Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ TAMPEREEN SEUDULLA

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ TAMPEREEN SEUDULLA Nykytilanneselvitys 5923-D2654 9.2.2010

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys I VHS 5923-D2654 9.2.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Hallinto ja organisaatiot... 1 3 Teknisten järjestelmien nykytilanne... 6 4 Ylikunnalliset tekniset järjestelyt... 8 4.1 Yleistä... 8 4.2 Kangasala... 8 4.2.1 Vedenhankinta ja jakelu... 8 4.2.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus... 8 4.3 Lempäälä... 8 4.3.1 Vedenhankinta ja jakelu... 8 4.3.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus... 9 4.4 Nokia... 9 4.4.1 Vedenhankinta ja jakelu... 9 4.4.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus... 9 4.5 Orivesi...10 4.5.1 Vedenhankinta ja jakelu...10 4.5.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus...10 4.6 Pirkkala...10 4.7 Tampere...10 4.7.1 Vedenhankinta ja jakelu...10 4.7.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus...11 4.8 Vesilahti...11 4.8.1 Vedenhankinta ja jakelu...11 4.8.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus...11 4.9 Ylöjärvi...11 4.9.1 Vedenhankinta ja jakelu...11 4.9.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus...12 5 Laitosten talouden selvittäminen...12 5.1 Talouden nykytila - laskentaperusteet...12 5.2 Talouden nykytila tulosten yhteenveto...12 5.3 Tulevien investointien vaikutus taksoihin...14 5.4 Laitosten arvonmääritykset...14 5.4.1 Kassaperusteinen tuottoarvo...14 5.4.2 Käyttöomaisuuden nykyarvo...16 6 Johtopäätökset...16 Liitteet Liite 1: Ylikunnalliset tekniset järjestelmät kartta Liite 2: Talousselvitys Liite 3: Omaisuusarviointi P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 1(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ TAMPEREEN SEUDULLA 1 Johdanto 2 Hallinto ja organisaatiot Nykytilanneselvitys on ensimmäinen osa työtä, jonka tarkoituksena on selvittää vesihuoltoyhteistyön kehittämistä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kunnissa eli Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella, Vesilahdessa ja Ylöjärvellä. Nykytilanneselvityksessä kartoitettiin laitoshaastatteluin ja -kyselyin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn myöhempiä vaiheita varten laadittiin myös laitosten arvonmääritykset. Laitoskäynnit toteutettiin maaliskuussa 2009. Laitoskäyntien tuloksia on täydennetty erillisin kyselyin huhti-kesäkuun aikana. Nykytilanneselvityksen aikana ohjausryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa. Osaraportti toimii lähtötietona työn seuraavia vaiheita varten. Vesihuoltolaitosten hallintoa ja organisaatiota selvitettiin kuntakäyntien aikana haastatteluin. Alla oleviin taulukoihin on koottu haastattelujen keskeiset tulokset. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 2(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Vesihuoltolaitos Henkilöstö Yhteistyö kunnan muun organisaation kanssa: Kangasalan Vesiliikelaitos Kunnan liikelaitos Vesilaitoksen henkilöstömäärä on 22, joista kolme on osaaikaista. Henkilöiden keskiikä on 48 vuotta. Kyselyn mukaan isäkoulutustarvetta vähäisessä määrin Kunta tekee vuosittain 0,5 1 htv suunnittelutyötä laskuttamatta ja 2 3 htv kunnallistekniikan rakennustöitä, jotka laskutetaan. Laitos tekee kunnan kanssa yhteistyötä päivystysjärjestelyissä Taksat ja sopimukset Vesi-liikelaitoksella on käytössä sekä liittymismaksu, perusmaksu että käyttömaksu. Liittymispaikka runkolinjassa Yksittäisiä erillissopimuksia erityisliittyjien kanssa Vesiosuuskunnat Kunta myöntää lainatakuita. Osuuskunnille oma liittymistaksa. Myynti osuuskunnille alle 2% kokonaisvolyymista Toiminta-alueen määrittäminen Toiminta-alueen vahvistaa kunnanhallitus. Nykyinen toiminta-alue on vuodelta 2001 ja se on menossa uuteen käsittelyyn. Liittymissopimukset Uudet liittymissopimukset ja toimitusehdot ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mallin mukaisia, mutta kaikkia vanhoja sopimuksia ei ole vielä päivitetty. Lempäälän kunnan vesilaitos Teknisen lautakunnan alainen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Vesihuoltolaitoksen henkilömäärä on 13 ja henkilöstön keski-ikä on 43 vuotta. Kyselyn mukaan lisäkoulutustarvetta vähäisessä määrin Kunta tekee vesihuoltolaitokselle suunnittelua noin yhden henkilötyövuoden verran. Toimistopalveluita ostetaan noin 1,5 htv:tä. Varallaolo hoidetaan yhteistyössä kunnan kiinteistönhoidon kanssa Uudisrakentamisessa kunta tekee noin 1 htv vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitoksella on käytössä liittymismaksu, perusmaksu ja käyttömaksu sekä vesi ja viemäriliittymissä että hulevesiliittymissä Liittymispaikka runkolinjassa Yksittäisiä erillissopimuksia erillisliittyjien kanssa Kunta maksaa avustusta 20 % investointikustannuksista ja tekee yleissuunnitelmat. Vesiosuuskunnilta peritään vain käyttömaksu. Vuonna 2008 osuuskunnille myytiin noin 12 000 m 3. Tekninen lautakunta hyväksyy toiminta-alueen. Vesiosuuskuntien toiminta-alueet on myös vahvistettu Kaikki liittymissopimukset ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mallin mukaisia P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 3(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Vesihuoltolaitos Henkilöstö Yhteistyö kunnan muun organisaation kanssa: Toiminta-alueen määrittäminen Nokian kaupungin vesihuoltolaitos Teknisen lautakunnan alainen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö. Vesihuoltolaitoksen henkilövahvuus on 26, joista yksi on osa-eläkkeellä. Henkilöstön keskiikä on 49 vuotta Kyselyn mukaan lisäkoulutustarvetta ei ole Vesihuoltolaitos ostaa