Kone- ja laiteteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto
Kone- ja laiteteollisuus Toimialaraportti Erkki Jääskeläinen 7/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 7/2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö Hämeen TE-Keskus Julkaisuaika 19.11.2009 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kone- ja laiteteollisuus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 toimialan, kone- ja laiteteollisuus, tuotannon bruttoarvo oli 18,5 mrd euroa ja viennin arvo 9,4 mrd euroa joka on n. 60 % koko toimialan liikevaihdosta ja n. 14,5 % koko suomen viennistä. Aineelliset investoinnit olivat 2.040 milj. euroa ja tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit 3.500 milj. euroa. Vuonna 2007 kone- ja laiteteollisuudessa oli toimipaikkoja 3.951 kappaletta ja ala työllisti n. 63.000 henkilöä. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on vaikuttanut erityisesti kone- ja laiteteollisuuteen ja yritysten liikevaihto on laskenut vuoden 2008 huippulukemista n. 20 50 % riippuen yrityksistä ja markkinoista millä yritys toimii. Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa lomauttamalla sekä osin myös irtisanomalla työntekijöitään. Lähitulevaisuus on haasteellinen, koska taloudellisen nousun ennustetaan alkavan investointituotteiden osalta vasta vuonna 2011, ja silloinkin nousun ennustetaan olevan varsin maltillinen Kauko-Itä ja erityisesti Kiinan talouden kasvu tulee jatkossa vaikuttamaan alan yritysten liiketoimintoihin. Suomessa toimivat yritykset tulevat enenevässä määrin siirtämään tuotantoa halvan työvoiman maihin ja lähelle kasvavia markkinoita kuten elektroniikkateollisuus on tehnyt aiemmin. Tulevaisuudessa tuotteeksi ei riitä pelkkä kone tai laite, vaan tuotteisiin tullaan kehittämään erilaisia asiakasta hyödyntäviä palveluja ja ei-teknisiä innovaatioita. Yrityksistä muodostuu entistä enemmän kokonaisvaltaisten asiakasratkaisujen toimittajia. Tämä asettaa myös haasteita yrityksen nykyiselle henkilöstölle ja uuden henkilöstön rekrytoimiselle. Kone- ja laiteteollisuuden trendit lähivuosina ovat: - energiaystävällisyys - ympäristöystävällisyys - palvelujen kehittäminen osaksi tuotetta - kansainvälinen tuotanto - joustava asiakasvaatimukset huomioon ottava tuotanto TEM :n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Erkki Jääskeläinen, e-mail: erkki.jaaskelainen@tekes.fi, puh. 050 434 0186 Asiasanat koneiden valmistus, laitteiden valmistus, erikoiskoneet, voimansiirtokoneet, työstökoneet ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-300-0 Hinta - Kustantaja
4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimialan liikevaihto alatoimialoittain... 10 2.2 Toimialan yritykset ja työvoimarakenne... 11 2.2.1 Työvoiman kohtaantotilanne... 12 2.2.2 Toimialan ikärakenne... 13 2.2.3 Työvoiman poistuma... 14 2.2.4 Yritysten lukumäärä ja liikevaihto kokoluokittain... 15 2.3 Toimialan alueellinen jakautuminen... 15 2.4 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne... 17 2.5 Alan suurimmat yritykset... 18 2.6 Yrityskannan muutokset... 20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 21 3.1 Vienti... 21 3.2 Tuonti... 22 3.3 Globaali tilanne... 23 4 Yritysten taloudellinen tilanne... 24 4.1 Kustannusrakenne... 24 4.2 Kannattavuus ja taloudellinen asema... 25 5 Investoinnit ja teknologia... 27 5.1 Investoinnit... 27 5.2 Kansalliset teknologiaohjelmat... 28 5.2.1 Tekesin ohjelmat jotka koskettavat kone- ja laiteteollisuutta:... 28 5.2.2 Kone- ja laiteteollisuudelle tärkeät huippuosaamiskeskukset ja niiden ohjelmat ja painopistealat:... 29 5.3 Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamisprofiilit/laboratoriot/tiedekunnat kone- ja laiteteollisuuden kannalta... 31 5.4 Oppilaitosten ja teknologiakeskusten kehittämistarjonta ja osaamiskeskusohjelma... 32 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5
