Kurinpidon prosessit Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015
Kurinpidon prosessit Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista sekä ohjeistus opiskeluasioiden toimikunnan toiminnasta 1. Johdanto... 4 2. Koulujen työrauhaan liittyvät säädökset... 5 Opettajan ja rehtorin oikeudet kiellettyjen aineiden ja esineiden tarkastamisessa... 5 Tarkastuksen kriteerien täyttyminen... 6 Tarkastajan sukupuoli ja opiskelijan toiveiden kunnioittaminen... 7 Tarkastustilanne... 7 Vastarinta tarkastustilanteessa ja voimakeinojen käyttäminen...8 Ilmoituskäytänteet...8 Opiskeluoikeuden epääminen enintään 3 päivän ajaksi...8 Esineiden ja aineiden luovuttaminen, säilyttäminen, hävittäminen ja kirjaaminen... 9 3. Kurinpito ja koulutuksen järjestäjän tehtävät... 9 Kurinpidolliset toimenpiteet: yhteenveto... 11 Yleiset periaatteet... 13 1. Esteellisyys kurinpitoprosessissa... 13 2. Ohjaustoimenpiteet kurinpidollisissa prosesseissa: Opiskelijan oikeus saada ohjausta... 14 3. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun... 16 Ei hallintopäätökselliset toimenpiteet... 16 1. Poistumismääräys opetustiloista... 16 2. Opetuksesta epääminen kolmeksi päiväksi... 17 Hallintopäätöksinä annettavat kurinpitotoimenpiteet... 19 1. Kirjallinen varoitus... 19 Kuuleminen... 19 Esityksen tekeminen rehtorille kirjallisesta varoituksesta... 20 Kirjallisen varoituksen antaminen... 21 Kirjallisen varoituksen tiedoksianto ja arkistointi... 22 2. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi... 22 Kuuleminen... 23
Esitys opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta... 24 Esityksen tekeminen Opiskeluasioiden toimikunnalle... 25 Opiskeluasioiden toimikunnan päätös... 26 Opiskeluasioiden toimikunnan päätöksen tiedoksianto ja arkistointi... 26 3. Asuntolasta erottaminen määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi... 27 Kuuleminen... 27 Esitys opiskelijan erottamisesta asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. 28 Esityksen tekeminen Opiskeluasioiden toimikunnalle... 30 Opiskeluasioiden toimikunnan päätös... 30 Opiskeluasioiden toimikunnan päätöksen tiedoksianto ja arkistointi... 31 Opiskeluoikeuden pidättäminen ja peruuttaminen ovat luonteeltaan turvaamistoimenpiteitä, ei kurinpitotoimenpide... 31 Valituksen tekeminen kurinpitoon liittyvistä hallintopäätöksistä... 36 4. Opiskeluasioiden toimikunta... 37 5. Menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten... 38
1. Johdanto Tämä on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ammattiopistojen ja aikuisopistojen suunni- telma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämän varmistamiseksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on laatinut pedagogisen strategian yhteydessä suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. PKKY myös valvoo suunnitelman noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on huomioitu opetushallituksen antamat määräykset kurinpitokeinoja koskevan suunnitelman laadinnasta (OPH määräys 92/011/2014). Tämän suunnitelman ohella näitä menettelytapoja avataan kuntayhtymän Opiskelijan hyvinvointisuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on hyväksytyt järjestystä koskevat toimintaohjeet, joilla edistetään oppilaitosten sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Toimintaohjeet sisältävät oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä, oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. (AKL 630/1998, 28 ja AAL 631/1998, 11 kohta 5). Tässä suunnitelmassa kuvataan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteiset menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt. Suunnitelmassa avataan myös koulurauhaan liittyvät säädökset ja niihin liittyvät menettelytavat. Suunnitelmassa käydään lävitse hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet kurinpitokeinoja käytettäessä. Siinä käsitellään myös yhteistyön muotoja eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa aina asiakohtaisesti. Viimeisessä osiossa avataan Opiskeluasioiden toimikunnan käytänteet sekä yhteiset menettelytavat suunnitelman seuraamisesta, arvioinnista ja tiedottamisesta. Suunnitelmaan on kirjattu kursiivilla lakia tarkentavat PKKY:n yhteiset toimintaohjeet.
2. Koulujen työrauhaan liittyvät säädökset Koulujen työrauhaan liittyvät säädökset pyrkivät lisäämään opiskelijoiden turvallisuutta ja työrauhaa oppilaitoksissa. Säädöksissä lisätään opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen sekä tehostetaan opettajien ja rehtoreiden mahdollisuuksia huolehtia myös ennaltaehkäisevästi tehtäviinsä kuuluvasta turvallisesta oppimisympäristöstä. Heille annetaan toimivalta tietyissä välttämättömissä tilanteissa tarkastaa opiskelijoiden tavaroita ja ottaa haltuun opiskelijoiden esineitä oppituntien rauhoittamiseksi ja turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön turvaamiseksi. Myös voimakeinoja voidaan käyttää perustellusta syystä. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1269/2013 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1270/2013 (samat pykälät koskevat aikuiskoulutusta) 1269/ 2013, 35 d, Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita 1269/ 2013, 35 e Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat 1269/ 2013, 35 f Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet 1269/ 2013, 35 g Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Opettajan ja rehtorin oikeudet kiellettyjen aineiden ja esineiden tarkastamisessa Opiskelija ei saa tuoda oppilaitokseen sellaista ainetta tai esinettä: - jonka hallussapito on laissa kielletty (esimerkiksi alkoholia), - joilla voidaan vahingoittaa toista kuten esimerkiksi teräaseet, - joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai
- joilla voidaan vahingoittaa toisen omaisuutta. - Alaikäisiltä ovat kiellettyjä lisäksi tupakkatuotteet. Tavaroiden tarkastaminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai vuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen ja toimintaan. Tarkastusoikeus rajoittuu ainoastaan opettajiin ja rehtoriin. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja ammatillisilla ohjaajilla tai muilla koulun henkilökuntaan kuuluvilla ei ole oikeutta tarkastaa opiskelijan omaisuutta. Tarkastuksia ei voi tehdä asuntolassa eikä asuntolaohjaajilla ole tarkastusoikeutta. Opettajalla ja rehtorilla on yhdessä tai erikseen tietyissä, rajatuissa tapauksissa oikeus tarkastaa opiskelijan omaisuus ja vaatteet koulupäivän aikana. Tarkastukseen voidaan päätyä ainoastaan silloin, kun on olemassa vaara, että kielletyllä omaisuudella voidaan vaarantaa omaa tai toisen terveyttä. Tarkastusoikeus koskee opiskelijan mukana olevia tavaroita mm. kasseja, penaaleja, lompakkoa sekä taskuja. Päällisin puolin voidaan tunnustella myös opiskelijan vaatteita. Tarkastusoikeus koskee myös opiskelijan hallinnassa olevia oppilaitoksen säilytystiloja, esimerkiksi kaappeja ja pulpetteja. Tarkastuksen kriteerien täyttyminen Tarkastuksen tulee pohjautua aina huolelliseen harkintaan. Siihen saa ryhtyä vain silloin, kun kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottaminen on välttämätöntä turvallisuuden varmistamiseksi. Poisotettavan aineen tai esineen on oltava sellainen, että sillä voidaan vaarantaa opiskelijan omaa tai toisen turvallisuutta. Peruste tarkastukseen täyttyy silloin, kun vaarallisesta aineesta tai esineestä on saatu näköhavainto tai jos asiasta on saatu luotettava tietoa muualta. Esimerkiksi toiselta opettajalta, henkilökunnalta tai opiskelijalta tullutta ilmoitusta voidaan pitää luotettavana. Esimerkiksi alkoholi voidaan tulkita vaaralliseksi aineeksi, jos opiskelija on selkeästi päihtynyt ja hän voisi olla vaaraksi itselleen tai toiselle. Tupakkatuotteita tarkastusoikeus ei koske. Tupakkatuotteiden luovuttamisen täytyy olla kehotukseen liittyvää ja täysin vapaaehtoista eikä erillistä tarkastusta opiskelijan laukkuihin tai taskuihin saa tehdä. Alaikäisen kohdalla tupakkatuotteista on ilmoitettava huoltajalle ja tuotteet luovutetaan huoltajalle. Tarkastusoikeus ei ulotu myöskään häiritsevän esineen tai aineen pois ottamiseen tai etsintään. Esimerkiksi opetusta häiritsevää kännykkää ei voi ottaa opiskelijalta pois. Tarkastuksia ei saa koskaan tehdä varmuuden vuoksi.
Tarkastus voidaan toteuttaa ainoastaan silloin, jos opiskelijaa on ensin useasti kehotettu luovuttamaan aine tai esine. Tarkastamiseen voidaan päätyä, jos opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy luovuttamasta omaisuuttaan tai hän ei muuten pysty luotettavasti osoittamaan, ettei hänellä ole vaarallisia esineitä. Tarkastajan sukupuoli ja opiskelijan toiveiden kunnioittaminen Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Mukana tulee lisäksi olla toinen täysiikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva henkilö. Jos opiskelija haluaa, että toinen henkilökuntaan kuuluva on muu kuin opettaja, esimerkiksi opiskeluhuollon edustaja, opiskelijan toivetta kunnioitetaan. Opiskelijan pyytämän henkilön tulee kuitenkin olla oppilaitoksessa ja saavutettavissa. Varsinaisen tarkastuksen tekee kuitenkin opettaja tai rehtori. Näistä määräyksistä voidaan poiketa, jos tarkastuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä ja kiireellistä turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastustilanne Ennen tarkastusta opettaja ja/tai rehtori pyrkii varmistumaan siitä, että toiset opiskelijat eivät näe tai kuule hienotunteisuussyistä asiasta. Ennen tarkastusta opiskelijalle on ilmoitettava tarkastuksen syy ja sen perustelu. Lisäksi on suositeltavaa olla yhteydessä huoltajaan jo ennen tarkastustoimenpidettä aina silloin kun se on mahdollista. Tarkastustilanteessa toimitaan hienotunteisesti ja rauhallisesti. Opiskelijaa kohdellaan kunnioittavasti ja hyökkäävyyttä vältetään. Opiskelijalla tulee antaa mahdollisuus selvittää esineen tai aineen hallussa pidon syy. Tarkastajalla ei ole oikeutta koskea vaatetuksen ja ihon väliselle alueelle edes silloin, kun esineen sijainnista on varma tieto. Vaatteiden päällisin puolin tunnustelu erogeenisten alueiden (bikinialueiden, uima-asu-alueiden) kohdalta on kielletty. Jos näiden alueiden tarkastaminen on välttämätöntä, kutsutaan paikalle poliisi. Tarkastus on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja kaikissa toimenpiteissä on oltava erityisen varovainen. Esimerkiksi teräase voi aiheuttaa vahinkoa sekä tarkastettavalle tai tarkastajille. Tarkastamisessa ei saa käyttää voimakeinoja tai käyttäytyä väkivaltaisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Vastarinta tarkastustilanteessa ja voimakeinojen käyttäminen Jos opiskelija koettaa vastustaa ja välttää omaisuuden pois ottamisen, tarkastaja voi käyttää voimakeinoja. Niitä käytetään vain, jos se on välttämätöntä. Esimerkiksi opiskelijan kiinnipitäminen on mahdollista. Opiskelijan lyöminen ja töniminen tai voimankäyttövälineiden käyttäminen ovat kiellettyä. Voimakeinojen käytön yhteydessä kenenkään turvallisuus ei saa vaarantua ja niiden on oltava oikeassa suhteessa opiskelijan ikään, tilanteen uhkaavuuteen ja vastarinnan vakavuuteen. Jos opettaja tai rehtori on joutunut ottamaan tavaran pois voimakeinoin, asiasta tulee antaa kirjallinen selvitys esimiehelle välittömästi tapahtuman jälkeen. Selvitys laaditaan ei-julkisena muistiona asianhal- lintaan kurinpitoasiana. Ilmoituskäytänteet Tarkastuksesta ilmoitetaan aina rehtorille/koulutusjohtajalle ja lisäksi sellaiselle opiskeluhuollon edustajalle, joka on tavoitettavissa. Alaikäisen kohdalla otetaan aina yhteys myös huoltajaan jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. Ennakkoon ilmoittaminen ei ole aina mahdollista, mutta pääsääntöisesti siihen pyritään. Tarkastuksen jälkeen harkitaan yhdessä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa, hyötyisikö opiskelija oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Joissakin tilanteissa opiskelija on hyvä ohjata esimerkiksi lastensuojelun, poliisin, päihde- tai mielenterveyspalveluiden asiakkaaksi. Opiskeluoikeuden epääminen enintään 3 päivän ajaksi Muiden opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen on tärkeää myös tarkastamistapahtuman jälkeen. Jos opiskelija on häirinnyt opetusta, käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhkaavasti, hänet voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevien oppituntien ajaksi. Lisäksi opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii. Eväämiseen voidaan päätyä myös, jos opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan väkivaltaisen, uhkaavan tai häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opiskeluoikeuden voi evätä opettaja ja rehtori joko yhdessä tai erikseen. Lisäksi alaikäisen huoltajalle ilmoitetaan opiskeluoikeuden eväämisestä.
