Loppuraportti Panumajärven ja -ojan kunnostushanke 10110

Samankaltaiset tiedostot
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Vaikuta Lähivesiin Pori

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Tausta ja tavoitteet

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

VYYHTI II hanke

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Panumaojan kunnostusraportti

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Vesien kunnostus ja käyttö

VYYHTI II hanke

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

PAKKA-hanke Yleistötilaisuus. Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI

Lapinlahden Savonjärvi

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Transkriptio:

Loppuraportti Panumajärven ja -ojan kunnostushanke 10110 Aikataulu 1.7.2015-30.6.2017 jatkoaika 31.05.2018 Panumajärvi ry Y-tunnus: 2693786-2 PUDASJÄRVI

Yhteenveto hankkeesta Panumajärven ja -ojan kunnostuksen yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa selvitettiin Panumajärven ja -ojan kunnostusmahdollisuuksia. Tavoitteena oli löytää keinoja, millä vesistöjen nykyistä tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Hankkeessa tehtiin Panumajärven pohjan sedimenttitutkimus, jossa tutkittiin pohjalietteen koostumus. Tutkimuksen perusteella voitiin määrittää kuormituksen nykytilaa ja suunnitella kunnostusmahdollisuuksia. Panumaojan kunnostustarveselvityksessä tutkittiin Panumaojan nykytila, merkittävimmät kuormittajat, annettiin virkistyskäytön ja ekologisen tilan parantamiseksi toimenpide-ehdotukset ja alustava arvio kunnostuksen kustannuksista. Tuloksena arviotiin eri kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta ja toteuttamiskelpoisuutta sekä kunnostuksen realistisia tavoitteita. Lisäksi selvitettiin Panumaojan suussa olevan pohjapadon alkuperä ja rakennettiin veden korkeuden mittauspiste. Kaikkien näiden tulosten perusteella teetettiin suunnitelma Panumaojan kunnostukseen ja suunniteltiin uusi investointihanke Panumaojan kunnostuksen toteuttamiseksi. Hanke onnistui suunnitelmien mukaisesti, kaikki työt saatiin teetettyä kustannusarvioiden mukaisesti. Lisäaikaa tarvittiin, koska Panumaojan kunnostussuunnitelma vaati maastotöitä. Panumajärvi ry:n hankkeiden ja toimien rinnalla saatiin vireille Suomen Metsäkeskuksen hallinnoima luonnonhoitohanke. Luonnonhoitohankkeessa rakennetaan kaikkiin neljään Panumajärveen laskevaan ojaan kosteikot estämään kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista järveen. Kaikki nämä toimenpiteet tukevat yhteistä ponnistelua koko Panumaojan valuma-alueen kunnostamiseksi. Koska vesistöjen tila paranee, myös niiden virkistyskäyttö paranee. Hankkeesta hyötyvät alueen asukkaiden lisäksi myös Kipinän ja muiden lähialueiden asukkaat sekä matkailijat. Vesistön kunnostuksesta hyötyy myös kalasto ja linnusto sekä muu luonnon monimuotoisuus. Kunnostettua monimuotoista Panumaojan uomaa kesällä 2018. Kuva Aili Jussila.