kunnalta suunnittelua noin 1,5-2 htv, rakentamista noin 10 htv sekä saneeraukset, mittaukset, palkanlaskennan ja toimistotöitä ja varallaolon Vesihuoltolaitos huoltaa kaupungin kiinteistöjen erotinkaivot ja rasvanerottimet sekä tekee jossain määrin putkitöitä. Laitos tekee kunnan kanssa yhteistyötä päivystysjärjestelyissä Taksat ja sopimukset Vesihuoltolaitoksella on käytössä sekä liittymismaksu, perusmaksu (vain talousvesi) että käyttömaksu. Lisäksi on hulevesien liittymismaksu, mutta ei käyttömaksua. Liittymispaikka on runkolinjassa Yksittäisiä erillissopimuksia erillisliittyjien kanssa Vesiosuuskunnat Kunta avustaa osuuskuntia vesijohdon rakentamisessa n 20 30 % Vesiosuuskunnilta peritään liittymismaksu kerrosalan mukaan. Liittymismaksu peritään myös uusista osuuskunnan osakkaista. Käyttömaksu sama kuin toimintaalueella Osuuskunnille myydään noin 3 % tuotannosta Toiminta-alueen vahvistaa kaupunginhallitus (päivitys kevät 2010) Vesiosuuskuntien toiminta-alueet määritellään osittain kuluvan vuoden aikana. Liittymissopimukset Kaikki liittymissopimukset ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mallin mukaisia Orivesi Teknisen lautakunnan alainen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Vesihuoltolaitoksessa on 3,5 henkilöä Vesihuoltolaitos ostaa muilta yksiköiltä palkanlaskennan ja kirjanpidon sekä laskutuksen, yhteensä 0,8 htv. Kunnan työpanos vesihuoltolaitokselle suunnittelu- ja neuvontatehtävissä on noin 2 henkilötyökuukautta vuodessa. Kunnallistekniikan rakentamista ja peruskorjauksia yhteensä 2,7 henkilötyövuotta sekä 0,5 henkilötyövuotta työnjohtoa. Vesihuoltolaitoksella on käytössä sekä liittymismaksu, perusmaksu että käyttömaksu. Hulevesistä ei peritä maksuja Kunta ei avusta vesiosuuskuntia Kunnassa vain yksi vesiosuuskunta, jolle on rakennettu yhdysjohto valtion vesihuoltotyönä. Laitos laskuttaa vesiosuuskunnalle myymästään vedestä 60 % käyttömaksusta. Osuuskunnalle myydään noin 2 % kaikesta toimitetusta vedestä. Valtuusto vahvistaa toiminta-alueen. Toimintaalueen määrittely tarkastelun alla. Osuuskunnalta odotetaan tietoja toiminta-alueen määrittämiseksi. Uudet liittymissopimukset ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mallin mukaisia, mutta vanhat sopimukset eivät ole P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 4(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Vesihuoltolaitos Henkilöstö Yhteistyö kunnan muun organisaation kanssa: Tampereen Vesi Toiminta-alueen määrittäminen Tampereen kaupungin liikelaitos Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos Teknisen lautakunnan alainen laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Vesilaitoksen kokonaishenkilöstömäärä on 158, joista tuntipalkkaisia on 86 ja kuukausipalkkaisia 72. Henkilöiden keski-ikä on 50 vuotta. Omaa henkilökuntaa ei ole Verkostorakentamisessa käytetään kaupungin infra - tuotannon palveluita. Työkoneet ja pakettiautot vuokrataan kaupungin kautta samoin koneiden kunnossapitopalvelut. Tietotekniikkapalvelut ovat toimistojen osalta yhteiset kaupungin kanssa. Palkanlaskenta ja kirjanpito ostetaan kaupungilta samoin kiinteistöjen huolto. Osa vesihuollon suunnittelusta ostetaan kaupungin suunnittelupalveluilta. Vesihuollon uudisrakentaminen tehdään kunnallistekniikan yhteydessä kunnan toimesta ja verkostosaneeraukset tekee kunnallistekniikan vastuualue. Taksat ja sopimukset Vesihuoltolaitoksella on käytössä liittymismaksu, perusmaksu ja käyttömaksu. Huleveden johtamista ei laskuteta. Liittymispaikka on runkolinjassa. On sopimuksia eritysliittyjien kanssa Toiminta-alueen ulkopuolella on yksittäisiä liittyjiä. Liittymisehdot samat kuin toiminta-alueella. Tampereen Veden taksat ja sopimukset 1.9.2010 alkaen (jos jatkosopimus syntyy) Vesiosuuskunnat Vesiosuuskuntia ei avusteta Kullekin vesiosuuskunnalle yksi liittymispiste, josta peritään perus- ja käyttömaksu Kunta antaa investointiavustusta 15 % ja lainojen takauksen. Vesiosuuskunnat ovat Tampereen Veden asiakkaita Tampereen yhdyskuntalautakunta vahvistaa Toiminta-alueen vahvistaa kunnanhallitus ja samassa yhteydessä määritellään osuuskuntien toiminta-alueet. Määrittely tapahtuu keväällä 2010 Liittymissopimukset Sopimukset ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen mallin mukaisia Tampereen Vesi vastaa sopimuksista 1.9.2010 alkaen ostopalveluna (jos jatkosopimus syntyy). P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 5(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Vesihuoltolaitos Henkilöstö Yhteistyö kunnan muun organisaation kanssa: Vesilahti Teknisen toimen osasto, joka on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Ylöjärvi Teknisen toimen osasto, joka on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Aloittaa liikelaitoksena 1.1.2010 Omaa henkilökuntaa ei ole 12 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista. Keskiikä 53 vuotta Kyselyn mukaan lisäkoulutustarvetta Kahden henkilön palkasta 20 % vesihuoltolaitokselle. Osa teknisen johtajan työpanosta menee vesihuoltolaitoksen kustannuksiin. Varallaolo yhteistyössä kunnan kanssa. Kunta ei osta vesihuoltolaitokselta Kunnan ja vesihuoltolaitoksen yhteistyö on tarpeellinen Vesihuoltolaitos ostaa kaiken uudisrakentamisen ja kunnossapidon ulkopuolisilta Vesihuoltolaitos ostaa kunnallistekniikkaan liittyvän verkostosuunnittelun ja rakentamisen tekniseltä toimelta. Ostettava työmäärä on rakentamisessa 3-4 htv ja suunnittelussa vajaa htv. Varallaolo yhdistetään kaupungin muuhun varallaoloon Tilakeskus ostaa vesihuoltolaitoksen palveluita Kunnan yksiköiden välinen yhteistyö on päivittäistä ja välttämätöntä vesihuoltolaitokselle. Koettu tärkeäksi, että osaamista löytyy