6 Toimialan keskeiset menestystekijät ja kehittämistarpeet... 35 6.1 Innovaatioiden ja teknologioiden strategiset valinnat... 35 6.1.1 Liiketoimintalähtöiset valinnat... 35 6.1.2 Teknologialähtöiset valinnat... 35 7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 37 7.1 Toimintaympäristön muutostekijöitä... 37 7.2 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 38 8 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 39 9 Julkinen rahoitus ja tuki... 40 9.1 TE-keskusten rahoitus... 40 9.2 Tekesin rahoitus... 40 9.3 Finnveran rahoitus... 41 10 Lähteet... 42 11 Liitteet... 43 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan pää toimialaa:elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kone- ja laite teollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimialaraportin lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Kone- ja laiteteollisuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden toimialoista, jossa ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeää alan toimijoille. Raportissa käsitellään toimialan tulevaisuuden näkymiä, kehittämistarpeita, rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä ja taloudellista tilaa. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri toimijoiden tarpeita. Raportin julkaisu sattuu ajankohtaan jolloin alalla on vallinnut jo noin vuoden maailmantaloudellinen taloudellinen taantuma, jota voi syvyydeltään verrata 1930-luvun lamaan. Taantuma on vaikuttanut vientipainotteiseen toimialaan erityisesti ja toimialan yritysten on täytynyt käynnistää erilaisia sopeutumiskeinoja aikana tilauskannan vähenemisen myötä. Tällä hetkellä näyttää että taantuma olisi hellittämässä mutta investointipuolen lama jatkuisi vielä 2010 loppupuolelle asti. Taloudellisen nousun ennustetaan olevan maltillista ja vuoden 2008 huipputason liikevaihtolukemiin voitaisiin päästä aikaisintaan viiden- kuuden vuoden kuluttua. Kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Lahdessa marraskuussa 2009 Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö e-mail: erkki.jaaskelainen@te-keskus.fi TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7
1 Toimialan määrittely ja sisältö Kone- ja laiteteollisuuden liikevaihto oli 17,2 mrd. euroa vuonna 2007 ja toimialan liikevaihto oli kasvanut vuodesta 2003 asti tasaisesti n. 10 % vuosivauhtia. Ennakkotietojen mukaan toimialan tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 n. 18,5 mrd euroa. Alkuvuoden 2008 huippulukemista toimialan liikevaihto on supistunut tällä hetkellä keskimäärin n. 25 %. Toimiala työllisti v. 2007 yli 63 000 henkilöä. Työntekijöiden määrä oli kasvanut vuodesta 2004 asti tasaisesti n. 3 % vuosivauhtia. Kone- ja laitetoimittajista monet ovat globaaleja toimijoita ja viennin merkitys alalle on suuri. Alan viennin arvo oli v. 2007 yli 60 % liikevaihdosta ja todennäköisesti vuoden 2008 alkupuoliskolla vieläkin suurempi. Kone- ja laiteteollisuuden viennin arvo oli n. 15% koko suomen viennistä v. 2008. Kone- ja laiteteollisuuteen kuuluu tilastokeskuksen (TOL 2002) mukaisesti toimiala TOL 29 joka jakautuu seuraavasti: 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2911 Moottorien ja turbiinien valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2912 Pumppujen ja kompressorien valmistus 2913 Hanojen ja venttiilien valmistus 2914 Laakerien, hammaspyörien ja muiden voimansiirtolaitteiden osien valmistus 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 2921 Teollisuusuunien ja tulipesänpolttimien valmistus 2922 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 2923 Jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, muiden kuin kotitaloudessa käytettävien 2924 Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 2931 Maataloustraktorien valmistus 2932 Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 2941 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus 2942 Muiden metallin työstökoneiden valmistus 2943 Muualle luokittelemattomien muiden työstökoneiden valmistus 295 Muu Erikoiskoneiden valmistus 2951 Metallin jalostuskoneiden valmistus 2952 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 2953 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus 2954 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus 2955 Massa- ja paperikoneiden valmistus 2956 Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus 296 Aseiden ja ammusten valmistus 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus 2971 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 2972 Ei sähköisten kodinkoneiden valmistus 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Kuva 1. Kone- ja laiteteollisuuden liikevaihdon kehitys alatoimialoittain v. 2002 2007 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 291 Voimakoneiden valm. pl. lentokoneiden, ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 295 Muu erikoiskoneiden valmistus Maailmantaloudessa oli poikkeuksellisen nopea talouden nousukausi vuosina 2004 2008. Talouskasvun myötä valmistavat yritykset sekä maatatustuottajat investoivat uusiin koneisiin ja laitteisiin. Suomalainen kone- ja laiteteollisuus valmistaa investointiluonteisia tuotteita ja ala on pystynyt hyödyntämään lisääntyneen kysynnän kasvattamalla merkittävästi liikevaihtoaan ko. ajankohtana. Tämä taas kielii suomalaisten yritysten hyvästä kilpailukyvystä maailmalla. Kuvasta puuttuu pienimmät alatoimialat eli TOL 296 ja TOL 297. Näiden alatoimialojen liikevaihto oli vuonna 2007: Aseiden ja ammusten valmistus (TOL 296) 311.680, kasvua vuodesta 2002 oli 55 % Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus (TOL 297) 211.499, kasvua vuodesta 2002 oli 10 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan liikevaihto alatoimialoittain Suurimmat alatoimialat vuoden 2007 liikevaihdolla mitattuna suuruusjärjestyksessä olivat: TOL 2922 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus TOL 2955 Massa ja paperikoneiden valmistus TOL 2911 Moottoreiden ja turbiinien valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit TOL 2952 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus TOL 2932 Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Lähes kaikilla alatoimialoilla on ollut tasaista liikevaihdon kasvua koko tarkastelujakson aikana. Vuoden 2008 tietoja ei vielä ole saatavalla alatoimialoittain mutta todennäköistä on että kasvu on jatkunut vielä 2008 mutta vuoden 2009 luvut tulevat olemaan taantumasta johtuen huomattavasti alhaisemmat kaikilla alatoimialoilla. Suurin liikevaihdon kasvu on tapahtunut tarkasteluajankohtana kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksessa (TOL 2952) eli kasvuprosentti oli 107 %. Maailmalla tapahtunut metalliraaka-aineiden ja etenkin lisäaineiden hintojen nousu on edesauttanut uusien kaivosten avaamista ja toiminnassa olevien kaivosten laitekannan uusimista joka näkyy alan liikevaihdon kasvuna. Euromääräisesti mitattuna suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut nosto- ja siirtolaitteiden valmistuksessa (TOL 2922) jossa nousuprosentti ko. ajankohtana on ollut 84 % mutta euromääräisesti liikevaihto on noussut n. 1,5 milj.. Tähän on osaltaan vaikuttanut nousukauden aikana tapahtunut voimakas rakentaminen maailmalla. Taulukko 1. Toimialan liikevaihto alatoimialoittain 2002 ja 2007, TOL 2002 -luokitus (1000 euroa) 2002 2007 muutos % 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2911 Moottorien, turbiinien valm. pl. lentokon., ajoneuv. 1 336 439 2 174 449 63 moott. 2912 Pumppujen ja kompressorien valmistus 344 602 556 575 62 2913 Hanojen ja venttiilien valmistus 242 745 470 092 94 2914 Laakerien, hammaspyörien ym. voimansiirtolaitt. osien 233 157 444 996 91 valm 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 2921 Teollisuusuunien ja tulipesänpolttimien valmistus 37 428 64 859 73 2922 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 1 684 747 3 099 360 84 2923 Jäähd.- ja tuulet.laitt. valm., muiden kuin kotital. 626 898 798 323 27 käytet. 2924 Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 447 834 690 475 54 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 2931 Maataloustraktorien valmistus 277 657 515 589 86 2932 Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 577 455 1 086 478 88 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