Raportti Hankeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hanke toteutti paikallisen strategian tavoitteita sosiaalisen ympäristön sekä elämänlaadun parantaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Hanke toteutti Manner-Suomen maaseutuohjelmaa 2014-2020 ja sen toimenpidettä 7.1 selvitykset ja suunnitelmat. Tavoitteena oli yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintojen täytäntöönpano. Hankkeen tavoitteet Panumajärven ja -ojan kunnostuksen yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa selvitettiin Panumajärven ja -ojan kunnostusmahdollisuuksia. Tavoitteena oli löytää keinoja, millä vesistöjen nykyistä tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Toteutus Toimenpiteet Ensimmäisinä toimenpiteinä tehtiin Panumajärven pohjan sedimenttitutkimus, jossa tutkittiin pohjalietteen koostumus. Tutkimuksen perusteella voitiin määrittää kuormituksen nykytilaa ja suunnitella kunnostuksen mahdollisuuksia. Johtava vesitalousasiantuntija Arto Lehto Ely-keskuksesta antoi tuloksista yhteenvedon ja ohjeistuksen: Näytteen suuri vesipitoisuus johtunee siitä, että tuulen aiheuttama resuspensio eli aallokon vaikutus on kuljettanut kevyempää eli orgaanista ainetta järven keskelle syvimpään paikkaan mikä on normaali ilmiö kaikissa järvissä. Suuri fosforipitoisuus pintasedimentissä selittyy myös samalla ilmiöllä. Syvemmällä sedimentissä on myös erittäin korkeita fosforipitoisuuksia, joka on poikkeuksellista, sillä fosfori normaalisti vapautuu sedimentistä, kun pinnalle kertyy uutta sedimenttiä ja syvemmät kerrokset jäävät hapettomiksi. Tämä ilmiö johtuu siitä, että rauta johon fosfori sitoutuu ja kykenee sitomaan fosforia ainoastaan hapellisissa olosuhteissa. Syvempien kerrosten rautapitoisuus on myös poikkeuksellisen suuri mutta rauta/fosforisuhde niin alhainen, ettei rautaa enempää pysty sitomaankaan. Runsas rauta ja fosfori syvemmällä kertoo myös, että kuormitus on joskus ollut huomattavan suurta verrattuna nykytilanteeseen. Uutta sedimenttiä arvioisin kertyvän noin 0,5-1 cm /v joten kuormitus osuu sinne 60-70 luvuille. Tämä kertymä tulee rasittamaan järveä vielä pitkään toisaalta meillä ei ole tietoa kuinka suurelle alueelle fosforia on kertynyt, joten kuormituksen suuruutta on vaikea arvioida. Yhteenvetona sedimenttinäytteistä voi sanoa järven ja myös Panumaojan tilan kannalta on tärkeä, että järven happitilanne pysyy hyvänä. Nähdäkseni teidän hoitotoimet ovat varsin hyvin tähän tilanteeseen sopivia eli kalaston hoito ja niitot kohtuullisessa määrin. Niittojakin tärkeämpi olisi kasvimassan poisto siten, ettei se jää veteen mätänemään ja happea syömään. Joten voisi olla kokeilemisen arvoine juttu poistaa kasveja jään päältä syksyllä.

Näytteenottoa pohjan sedimentistä talvella 2016. Kuva Aili Jussila. Hankkeen suurin toimenpide oli tehdä Panumaojan kunnostustarveselvitys. Panumaojasta selvitettiin nykytila, merkittävimmät kuormittajat, annettiin virkistyskäytön ja ekologisen tilan parantamiseksi toimenpide-ehdotukset ja alustava arvio kunnostuksen kustannuksista. Selvitykset teki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Selvityksen tuloksena arviotiin eri kunnostustoimenpiteiden soveltuvuutta ja toteuttamiskelpoisuutta sekä kunnostuksen realistisia tavoitteita. Hankkeessa selvitettiin myös Panumaojan suussa olevan pohjapadon alkuperä. Pohjois- Pohjanmaan museolta kävi arkeologi Mika Sarkkinen tutkimassa rakennelmaa. Hänen kehotuksesta puurakennelmista lähetettiin lustonäyte dendrologian tutkimuslaitokselle. Siellä puun kaatoiäksi määritettiin vuosi 1737-1755. Mika Sarkkinen antoi lausunnon, jonka mukaan rakennelma on kalapato jolla ei ole vaikutusta järven vedenkorkeuteen. Kaikki hankkeessa tehdyt asiakirjat löytyvät Panumajärvi ry:n nettisivuilta. https://www.panuma.fi/pages/vesistoenkunnostushanke/hankeasiakirjat.php Konkreettisena toimenpiteenä Panumaojan suuhun järven rannalle rakennettiin veden korkeuden mittauspiste. Pudasjärven kaupungilta kävi mittamies vaaihtemassa oikean korkeuden. Veden korkeuden vaihteluiden kirjaaminen on tärkeää tulevaisuudessa, kun kunnostustoimien vaikutuksia arvioidaan. Veden korkeutta onkin mitattu joka viikko.