omasta organisaatiosta. Taksat ja sopimukset Vesihuoltolaitoksella ovat käytössä valtuuston vahvistamat liittymismaksu, käyttömaksu ja perusmaksu. Veden hinnassa on 70 % tukkuhintaa, joka maksetaan Lempäälälle. Lempäälän jätevesipuhdistamon kustannuksista maksetaan 14 %. Liittymispaikka on tontin rajalla Vesihuoltolaitoksella on käytössä sekä liittymismaksu, perusmaksu että käyttömaksu. Hulevesistä ei peritä maksuja. Liittymispaikka on tontin rajalla. Asiakas rakentaa kustannuksellaan liitosjohdon. Mittari on vesilaitoksen. Ei ole sopimuksia erityisliittyjien kanssa Vesiosuuskunnat Kunta avustaa 20 % investointikustannuksista. Kunta laatii yleissuunnitelmat Liittyminen maksutonta, mutta käyttö laskutetaan. Maksut ovat samat kuin vesilaitoksen asiakkailla Vesiosuuskuntia avustetaan liittymisehtojen mukaan. Avustus on 15 % sisäisen verkon rakentamiskustannuksista. Vesiosuuskunnille omat liittymisehdot, joiden mukaan vesiosuuskunnilla ei ole liittymismaksuja. Vesihuoltolaitoksen muututtua liikelaitokseksi, kunta avustaa vesiosuuskuntia. Toiminta-alueen määrittäminen Vesilaitoksen toimintaalue on työn alla. Tekninen lautakunta hyväksyy. Vesiosuuskuntien toiminta-alueet tulevat määriteltäväksi Kunnanhallitus määrittelee toiminta-alueen. Osuuskuntien toimintaaluemäärittelyt käsittelyssä syksyn 2009 aikana Liittymissopimukset Sopimukset VVY:n mallin mukaisia vain uusien liittyjien kanssa. Sopimukset ovat VVY:n mallin mukaisia. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 6(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 3 Teknisten järjestelmien nykytilanne Teknisten järjestelmien nykytilannetta kartoitettiin niinikään haastatteluin. Saatujen tietojen pohjalta laadittiin kuntakortit sekä talousveden hankinnalle ja jakelulle sekä viemäröinnille ja jätevesien puhdistukselle. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja muuta tietoa on koottu taulukoihin 2.1 ja 2.2. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys on kerännyt vuodesta 2006 noin 40 vesihuoltolaitokselta erilaisia tunnuslukuja. Kyseisen tunnuslukujärjestelmän mukaan laskuttamattoman veden osuus oli keskiarvon (n. 19 %) yläpuolella selvästi Lempäälässä (31 %). Keskiarvon tuntumassa olivat Tampere (20 %), Nokia (17 %) ja Orivesi (18 %). Muilla laitoksilla laskuttamattoman veden osuus oli selvästi maan keskiarvoa pienempi. Kun laskuttamaton vesi suhteutetaan verkostopituuteen keskiarvon (n. 2300 m 3 /vuosi/km) yläpuolella oli ainoastaan Tampere (noin 4900). Muut jäivät jonkin verran (Lempäälä ja Nokia) tai selvästi keskiarvon alapuolelle. Putkirikkojen suhteellisessa määrässä keskiarvon (n. 0,09 kpl/km) ylitti selvästi ainoastaan Nokia (0,20). Viemäriverkostossa vuotovesimäärän suhde kokonaisjätevesimäärään on keskiarvoa (n. 41 %) suurempi Orivedellä (65 %), Lempäälässä (50 %). Lähellä keskiarvoa vuotovesimäärä on Nokialla (46 %), Ylöjärvellä (45 %) ja Pirkkalassa (42 %) ja Tampereella (38 %). Kangasalan ja Vesilahden vuotovedet olivat keskiarvon alapuolella. Asutuksen liittymisaste (%) suoraan kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon ja verkostojen ominaispituus (m/as) noudattivat oletettua jakaumaa. Liittymisaste oli selvästi suurin Tampereella ja pienin Orivedellä ja Vesilahdessa heijastaen haja-asutuksen suhteellista osuutta kunnan kokonaisväestöstä. Tämä oli nähtävissä myös verkostojen ominaispituudessa. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 7(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Taulukko 2.1. Talousveden hankinta ja jakelu Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Vesimäärä m 3 /vrk 4900 3200 5300 1300 2500 49000 250 3900 Liittymisaste 94 % 90 % 92 % 62 % 86 % 96 % 50 % 83 % Verkostopituus m/asukas 11 11 8 32 8 4 28 11 Ominaisvedenkulutus l/as/vrk 181 124 157 173 133 195 107 161 Laskuttamaton vesi 9 % 31 % 17 % 18 % 11 % 20 % 8 % 8 % Laskuttamaton vesi m 3 /km/vuosi 583 1797 1403 444 835 4936 125 465 Vuotojen lukumäärä kpl/km/vuosi 0,06 0,07 0,20 0,04 0,07 0,05 0,07 0,01 Talousveden riittävyys tulevaisuudessa Normaaliolot Ei ongelmia Selvitettävä Selvitettävä Selvitettävä Selvitettävä Selvitettävä Selvitettävä Selvitettävä Taulukko 2.2. Viemäröinti ja jätevesien puhdistus Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Jätevesimäärä m 3 /vrk 6200 4900 9100 2600 3700 69100 350 5800 Liittymisaste 88 % 88 % 85 % 65 % 86 % 96 % 45 % 77 % JV-verkostopituus m/asukas 9 11 8 21 7 3 21 6 Vuotovesi 33 % 50 % 46 % 65 % 42 % 38 % 32 % 45 % Hulevesiverkosto/ Jätevesiverkosto 16 % 20 % 47 % 24 % 12 % 76 % 3 % 10 % Vastuu hulevesistä toiminta-alueella Putkitettu runkolinja Osin selkiintymätön Putkitettu runkolinja Putkitetut linjat Putkilinjat* Runkolinjat ja osa viivästysaltaista Katu vastaa Typenpoistovelvoite tulossa Ei velvoitetta 1.1.2010 1.1.2011** 1.1.2011 Ei koske 2013-2014? Ei koske Ei koske Jätevesien puhdistus v 2015 Tampere Lempäälä Tampere Nokia Orivesi Tampere Tampere Lempäälä * Vastuu siirtyy Pirkkalassa katu-yksikölle, jos Tampereen sopimusta jatketaan ** Määräajalle haettu jatkoaikaa Tampere Nokia P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 8(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 4 Ylikunnalliset tekniset järjestelyt 4.1 Yleistä 4.2 Kangasala 4.2.1 Vedenhankinta ja jakelu Ylikunnallisissa teknisissä järjestelmissä on pääpaino kunnan omistamien vesihuoltolaitosten välisessä yhteistyössä. Tarkastelussa on jätetty lähinnä maininnan asteelle tapaukset, joissa kunnan vesihuoltolaitos palvelee naapurikunnassa olevaa vesi(huolto)osuuskuntaa. Vedenjakelun ja viemäröinnin osalta yhteistyö on kuvattu liitteenä 1 olevassa kartassa. Karttaliite ei sisällä osuuskuntien kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kangasalan Vesi liikelaitoksen vedenhankinta perustuu omiin Kangasalla sijaitseviin vedenottamoihin. Tavase- hankkeen toteutumisen jälkeen Kangasalan Vesi ostaa talousveden osin Tavase Oy:ltä, mutta vastaa edelleen veden alkaloinnista, suojadesinfioinnista ja jakelusta. Kangasalan varaus Tavaselta on 4850 m 3 /vrk. Kangasalan Vedellä on kriisiajan vesiyhteys Tampereen vesijohtoverkostoon Liutussa ja Kiveliössä. Sopimus vesiyhteydestä on voimassa toistaiseksi ja niiden kautta voidaan tarvittaessa johtaa vettä Kangasalle korkeintaan noin 1200 m 3 /vrk. Lisäksi Kangasalan Sahalahdesta on kriisivesiyhteys Kuhmalahdelle. 