PKKY:n toimintaohje: Opiskeluoikeuden epääminen ei ole hallintopäätös, mutta toimenpiteet kirjataan aina Wilmaan tuki- välilehdelle, toimenpiteet ja esitys kurinpitorangaistuksesta -kohtaan. Esineiden ja aineiden luovuttaminen, säilyttäminen, hävittäminen ja kirjaaminen Oppilaitoksessa päätetään tapauskohtaisesti, kuka vastaa yhteydenpidosta huoltajiin ja muihin yhteis- työtahoihin. Samalla päätetään, kuka vastaa tavaroiden säilyttämisestä, luovuttamisesta ja hävittämi- sestä ja kirjaamisesta. Ennen omaisuuden takaisin luovuttamista, se säilytetään huolellisesti. Haltuun otetut esineet/aineet säilytetään keskitetysti lukitussa kaapissa ja yhteisesti sovitussa paikassa. Takavarikoitu omaisuus luovutetaan työpäivän päätyttyä täysi-ikäiselle. Alaikäiseltä pois otetut esineet ja aineet luovutetaan huoltajalle, silloin kun arvioidaan, että niiden luovuttaminen opiskelijalle ei ole turvallista. Sekä haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan hävittää oppilaitoksessa. Hävittämisessä on mukana kaksi henkilökunnan edustajaa. Esineiden ja aineiden luovuttaminen sekä myös hävittäminen kirjataan Wilmaan. Poliisille luovutetaan sellaiset esineet/aineet, joiden hallussapitoon opiskelijalla tai huoltajilla ei ole oikeutta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet luovutetaan poliisille välittömästi. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen kirjataan Wilmaan tuki- välilehdelle toimenpiteet-kohtaan. 3. Kurinpito ja koulutuksen järjestäjän tehtävät Tämän suunnitelman tavoitteena on varmistaa kurinpidollisten toimenpiteiden oikeudenmukaisuus ja yhdenmukaisuus koko koulutuskuntayhtymässä. Kurinpitotoimenpiteitä käytettäessä on noudatettava hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita.
Hallintolain 6 :stä johdetut hallinnon oikeusperiaatteet ovat: yhdenvertaisuus eli tasapuolisuus, jonka mukaan opiskelijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Tasapuolisuuden keskeinen ajatus on vaatimus, että viranomaisen on normia tulkitessaan ja soveltaessaan kohdeltava samanlaisia tapauksia samalla tavoin mutta erilaisia tilanteita sen sijaan niiden eroavaisuudet huomioon ottaen. Tasapuolisuus sisältää myös kiellon asettaa ketään eriarvoiseen asemaan. Päätöksen teon johdonmukaisuuden mukaan samanlaisissa asioissa on yleensä noudatettava samanlaista menettelyä ja johdonmukaista ratkaisulinjaa. Periaate sisältää myös ajatuksen mielivallankiellosta. Johdonmukaisuus ei sinänsä estä ratkaisulinjan tai menettelykäytännön muuttamista, jos muuttamiseen on perusteltu syy. tarkoitussidonnaisuuden periaate eli velvollisuus käyttää viranomaisen toimivaltaa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin. Tarkoitussidonnaisuuden periaate edellyttää myös, ettei kurinpitokeinoja saa käyttää esimerkiksi kostamis- tai loukkaamistarkoituksessa. objektiviteettiperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. Hallintotoiminta ja päätöksenteko eivät saa perustua epäasiallisiin tai hallintotoiminnalle muuten vieraisiin perusteisiin. Objektiviteettiperiaatteen toteuttamiseksi esim. annetut päätökset tulee perustella ja hallintotoiminnassa tulee noudattaa esteellisyyssäännöksiä. suhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden. Periaate sisältää kolme peruselementtiä, joiden mukaan konkreettisen toimen suhteellisuutta arvioidaan. Toimien on oltava hallinnon kannalta asianmukaisia ja tehokkaita sekä sopivassa suhteessa perusteltuun tavoitteeseen tai päämäärään. Toiseksi toimien on oltava tarpeellisia ja välttämättömiä sen kohteen etuihin ja oikeuksien kannalta. Kolmanneksi periaate edellyttää toimien oikeasuhtaisuutta tavoitteisiin nähden. Oikeasuhteisuuden arvioinnissa oikeana mittana voidaan yleensä pitää kohtuullisuutta sekä velvollisuuden asettamisessa että etujen myöntämisessä. Esimerkiksi kurinpitotoimissa toimien ankaruus on määriteltävä kohtuullisessa suhteessa teon tai laiminlyönnin laatuaan ja moitittavuuteen. luottamuksensuojaperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Periaatteen mukaan vilpittömässä mielessä toimineen tai toimivan henkilön tulee perustelluin edellytyksin olla oikeus luottaa viranomaisen toimintaan. Periaatteen mukaan vilpittömällä mielellä olevalla opiskelijalla on oikeus luottaa siihen, että toiminnassa noudatetaan lakia, yleisiä oikeusperiaatteita, tehtyjä päätöksiä, lupauksi ja omaksuttuja tulkintalinjoja eikä taannehtivia päätöksiä tai toimenpiteitä tehdä. Kurinpitokeinojen käytön tulee siis perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että
tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Kurinpidolliset toimenpiteet: yhteenveto Koulutuksen järjestäjällä on käytössään seuraavat kurinpidolliset toimenpiteet. Ne jakautuvat kahteen pääluokkaan: hallintopäätökselliset ja ei-hallintopäätökselliset kurinpitotoimet. Taulukko 3. Yhteenveto kurinpitotoimien soveltamisesta, Sora-opas. Kurinpito- toimi KURINPITO Hallintopäätökset Kirjallinen varoitus Määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta tai asuntolasta Opiskeluoikeuden pidättäminen Ei hallintopäätös Poistumismääräys opetustiloista Opetuksesta epääminen enintään kolmeksi työpäiväksi Milloin? Opiskelija häiritsee opetusta. Opiskelija käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti. Opiskelija menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä. Opiskelija kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä. Opiskelija on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Opiskelijan teko tai laiminlyönti on vakava. Opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käyttäytymistä. Siihen asti, kunnes opiskelija suostuu opiskeluoikeuden peruuttamisprosessiin liittyviin terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin (vain SORAtutkinnoissa). Siihen asti, kunnes opiskelija suostuu toimittamaan rikostaustaotteen nähtäväksi tilanteissa, joissa opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisen parissa työskentelyä (vain tietyissä SO- RA-tutkinnoissa) Opiskelija häiritsee opetusta tai käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti. Opiskelija vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan uhkaavan ja väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi. Opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Kuka päättää? Kuuleminen Ilmoitus huoltajalle Kirjallinen päätös Muuta rehtori Teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen kirjallisen varoituksen antamista on varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjataan wilmaan kurinpitolehdelle. opiskeluasioiden toimikunta Teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja hankittava tarpeellinen selvitys. On varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. On