294 Työstökoneiden valmistus 2941 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus 14 005 3 812-73 2942 Muiden metallin työstökoneiden valmistus 179 154 273 877 53 2943 Muualle luokittelemattomien muiden työstökoneiden 218 474 372 065 70 valmistus 295 Muu erikoiskoneiden valmistus 2951 Metallien jalostuskoneiden valmistus 57 021 23 026-60 2952 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 847 023 1 750 819 107 2953 Elintarvike-, juoma-, tupakkateollisuuden koneiden 159 827 209 797 31 valmistus 2954 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden koneiden 4 016 5 440 35 valmist. 2955 Massa- ja paperikoneiden valmistus 1 701 020 2 579 577 52 2956 Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus 1 161 244 1 610 642 39 296 Aseiden ja ammusten valmistus 200 118 311 680 56 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus 2971 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 161 068 156 224-3 2972 Ei-sähköisten kodinkoneiden valmistus 31 269 55 275 77 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.2 Toimialan yritykset ja työvoimarakenne Vuonna 2007 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 3 951 kone- ja laiteteollisuuden toimipaikkaa. Toimipaikkojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakaana 2000 luvulla eli hieman alle 4 000 toimipaikkaa. Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus nousukautena lisääntyi kun ammattitaitoista työvoimaa ei saatu kotimaasta. Jatkossa ulkomaisen työvoiman hankkimiseen on pienempi kynnys ja kun nousukausi uudestaan lähtee käyntiin, niin on hyvin todennäköistä että ulkomaisen työvoiman suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Taulukko 2. Kone- ja laiteteollisuuden toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain 2002 2007 koko maassa, TOL2002 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 322 331 321 312 298 306 1 490 1 446 1 439 1 430 1 416 1 405 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 730 722 729 729 733 730 294 Työstökoneiden valmistus 172 169 169 176 178 204 295 Muu erikoiskoneiden valmistus 1 114 1 107 1 117 1 122 1 160 1 204 296 Aseiden ja ammusten valmistus 47 44 46 44 52 50 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden 41 42 40 41 43 52 valmistus Yhteensä 3 916 3 861 3 861 3 854 3 880 3 951 Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11
Kone- ja laiteteollisuus työllistää suoraan yli 60.000 työntekijää. Toimialan henkilöstömäärä on tasaisesti lisääntynyt vuodesta 2004 lähtien. Tähän tulee tietysti poikkeus vuoden 2009 osalta kun taloudellisen taantuman myötä henkilöstöä on vähennetty. Taulukko 3. Kone- ja laiteteollisuuden henkilöstö toimialoittain vuosina 2002 2007 koko maassa, TOL2002 Henkilöstö 2002 2003 2004 2005 2006 2007 291 Voimakoneiden valmistus pl. 8 141 8 759 9 001 8 608 9 568 10 541 lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden 16 616 15 857 15 176 15 546 16 082 16 577 valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 4 108 4 038 4 447 4 510 4 454 4 679 294 Työstökoneiden valmistus 3 261 2 938 2 798 2 861 2 797 3 262 295 Muu erikoiskoneiden valmistus 23 724 23 285 22 523 24 303 24 997 26 033 296 Aseiden ja ammusten valmistus 1 178 1 213 1 205 1 134 1 066 993 297 Muualla luokittelemattomien 1 202 1 169 1 209 1 107 1 171 1 342 kodinkoneiden valmistus Yhteensä 58 230 57 259 56 359 58 069 60 135 63 427 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.2.1 Työvoiman kohtaantotilanne Metalliteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: koneistajat, työkaluntekijät, koneenasentajat, koneen- ja moottorinkorjaajat, levysepät, putkityöntekijät, hitsaajat, kaasuleikkaajat, konepaja- ja metalliteollisten tuotteiden kokoojat ja metalloijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne metallialan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat metallialan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2009 Konepaja ja