4.2.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus 4.3 Lempäälä 4.3.1 Vedenhankinta ja jakelu Vanhan Kangasalan jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Tampereelle. Liitos Tampereen verkostoon on nykyisin Tampereen Vehmaisissa. Kangasalan Sahalahden jätevedet puhdistetaan vuoden 2010 loppuun omassa puhdistamossaan, mutta vuoden 2011 alusta myös Sahalahden esikäsitellyt jätevedet johdetaan Tampereen Veden verkostoon. Sahalahden jätevesien johtamiseksi rakennetaan parhaillaan uutta siirtoviemäriä Kangasalan Huutijärveltä Tampereen Ruskoon. Lempäälän vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pääosin muualta ostettavaan veteen. Lempäälän omin ottamoiden osuus on alle 40 % koko vesihuoltolaitoksen jakamasta talousvedestä. Lisäveden Lempäälä hankkii VaTo- ViLe-yhteistyön kautta Valkeakoskelta, jossa Lempäälän vesimäärävaraus on 2000 m 3 /vrk sekä ostamalla vettä Tampereen Vedeltä. Tampereen Veden verkoston liityntäpiste on Rajasillan pk-asemalla ja vettä voidaan maksimissaan johtaa 2400 m 3 /vrk. Lempäälä toimittaa kaiken Vesilahden tarvitseman talousveden sekä jonkun verran vettä myös Pirkkalaan, lähinnä alueen vesiosuuskuntien tarpeisiin. Lisäksi Lempäälästä on kriisivesiyhteys Akaan Viialaan. Valkeakosken Tyrynlahden käyttöhäiriötilanteessa lisävettä johdetaan Tampereelta ja Pirkkalasta Lempäälän vedenjakelujärjestelmän kautta muihin VaTo- ViLe:n osakaskuntiin. Lempäälän vedenjakelujärjestelmällä on siten merkittävä rooli vedenhankinnan turvaamisessa eteläisellä Pirkanmaalla. Merkitys seu- P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 9(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 raavan 10 vuoden kuluessa kasvaa, kun alueelle kaavaillut seudullista toimintavarmuutta lisäävät vedenjakelujärjestelmän investoinnit toteutuvat. Tavase- hankkeen toteutumisen jälkeen Lempäälä saa VaToViLe- yhteistyön kautta Tavase Oy:n tuottamaa talousvettä. Vuores-hankkeen toteutumisen myötä on alustavasti sovittu, että talousveden johtamisesta vastaa Tampereen Vesi myös Lempäälän alueella. Vuoreksen syöttövesijohdon rakentamisen jälkeen todennäköisesti myös muualle Lempäälään ostettavan veden määrä kasvaa nykyisestä tasosta. 4.3.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus 4.4 Nokia 4.4.1 Vedenhankinta ja jakelu Lempäälä puhdistaa pääosan jätevesistään ja Vesilahden jätevedet omassa jätevedenpuhdistamossaan. Osa Lempäälän Sääksjärven jätevesistä johdetaan puhdistettavaksi Tampereelle. Vuores-hankkeen toteutumisen myötä on alustavasti sovittu, että kaupunginosan viemäröinnistä myös Lempäälän alueella vastaa Tampereen Vesi. Lempäälän keskuspuhdistamolla käsiteltävät jätevedet voidaan kokonaisuudessaan johtaa myös Tampereelle. Viemärit johtamiseen ovat jo valmiina ja Lempäälän kunnalla on johtamisesta Tampereen kaupungin kanssa sopimus. Nokian vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pääosin omiin vedenottamoihin. Päävedenottamo sijaitsee Nokialla keskustan tutumassa. Nokialla on Hämeenkyrön kunnan kanssa yhteisomituksessa Miharin vedenottamo, mutta Nokian oma osuus Miharin vedestä ei riitä. Sen vuoksi Nokia käyttää Miharista myös osan Hämeenkyrön vesiosuudesta. Nokia myös ostaa ajoittain vettä Tampereelta liityntäpisteen ollessa Kalkussa. Tampereen ja Nokian rajalle on rakentumassa Kolmenkulman-Juhansuon teollisuusalue. Kyseisen alueen Nokian puoleiseen osaan voidaan kriisitilanteissa johtaa talousvettä Tampereen verkostosta. Vedenhankinnan turvaamiseksi Nokia on kaavaillut ostavansa lisävettä (noin 2000 m 3 /vrk) Hämeenkyröstä. Lisäveden johtaminen edellyttää uuden vesijohdon rakentamista Miharin ottamolle asti ja liittyy Hämeenkyrön kanssa vireillä olevaan jätevesiyhteistyöhön. 4.4.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus Nokia puhdistaa jätevetensä Kullaanvuoren ja Siuron puhdistamoilla. Tampereen ja Nokian rajalle on rakentumassa Kolmenkulman-Juhansuon teollisuusalue. Kyseisen alueen Nokian puoleiselta osalta osa Nokian alueen jätevesistä aiotaan johtaa Tampereelle. Nokia saneeraa ja laajentaa Kullaanvuoren puhdistamon. Kullaanvuoreen on tarkoitus johtaa noin viiden vuoden tähtäimellä myös Hämeenkyrön, Ylöjärven Viljakkalan ja Siuron puhdistamon jätevedet. Tällä hetkellä Nokia neuvottelee Kullaanvuoren jätevesien johtamisesta Georgia Pasificin puhdistamolle. Nokia onkin hakenut jatkoaikaa Kullaanvuoren saneerauksen ja laajennuksen toteuttamiselle. Voimassa olevan luvan mukaan puhdistamon pitäisi täyttää uudet lupaehdot vuoden 2011 alusta. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 10(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 4.5 Orivesi 4.5.1 Vedenhankinta ja jakelu Oriveden vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu omien vedenottamoiden käyttöön. Oriveden ja Juupajoen välillä on varavesiyhteys, jonka perusteella voidaan johtaa kriisitilanteessa kuntien välillä (sovittu kapasiteetti 500 m 3 /vrk). Juupajoen kolmen ottamon vesi voidaan käsitellä Oriveden Hirsilän ottamolla ennen verkostoon johtamista. Juupajoen kanssa on kaavailtu rakennettavaksi yhteinen vedenottamo ja siirtovesijohto viiden vuoden kuluessa. Orivesi toimittaa vettä Kangasalan puolelle Ponsan vesiosuuskuntaan. 