kuultava alaikäisen opiskelijan huol tajaa. Kirjataan wilmaan kurinpitolehdelle. opiskeluasioiden toimikunta On varattava opiskelijalle mahdollisuus lausua mielipiteensä tutkimuksiin tai rikostaustaotteen esittämiseen velvoittavasta oppilaitoksen määräyksestä. On ilmoitettava alaikäisen opiskeli jan huoltajalle. Kirjataan wilmaan arkaluonteisin tietoihin. toimivalta rehtorilla, opettajalla tai harjoittelupaikan ohjaajalla yhdessä tai erikseen On ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. rehtori kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ole hallintopäätös, vaan toimenpiteet tulee kirjata wilmaan kurinpitolehdelle, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Perusteltu päätös tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen. Määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Määräaikainen erottaminen asuntolasta enintään opintojen loppuajaksi (voi olla enemmän kuin vuosi). Perusteltu päätös tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen Opiskelusta ei voida pidättää rikostutkinnan ajaksi. Perusteltu päätös tiedoksi opiskelijalle valitusosoituksineen. Opettajalla tai rehtorilla on oikeus poistaa häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija opetustilasta, ellei hän noudata poistumismääräystä. Jos opettaja tai rehtori joutuu turvautumaan voimakeinoihin, niistä on tehtävä kirjallinen selvitys omalle esimiehelle. On ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. ei ole hallintopäätös, vaan toimenpiteet tulee kirjata wilmaan kurinpitolehdelle, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Opettajalla tai rehtorilla on oikeus poistaa häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta, ellei hän noudata opiskelun epäämistä kolmeksi työpäiväksi. Jos opettaja tai rehtori joutuu turvautumaan voimakeinoihin, niistä on tehtävä kirjallinen selvitys omalle esimiehelle.
Yleiset periaatteet 1. Esteellisyys kurinpitoprosessissa Esteellisyyssäännökset ovat keskeisiä viranomaisen toiminnan puolueettomuuden ja objektiivisuuden turvaamisessa. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on jo ennakolta estää mm. se että asian käsittelyyn tai esitettäviin rangaistuksiin vaikuttaisi asiaa valmistelevan/päätökseen osallistuvan henkilön sukulaisuussuhde, taloudellinen sidonnaisuus tai muu oma intressi. Toisaalta esteellisyyssäännöksillä pyritään poistamaan mahdollinen intressiristiriita yleisen edun ja asian käsittelijän omien tai erityisten etujen välillä. Kolmanneksi säännösten tarkoituksena on estää epäasiallisten seikkojen ja asiaankuulumattomien näkökohtien vaikutus hallintoasioiden käsittelyssä. Esteellisyydestä säädetään hallintolain 27-30 :ssä. Esteellisyyden vaikutus: Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisena. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta. osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä, toimia toimielimen pöytäkirjanpitäjänä tai sihteerinä, osallistua päätöksen täytäntöönpanoon. Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikir- joitusta tai kopiointia.
Esteellisyysperusteet jotka voivat tulla sovellettavaksi opiskelijoiden asioita käsiteltäessä (hallintolaki 28 ): osallisuusjäävi (1 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen. Asianosaisella tarkoitetaan hallintolain 11 :n mukaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Asianosainen on esimerkiksi henkilö, jonka hakemusta, lupa-asiaa tai kurinpidollista tointa käsitellään. edustusjäävi (2 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. intressijäävi (3 kohta): Henkilö on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Läheisellä tarkoitetaan intressijäävin soveltamisessa kaikkein läheisimpiä eli perhepiiriin kuuluvia henkilöitä (perhepiiri). palvelussuhde ja toimeksiantosuhdejäävi (4 kohta): Henkilö on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. yleislausekkeen (7 kohta): Henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tähän kuuluvat mm. tilanteet joissa henkilö on opiskelijan tai hänen huoltajansa julkinen vihamies, henkilöiden kiinteä ystävyyssuhde tai liikekumppanuus. Läheisiä ovat viranhaltijan ja luottamushenkilön 1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso (perhepiiri eli erityisen läheiset henkilöt); 2. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso (setä, täti, eno); sekä 3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi. 2. Ohjaustoimenpiteet kurinpidollisissa prosesseissa: Opiskelijan oikeus saada ohjausta Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan jokaisella oppilaitoksen henkilökunnalla on velvollisuus antaa tukea ja ohjausta opiskelijalle (ei koske näyttötutkintoperustaista koulutusta). Etenkin ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Lisäksi henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelija tarvittaessa opiskeluhuollon palveluihin, joko yhteisöllisen (mm. opinto-ohjauksen, erityisopetuksen) tai yksilökohtaisen (kuraattorin, psykologin
tai opiskeluterveydenhuollon) palveluihin. Opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävä on arvioida opiskelijan tuen tarve ja järjestää tarvittavat tukipalvelut tarvittaessa yhteistyössä pedagogisen henkilöstön, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijalle on aina tarjottava opiskeluhuollon tukea ja palveluja kurinpidollisten prosessien yhteydessä. Ennen kurinpidollisten prosessien käynnistämistä on tarkistettava, onko opiskelijalle tarjottu lain edellyttämät tuki- ja ohjauspalvelut. Tämä on todennettava etenkin silloin, kun tarkastellaan opiskelijan opintoihin sitoutumattomuutta. Erityisen huolellisesti tämä on pohdittava niiden opiskelijoiden kohdalla, joille on laadittu henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijan hyvinvointisuunnitelma antaa tarkempia ohjeita tuen antamiseen. Annettu tuki on kuvattava lyhyesti myös kurinpitoesityksessä. Mahdollisuuksien mukaan opiskeluhuollon edustaja on läsnä opiskelijan tukena kuulemisessa. Kurinpitotointa esittävä henkilö ei pääsääntöisesti voi olla sama henkilö kuin opiskelijan tukena kurinpitoprosessissa oleva opiskelijahuollon edustaja. Jos opiskeluhuoltohenkilöstön jäsen on esittämässä kurinpitotoimea, on mahdollisuuksien mukaan tarjottava jonkun toisen opiskeluhuoltohenkilöstön jäsenen tukea opiskelijalle. Ohjaustoimenpiteet toimintaohjeiden rikkomisen yhteydessä: 1. Jos opiskelija vakavalla tavalla tai toistuvasti rikkoo toimintaohjeita, eikä muuta toimintaansa kehotuksista huolimatta, otetaan yhteys opiskelijan ryhmänohjaajaan ja OTR:ään/opiskeluhuoltoon. 2. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu tapahtuneesta ja sovitaan jatkotoimenpiteistä oppilaitoksessa sovitulla tavalla (ryhmänohjaaja/ opiskeluhuolto/ OTR/ oppilaitoksen johto). Ryhmänohjaajan on hyvä olla prosessissa mukana. Alaikäisen kohdalla ollaan yhteydessä myös huoltajaan. 3. Jos opiskelija jatkaa sääntöjen rikkomista em. toimenpiteistä huolimatta tai ei sitoudu tarjottuihin tukipalveluihin, otetaan käyttöön kurinpidon toimenpiteet. Ohjaustoimenpiteet sekä ohjaus opiskeluhuollon palveluihin on kirjattava wilmaan. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut ovat salassa pidettäviä ja sivulliselle annettava tiedonanto näiden palveluiden sisällöstä tulee perustua joko opiskelijan suostumukseen tai lakiin. Koulutuksen järjestämisestä vastaavilla on oikeus pyytää välttämättömiä tietoja opiskelijan
