Kaupan näkymät 2020
Kaupan myynti 2017 Liikevaihto 2017 yht. 122 mrd. euroa (ei sisällä alv:a) 14% 31% Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot. 55%
Vähittäis- ja tukkukaupan liikevaihto 2017 Ei sisällä arvonlisäveroa, ei sisällä autokauppaa Vähittäiskaupan liikevaihto 2017 yht. 38 mrd euroa Tukkukaupan liikevaihto 2017 Yht. 67 mrd euroa Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa 37% 6% 44% Pt-kauppa Tavaratalokauppa (ml. hypermarketit) Erikoiskauppa 35% 2% 9% 11% 13% Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) Taloustavaroiden tukkukauppa 13% Muu vähittäiskauppa 16% 14% Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, rautakauppatavarat, muut välituotteet yms.) Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1 000 henkilöä 350 Kauppa 300 Rakentaminen 250 200 150 Metalli ja elektroniikka Kuljetus ja varastointi Informaatio- ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut 100 Metsäteollisuus 50 Kemian teollisuus 0 2007 2006 2005 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 2015 2016 2017 2018 Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Energia-, vesi- ja jätehuolto
Liikevaihdon kasvu hidastui loppuvuodesta
Suhdanne katkaisi vähittäiskaupan laskevan työllisyyskehityksen hetkeksi? Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, 1 000 henkilöä 180 160 140 120 100 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Työlliset Palkansaajat Kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun kiristyminen niin kivijalassa kuin verkossakin sekä tarve toimintojen tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen vähentävät työvoiman kysyntää pitkällä aikavälillä. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä työllisyys oli alimmillaan verrattuna vastaaviin vuosineljänneksiin sitten vuoden 2005.
Tukkukaupassa laskeva työllisyystrendi on näkynyt jo pitkään Työllisten ja palkansaajien määrä tukkukaupassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, 1 000 henkilöä 100 80 60 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Työlliset Palkansaajat Tukkukaupassa digitalisaatio ja kansainvälinen kilpailu ovat vauhdittaneet työllisyyden laskua eikä vuosien 2017 ja 2018 suhdannekaan pysäyttänyt kehitystä kuin hetkeksi. Rakentamisen ja teollisuuden positiivinen vaikutus tukkukaupan työllisyyteen näkyivät vielä loppuvuonna 2018.
Yrityksiä perustetaan kaupan alalle aiempaa vähemmän toisin kuin muualle talouteen Aloittaneet yritykset vuosineljänneksittäin 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lähde: Tilastokeskus, Yritystilastot. Vähittäiskauppa Tukkukauppa Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vähittäiskaupassa aloittaneita yrityksiä oli 21 prosenttia ja tukkukaupassa 35 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan 2013. Uudet yritykset ovat olennaisia toimialan uudistumiselle ja elinvoimaisuudelle! 05 05 06 06 07 07 08 08 09 09 10 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18
Erikoiskauppa on vetänyt kaupan kasvua mutta ovatko kasvun edellytykset kunnossa tulevaisuudessa? Kaupan liikevaihdon määräindeksin trendi 120 110 Vähittäiskauppa Tavaratalokauppa Pt-kauppa Erikoiskauppa 100 90 Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus.
110 Erikoiskauppa on vetänyt myös palkkasumman kasvua Kaupan palkkasumman trendi 100 90 Vähittäiskauppa Tavaratalokauppa Pt-kauppa Erikoiskauppa 80 Lähde: Palkkasummakuvaaja, Tilastokeskus.
Hintojen nousu muilla aloilla on vienyt tilaa vähittäiskaupan kasvulta Kaupan palkkasumman trendi 107 Eniten vuodessa kuluttajahintoja ovat nostaneet asumisen kustannukset, alkoholin ja tupakan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä liikenteen hinnat. Asuminen Liikenne Kuluttajahintaindeksi yht Elintarvikkeet (pl alkoholi) 95 Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus.
