I I Elokuvissa Lauluryhmä II II Nettiryhmä I I Keskusteluryhmä II II Runoryhmä II Taideryhmä II Shoppailu I I Ystävän kanssa Omaisten kanssa II II IIII IIIII IIIII Muistelu I I Käsityöt Pelien pelaaminen I I II I I Skypessä I Sähköpostissa I jne. ikääntyneiden omasta kalenterista tarpeiden mukainen toiminta.

44 E l ä k ö ö n l i i k e j a m i e l i v e r k o s t o n k a m p a n j a Kampanjan tavoitteet: Kavoitteena on tarjota kampanja-alueiden ikääntyneille erilaisia liikkumista, virkistystä, mielen hyvinvointia ja hengellisyyttä tukevia sekä vuorovaikutusta lisääviä toimintoja. Kampanja toteutetaan syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Kampanjan toteuttavat alueiden ikääntyneiden palveluita ja kehittämistyötä tekevät toimijat. Kampanjaverkosto: MEREO (Vanhusten palvelutaloyhdistys ry) Etsivä piirit -projekti, MEREOn palvelutalot (Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä), työntekijätiimit, Valli, Etsivä mieli -projekti, Kampin palvelukeskus, Seurakunta, Kaupungin kotihoito, Töölön Palvelukeskus sekä Vanhusten turva ry:n kohtaamispaikka.

45 Toimenpiteet: Eri kampanja-alueilla kootaan yhteen ikääntyneiden hyvinvointia ja virkistystä toteuttavia toimijoita Kutsutaan mukaan kaikkia kampanja-alueilla asuvia ikääntyneitä Haastetaan mukaan myös alueilla toimivia eri ikäpolvien edustajia/toimijoita Tiedotetaan yhdessä ja laaditaan yhteistä markkinointi- ja tiedotusmateriaalia Kampanjan suojelijana voi olla nimekäs henkilö Tiedottamismateriaali Yhteinen kampanjanjuliste, viikko- tai kuukausikalenterit, avoimien ryhmien mainokset Tiedotteet viedään jokaisen organisaation ilmoitustauluille ja infokansioihin. Tiedottamisen kanavat Kampanjan verkostoon kuuluvat organisaatiot tiedottavat omissa verkostoissaan kampanjan tapahtumista esim. sähköisesti ja organisaatioidensa ilmoitustauluilla (juliste ja sen vieressä esim. 2 viikon kalenteri) Avataan Facebook sivu Jo olemassa olevat kanavat - Jokainen toimija laittaa esim. omille nettisivuilleen kuvan julisteesta, tapahtumakalenterin ja linkin facebook- sivulle Ideoita kampanjan markkinoimiseksi Haastetaan muiden ikäryhmien toimijoita mukaan kampanjan kohokohtiin (esim. päiväkodit, koulut, muut projektit, työpaikat jne.) Kutsutaan Kampanjan tilaisuuksiin vapaaehtoisia ikääntyneiden tueksi ja käytännön järjestelyihin mukaan Kampanjatapahtumat eri alueilla ja eri organisaatioiden vetämänä voidaan muodostaa erilaisiksi esim. messujen (aulassa esittelypöytiä eri toimijoille), liikuntatapahtuman (fysioterapeutti vetämässä), luentojen muodossa jne. Tilaisuuksien kahvituksesta vastaa aina kampanjan tapahtuman järjestäjätaho Esimerkkejä kampanja-ajan teemoista

46 M a t a l a n k y n n y k s e n t o i m i n t a K o t i p i r t i n O l k k a r i s s a Kuvaus tulossa vuoden 2016 aikana.