rakennusmetalli Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Ajoneuvoasentaja Maatalouskoneasentaja Raskaan autokaluston asentaja Polkupyöräkorjaaja Mankelinkäyttäjä Auto- ja pienkoneasentaja Kylmäkoneasentaja Alumiinihitsaaja Työstökoneenasentaja Lukkoseppä CNC-sorvaaja Raskaan kaluston huoltaja Ajoneuvoasentaja (2) Tuotantotyöntekijä (2) Teräsrakennehitsaaja Metallirakennetyöntekijä Autonasentaja Rakennuspeltiseppä Autonasentaja (2) Automekaanikko Kattopeltiseppä (2) Sälekaihdinasentaja Raskaan kaluston asentaja Ilmalämpöpumppuasentaja Raskaan kaluston asentaja Autopeltiseppä Työvoiman saatavuustilanne on muuttunut rajusti vuoden 2008 alkupuolella olleesta työvoimapulasta työvoiman ylitarjontaan. Vuonna 2007 ja 2008 alalla oli ulkomaista työvoimaa kun kotimaasta ei saatu riittävästi osaavaa työvoimaa. Taloudellisen taantumasta johtuen tällä hetkellä alalla ei ole enää juurikaan vaikeuksia osaavan työvoiman saannista ja avoimia työpaikkoja on enää satunnaisesti. 2.2.2 Toimialan ikärakenne Kone- ja laiteteollisuuden työssäkäyvien henkilöiden ikärakenne ei ole kovin huolestuttava vaan ikäjakauma on suhteellisen tasainen. Työvoimasta on kuitenkin merkittävä osa yli 50-vuotiaita joka näkyy lähitulevaisuutena eläkkeelle siirtymisinä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13
Kuva 2. Työssäkäyvien ikärakenne kone- ja laiteteollisuudessa v. 2006 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 Lähde: Toimiala Online, Työllisyys ja työvoima 2.2.3 Työvoiman poistuma Toimialalta poistuu vuosin 2007 2015 välisenä aikana yhteensä 12.960 henkilöä joka on n. 22 % vuoden 2006 toimialalla työskentelevien määrästä (60 135 hlö). Poistuma ei kuitenkaan aiheuta todennäköisesti samanlaista työvoimapulaa kuin 2004 2008 koettu nousukausi koska taantuman seurauksena työmarkkinoilla on työvoimaa saatavana, yritysten tuottavuus nousee vuosittain, tuotantoa siirtyy ulkomaille ja ulkomailta osataan myös jatkossa hankkia paremmin osaavaa työvoimaa. Poistuman osatekijöitä ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja kuolleisuus. Laskelman ennuste on muodostettu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena nostaa eläkkeelle siirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä ilman että vanhuuseläkeikää nostetaan. Kuva 3. Työvoiman poistuma vuosittain 2007 2015 välisenä aikana. hlö lkm 2 000 D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 1 600 1 200 800 400 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
2.2.4 Yritysten lukumäärä ja liikevaihto kokoluokittain Toimialalla on suuryrityksiä (yli 250 hlö) vain n. 1% mutta ne tekevät toimialan liikevaihdosta yli 60% joten toimialaa voidaan pitää suuryritysvetoisena. Toimialan yrityksistä yli 77 % on alle 10 henkilön yrityksiä Taulukko 4. Koneiden ja laitteita valmistavien yritysten toimipaikat ja liikevaihto kokoluokittain v. 2007 Yrityskoko Toimipaikat % Liikevaihto (1000 ) alle 10 henkilöä 3 060 77 % 754 824 4 % 10-49 henkilöä 633 16 % 1 570 278 9 % 50-249 henkilöä 219 6 % 3 909 407 23 % yli 250 henkilöä 39 1 % 10 796 969 63 % Yhteensä 3 951 17 031 478 Lähde: Toimiala Online % 2.3 Toimialan alueellinen jakautuminen Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin osa alan teollisuudesta on Lounais-Suomessa eli alueella Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Kanta- ja Päijät-Häme Pirkanmaa joiden alueelle sijoittuu alan yrityksistä yli puolet eli n. 58%. Suurin keskittymä on Uudellamaalla, siellä on alan yrityksistä n. 15 %. Taulukko 5. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain vuosina 2002 2007 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Uusimaa 694 675 674 650 646 663 Varsinais-Suomi 497 488 491 479 496 497 Satakunta 253 247 246 253 249 256 Häme 373 362 354 360 370 370 Pirkanmaa 474 464 483 471 473 481 Kaakkois-Suomi 251 253 245 255 258 261 Etelä-Savo 126 126 130 126 117 129 Pohjois-Savo 167 165 164 160 160 177 Pohjois-Karjala 111 117 114 124 114 119 Keski-Suomi 180 176 174 180 184 181 Etelä-Pohjanmaa 244 240 250 243 254 263 Pohjanmaa 168 170 161 168 173 172 Pohjois-Pohjanmaa 238 240 239 237 238 240 Kainuu 37 35 31 43 39 36 Lappi 103 103 105 105 109 106 Yhteensä 5918 5864 5865 5859 5886 5958 Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, Yritys-ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15