saamista yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluista opetuksen järjestämistä varten. Oppilaitoksen reh- tori tai opiskeluasioiden toimikunta voi siis pyytää opiskelijan saamista yksikohtaisen opiskeluhuollon palveluista välttämättömiä tietoja kurinpidollisten prosessien tarpeen arviointia varten. Tiedonantajan eli ko. opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluista vastuussa olevan kirjaa- jan tulee merkitä tämä tiedonantopyyntö perusteluineen sekä tieto annetuista tiedoista wilmaan tuki- välilehdelle Muistioihin, kohtaan Sivullisille annettu tieto. 3. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä on kurinpitosäädöksistä poistettu opiskelusta pidättämisen mahdollisuus rikostutkinnan ajaksi. Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä (AKL630/1998, 35 c ; AAL 631/1998, 11, kohta 18). Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa sa- masta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelijan saa kuitenkin erottaa määräajaksi oppilaitok- sesta tai erottaa määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi opiskelija-asuntolasta, jos se on perus- teltua opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella. Esimerkki: Asuntolassa asuva opiskelija on päihtyneenä ollessaan rikkonut asuntolan omaisuutta. - Omaisuuden rikkomisesta tehdään ilmoitus poliisille ja asia etenee vahingonkorvausasiana poliisitutkinnassa. Opiskelijalle voidaan kuitenkin esittää asuntolasta määräaikaista erottamista päihtymiseen vedoten (asuntolan omaisuuden rikkominen ja päihtyminen ovat eri asioita ja niiden kurinpidolliset prosessit etenevät omina erillisinä prosesseina). Ei hallintopäätökselliset toimenpiteet 1. Poistumismääräys opetustiloista Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. (AKL 630/1998, 35, 3 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 15)
Poistumismääräyksen opetustiloista voi antaa rehtori, opettaja ja harjoittelupaikan ohjaaja yhdessä tai erikseen. Myös osallistuminen työssäoppimiseen voidaan evätä edellä mainituista syistä. Silloin päätök- sen tekevät työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja yhdessä. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata edellä kuvattua poistumismääräystä (AKL 630/1998, 35 b, AAL 631/1998, 11, kohta 17). Opettaja ja rehtori voivat toimia näin myös, jos opiskelija on saanut tiedon opetuksen epäämisestä kolmeksi työpäiväksi, mutta opiskelija on edelleen oppilaitoksen alueella. Jos opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää opiskelijan poistamiseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia, kun otetaan opiskelijan ikä, tilanteen vakavuus ja vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarvio huomioon. Jos opettaja tai rehtori (tai molemmat yhdessä) joutuvat turvautumaan voimakeinojen käyttöön, heidän tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys esimiehelle (ks. toimintaohje alla). Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos opiskelija on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä kutsua poliisi. Poistumismääräyksestä on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Kuntayhtymän toimintatapa: Poistumismääräyksen antaneen opettajan/ rehtorin tulee kirjata antamansa määräys sekä alaikäisen huoltajalle tekemänsä ilmoitus opiskelijan kurinpitorangaistuksesta Wilmaan tuki-välilehdelle toi- menpiteet ja esitys kurinpitotoimesta -kohtaan, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Jos opettaja on joutunut turvautumaan voimakeinojen käyttöön, hänen tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys rehtorille välittömästi tapahtuman jälkeen. Jos rehtori (tai opettaja ja rehtori yhdessä) on joutunut turvautumaan voimakeinojen käyttöön, hänen tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys kuntayhtymän johtajalle välittömästi tapahtuman jälkeen. Selvitys tehdään asianhallintaan kurinpitoasioihin ei-julkisena muistiona. 2. Opetuksesta epääminen kolmeksi päiväksi Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häi-
ritsevän käyttäytymisen vuoksi. (AKL 630/1998, 35, 4 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 15) Opetuksesta epäämisen kolmeksi päiväksi voi antaa PKKY:ssä rehtori. Myös osallistuminen työssäoppi- miseen voidaan evätä edellä mainituista syistä. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata edellä kuvattua poistumismääräystä (AKL 630/1998, 35 b, AAL 631/1998, 11, kohta 17). Opettaja ja rehtori voivat toimia näin myös, jos opiskelija on saanut tiedon opetuksen epäämisestä kolmeksi työpäiväksi, mutta opiskelija on edelleen oppilaitoksen alueella. Jos opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää opiskelijan poistamiseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia, kun otetaan opiskelijan ikä, tilanteen vakavuus ja vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarvio huomioon. Jos opettaja tai rehtori (tai molemmat yhdessä) joutuvat turvautumaan voimakeinojen käyttöön, heidän tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys esimiehelle (ks. toimintaohje alla). Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos opiskelija on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä kutsua paikalle poliisi. Kurinpitotoimenpiteestä on alaikäisen kohdalla ilmoitettava hänen huoltajalleen. Kuntayhtymän toimintatapa: Rehtorin tulee kirjata opetuksesta epäämismääräys ja alaikäisen huoltajalle tekemänsä ilmoitus opis- kelijan kurinpitorangaistuksesta Wilmaan. Kirjaus tehdään tuki-välilehdelle toimenpiteet ja esitys kurinpitotoimesta -kohtaan, jotta toimenpide voidaan jälkikäteen todentaa. Jos opettaja on joutunut turvautumaan voimakeinojen käyttöön, hänen tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys rehtorille välittömästi tapahtuman jälkeen. Jos rehtori (tai opettaja ja rehtori yhdessä) on joutunut turvautumaan voimakeinojen käyttöön, hänen tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys kuntayhtymän johtajalle välittömästi tapahtuman jälkeen. Selvitys tehdään asianhallintaan kurinpitoasioihin ei-julkisena muistiona.