47 Esimerkki sukupolvien välisestä yhteistyöstä. Olkkarissa toteutetun 7 -luokkalaisten ja ikääntyneiden yhteistyön kuvaus. Tavoite: Yhteistyön tavoitteena on tehdä erilaista yhdessäoloa ikääntyneiden ja nuorten välille. Tutustutetaan nuoret ikääntyneiden maailmaan ja päinvastoin ikääntyneitä nuorten maailmaan. Menetelminä käytetään draaman sekä toiminnallisuuden keinoja. Tarkoitus on selvittää, mitä syntyy kun 7. luokkalaiset kohtaavat ikäihmisiä? miten eri sukupolvien edustajat tutustuvat toisiinsa? millaisia tarinoita syntyy? ja miten moniammatillisuus toimii tällaisessa yhteistyössä? Nuoret ja vanhat tapaavat toisensa viikoittain. Osallistujatahot: Tesoman koulun 7 FG luokan teatteri-ilmaisun ryhmä (9), ilmaisutaidon opettaja Petri Mäkipää, Kotipirtin Olkkarin ikääntyneitä (8) Sari Brand projektivastaava ja Oma Tesoma -hanke. Lisäksi muita kehittämistyöhön liittyvien toimijodien edustajia esim. työpajassa. 1. Tutustumiskerta Ikääntyneet ja nuoret muodostavat pareja ja tutustuvat toisiinsa erilaisin ilmaisullisin ja toiminnallisin keinoin. Lopetus: Millaisia kokemuksia heräsi? Miltä tuntuu? 2. Tarinoita lumesta Pienryhmissä kerrotaan tarinoita lumesta ja kuullaan kunkin pienryhmän tarinat. Syvennetään tarinoiden eri tasoja keskustelemalla niistä. Parien kanssa liikkuminen musiikin avulla: tauko ja pysähtyminen, toisten katsominen, oma ja itsenäinen tekeminen. Lopetus: Millaisia kokemuksia heräsi? Miltä tuntuu? 3. Kuunteleminen (toisen, musiikin, rytmin) Musiikki ja liike: Yksin ja toisen kanssa. Valitaan omat parit ja tekstit (tekstit kuulumiskierroksesta koottuina). Toinen pari liittyy mukaan. Kerrotaan toiselle parille oma tekstin sisältö, jonka mukaan toinen pari sen esittää. Lopetus: Millaisia kokemuksia heräsi? Miltä tuntuu? 4. Joulu. Kuvakorteista syntyvät tarinat. Pareittain valitaan oma kortti. Miten sen kertoma kuva liittyy jouluun? Millaisia mielikuvia kortti herättää yleensä? Mitä teemoja joulu tuo mieleen. Omat tarinat. Jaetaan tarinat ja jutellaan niistä. Lopetus: Millaisia kokemuksia heräsi kertojilla ja kuulijoilla? Miltä tuntuu? 5. Arviointityöpaja yhteistyön onnistumisesta. Arviointikeskustelun jälkeen tehtiin mininäytelmiä pienissä ryhmissä seuraavasti: Ryhmät olivat Kettuja, yhdet olivat kukkia, toiset kissoja ja yhdet olivat nokkosia. Esitys sisälsi ryhmän suunnitteleman spontaanin kertomuksen ja sovitun tilanteen, joka näyteltiin toisille. Harjoiteltiin teitittelemään toisia. Kokemuksia. Nuoret olivat oppineet paljonkin niistä vanhojen tarinoista, menneistä tavoista ja koulusta sekä sodasta. Muut opiskelijat ovat ilmaisseet kateutta ja kyselleet, miksi he eivät ole päässeet tällaiseen mukaan. Vanhat olivat oppineet, että nuoret ovat ujoja. Ehdotettiin keskustelun lopuksi sellaista oppia, että nuoret olivat osoittaneet olevansa hyviä kuuntelemaan, he kuuntelevat mitä vanhat kertoo. Mitä hyötyä tällaisesta kanssakäymisestä on? Osallistujat kokivat, että nuoret ja vanhat yhdessä ryhmässä toteutui historian jakamista ja maailman muuttumisen seuraamista yhdessä. Eri sukupolvien elämän vertailua esim. miten erilaista elämä oli ennen ja nyt on helpompaa. Yhdessä toteutui maailman katselua. Yhdessäolo tuottaa paljon muistelua, näitä muistoja voidaan jatkaa ja sen myötä voidaan ymmärtää toista sukupolvea paremmin.