4.5.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus 4.6 Pirkkala 4.7 Tampere 4.7.1 Vedenhankinta ja jakelu Oriveden alueella on yhteensä kolme jätevedenpuhdistamoa. Oriveden keskustaajaman jätevedet johdetaan Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle ja Hirsilän sekä Eräjärven taajamien jätevedet johdetaan omiin puhdistamoihin. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Juupajoen ja Kuhmalahden jätevedenpuhdistamoilta tuotavat lietteet. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle aiotaan johtaa jatkossa Hirsilän puhdistamon ja osa Juupajoen jätevesistä. Hirsilän jätevedenpuhdistamon alasajo on suunniteltu toteutettavaksi Juupajoen siirtoviemärihankkeen yhteydessä vuoden 2011 jälkeen. Tampereen Vesi on vastannut syyskuusta 2007 puhtaan talousveden toimittamisesta, veden jakelusta ja verkoston ylläpidosta, jätevesien johtamisesta Tampereen jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi, verkostojen ja laitosten kaukovalvonnasta sekä asiakaspalvelusta (mm. liittymissopimukset, vesilaskutus). Sopimuksen koeaika on käynnissä. Vuoden 2010 aikana sovitaan sopimuksen jatkamisesta 30 vuodeksi. Pirkkalan kunta vastaa verkostonsa uudisrakentamisesta eli kunnalla on päätäntävalta ja investointivastuu uusien kaavoitettavien alueiden vesihuollon rakentamisesta. Pirkkalan kunta sitoutuu jatkamaan oman verkostonsa saneeraamista nykyisessä laajuudessa vuosittain Tampereen Veden kanssa sovittavan ohjelman mukaan. Hulevesijärjestelmän rakentaminen ja kunnossapito jää edelleen Pirkkalan kunnan vastuulle. Pirkkalan kunnan ja Lempäälän kunnan välinen vedenostosopimus on jatkossa tarkoitus siirtää Tampereen Veden ja Lempäälän kunnan väliseksi sopimukseksi. Tampereen Veden vedenhankinta perustuu omiin pintavesilaitoksiin ja pohjavedenottamoihin. Pohjavedenottamoista kaksi sijaitsee Tampereen ulkopuolella Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä. Lisäksi Tampereen Vedellä on Ylöjärven kanssa sopimus, jonka perusteella Tampere sitoutuu ostamaan Ylöjärveltä pohjavesitilanteen salliessa Saurion ottamon pohjavettä vähintään n. 800 m 3 /vrk. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 11(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Tampereen Vesi vastaa myös Pirkkalan vedenhankinnasta ja jakelusta operointisopimuksen perusteella, myy vettä Lempäälän Sääksjärven alueelle ja Ylöjärven Siivikkalaan. Tampereelta on varavesiyhteydet Kangasalle Kiveliössä ja Liutussa, Nokialle Kalkussa ja Ylöjärvelle Saurion ottamon kautta. Tampereen Vesi toimittaa tulevaisuudessa talousvettä osalle Nokian ja Ylöjärven aluetta Kolmenkulman-Juhansuon teollisuusalueella. Nokia ostaa veden Tampereelta, mutta Ylöjärven osuus on tarkoitus liittää Tampereen Veden toiminta-alueeseen. Lisäksi Tampereen Veden on alustavasti sovittu liittävän toiminta-alueeseensa Lempäälän alueet Vuoreksessa. Vuoreksen syöttövesijohdon rakentamisen jälkeen todennäköisesti myös Lempäälään myytävän veden määrä nykyisestä tasosta kasvaa. Tavase- hankkeen toteutumisen jälkeen Tampereen Vesi ostaa osan talousvedestä Tavase Oy:ltä, mutta vastaa edelleen ostamansa tekopohjaveden alkaloinnista, suojadesinfioinnista ja jakelusta. Tampereen Ruskon laitoksen pintavedenkäsittelyn on tarkoitus jäädä Tavase kuntien varalaitokseksi kuntien välisin sopimuksin. 4.7.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus 4.8 Vesilahti 4.8.1 Vedenhankinta ja jakelu Tampere puhdistaa jätevetensä neljässä jätevedenpuhdistamossa, joista kaksi palvelee kaupunkialuetta ja kaksi pienpuhdistamoa Teiskoa. Tampereelle johdetaan myös Ylöjärven, vanhan Kangasalan ja Pirkkalan jätevedet sekä pieni osa Lempäälän jätevesistä. Tulevaisuudessa Tampereelle on tarkoitus johtaa myös Kangasalan Sahalahden jätevedet vuoden 2011 alusta. Asiasta on olemassa aiesopimus ja lopullista sopimusta viimeistellään. Vesilahden vesihuoltolaitos ostaa kaiken tarvittavan talousveden Lempäälästä. Liityntäpisteitä on kaksi (Lumiala ja Saarikunta). Lisäksi Vesilahdesta on kriisivesiyhteys Akaan Viialaan. Tavase- hankkeen toteutumisen jälkeen Vesilahti saa Lempäälän kautta Tavase Oy:n tuottamaa talousvettä. 4.8.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus 4.9 Ylöjärvi 4.9.1 Vedenhankinta ja jakelu Vesilahden jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Lempäälään. Liitos Lempäälän verkostoon on Lahdenkylässä. Ylöjärven vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu omiin pohjavedenottamoihin. Osalle Siivikkalaa vesi tulee Tampereelta sekä tulevaisuudessa Ylöjärven Kolmenkulman alueen vedenjakelusta vastaa Tampereen Vesi. Pohjavesitilanteen salliessa Ylöjärvellä on sopimuksen mukaan oikeus myydä Saurion ottamolta vettä Tampereelle n. 800 m 3 /vrk 2000 m 3 /vrk. Keskustaajaman verkostoon on mahdollista johtaa vettä Tampereen Pinsiön siirtolinjasta 150 m 3 /h (3600 m 3 /vrk) mahdollisessa kriisitilanteessa. Saurion ottamolta voidaan johtaa vettä Tampereelle keskimäärin 2000 m 3 /vrk. Hä- P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 12(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 meenkyröstä on mahdollisuus johtaa Viljakkalaan vettä kriisitilanteessa nykyisin järjestelyin noin 150 m 3 /vrk. 4.9.2 Viemäröinti ja jätevesien puhdistus Ylöjärven keskustaajaman jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Tampereelle Saurion, Vuorentaustan ja Pohtosillan jätevesipumppaamoiden kautta. Ylöjärven Viljakkalan jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Hämeenkyröön Litukan jätevesipumppaamon kautta. Ylöjärven Kurussa jätevedet johdetaan Kurun jätevedenpuhdistamolle. 