Hallintopäätöksinä annettavat kurinpitotoimenpiteet 1. Kirjallinen varoitus Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: - häiritsee opetusta; - käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; - menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä; - kieltäytyy 34 a :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka - on 34 a :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. (AKL 630/1998, 35, 1 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 15) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestystä koskevat toimintaohjeet antavat opiskelun esteettömän sujuvuuden sekä opiskeluyhteisön turvallisuuden ohella tarkempia määräyksiä asianmukaisesta käyttäytymisestä, oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen alueella. Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle, joka ei järjestystä koskevien toimintaohjeiden edellyttämällä tavalla esimerkiksi sitoudu opiskeluun toistuvista kehotuksista ja tarjotuista tukitoimenpiteistä. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua toimintaohjerikkomuksiin ja viedä asiaa eteenpäin. Kirjallisen varoituksen esittää työntekijä, joka on todennut teon tapahtuneeksi (ensisijaisesti) tai jonka tietoon tapahtunut (esimerkiksi tukihenkilöstön puolelta) on saatettu. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, ja opiskelijalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Varoitus tehdään asianhallinnan viranhaltijapäätöksenä (ks. ohje viranhaltijapäätöksistä.) Päätös lähetetään tiedoksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Kuuleminen Ennen kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai lai- minlyönti on yksilöitävä, ja opiskelijalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisen yhteydessä on huomioitava:
- Kuulemisesta vastaa kurinpidollisista prosesseista oppilaitoksessa vastaava viranhaltija, pääsääntöisesti rehtori tai hänen määräämänsä esimies. Opiskelijalle tulee tarjota opiskeluhuollon tukea kurinpitorangaistuksen yhteydessä, joko ennen kuulemista, kuulemisen aikana tai sen jälkeen. Opiskelijan halutessa opiskeluhuoltohenkilöstön edustaja on mukana kuulemisessa opiskelijan tukena. Tarvittaessa kuulemisessa voi olla läsnä myös muuta henkilöstöä, esimerkiksi toimenpiteen esittäjä. - Kutsu kuulemistilaisuuteen tulee lähettää todisteellisesti opiskelijalle esim. sähköpostilla, Wilmaviestillä tai kirjeellä. Kutsussa tulee olla tieto kuulemisajankohdasta, - paikasta ja siitä, mitä kuuleminen koskee sekä maininta siitä, että opiskelijalla on oikeus pyytää kuulemistilai- suuteen tuekseen opiskeluhuoltohenkilöstön edustaja. - Kurinpitotoimeen johtava teko on yksilöitävä: opiskelijalle on kerrottava, minkä rikkeen opiskelija on tehnyt ja millaista kurinpitorangaistusta esitetään. - Opiskelijalle on kerrottava kurinpidollisen toimenpiteen seuraamukset. - Kuulemistilaisuudessa opiskelijalle on annettava mahdollisuus esittää oma näkemys tapahtuneesta sekä kurinpidollisesta toimenpide-ehdotuksesta. Wilmaan, tuki-välilehdelle esitys kurinpidollisesta toimenpiteestä -sivulle kirjataan: kuulemistilaisuuteen osallistuvien nimitiedot, kuulemisen ajankohta, opiskelijan ja huoltajan kanta asiaan sekä muut mahdolliset asiat. Jos opiskelija/huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen, kurinpitoesitykseen kirjataan tieto kuulemiskutsun lähettämisestä ja siitä, ettei opiskelija tai huoltaja saapunut tilaisuuteen. Ehdotusta kurinpitotoimenpiteestä ei voida hyväksyä, jos kuulemiseen liittyvät tiedot ovat puutteelliset. Esityksen tekeminen rehtorille kirjallisesta varoituksesta Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Esitys kirjallisesta varoituksesta tehdään Wilmaan Tuki-välilehdelle toimenpiteet kenttään esitys kurin- pitorangaistuksesta -kohtaan. Kirjausten tekemisen jälkeen esitys tulostetaan ja toimitetaan allekirjoi- tettuna rehtorille. Rehtori tekee päätöksen kirjallisen varoituksen antamisesta.