Taulukko 6. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain ja alatoimialoittain vuosina 2002 2007 Uusimaa Varsi- nais- Suomi Häme Satakunta Pirkanmaa Kaak- kois- Suomi Etelä- Savo Pohjois- Savo 291 Voimakoneiden valmistus 49 49 21 19 42 19 12 6 pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön 264 189 101 143 173 89 53 52 tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja 54 101 42 42 61 35 24 47 metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 31 18 9 31 43 9 5 5 295 Muu erikoiskoneiden 247 134 73 123 155 106 32 57 valmistus 296 Aseiden ja ammusten 4 2 3 7 5 2 2 7 valmistus 297 Muualla luokittelemattomien 14 4 7 5 2 1 1 3 kodinkoneiden valmistus Yhteensä 663 497 256 370 481 261 129 177 Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri Taulukko 7. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain ja alatoimialoittain vuosina 2002 2007 Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 291 Voimakoneiden valmistus 11 20 10 16 21 1 10 pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön 27 45 86 48 79 12 44 tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja 34 48 96 48 64 13 21 metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 6 9 18 10 10.. 295 Muu erikoiskoneiden 38 54 47 48 58 6 26 valmistus 296 Aseiden ja ammusten 3 2 3 1 6 3. valmistus 297 Muualla luokittelemattomien. 3 3 1 2 1 5 kodinkoneiden valmistus Yhteensä 119 181 263 172 240 36 106 Lappi Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
2.4 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Toimialan yritysten tuottavuus nousi tasaisesti vuodesta 2003 lähtien n. 10 % vuosivauhtia kunnes maailmanlaajuinen taantuma on tuonut tähän tilanteeseen muutoksen vuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä taantumasta johtuen monella yrityksellä on valmistuskapasiteettia vapaana. Tuotantomäärissä ollaan pudottu vuoden 2004 tasolle. Koska tuotannossa on jo tapahtunut rakenteellisia muutoksia jossa päähankkijat ovat antaneet tiettyjen kokonaisuuksien valmistuksen ja joissakin tapauksissa myös suunnittelun omille sopimusvalmistajilleen ei taantuman myötä voida enää vetää takaisin töitä itselle samassa määrin kuin edellisen taantuman yhteydessä tehtiin joten taloudellinen taantuma koskettaa tasaisemmin koko valmistusketjua kuin edellisen taantuman aikaan. Toimialalla on käymässä samantyyppinen rakennemuutos joka on jo toteutunut elektroniikkateollisuudessa eli osa tuotannosta siirtyy ns. halpatuotantomaihin ja tätä muutosta osaltaan nopeuttaa taloudellinen taantuma kun hintakilpailukyvyn merkitys on korostunut. Etenkin toimialan suurimmat yritykset ovat joko siirtäneet tai siirtämässä sellaisten tuotteiden valmistusta ns. halpamaihin joiden valmistussarjat suomen mittakaavassa on suuret eli ns. vakiotuotteet. Suomeen tulee jäämään asiakaskohtaisesti räätälöitävien tuotteiden valmistusta ja piensarjatuotteet. Toimialan yritykset tulevat kilpailukykyä vahvistaakseen entistä enemmän hakemaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita tuotteidensa valmistamiseen. Kuva 4. Tuottavuus (liikevaihto/hlö) kone- ja laiteteollisuudessa Suomessa 2002 2007 1000 euroa 300 245 271 250 200 175 179 199 219 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Tuottavuutta voidaan pitää hyvänä jos toimialaa verrataan esim. metallituotteiden valmistukseen (TOL 28) jonka tuottavuus (liikevaihto/hlö) oli vuonna 2007 vain n. 155.000 /hlö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17
