Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Samankaltaiset tiedostot
POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN

Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry

PUOLUSTUSVOIMAT VALTIOKALENTEREISSA ja

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Vaasan Kasarmi VAASAN KAUPUNKI KAUPUNKIKIERROKSET

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Jatkosodan loppuvaiheessa sotaan kyllästyminen ja sen tuoma mielipiteiden

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

SISÄLLYS.

ESIKUNTIEN, JOUKKO-OSASTOJEN JA LAITOSTEN LYHENTEIDEN SELITTEET

Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja

Ässä-rykmentti talvisodassa

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

Antti Tuuri, Talvisota

Suomen armeijan sotilasyksikköjen historiikkeja Suomen sodista

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

V A A S A N K A S A R M I A L U E

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Sotaa Pohjois-Vienassa

Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2011

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Alueinventointi. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Panssariprikaati

PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN

VAPAUSSODAN JA ITSENÄISYYDEN ETELÄ-POHJANMAAN PERINNEYHDISTYS RY

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

M PELTOLA Olli Puolustusvoimien logistiikkala 15:11,2 +0,0. M TUHKALAINEN Janne Kainuun prikaati 15:13,3 +2,1

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Retki Panssariprikaatiin

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA

Gangut - Rilax Riilahti Mikko Meronen, Forum Marinum

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

Sotilaslyhenteitä. bakteorologiset laboratoriot Björneborgs regemente (Porin rykmentti) Bromarvin lohko. Bj.Reg. divisioona divisioonan esikunta

Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvi- ja jatkosodassa

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Motinteosta mottimetsään

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Mikko Huhtamies MMikk

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Sivu 1 / 24. ON AIKA MUISTAA Salon seudun miehet ja naiset Suomea puolustamassa jatko- ja Lapinsodissa.

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Lataa Yksilövastuinen hoitotyö Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoito-osastolla - Aino- Liisa Jussila. Lataa

Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?

Vain virkapalveluksessa käytettäväksi. Suomalainen. Sotilaskäsikirja. Julaistu. Suomalaisen Sotilasjoukon toimesta. 3.

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

ASEKÄTKENTÄÄ LÄNSIRAJALLA VUOSINA Pekka Permi KUSTANTAJA PERMI'S TORNIO

Valtioneuvoston Selonteko 2008

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 3/2013

Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella

SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen

Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

Karjalan prikaatin KILPI

Ove Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia

Jalkaväenkenraali. Kenraaliluutnantti

Kiltauutiset 2 / 2012

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789

VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

sähköpostiosoite: KILLAN KUNNIAJÄSENET

Kiltauutiset 3 / 2010

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Rakennusten osoitetiedot hätäkeskustietojärjestelmässä

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Sata vuotta sitten - Tampereen taistelut

LUONNOS OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OI- KEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

11. VUOSIKERTA - MARRASKUU NlO 4 RANNIKON PUOLUSTAJA. TurRtR VaaRPsto HanRPsto

SUOMEN SOTA

Persoon ersoon llin llin en aja a ttelu p ä ä telm ien telm ien ja ja pä p ä ä töksen teossa töksen T tki t ja: Ura:

Suomen rannikkotykistön historia

Transkriptio:

Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen

Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen (30) Talvisota (14) Jatkosota (15) Hallinnollisia ym. yksiköitä (7)

Ruotsin vallan aika Korsholman linna 1300 1500 luvut Hallinnollinen linna, myös jonkin verran sotilaita Linna 1750-luvun kartassa Linna ÖFG-PMK:n viirissä

Pohjanmaan Lippukunnat (Fänikor) Kustaa Vaasan perustamat (1555 1618) Rykmentin esimuoto, 500 miestä Lisäksi nostoväki-järjestelmä, myös 500 miestä Suuri Venäjän sota 1555 1557 (Kustaa Vaasa sodan ajan Suomessa) Kuninkaallinen Pohjanmaan Rykmentti Kustaa II Aadolf uudisti sotalaitoksen 1626 1626 1809

Pohjanmaan rykmentin lippu

Vaasan Porvariskaarti 1619 1733 Kaupungin suojajoukot, 1 + 1 komppania Osallistui poikkeuksellisesti Napuen taisteluun 1714 Akvarelli lipusta (PM) Vasa Skyddskårs fana (ÖM)

Kiinalainen sotapäällikkö Sun Tzu teoksessa Sodankäynnin taito 600 e.a.a.

Vaasan Tykistö Wasa Artilleri 1710 1714 Perustettu Suurta Pohjan sotaa (mm. Napuen taistelu) ja seurannutta Isoa vihaa varten Vaasan Rykmentti Wasa Regemente 1808 09 Suomen sotaa varten perustettu

Suomen Suuriruhtinaskunta Venäläisiä joukkoja 1809 1817 Jalkaväkeä 300 400 miestä Keisarillinen 2. Vaasan Suomalainen Tarkk ampujapataljoona 1817 1830 Keisarillinen 2. Vaasan Ruotupohjainen Tarkk ampujapataljoona 1854 1863 Krimin sota synnytti tarpeen Venäläisiä joukkoja 1863 1881 Nikolain kirkko 1862, Kivikasarmi 1866