Esityksen tulee sisältää o selostus tapahtumasta /toimintaohjerikkomuksesta mahdollisimman tarkasti ja yksilöidysti. Tapahtumien ja toimenpiteiden sisältö on kuvattava siten, että kokonaiskuva tapahtumista tulee selkeästi ilmi. o esitetty kurinpitotoimenpide ja sen perustelut. Tässä mm. viitataan niihin sääntöihin ja/tai lain kohtiin, joita opiskelija on rikkonut. o lyhyt kuvaus opiskelijalle annetuista tukitoimista. o edellä käsitellyt tiedot kuulemisesta. o tieto aiemmista samasta asiasta annetuista kirjallisista varoituksista ja määräaikaisista erottamispäätöksistä. o poissaolojen kokonaismäärä ja luvattomien poissaolojen määrä tulee kirjata esitykseen silloin, kun opiskelijalle esitetään kurinpitorangaistusta opiskeluun sitoutumattomuuden takia. Esityksestä on käytävä ilmi myös se, onko opiskelijalle tarjottu pedagogisia tai opiskeluhuollollisia tukitoimenpiteitä. Teon kuvaamisessa on huolehdittava siitä, että se ei sisällä arkaluonteista tietoa esimerkiksi viittauksia opiskelijan terveydentilaan, rikolliseen tekoon, sosiaalihuollon asiakkuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen, etniseen tai muuhun vakaumukselliseen taustaan. Kuvaukseen ei myöskään kirjoiteta muiden tapahtuneeseen osallistuneiden opiskelijoiden nimiä. Jos tapahtuneeseen liittyy arkaluonteista tietoa, joku henkilöstöstä, jolla on oikeus käsitellä arkaluonteista tietoa, kirjaa nämä tiedot sora arkaluonteista tietoa -sivulle. Tällöin tapahtumien kuvaus kenttään laitetaan maininta ks. arkaluonteiset tiedot. Esitys tulee kirjoittaa hyvällä ja asiallisella kielellä. Esitys on päätöksen liite, joka toimitetaan asianomai- sille päätöksen mukana ja arkistoidaan. Kirjallisen varoituksen antaminen Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Kurinpitorangaistuksista tulee antaa kirjallinen päätös ja 35 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. (AKL 630/1998, 35 a, 4. mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 16) Kirjallisen varoituksen opiskelijalle antaa rehtori. Ennen kirjallisen varoituksen antamista rehtorin on tarkistettava, että kuuleminen on suoritettu asianmukaisesti ja että opiskelijalle on tarjottu riittävästi opiskeluhuollon tukea ja ohjausta. Kirjallinen varoitus tehdään asianhallintaan viranhaltijapäätöksenä.
STP:llä on ohje opiskelijapäätösten teosta asianhallintaan. Päätöksen liitteeksi lisätään Wilmasta tulos- tettu kurinpitoesitys. Kirjallisen varoituksen tiedoksianto ja arkistointi Kirjallinen varoitus (sis. valitusosoituksen) luovutetaan henkilökohtaisesti opiskelijalle tai se lähetetään hänelle saantitodistuskirjeenä. Päätös lähetetään tiedoksi myös alaikäisen opiskelijan huoltajille tavallisena kirjeenä. Päätös kirjataan tiedoksi myös wilmaan. Allekirjoitettu päätös tai kopio päätöksestä ja saantitodistuskirjeen kuittiosa arkistoidaan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. 2. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. (AKL 630/1998, 35, 2 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 15). Määräaikaisesta erottamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin (PKKY:ssä Opiskeluasioiden toimikunta). (AKL 630/1998, 35 a, 1 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 16) Jos teko tai laiminlyönti on 1) vakava tai 2) jos opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi. Vakavia toimintaohjerikko- muksia, jotka eivät siis edellytä kirjallista varoitusta, ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä: - alkoholin käyttäminen/päihtymys asuntolassa tai oppilaitoksessa (erottamisaika pääsääntöisesti ensimmäisellä kerralla kaksi viikkoa), - yövieraat asuntolassa (pääsääntöisesti ensimmäisellä kerralla yksi viikko), - väkivaltainen (sis. henkinen ja fyysinen) käyttäytyminen (tapauskohtainen aika) ja - oppilaitoksen/asuntolan omaisuuden tahallinen rikkominen (tapauskohtainen aika). Enimmäisaika oppilaitoksesta erottamiselle on yksi vuosi. On huomattava, ettei pysyvä oppilaitoksesta erottaminen kurinpidollisena toimenpiteenä ole ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan mahdollista. Sulkuihin lisätyt rangaistusajat ovat ohjeellisia. Kurinpitorangaistuksen antaminen sisältää aina tapauskohtaista harkintaa.
Kuuleminen Ennen määräaikaista oppilaitoksesta erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laimin- lyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen oppilaitoksesta erottamista on kuultava alaikäisen huoltajaa. Kuulemisen yhteydessä on huomioitava: - Kuulemisesta vastaa kurinpidollisista prosesseista oppilaitoksessa vastaava viranhaltija, pääsääntöisesti rehtori tai hänen määräämänsä esimies. Opiskelijalle tulee tarjota opiskeluhuollon tukea kurinpitorangaistuksen yhteydessä, joko ennen kuulemista, kuulemisen aikana tai sen jälkeen. Opiskelijan halutessa opiskeluhuoltohenkilöstön edustaja on mukana kuulemisessa opiskelijan tukena. Tarvittaessa kuulemisessa voi olla läsnä myös muuta henkilöstöä, esimerkiksi toimenpiteen esittäjä. - Kutsu kuulemistilaisuuteen tulee lähettää todisteellisesti opiskelijalle ja alaikäisen huoltajalle esim. sähköpostilla, Wilma-viestillä tai kirjeellä. Kutsussa tulee olla tieto kuulemisajankohdasta, - paikasta ja siitä, mitä kuuleminen koskee sekä maininta siitä, että opiskelijalla on oikeus pyytää kuulemistilaisuuteen tuekseen opiskeluhuoltohenkilöstön edustaja. - Kurinpitotoimeen johtava teko on yksilöitävä: opiskelijalle ja alaikäisen kohdalla myös huoltajalle on kerrottava, minkä rikkeen opiskelija on tehnyt ja millaista kurinpitorangaistusta esitetään. - Opiskelijalle on kerrottava kurinpidollisen toimenpiteen seuraamukset (esimerkiksi riski opintososiaalisten etujen menetykseen). - Jos alaikäisen huoltaja ei pääse kuulemistilaisuuteen, niin häntä voidaan kuulla puhelimitse. - Kuulemistilaisuudessa opiskelijalle ja alaikäisen huoltajalle on annettava mahdollisuus esittää oma näkemys tapahtuneesta sekä kurinpidollisesta toimenpide-ehdotuksesta. Wilmaan, tuki-välilehdelle esitys kurinpidollisesta toimenpiteestä -sivulle kirjataan: kuulemistilaisuuteen osallistuvien nimitiedot, kuulemisen ajankohta, opiskelijan ja huoltajan kanta asiaan sekä muut mahdolliset asiat. Jos opiskelija/huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen, kurinpitoesitykseen kirjataan tieto kuulemiskutsun lähettämisestä ja siitä, ettei opiskelija tai huoltaja saapunut tilaisuuteen. Ehdotusta kurinpitotoimenpiteestä ei voida hyväksyä, jos kuulemiseen liittyvät tiedot ovat puutteelliset.