Vähittäiskaupan kasvu on hidastunut keväästä varsinkin päivittäistavara- ja tavaratalokaupassa Liikevaihdon arvon ja määrän vuosimuutos vähittäiskaupan suurimmilla toimialoilla, tammi lokakuu, % Sisustus (huonekalut, taloustavarat)** Vähittäiskauppa* Päivittäistavarakauppa* Tavaratalokauppa* (ml. hypermarketit) Erikoiskauppa yht.** Rautakauppa** Kodin tekniikka** Vaatteet ja jalkineet** Urheilukauppa** *Vuosimuutos tammi marraskuu 2017 2018. **Vähittäiskauppa erikoiskaupassa. Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus. 3,0 2,0 Arvo 3,7 0,6 Määrä 2,0 1,0 2,0 3,7 0,5 3,4 1,1 6,9-1,3-0,1 1,0 1,8 3,3 5,4-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12
Tukkukaupan kasvun trendi on kääntynyt palkkasumman kasvu jatkuu Tukkukaupan liikevaihdon määräindeksin ja palkkasumman trendi 110 100 90 Liikevaihdon määrä Palkkasumma 80 Lähde: Kaupan liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus; Palkkasummakuvaaja, Tilastokeskus.
Sekä kotimaisten että ulkomaisten tavaroiden tukkuhinnat ovat nousseet Tukkuhintaindeksi 1949 = 100 2600 2500 Elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat vuodessa nousseet noin 2 %, energian 12 % ja kemian teollisuuden tuotteiden 4 %. 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 Kotimaiset tavarat Ulkomaiset tavarat Lähde: Tuottajahintaindeksi, Tilastokeskus. Marraskuun vuosikasvu on 5,1 %. Marraskuun vuosikasvu on 3,6 %.
Tukkukaupan kasvu on hidastunut ja nojaa lähes pelkästään hintojen nousuun Euromääräisen liikevaihdon vuosimuutos tukkukaupan suurimmilla toimialoilla, tammi lokakuu, % Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa * Vuosimuutos tammi marraskuu 2017 2018 Lähde: Kaupan suhdannekehitys, Tilastokeskus. Tukkukauppa* yht. Taloustavaroiden tukkukauppa -2,4 0,7 2,9 3,7 2,9 5,0 4,1 7,8 10,2 Arvo Määrä -20-10 0 10 20
Energian ja joidenkin teollisuustuotteiden tukkuhintojen nousu kiihdytti tukkukaupan liikevaihdon kasvua tekninen kehitys ja hintakilpailu laskivat erikoiskaupan hintoja Vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi marraskuussa kolme prosenttia ja liikevaihdon määrä* kaksi prosenttia. Vähittäiskaupan kasvussa tapahtui käänne touko kesäkuussa: tammi toukokuussa liikevaihdon määrän vuosikasvu oli noin kolme prosenttia ja kesä marraskuussa enää prosentin. Käänne näkyi erityisen selvästi tavaratalokaupassa (sis. pt-kaupan tavarataloissa ja hypermarketeissa), jossa liikevaihdon määrä kasvoi tammi toukokuussa kolme prosenttia ja kutistui hivenen kesä marraskuussa. Erikoiskaupan tiukka hintakilpailu näkyy hintojen laskuna: euromääräinen liikevaihto on kasvanut hitaammin kuin liikevaihdon määrä. Varsinkin kodintekniikassa hintakilpailun lisäksi hintatasoon vaikuttaa jatkuva tekninen kehitys. Tukkukaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi tammi marraskuussa viisi prosenttia, mikä johtui pitkälti raaka-aineiden, tuotantohyödykkeiden ja energian tukkuhintojen kasvusta. Samaan aikaan liikevaihdon määrä* kasvoi vain alle prosentin. Myös tukkukaupassa tapahtui käänne touko kesäkuussa: tammi toukokuussa liikevaihdon määrän kumuloituva vuosimuutos oli reilusti yli kolme prosenttia, kun kesä marraskuussa se kutistui yli prosentilla. Tieto- ja viestintätekniikan tukkukauppa kasvaa edelleen vahvasti. * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.