48 M E y h d e s s ä t o i m i j a t, M E R E O n m a l l i p a l v e l u t a l o i h i n Kuvaus tulossa vuoden 2016 aikana.

49 P i t ä j ä n t u p a l a i s e t, m a a s e u d u n v ä l i t t ä v ä v e r k o s t o Kuvaus tulossa vuoden 2016 aikana.

50 Tiedottamismateriaalia esimerkkejä Kutsu Mun tarina & Sun tarina ryhmään. Kuvat: Suomen valokuvataiteen museo/alma Media/Uuden Suomen kokoelma Tuu tarinoimaan ryhmässä! Jos oot yli 65-vuotias ja asut Tesomalla, niin tuu ny meirän kanssa tekemään Kotipirtin Olkkariin tarinoita omasta elämästä. Tarinoimalla ja omia kokemuksia jakamalla saaraan aikaan hyvää mieltä. Porukka kokoontuu kerran viikossa, maalis-toukokuun aikana Olkkarissa. Porukkaan mahtuu 8 henkeä ja tää ei maksa sulle mitään. Jos nyt kiinnostuit, niin tuu kuunteleen kahvikupin äärelle, kerromme lisää. Aika: Paikka: Ilmoittautuminen: 20.2.2014 torstaina klo 13:00 Olkkari, Ristimäenkatu 35, liikesiipi Sarille puh. 050 409 8470 14.2.2014 mennessä Tervetuloa! Sari Brand Projektivastaava Kotipirtti ry Yhressä nääs projekti puh. 050 409 8470 e-mail sari.brand@kotipirttiry.fi Anu Kuikka Suunnittelija Valli ry Etsivä mieli projekti 050 326 8925 anu.kuikka@valli.fi Tarja Levo Projektipäällikkö Eläkeliitto TunneMieli hanke 040 7257 410 tarja.levo@elakeliitto.fi

51 Kutsu Avain osallisuuteen ryhmämenetelmät koulutukseen. Kutsu! Avain osallisuuteen - koulutukseen M e n e t e l m i ä i k ä ä n t y n e i d e n o s a l l i s u u d e n t u k e m i s e e n Aika: Tiistaina 23.9.2014 klo 13:00 15:00 Paikka: Oulun Seudun Mäntykoti, ruokasali Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu Mäntykodin, esimiehille, työntekijöille, vapaaehtoistoimijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille (virkeimmille ikääntyneille) sekä yhteistyökumppaneille. Koulutuksen tavoite: Koulutuksen tavoitteena on jakaa uusia menetelmiä ikääntyneiden ja muidenkin asiakasryhmien osallisuuden tukemiseen. Koulutus on käytännönläheistä ja vie osallistujat suoraan menetelmiin. Iltapäivän tarkoituksena on innostaa niin työntekijöitä, ikääntyneitä kuin muita Mäntykoti ry:ssä toimivia käyttämään menetelmiä erilaisten ryhmien toiminnassa. Koulutuksen sisältö ja ohjelma: klo 12:45 Kahvitarjoilu 13:00 Ikääntyneiden osallisuuden tukeminen ja asiakaskäsityksen muutos. 13:10 Henkilöstön ja muiden toimijoiden rooli osallisuutta tukevassa toiminnassa. 13:20 Avain osallisuuteen - Menetelmiä ikääntyneiden ryhmätoimintoihin - Käytännön sovelluksia menetelmien käytöstä. 15:00 Koulutus päättyy Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen /.2014 mennessä lle puh. tai e-mail Kouluttaja: Kahvitarjoilu! Tervetuloa mukaan!

Kutsu ME yhdessä toimijat ryhmään. 52

Tiedote uudesta toiminnasta. 53

Kampanjamainos. 54

55 Eläköön liike ja mieli -verkoston yhteinen tiedottamismateriaali

56

57

58

59

60

61

62