2.5 Alan suurimmat yritykset Toimialan suurimmat yritykset ovat hyvin kansainvälisiä ja niiden henkilöstöstä sijaitsee merkittävä osa ulkomailla. Yritysten kansainvälistyminen näkyy myös yritysostojen puolella eli suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta yrityksiä ja toisaalta ulkomaiset yritykset ostavat suomalaisia yrityksiä. Esimerkiksi vuonna 2008 Metso konsernina oli mukana ostajana 8 yrityskaupassa ja myyjänä 3 yrityskaupassa. Alan suurin yritys on Wärtsilä Finland Oy mutta jos alaa tarkasteltaisiin konsernitasolla niin, Metso konsernina on jonkin verran suurempi kuin Wärtsilä. Tämä näkyy taulukosta 9, joka on laadittu Talouselämän tietojen pohjalta. Wärtsilä Finland Oy valmistaa eri tyyppisiin laivoihin moottoreita ja hajautetun tuotannon energiamarkkinoille voimalaitoksia. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Amerikka. Suomen tehtaat sijaitsevat Vaasassa, Turussa, Raisiossa, Helsingissä ja Espoossa. Alan toiseksi suurin yritys on Metso Paper Oy joka on toinen maailman kahdesta suurimmasta kuitu- ja paperitekologiatoimittajasta. Se on globaali toimija, jolla on tuotantoa ja palvelutoimintoja eri puolilla maailmaa 28 maassa. Yhtiöllä on kaikkiaan 13 teknologiakeskusta Suomessa, Ruotsissa, Italiassa ja USA:ssa. Suurimmat markkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka Kolmanneksi suurin yritys Kone Industrial Oy yksi maailman johtavista hissi- ja liukuporrasyhtiöistä. Taulukko 8. Yrityksen nimi Kotipaikka Liikevaihto Henkilökuntamäärä 1 Wärtsilä Finland Oy Vaasa 2 584 584 958 2943 2 Metso Paper Oy Helsinki 938 012 000 3264 3 KONE Industrial Oy Hyvinkää 756 277 963 601 4 Sandvik Mining and Construction Oy Tampere 755 142 000 1713 5 Andritz Oy Helsinki 538 314 000 768 6 Metso Minerals Oy Helsinki 507 279 000 1166 7 Cargotec Finland Oy Tampere 438 128 708 759 8 Rolls-Royce Oy Ab Rauma 428 989 341 424 9 Konecranes Heavy Lifting Oy Hyvinkää 411 680 952 631 10 Metso Automation Oy Helsinki 393 443 059 1622 11 John Deere Forestry Oy Tampere 385 247 000 700 12 Konecranes Standard Lifting Oy Hämeenlinna 306 574 229 476 13 Metso Paper Valkeakoski Oy Valkeakoski 252 488 886 677 14 Ponsse Oyj Vieremä 249 117 000 658 15 Moventas Wind Oy Jyväskylä 232 742 000 16 Fläkt Woods Oy Åbo 164 826 849 623 17 KONE Oyj Helsinki 154 846 665 428 18 Sulzer Pumps Finland Oy Kotka 148 469 000 19 Larox Oyj Lappeenranta 147 268 000 254 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu
20 Maillefer Extrusion Oy Vantaa 145 299 229 129 21 Finn-Power Oy Kauhava 130 731 227 504 22 Oras Oy Rauma 129 159 879 715 23 Parker Hannifin Oy Vantaa 128 114 000 463 24 Rocla Oyj Järvenpää 111 785 000 428 25 Fastems Oy Ab Tampere 100 561 000 26 Outotec Minerals Oy Espoo 97 222 000 27 Bronto Skylift Oy Ab Tampere 93 207 856 288 28 Normet Oy Iisalmi 88 179 000 252 29 Raute Oyj Lahti 87 713 000 433 30 Glaston Finland Oy Tampere 84 826 000 253 Lähde: Suomen Asiakastieto Suomen suurimmat metalliyritykset Seuraavaan taulukkoon on poimittu Talouselämän laatiman Yritysraportin 500 suomen suurimman yrityksen joukosta lähinnä metalli toimialan yrityksistä 15 suurinta yritystä jotka toimivat kone- ja laitetoimittajina. Yritykset eivät toimi pelkästään kone- ja laiteteollisuuden toimialaluokituksen alla (TOL 29) vaan yrityksillä on useamman toimialaluokituksen alaista toimintaa. Huomionarvoista on että taulukossa esitettyjen toimialan yritysten taloudellinen tila on varsin hyvä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Taulukko 9. Sija 2008 Liikevaihto Nettotulos Omavaraisuusaste Yritys *konserni milj. muutos milj. % % % Henkilöstö TE-arvosana 4-10 9 Metso* 6 400 2 401 6 29 28 010 8,2 15 Wärtsilä* 4 612 23 371 8 34 17 623 9,0 16 Kone* 4 603 13 420 9 39 33 935 9,4 21 Carcotec* 3 399 13 99 3 33 11 777 8,1 24 Luvata* 2 487-4 -203-8 -7 7 909 30 Konecranes* 2 103 20 159 8 40 9 222 9,6 38 Ahlstrom* 1 802 2-41 -2 37 6 510 5,1 57 Outotec* 1 218 22 102 8 35 2 483 9,6 63 Kuusakoski Group* 1 075 4 9 1 48 3 324 8,1 78 Sandvik Mining And 756 17 1 731 Construction 84 Fiskars 697 6 46 7 46 4 325 7,6 86 Rettig* 682-1 -3 0 50 3 677 7,8 95 Valtra 610 4 21 3 78 998 8,2 106 Andritz* 542-5 20 4 40 2 870 6,7 109 Patria* 535-1 -8-1 40 2 870 6,7 Lähde:Talouselämän Yritysraportti 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19