Kansainvälinen hintakilpailukyky on myös kaupan huolena: Kuluttajapalveluiden ja -tuotteiden hintaan kasaantuu moninkertainen verotus
Erikois- ja käyttötavarakaupan hintojen on katettava kaikki kustannukset, joita kaupalle syntyy koko hankinta- ja myyntiketjun aikana aina kiinteistö- ja hallintokuluihin asti. Suurin osa kaupan kustannuksista muodostuu kotimaassa, kun kauppa ostaa palveluja (esim. kiinteistö- ja hallintopalvelut, logistiikka-, markkinointi- ja mainonta- tai it-palvelut), tekee erilaisia tavarahankintoja tai palkkaa itse työntekijöitä. Arvonlisävero kohdistuukin ennen kaikkea kotimaassa tehtyyn työhön: täällä ostettuihin palveluihin ja teetettyyn työhön. Edes ns. tuontitavaroissa arvonlisävero ei kohdistu ulkomaiseen vaan kotimaiseen työhön. Pärjätäkseen kansainvälisessä hintakilpailussa erikois- ja käyttötavarakaupan on pystyttävä tehostamaan erilaisia palveluketjuja esimerkiksi automatisoimalla tai tekemällä yhteistyötä hankinnassa, logistiikassa, markkinoinnissa jne. Kaikkien kustannusten jälkeinen marginaali on varsinkin erikoiskaupan yritykselle niin pieni, ettei toiminnan tulevaan kehittämiseen tai kustannusten merkittävään nousuun ole juuri varaa. Hintarajoite kaupalle tulee kansainvälisestä kilpailusta, mutta kustannukset muodostuvat kotimaassa.
Hintakilpailu kansainvälisten toimijoiden kanssa on haastavaa Esimerkkinä Aasiassa valmistetun puseron hinnanmuodostus, arvonlisäverollinen myyntihinta 31 euroa 31 Osuus myyntihinnasta, % 6 3 6 6 10 7 3 19,4 % Arvonlisävero 9,7 % Marginaali, josta maksetaan osingot, yhteisöverot, toiminnan kehittäminen ja investoinnit 19,4 % Kaupan omat välittömät henkilöstökulut Suomessa: palkat ja palkkasidonnaiset työnantajamaksut 19,4 % Vähittäiskaupan muut kustannukset: vuokrat, sähköt, lämmitys, hallinto- ja huoltopalvelut, tietoliikenne, mainonta ja markkinointi, suunnittelu, erilaiset tarvikehankinnat yms. 32,3 % Hankintahinta vähittäiskaupalle 22,6 % Tukun/maahantuojan logistiikkapalvelut Suomessa: palkat, vuokrat, polttoaineet, katteet ym. kustannukset 9,7 % Vaatteen valmistus- ja logistiikkakustannukset Aasiassa: materiaalit, palkat, katteet jne. Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net / Sergio Palao / CATEDU
Arvonlisävero kohdistuu ennen kaikkea Suomessa tehtävään työhön Aasiassa valmistetun puseron hinnanmuodostus, yht. 31 euroa Aasiassa valmistetun, 31 euroa maksavan puseron arvonlisäveroton hinta on 25 euroa. Arvonlisäverottomasta hinnasta erilaisia vähittäiskaupan toimintaan ja hankintoihin liittyviä kustannuksia on 22 euroa (88 prosenttia). Näistä kustannuksista 86 prosenttia koituu kotimaasta. Arvonlisävero kohdistuu ennen kaikkea Suomesta tilattuihin palveluihin ja hankintoihin ja Suomessa tehtyyn työhön. 10% 10% 19% Kustannukset ulkomailla 61% Kustannukset Suomessa Yrityksen marginaali kustannusten jälkeen Arvonlisävero
Kotimaisten hankinta- ja palveluketjujen tehostaminen helpottaa hintakilpailua Esimerkkinä Puolassa valmistetun pesukoneen hinnanmuodostus, arvonlisäverollinen myyntihinta 496 euroa 496 Osuus myyntihinnasta, % 96 25 65 75 235 130 105 19,4 % Arvonlisävero 5,0 % Marginaali, josta maksetaan osingot, yhteisöverot, toiminnan kehittäminen ja investoinnit 13,1 % Kaupan omat välittömät henkilöstökulut Suomessa: palkat ja palkkasidonnaiset työnantajamaksut 15,1 % Vähittäiskaupan muut kustannukset: vuokrat, sähköt, lämmitys, hallinto- ja huoltopalvelut, tietoliikenne, mainonta ja markkinointi, suunnittelu, erilaiset tarvikehankinnat yms. 47,4 % Hankintahinta vähittäiskaupalle 26,2 % Tukun/maahantuojan logistiikkapalvelut Suomessa: palkat, vuokrat, polttoaineet, katteet ym. kustannukset 21,2 % Pesukoneen valmistus- ja logistiikkakustannukset Suomen ulkopuolella: materiaalit, osat, rahti, palkat, katteet jne. Kuva: Papunetin kuvapankki, papunet.net / Paxtoncrafts Charitable Trust
Arvonlisävero kohdistuu ennen kaikkea Suomessa tehtävään työhön Puolassa valmistetun pesukoneen hinnanmuodostus, yht. 496 euroa Puolassa valmistetun, 496 euroa maksavan pesukoneen arvonlisäveroton hinta on 400 euroa. Arvonlisäverottomasta hinnasta erilaisia vähittäiskaupan toimintaan ja hankintoihin liittyviä kustannuksia on 375 euroa (94 prosenttia). Näistä kustannuksista 72 prosenttia koituu kotimaasta. Arvonlisävero kohdistuu ennen kaikkea Suomesta tilattuihin palveluihin ja hankintoihin ja Suomessa tehtyyn työhön. 5% 19% 21% Kustannukset ulkomailla 54% Kustannukset Suomessa Yrityksen marginaali kustannusten jälkeen Arvonlisävero
Kauppa luo toiminnallaan kasvua koko yhteiskuntaan kauppa on kokoaan suurempi!