5 Laitosten talouden selvittäminen 5.1 Talouden nykytila - laskentaperusteet Laitosten talouden nykytila on analysointi toimitetun tilinpäätösaineiston ja vuoden 2009 alun taksatietojen perusteella. Analysointi on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 2. Laitosten todellinen kustannuskattavuus on laskettu vuoden 2007 ja 2008 tilinpäätöstietojen perusteella (Nokian osalta vuosien 2005 ja 2006) vähentämällä laitosten liiketoiminnan tuotoista materiaali- ja henkilöstökulut, muut kulut, poistot, rahoituskulut sekä perus- tai jäännöspääomasta maksettu korvaus. Liiketoiminnan tuotot on saatu laskemalla yhteen liikevaihto, valmistus omaan käyttöön sekä liiketoiminnan muut tuotot. Laskelmissa ei ole huomioitu tuloina varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä eli tukia ja avustuksia kunnalta, rahoitustuottoja tai satunnaisia tuottoja. Myöskään tuloksenjärjestelyeriä kuten varauksia ja poistoja ei ole huomioitu. Rahoituskuluna yleensä ilmoitettava korvaus perus- tai jäännöspääomasta on esitetty selkeyden vuoksi erillisenä kulueränä. 5.2 Talouden nykytila tulosten yhteenveto Kaikilla tarkastelluilla laitoksilla on käytössä liittymismaksu. Kuudella laitoksella on käytössä veden ja jäteveden perusmaksut, jotka määräytyvät vedenkulutuksen tai mittarikoon mukaan. Pirkkalassa on käytössä pelkkä mittarimaksu ja Vesilahdessa perusmaksu on kaikille sama. Kaikilla laitoksilla on käytössä kulutusperusteinen käyttömaksu. Esimerkkikiinteistön liittymismaksut ovat koko maan keskiarvoa alhaisemmat Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä, joista halvin on Nokia. Perusmaksun osalta maan keskiarvoa edullisempia ovat Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi, joista halvin on Nokia. Veden ja jäteveden yhteenlasketun käyttömaksun osalta ainoastaan Tampere jää maan keskiarvon alapuolelle. Selvityksessä tarkasteltujen laitosten taloudelliset tunnusluvut on esitetty taulukossa 5.1. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 13(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Taulukko 5.1. Yhteenveto tarkasteltujen vesihuoltolaitosten taloudellisista tunnusluvuista v. 2008 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Käyttökate, % 35 49 49* 47 30 56 48 33 Omavaraisuusaste, % 57,5 66 50 55 79 91 70 82 Investointien tulorahoitus, % 32 64 55* 77 206 109 18 41 Korvaus perus/jäännöspääomalle, % 5 3 3 3 1,5 15 0 8 *Laskettu vuoden 2006 tiedoilla Lempäälän, Nokian, Oriveden, Tampereen ja Vesilahden laitoksilla käyttökateprosentti on maan keskitasoa (42 %) korkeampi, kun taas Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven laitoksilla se on keskitason alapuolella. Pirkkalan käyttökatetta laskee palveluiden osto (1,6 milj. euroa), sillä Pirkkala ostaa nykyisin vesihuollon operoinnin Tampereen Vedeltä. Oriveden ja Vesilahden laskennallisesti eriytettyjen laitosten omavaraisuusaste on alhaisempi kuin vastaavilla laitoksilla keskimäärin (92 %). Liikelaitoksista Kangasalan, Lempäälän ja Nokian vesihuoltolaitosten omavaraisuus on maan liikelaitosten keskiarvoa (77 %) alhaisempi, kun taas Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven laitoksilla se on keskiarvoa korkeampi. Investointien tulorahoitusosuudet ovat Tampereella ja Pirkkalassa varsin hyvät, Lempäälässä, Nokialla ja Orivedellä kohtalaiset ja Kangasalla ja Vesilahdella melko alhaiset. Investointien tulorahoitusosuudet kuitenkin vaihtelevat vuosittain ja yhden tilikauden perusteella on mahdotonta tehdä luotettavia johtopäätöksiä tulorahoituksen riittävyydestä investointien kattamiseen pitkällä aikavälillä. Korvaus peruspääomasta on Tampereella melko korkea, 15 % peruspääoman kirjanpitoarvosta, ja muissa vertailukunnissa kohtuullinen tai melko kohtuullinen, 0-8 %. Selvitykseen osallistuneiden laitosten todellinen kustannuskattavuus vuonna 2008 (paitsi Nokian osalta vuonna 2006) on esitetty yhteenvetona taulukossa 5.2. Laitosten yhteenlasketut liiketoiminnan tuotot olivat 68,7 milj. euroa, toimintamenot 39,3 milj. e, poistot 14,7 milj. e, rahoituskulut 0,3 milj. e ja korvaukset omistajan sijoittamalle pääomalle 12,1 milj. e. Laitosten yhteenlaskettu ylijäämä oli 2,9 milj. e. Pitkällä aikavälillä hyvin toimivan laitoksen tulee pystyä kattamaan liiketoiminnan tuloilla kaikki kulunsa ja tuottamaan ylijäämää, jota se ohjaa investoinneiksi taseeseen. Tässä mielessä tarkastelun hyvin toimivia ovat Nokian, Pirkkalan ja Tampereen laitokset, jotka ovat pystyneet toimimaan todella kustannuskattavasti eli tuottamaan positiivista ylijäämää katettuaan ensin toiminta-, pääoma- ja rahoituskulunsa sekä korvauksen peruspääomalle. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 14(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Taulukko 5.2. Yhteenveto tarkasteltujen vesihuoltolaitosten todellisesta kustannuskattavuudesta v. 2008 Euroa Kangasala Lempäälä Nokia* Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Liiketoim. Tuotot 4.596.014 2.751.906 5.052.062 1.232.858 2.535.402 48.387.504 305.384 3.848.339 Toimintamenot -3.118.712-1.451.450-2.581.957-647.870-1.778.310-26.963.435-158.203-2.632.190 Käyttökate 1.477.302 1.300.455 2.470.105 584.988 757.092 21.424.069 147.181 1.216.149 Poistot -1.392.964-1.294.061 1.871.126-536.235-499.495-7.900.284-232.691-976.910 Rahoituskulut -147.115-4.902-2.162-65.692-2.257-34 -250-45.584 Yli-/alij. ennen -62.776 1.491 596.817-16.939 255.340 13.523.750-85.760 193.655 omistajak. Omistajak. -233.567-294.307-435.190-100.662-73.524-10.500.000 0-472.532 YLI-/ALIJ. -296.344-292.816 161.627-117.601 181.816 3.023.750-85.760-278.877 * Laskettu v. 2006 luvuilla. Vesikriisin vuoksi vuodet 2007 2008 poikkeuksellisia Toiseksi parhaiten eli melko kustannuskattavasti ovat menestyneet Lempäälä ja Ylöjärvi, jotka ovat molempina vuosina pystyneet kattamaan asiakasmaksutuloillaan niin toiminta-, pääoma- kuin rahoituskulunsakin; Lempäälä tosin melko täpärästi. Näiltä laitoksilta ei kuitenkaan ainakaan tarkasteluvuosina kertynyt ylijäämää tulevia investointeja varten. Kolmanneksi parhaiten ovat suoriutuneet Kangasala ja Orivesi, jotka ovat kyenneet kattamaan vielä poistonsa mutta eivät enää rahoituskulujaan. Viimeiseksi sijoittuu Vesilahti, joka on kyennyt kattamaan ainoastaan toimintakulunsa. Kangasalan, Oriveden ja Vesilahden laitoksien ei voida enää sanoa toimineen kustannuskattavasti. 