Suomen 3:s Vaasan Tarkk ampujapataljoona 1881 1901 Suomalaiskansallinen armeija, sekä upseerit että miehistö Joka läänissä oma joukko-osasto Vaasan kasarmialue rakennettiin tälle, ns. Vanhalle sotaväelle Perustui asevelvollisuuteen, joka 10. mies arvalla, valitsematta jääneet reserviläiskoulutukseen kolmena kesänä yhteensä 3 kk, mm. Laihian Hulmilla Venäläisiä joukkoja 1902 1918 Rakuunoita (kasakoita), merisotilaita

Suomen 3. Vaasan Tarkk ampujapataljoona

Itsenäinen Suomi Päämaja 19.1. 9.2.1918 Maaherran talossa (Mannerheim 19.1. 27.1.) Jääkäripataljoona 27 25. 26.2.1918

Alkuperäislippu (Sotamuseossa) Näköiskopio vuodelta 2013

Jääkäriprikaati (osittain) 1918 1934 Prikaatin esikunta Kaartin Jääkäripataljoona Gardesjägarbataljonen Ruotsinkielinen 1922 1934 JP 27:n perinteen vaalija (Jääkärilippu, Jääkärimarssi) Oma lippu 1923 (VR nauhoineen) Miinanheittäjäkomppania Tiedonanto-osasto 7. Erillinen konekiväärikomppania 1920 1928

Kenttätykistörykmentti 4 (KTR 4) 1934 1939 53. Raskas It. Patteri 1941 1944 Jääkäripataljoona 1 (JP 1) 1945 1957 (- 1964) Perustettu nimellä Polkupyöräpataljoona 1 1921 Terijoella, nimenmuutos JP 1:ksi 1936 JP 27:n perinteen vaalija (lipputangossa VR nauhoineen, kunniamarssina Jääkärimarssi)

Pohjanmaan Jääkäripataljoona 1957 1964 JP 1:n nimenmuutos 1957 Siirto Sodankylään 1964 (siirtomarssi pääosin polkupyörin) Sodankylässä nimi muuttui Lapin Jääkäripataljoonaksi, nykyisin osa Jääkäriprikaatia Jatkaa edelleen PP 1:n, JP 1:n ja Pohjanmaan Jääkäripataljoonan perinteitä (lippu, Jääkärimarssi)

PohJP:n Sodankylään muuton 45-vuotismuistomarssi polkupyörin

Vaasan Rannikkopatteristo 1964 1998 Perustettu Suomenlinnassa 1.12.1952 nimellä Ensimmäinen erillinen Rannikkotykistöpatteristo, 1957 nimeksi Vaasan Rannikkopatteristo Vaasaan 1964 Suomen ainoa moottoroitu rannikkotykistöyksikkö Lakkautettiin 1998, toiminnot siirrettiin Uudenmaan prikaatiin

Talvisotaa varten perustetut joukot Jalkaväkirykmentti 9 Infanteriregemente 9 1939 1940 Erillinen Pataljoona 20 Avdelta Bataljonen 20 1939 1940 III/KTR 8 1939 1940 Raskas Patteristo 1 Tunga Sektionen 1 1939 1940 Raskas Patteristo 2 Tunga Sektionen 2 1939 1940 Raskas Patteristo 3 Tunga Sektionen 3 1939 1940 Raskas Patteristo 4 Tunga Sektionen 4 1939 1940 Raskas Patteristo 5 Tunga Sektionen 5 1939 1940 Raskas Patteristo 6 Tunga Sektionen 6 1939 1940 Raskas Patteristo 7 Tunga Sektionen 7 1939 1940 3. Erillinen Raskas Patteri 3:e Avdelta Tunga Batteriet 1939 1940 Pohjanlahden Meripuolustus, Vaasan ja Oulun lohkot 1939 1940 Tykistön Koulutuskeskus 2 Artilleriskolningscentralen 2 1939 1940 Kaasusuojeluvarikko / Gasskyddsdepån 1939 1945

Jatkosotaa varten perustetut joukot Jalkaväkirykmentti 61 Infanteriregemente 61 1941 1944 Erillinen Pataljoona 1 Avdelta Bataljonen 1941 1944 Kevyt Patteristo 13 (Simolan Patteristo) 1941 1944 II/KTR 10 1941 1944 Raskas Patteristo 3 Tunga Sektionen 3 1941 1944 Raskas Patteristo 4 Tunga Sektionen 4 1941 1944 Raskas Patteristo 17 Tunga Sektionen 17 1941 1944 Raskas Patteristo 20 (Vuoriston Patteristo) 1941 1944 Järeä Patteristo 4 Grova Sektionen 4 1941 1944 10. Erillinen Järeä Patteri 10:e Avdelta Grova Batteriet 1941 1944 6. Rannikkoprikaati, Siipyy Tornio 1941 Pohjanlahden Rannikkopataljoona / Pohjanlahden Rannikkovartiosto 1942 1944 Tykistön Aliupseerikoulu 1942 1944 Täydennysmittauspatteristo 1943 1944 III/ Kenttätykistörykmentti 2 III/ Fältartilleriregementet 2 1944 1945

Hallinnollisia ym. yksiköitä Vaasan Sotilaspiirin Esikunta 1917 1992 Pohjanmaan/Vaasan Sotilasläänin Esikunta 1934 2009 Pohjanmaan aluetoimisto 2010 - Pohjanmaan Sotilassoittokunta 1953 2013 Suojeluskunnat 1917 1944 Lotta Svärd 1922 1944