Kauppa luo talouskasvua sekä investoimalla että työllistämällä Suomessa. Lähes yhtä paljon talouden arvonlisää se luo ostamalla tavaroita ja palveluita muilta aloilta. Pärjätäkseen kilpailussa juuri tätä osaa kustannusketjussa Suomesta ostettavia ja verotettavia palveluja ja tavaroita moni kaupan yritys pyrkii nyt leikkaamaan. Kansainväliset ketjut, verkkokaupat tai digitaalisen kaupan alustat eivät useinkaan tee Suomessa liiketoimintaansa kehittävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tätä työtä tehdään usein pääkonttorien sijaintimaissa tai paikoissa, joihin keskitetään koko konsernia koskevaa strategista kehitystyötä. Muualla kehitetyt toimintatavat ja -järjestelmät otetaan sitten käyttöön ehkä hieman muokattuina myös Suomessa. Liiketoiminnan strateginen kehittäminen, suunnittelu ja toimintojen hallinta luovat enemmän arvonlisää kuin pelkkänä jakelukanavana toimiminen. Siksi on tärkeää, että Suomessa on myös kaupan yritysten pääkonttoreita ja suunnittelu- ja kehittämistoimintoja. Jos Suomessa ei ole riittävästi yliopistotasoista kaupan alan koulutusta ja tutkimusta, täällä ei myöskään ole riittävästi eniten arvonlisää luovia toimintoja.
Kauppa luo kasvua myös muille aloille kauppa on kokoaan suurempi Vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) jatkuvan toiminnan ja investointien kokonaisvaikutus arvonlisäykseen Välitön BKT-vaikutus Kokonaisvaikutus 8% 15% Ilman suomalaista vähittäis- ja tukkukauppaa bruttokansantuote olisi 15 prosenttia pienempi eli vuosien 2003 2004 tasolla. (Kiinteähintainen BKT, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.) HUOM! Kaupan vaikuttavuuslaskelmat eivät sisällä autokauppaa. Vaikuttavuuslaskelmat: KPMG 2017.
Ilman suomalaista vähittäis- ja tukkukauppaa monen alan tuottama arvonlisä romahtaisi Suomessa toimiva kauppa tuottaa muilta aloilta tekemillään tuote- ja palveluostoilla myös välillisesti arvonlisää. Kaupan jatkuvan toiminnan tuottaman välillisen arvonlisän jakautuminen toimialoittain Varsinkin pääkonttoritoiminnot ja erilaiset strategiset liiketoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja hankintoihin liittyvät kaupan toiminnot luovat kasvua kotimaassa myös muille aloille. Esimerkiksi ilman kaupan Suomesta ostamia palveluja logistiikka-alan tuottama arvonlisä romahtaisi 12 prosenttia. (Kiinteähintainen BKT, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.) 4% 6% 18% 16% 14% Kuljetus ja varastointi Kiinteistöala Teollisuus Hallinto- ja tukipalvelut Informaatio ja viestintä Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 9% 12% Julkinen hallinto 10% 11% Muut (pl. vähittäis- ja tukkukauppa) HUOM! Kaupan vaikuttavuuslaskelmat eivät sisällä autokauppaa. Vaikuttavuuslaskelmat: KPMG 2017.