5.3 Tulevien investointien vaikutus taksoihin 5.4 Laitosten arvonmääritykset 5.4.1 Kassaperusteinen tuottoarvo Tulevaisuuden kustannuskehitystä on arvioitu laitosten ilmoittamien lähivuosien investointimäärien perusteella. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon yleistä kustannustason nousua, joka investointien lisäksi voi aiheuttaa taksojen korotuspainetta. Tulevaisuuden omista investoinneista aiheutuu maksujen nostopainetta kaikilla muilla paitsi Pirkkalan ja Vesilahden vesihuoltolaitoksella. Pirkkalan osalta maksujen nostopainetta eivät niinkään aiheuta laitoksen omat investoinnit, vaan Tampereen Veden mahdolliset taksakorotukset, jotka suoraan heijastuvat Pirkkalan vesihuoltolaitoksen kustannuksiin. Lempäälän investoinneilla voi olla vastaava vaikutus Vesilahden taksoihin. Tarkasteltavien vesihuoltolaitosten tuottoarvo on laskettu tilinpäätösperusteisesti. Tuottoarvoa laskiessa on ensin mallinnettu tulevia liikeylijäämiä (earnings before interest, EBI) vuosien 2007 ja 2008 tilinpäätösten liikeylijäämien keskiarvon perusteella. Niissä tapauksissa, joissa laitos on tuottanut molempina vuosina alijäämää, on tuottoarvo jätetty laskematta, koska siitä muodostuisi joka tapauksessa negatiivinen. Niissä tapauksissa, joissa yksi vuosista on ollut alijäämäinen, on laskelmissa käytetty vain toisen vuoden liikeylijäämää. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 15(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Ylijäämien on oletettu pysyvän reaalisesti samalla tasolla mutta nimellisesti kasvavan 2 % pitkän aikavälin inflaatioarvion mukaisesti. Diskonttokorkona on käytetty painotettua pääoman keskikustannusta (weighted average cost of capital, WACC), joka huomioi sekä oman että vieraan pääoman tuottovaatimuksen. Oman pääoman tuottovaatimuksena on käytetty kuntaomistajan perus- tai jäännöspääomasta maksettua korvausta. Vieraan pääoman tuottovaatimus on laskettu suoraan kunkin laitoksen maksamista lainakoroista. Jos laitoksella ei ole ollut tarkasteluajankohtana korollisia lainoja, on WACC asetettu yhtä suureksi kuin oman pääoman tuottovaatimus. Diskonttaamalla saadusta liikeylijäämien nykyarvosta on vielä vähennetty korolliset velat. Laskelmille on suoritettu diskonttokoron mukainen herkkyystarkastelu (WACC = 10 %, WACC = 5 % ja WACC = 3 %). Yhdenmukaisuuden vuoksi tuottoarvo on myös laskettu kaikille laitoksille yhteisellä oman pääoman tuottovaatimuksella, joka on vesihuoltolakiehdotuksen (HE 85/2000) perustelujen mukaisesti asetettu yhtä suureksi kuin valtion euromääräisen pitkäaikaisen lainanoton efektiivinen korkokustannus, jonka Valtiokonttori laskee kyseisen korkokustannuksen arvioinnin suorittamista edeltäneen varainhoitovuoden tietojen pohjalta. Vuoden 2009 laskelmissa käytettäväksi tarkoitettu korkokustannus on 4,4 %. Laitosten tuottoarvot WACC:n eri arvoilla sekä kaikille laitoksille yhteisellä pääoman tuottovaatimuksella laskettuna on koottu alla olevaan taulukkoon 5.3. Taulukko 5.3 Yhteenveto laitosten tuottoarvoista Tuottoarvot, milj. euroa WACC = laskettu WACC = 10 % WACC = 5 % WACC = 3 % OPO:n tuottov. = 4,4 % Kangasala 7,6 1,5 6,1 11,4 8,6 Lempäälä 8,4 2,4 5,0 8,4 5,7 Nokia 15,4 0,6 7,1 15,9 10,1 Orivesi -0,10-1,6-0,59 0,14-0,1 Pirkkala 26,7 3,9 8,0 13,5 9,2 Tampere 95,7 145,2 294,4 494,0 335,2 Vesilahti - - - - - 2,1 Ylöjärvi (sis. 9,5 22,8 12,3 19,6 33,8 Kuru) Yhteensä 166,0 161,5 339,6 577,1 389,4 Laitosten tilinpäätöstiedoista lasketuilla WACC:n arvoilla tuottoarvot vaihtelevat välillä (-0,1) 95,7 milj. euroa. Kun WACC on 10 %, vaihteluväli on (- 1,6) - 145,7 milj. e; kun WACC on 5 %, vaihteluväli on (-0,59) - 294,4 milj. e ja kun WACC on 3 %, vaihteluväli on 0,14-494,0 milj. e. Yhteisellä pääoman tuottovaatimuksella lasketut tuottoarvot vaihtelevat välillä ( 2,1) 335,2 milj. e. Laitosten yhteenlasketut tuottoarvot vaihtelevat välillä 161,5-577,1 milj. e. Huomionarvoista on, että joillakin laitoksilla (Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala ja Vesilahti) oman pääoman tuottovaatimus on alhaisempi kuin vieraan pääoman. Ilmiö on ristiriidassa taloudellisen toiminnan perusperiaatteiden kanssa, mutta selittyy vesihuoltopalvelun julkisomisteisuudella: päätehtävänä ei pidetä kuntaomistajan tuoton maksimointia vaan toimivan palvelun tarjoamista vedenkäyttäjille. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 16(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 5.4.2 Käyttöomaisuuden nykyarvo Tuottoarvon käyttäminen ns. käypänä arvona soveltuu parhaiten selkeästi kustannuskattaville laitoksille, joita tässä tarkastelluista laitoksista olivat ainoastaan Nokia, Pirkkala ja Tampere. Vesilahden vesi- ja viemärilaitokselle ei voitu laskea tuottoarvoa johtuen tarkasteluvuosien alijäämäisyydestä ja Oriveden vesihuoltolaitoksen tuottoarvokin muodostui kahdella kolmesta diskonttokorosta negatiiviseksi. Tästä johtuen jatkotarkasteluissa suositellaan käyttöomaisuuden nykyarvon käyttämistä käypänä arvona. Kassavirtaperusteinen tuottoarvolaskelma on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 2. Käyttöomaisuuden nykyarvo määritettiin vesihuolto-omaisuuteen tehtyjen vuosittaisten investointien perusteella, joiden perusteella laskettiin investointien jälleenhankinta-arvot. Laskentaperiaatteet on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Tulokset omaisuusryhmittäin on esitetty taulukossa 5.4 Taulukko 5.4 Vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden nykyarvot (1000 eur) Vesilaitos Viemärilaitos Laitokset Vesijohdot Yhteensä Laitokset Jv-viemärit Huleviemärit Yhteensä Kangasala 2 780 21 742 24 522 1 406 17 812 3 678 22 905 Lempäälä 2 294 12 733 15 027 4 004 13 442 5 104 22 550 Nokia 2 750 12 573 15 323 4 381 9 144 3 213 16 738 Orivesi 326 8 589 8 915 1 538 7 955 2 185 11 678 Pirkkala 56 6 833 6 889 215 7 217 2 078 9 510 Tampere 7 070 43 141 50 211 19 856 36 476 29 501 85 833 Vesilahti 40 2 992 3032 273 2 884 90 3 247 Ylöjärvi 1 189 17 167 18 356 438 10 053 vh ei vastaa 10491 6 Johtopäätökset Nykytilanneselvityksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat keskeiset johtopäätökset: Henkilöstön keski-ikä on laitoksilla 50-vuoden tuntumassa. Seuraavan 10 vuoden kuluessa noin kolmannes laitosten työvoimasta siirtyy eläkkeelle. Suurin muutos tapahtuu Ylöjärvellä, jossa eläkkeelle siirtynee seuraavan 10 vuoden kuluessa noin puolet vesihuoltolaitoksen henkilöstöstä. Tulevaisuuden suuri haaste kaikilla laitoksilla on saada ammattitaitoista työvoimaa poislähtevien tilalle. Tampereen Vedessä on yhteensä noin kaksi kertaa enemmän henkilöstöä kuin muissa vesihuoltolaitoksissa yhteensä. Suuren organisaation etuna on, että henkilöstö pystyy erikoistumaan tietyille osaamisalueille. Tämän perusteella on ollut mahdollista hankkia ja ylläpitää sellaista erityisosaamista, jota pienemmissä yksiköissä ei ole ollut (mm. veden laadun asiantuntijoita, käyttölaboratoriot, sähkö- ja automaatiohenkilöstö). Tämä erityisosaaminen on ollut rajoitetusti sopimuskumppaneiden käytössä. Kangasalan, Nokian, Lempäälän, Oriveden, Vesilahden ja Ylöjärven vesihuoltolaitokset tekevät päivystysjärjestelyissä yhteistyötä muun kuntaorganisaation kanssa. Tampereen Vesi hoitaa päivystyksen omalla henkilöstöllään. Pirkkalan operointisopimus kattaa myös päivystysjärjestelyt. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

FCG Planeko Oy Nykytilanneselvitys 17(17) VHT 5923-D2654 Jukka Meriluoto 9.2.2010 Kaikkien vesihuoltolaitosten taksarakenne on sama (liittymismaksu, perusmaksu ja käyttömaksu) talousvesi- ja jätevesihuollossa. Hulevesistä erillisiä maksuja perivät ainoastaan Lempäälä ja Nokia. Liittämispaikat vaihtelevat laitoksittain runkojohdon ja tontin rajan välillä. Erillissopimuksia erityisliittyjien (esim. teollisuus) kanssa on Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla ja Tampereella. Vesiosuuskuntien liittämisehdoissa vesihuoltolaitoksen verkostoon on eroavaisuuksia. Osassa on käytössä käyttömaksun lisäksi myös liittymismaksu. Orivesi antaa osuuskunnille alennusta käyttömaksusta. Kunnat (eivät vesihuoltolaitokset) saattavat lisäksi antaa erilaisia avustuksia osuuskunnille. VVY:n mallin mukaiset liittymissopimukset ja toimitusehdot ovat käytössä kaikilla, mutta Kangasalla, Orivedellä ja Vesilahdessa vain uusien liittyjien osalta. Ylöjärvellä vesihuoltolaitos ei vastaa hulevesitoiminnasta. Muissa kunnissa hulevesien suhteen vastuurajat ovat osin selkiintymättömät muun kaupunkiorganisaation kanssa. Vesijohtoverkoston kuntoa kuvaava vuotovesiprosentti on alueen vesihuoltolaitoksilla varsin hyvin hallinnassa Lempäälää lukuunottamatta, jossa vuotovesiprosentti on selvästi yli maan keskiarvon. Viemäriverkoston vuotavuus on sen sijaan maan keskiarvoa suurempi Lempäälässä, Orivedellä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Tulokset osoittavat, että kyseisillä laitoksilla on muita suurempi tarve lisätä verkostojen saneerausvolyymia. Verkostojen palvelutehokkuus (verkostopituus/liittynyt asukas) on tehokkain Tampereella. Kangasalla, Lempäälässä Nokialla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä tehokkuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Selvästi heikoin tehokkuus on Vesilahdessa ja Orivedellä. Verkostojen palvelutehokkuudella on selvä positiivinen korrelaatio laitoksen kannattavuuteen. Tampere on kannattavin, Orivesi ja Vesilahti toimivat alikatteisesti. Tulevat investoinnit aiheuttavat taksankorotuspainetta kaikissa vesihuoltolaitoksissa. Tuottoarvon käyttäminen ns. käypänä arvona soveltuu parhaiten selkeästi kustannuskattaville laitoksille, joita tässä tarkastelluista laitoksista olivat ainoastaan Nokia, Pirkkala ja Tampere. Tästä johtuen jatkotarkasteluissa suositellaan käyttöomaisuuden nykyarvon käyttämistä käypänä arvona. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Heikki Salonsaari Johtava konsultti, dipl.ins. Laatinut: Jukka Meriluoto Liiketoimintajohtaja, tekn.lis. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä_5923\d2654_vh_yhteistyo\c Suunnitelmat\Nykytilanneselvitys\raportti_ja_liitteet\Nykytilanneselvitys_290410.doc

YLIKUNNALLISET TEKNISET JÄRJESTELMÄT VERKOSTOYHTEYDET - NYKYTILANNE Ylöjärvi Juupajoki 220 m³/d 500 m³/d 3900 m³/d Tampere Orivesi Hämeenkyrö 40 m³/d 1800 m³/d Nokia 2700 m³/d 400 m³/d Pirkkala 900 m³/d 2300 m³/d 4850 m³/d Kangasala Kuhmalahti 170m³/d Lempäälä Vesilahti 400 m³/d 250 m³/d Akaa 1500 m³/d Valkeakoski Mukana seutuyhteistyöselvityksessä 100 m³/d 100 m³/d Jäteveden johtaminen, keskimääräinen virtaama Talousveden jatkuva johtaminen, keskimääräinen virtaama Kriisivesiyhteys