Esitys opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta: Esitys opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta tehdään Wilmaan Tuki-välilehdelle toimenpiteet kenttään esitys kurinpitorangaistuksesta -kohtaan. Esityksen kirjoittamisen jälkeen se tulostetaan ja toimitetaan rehtorille. Rehtori päättää, viekö hän asiaa eteenpäin eli tekeekö hän esityksen Opiskeluasioiden toimikunnalle. Esityksen tulee sisältää o selostus tapahtumasta /toimintaohjerikkomuksesta mahdollisimman tarkasti ja yksilöidysti. Tapahtumien ja toimenpiteiden sisältö on kuvattava siten, että kokonaiskuva tapahtumista tulee selkeästi ilmi. o esitetty kurinpitotoimenpide (erottamisaika ja -ajankohta) ja sen perustelut. Tässä mm. viitataan niihin sääntöihin ja/tai lain kohtiin, joita opiskelija on rikkonut. o lyhyt kuvaus opiskelijalle annetuista tukitoimista o edellä käsitellyt tiedot kuulemisesta. o tieto samaan asiaan liittyvistä aiemmista kurinpitotoimista mm. asiasta annetuista kirjallisista varoituksista ja määräaikaisista erottamispäätöksistä. o poissaolojen kokonaismäärä ja luvattomien poissaolojen määrä tulee kirjata esitykseen silloin, kun opiskelijalle esitetään kurinpitorangaistusta opiskeluun sitoutumattomuuden takia. Esityksestä on käytävä ilmi myös se, onko opiskelijalle tarjottu pedagogisia tai opiskeluhuollollisia tukitoimenpiteitä. Teon kuvaamisessa on huolehdittava siitä, että se ei sisällä arkaluonteista tietoa esimerkiksi viittauksia opiskelijan terveydentilaan, rikolliseen tekoon, sosiaalihuollon asiakkuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen, etniseen tai muuhun vakaumukselliseen taustaan. Kuvaukseen ei myöskään kirjoiteta muiden tapahtuneeseen osallistuneiden opiskelijoiden nimiä. Jos tapahtuneeseen liittyy arkaluonteista tietoa, joku henkilöstöstä, jolla on oikeus käsitellä arkaluonteista tietoa, kirjaa nämä tiedot sora arkaluonteista tietoa -sivulle. Tällöin tapahtumien kuvaus kenttään laitetaan maininta ks. arkaluonteiset tiedot. Esitys tulee kirjoittaa hyvällä ja asiallisella kielellä. Esitys on päätöksen liite, joka toimitetaan asianomai- sille päätöksen mukana ja arkistoidaan. Erottamisaika ja -ajankohta harkitaan aina tilannekohtaisesti. Erottamisesitystä tehdessä voidaan tukeutua vakiintuneeseen rangaistuskäytäntöön.
Opiskeluasioiden toimikunnan vakiintuneena rangaistuslinjana on, että ensimmäisellä kerralla erottamisaika on kaksi viikkoa ja rikkeen toistuessa pidempi. Esim. jos opiskelija ei kirjallisesta varoituksesta huolimatta sitoudu opiskeluun, voidaan hänelle rikkeen toistuessa esittää ensimmäisellä kerralla 2 viikon erottamista ja sen jälkeen pidempää ajanjaksoa. Jos esityksessä halutaan poiketa näistä ajallisista ohjeistuksista, tulee sille kirjata pitävät perustelut, ettei erottaminen aiheuta opiskelijalle kohtuutonta haittaa (esim. miten erottamisajankohta vaikuttaa opintojen/ työssäoppimisen edistymiseen). Esityksen tekeminen Opiskeluasioiden toimikunnalle Oppilaitoksen rehtori tekee Opiskeluasioiden toimikunnalle esityksen opiskelijan määräaikaisesta erot- tamisesta. Esityksen asianhallintaan kokousasiana valmistelee yleensä oppilaitoksen hallintosihtee- ri/johdon sihteeri. Kokousasian esittelytekstiin tulee kirjata hyvällä ja asiallisella kielellä: o opiskelijan nimi, oppilaitos ja ala mitä opiskelee. o tiivistetty selostus tapahtumasta /toimintaohjerikkomuksesta. Tapahtumien sisältö on kuvattava siten, että kokonaiskuva tapahtumista tulee selkeästi ilmi. o tieto aiemmista vastaavaan asiaan liittyvistä kurinpitotoimista mm. asiasta annetuista kirjallisista varoituksista ja määräaikaisista erottamispäätöksistä o peruste rangaistukselle mm. selostus siitä mitä sääntöjä, ohjeita tai lakia opiskelija on rikkonut ja mihin lainsäännökseen rangaistus perustuu. o lyhyt kuvaus opiskelijalle annetuista ohjaus- ja tukitoimista o tiedot kuulemisesta opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kuulemisesta. o rehtorin esitys esim. oppilaitoksesta erottamisaika ja -ajankohta. o lisätietojen antajana oppilaitoksen rehtori ja hänen yhteystiedot. Teon kuvaamisessa on huolehdittava siitä, että se ei sisällä arkaluonteista tietoa esimerkiksi viittauksia opiskelijan terveydentilaan, rikolliseen tekoon, sosiaalihuollon asiakkuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen, etniseen tai muuhun vakaumukselliseen taustaan. Kuvaukseen ei myöskään kirjoiteta muiden tapahtuneeseen osallistuneiden opiskelijoiden nimiä. Asianhallinnan kokousesityksen liitteeksi liitetään Wilmasta tulostettu ja allekirjoitettu esitys, annetut kirjalliset varoitukset. Jos opiskelija erotetaan toista kertaa, ei aikaisemman päätöksen liitteenä olleita kirjallisia varoituksia tarvitse liittää päätökseen.