Kauppa on kokoaan suurempi työllistäjä Vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) jatkuvan toiminnan ja investointien kokonaisvaikutus työllisyyteen Toimialan työllisyyden välitön osuus Kokonaisvaikutus 10% 17% Ilman suomalaista vähittäis- ja tukkukauppaa Suomessa olisi yli 400 000 työllistä nykyistä vähemmän. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.) HUOM! Kaupan vaikuttavuuslaskelmat eivät sisällä autokauppaa. Vaikuttavuuslaskelmat: KPMG 2017.
Suomalainen vähittäis- ja tukkukauppa tuo työllisyyttä myös muille aloille Muilta aloilta tekemillään tuote- ja palveluostoilla kauppa työllistää myös välillisesti. Kaupan jatkuvan toiminnan tuoman välillisen työllisyyden jakautuminen toimialoittain Hallinto- ja tukipalvelut Mitä enemmän kaupalla on strategisesti tärkeitä toimintoja Suomessa, sitä varmemmin se ostaa myös ulkopuolisia palveluja Suomesta. Esimerkiksi ilman kaupan Suomesta ostamia palveluja hallintoja tukipalveluiden työllisyys olisi 12 prosenttia pienempää. (Kiinteähintainen BKT, Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.) 4% 4% 4% 7% 19% 12% 12% 19% 19% HUOM! Kaupan vaikuttavuuslaskelmat eivät sisällä autokauppaa. Vaikuttavuuslaskelmat: KPMG 2017. Kuljetus ja varastointi Teollisuus Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Informaatio ja viestintä Julkinen hallinto Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemus Muut (pl. vähittäis- ja tukkukauppa)
Tässäkö se oli? Talouskasvu hidastuu ennen kuin kauppa ehtii kunnolla mukaan Kaupan liikevaihto ja työllisyys 2019 2020
Kaupan näkymät -taustaa Tänä vuonna talous kasvaa noin puolitoista prosenttia, ensi vuonna runsaan prosentin. Maailmantalouden ja euroalueen kasvu hidastuu, mikä vaikuttaa suoraan vientiin ja teollisuustuotantoon. Kun samaan aikaan rakennusinvestoinnit supistuvat, suomalaisen tukkukaupan kasvun edellytykset vaikeutuvat. Uudisrakentamisen hiipuessa korjausrakentaminen kasvaa. Korjausrakentamisen lisäksi tukkukauppaa auttaa teollisuuden ja varsinkin kemianteollisuuden uudet tilaukset. Raaka-aineiden ja öljyn hinnat laskivat loppuvuodesta 2018, mutta ne kääntyvät tänä vuonna taas nousuun ja aiheuttavat kustannus- ja hintapaineita myös kauppaan. Tänä vuonna inflaatio kiihtyy vain hieman ja pysyttelee alle puolentoista prosentin. Ensi vuonna inflaatio kiihtyy edelleen, mutta jää kuitenkin alle kahden prosentin. Työllisyys kasvaa edelleen, vaikkakin hitaammin kuin 2018. Inflaatiosta huolimatta reaaliansiot kasvavat tänä vuonna varsinkin palkkaliukumien kautta. Reaalinen palkkasumma ja ostovoima kasvavat koko taloudessa hivenen hitaammin kuin viime vuonna. Käytettävissä olevien tulojen kasvu ohjautuu vähittäiskauppaan vain osittain: Reilut puolet yksityisestä kulutuksesta on muuta kuin vähittäiskaupan tuotteita. Kun varsinkin asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat, ne syövät tilaa vähittäiskaupan kasvulta. Korkotaso alkaa nousta loppuvuodesta 2019, mutta maltillisesti. Varautuminen varsinkin asuntolainojen korkojen nousuun voi syödä kulutusaikomuksia ja kasvattaa säästämistä.
Kaupan näkymät -taustaa Ennusteessa ei ole tehty oletuksia muista kuin hallituksen ilmoittamista veropäätöksistä. Kuluvan vuoden ja lähivuosien kasvuun liittyy ennen kaikkea alasuuntaisia riskejä. Alasuuntaisia riskejä ovat mm. Brexit ja mahdolliset muut vastaavat poliittiset hankkeet Euroopassa, euroalueen pankkisektorin ongelmat, protektionistisen talouspolitiikan leviäminen ja vahvistuminen, korkojen mahdollinen nousu loppuvuodesta 2019 sekä kotitalouksien ja yritysten varautuminen siihen. Vanhenevan väestön aiheuttamat kulut sekä julkisen sektorin uudistukset, kuten sote, aiheuttavat paineita verotuksen kiristämiseen ja varsinkin kulutusverotukseen. Toteutuessaan tämä söisi ostovoimaa ja lisäisi kaupan kustannuksia.
Vähittäiskaupan kasvu hidastuu edelleen suurin osa* yksityisestä kulutuksesta on valunut muualle kuin vähittäiskauppaan Vähittäiskaupan liikevaihdon määräindeksi** 150 140 130 120 110 100 90 80 70 2000 2001 2002 2003 * Kuluttajahintaindeksin vuoden 2017 painorakenteen mukaan runsas 40 prosenttia yksityisestä kulutuksesta on vähittäiskaupan tuotteita. ** Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto. Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2020** Liikevaihto 2004 2005 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018** -24 % 2019** 2020** Liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna enää prosentin. Alasuuntaiset riskit ovat suuret, jos esim. työllisyys kääntyy laskuun.
Digitalisoituvan tukkukaupan kansainvälinen kilpailuympäristö kiristyy ja kasvu hidastuu Tukkukaupan liikevaihdon määräindeksi* 170 160 150 140 130 120 110 Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2020** Liikevaihto -32 % Liikevaihdon määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna puoli prosenttia. 100 90 80 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018** 2019** 2020** * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.
Suhdanne käänsi vähittäiskaupan laskevan työllisyystrendin hetkeksi Vähittäiskaupan työlliset*, 1 000 henkilöä * Palkansaajat, yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät yrittäjien perheenjäsenet 170 145 Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto Kotimainen ja ulkomainen kilpailu ja toimintojen tehostuminen näkyvät vähittäiskaupan laskevassa työllisyystrendissä. Vähittäiskaupan työllisten määrä kasvaa tänä vuonna vielä noin puoli prosenttia, mutta kasvu pysähtyy ensi vuonna. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018** 2019** 2020**
Toimintojen automatisointi, asiakkaiden kustannustehokkuus ja ulkomainen kilpailu näkyvät tukkukaupan työllisyydessä Tukkukaupan työlliset*, 1 000 henkilöä * Palkansaajat, yrittäjät ja yrityksessä työskentelevät yrittäjien perheenjäsenet 110 Tukkukaupan työllisten määrä kasvaa tänä vuonna prosentin ja pienenee ensi vuonna kaksi prosenttia. Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019** 2020**
Kaupan näkymät Vuosi 2017 jäi liikevaihdon määrän suhteen finanssikriisin jälkeiseksi ennätysvuodeksi niin vähittäiskuin tukkukaupassakin. Viime vuoden toukokuuhun asti liikevaihdon määrän kumulatiivinen vuosikasvu oli sekä vähittäis- että tukkukaupassa runsaat kolme prosenttia. Kesäkuusta lähtien kasvu hidastui tai kääntyi laskuun. Vähittäiskaupan liikevaihdon määrän keskimääräinen vuosikasvu 1995 2008 oli lähes viisi prosenttia. Kaupan liitto ennustaa kasvun olevan tänä vuonna noin puolitoista prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Vähittäiskaupan työllisyys kasvaa tänä vuonna puoli prosenttia, mutta kasvu pysähtyy ensi vuonna. Tukkukaupan liikevaihdon määrän keskimääräinen vuosikasvu 1995 2008 oli runsas neljä prosenttia. Tänä vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan noin prosentilla ja hidastuvan ensi vuonna puoleen prosenttiin. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat toimintojen tehostamisen jatkamista. Tänä vuonna tukkukaupan työllisyys kasvaa vielä prosentin, mutta kääntyy ensi vuonna kahden prosentin laskuun. Digitalisaatio ja automatisaatio synnyttävät uusia työtehtäviä myös kaupassa samalla, kun perinteiset suorittavat työtehtävät vähenevät. Perinteisten tehtävien, kuten esimerkiksi varastotyöntekijöiden, määrä on kuitenkin niin suuri, ettei uusien työtehtävien muodostuminen korvaa alalta poistuvia tehtäviä. Pitkän aikavälin trendinä kaupan työllisyys pienenee, mutta tehtävien rakenne muuttuu. Ennusteisiin liittyy suuri alasuuntainen riski.
Lisätietoja: pääekonomisti Kaupan liitto jaana.kurjenoja@kauppa.fi p. 040 820 5378