Veden korkeuden mittauspiste rakennettiin Panumajärvelle kesällä 2015. Kuva Aili Jussila. Panumaojan kunnostusterveselvityksen toimenpiteiden perusteella kilpailutettiin ja teetettiin Panumaojan ennallistamiselle suunnitelma. Panumaojan kunnostussuunnitelma tehtiin Oulun kalatalouskeskuksen toimesta. Ely-keskuksen vesistöasiantuntijat olivat mukana kunnostussuunnitelman arvioinnissa suunnittelussa. Hankkeen yksi tavoitteista oli selvittää Panumaojan mahdollinen kunnostus ja tehdä tulevan kunnostushankkeen suunnittelutyöt. Mukana kunnostuksen valmisteluissa oli vahvasti Ala-Kollajan Osakaskunta. Panumaojan kunnostuksen toteuttamiseksi kirjoitettiin uusi investointihanke Panumaojan kunnostushanke ja haettiin rahoitusta Oulun seudun Leaderilta. Kunnostushanketta varten kilpailutettiin kunnostustyön tekijät ja haettiin omarahoitukseen yhteistyökumppanit. Todella suuri työ oli saada kaikilta alueen maanomistajilta kirjallinen lupa kunnostustyön tekemiseksi. Tämä hanke sai Oulunseudun Leaderileta myönteisen päätöksen. Panumaojan kunnostuksen myötä toivotaan sen ekologisen tilan ja alkuperäisen uoman palautuvan sekä ojan virkistyskäytön, kuten kalastuksen, metsästyksen ja veneilyn paranevan.

Panumanojan kunnostussuunnitelman maastotyöt tehtiin syksyllä 2017. Kuva Heikki Tahkola. Panumajärvi ry:n hankkeiden ja toimien rinnalla saatiin vireille Suomen Metsäkeskuksen hallinnoima luonnonhoitohanke Panumajärven kuormitusta vähentämään. Luonnonhoitohankkeessa rakennetaan kaikkiin neljään Panumajärveen laskevaan ojaan kosteikot estämään kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista järveen. Kaikki nämä toimenpiteet tukevat yhteistä ponnistelua koko Panumaojan valuma-alueen ympäristön kunnostamiseksi. Aikataulu Panumajärven ja -ojan kunnostushanke toteutettiin ajalla 1.7.2015-31.05.2018. Jatkoaikaa saatiin yksi vuosi, koska Panumaojan kunnostussuunnitelma vaati maastotöitä. Resurssit. Hanke toteutettiin Panumajärvi ry:n toimesta. Työt on teetetty pääsääntöisesti ostopalveluna. Toteutuksen organisaatio. Hanke on toteutettu Panumajärvi ry:n hallinnoimana hankkeena. Mukana hankeen toteutuksessa oli useita yhteistyökumppaneita, joista tärkeimpänä Ala-Kollajan Osakaskunta. Kustannukset ja rahoitus. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 13818,94 ja kustannukset muodostuivat pääasiassa ostopalveluista. Hankkeessa oli varattuna ostopalveluihin 13259,32 (pohjasedimenttitutkimus 1178, sedimenttianalyysit 2976, Panumaojan

kunnostustarveselvitys 6175, lustotutkimus/radiohiilitutkimus 744, veden korkeuden mittauspaalun asennus 202,12 ja tulevan kunnostushankkeen suunnittelu- ym. työt 1984 ). Kustannuksia oli varattu myös matkakuluihin 206,7 ja mihin kuluihin 352,92 (tiedotus 200, vesiasteikko 102,92 ja mittapaalun rakenteet 50 ). Hankkeen kulut tulivat hankesuunnitelman mukaisesti ja hankkeelle arvioitu budjetti riitti toimintoihin. Hanke sai rahoitusta 80 % kustannuksista ELY-keskuksen myöntämänä tukena (EUosuus, valtion osuus) ja Kuntaraha toimintaryhmältä. Yksityistä rahoitusta oli 20 % kustannuksista. Mukana rahoittamassa olivat Ala-Kollajan Osakaskunta, Vapo, Metsähallitus metsätalous, Poro-Panuma ja Panumajärvi ry. Pudasjärven kaupunki myönsi puskurilainaa hankkeen toteuttamiseksi. Raportointi ja seuranta Hankkeen etenemisestä kerrottiin Panumajärvi ry:n nettisivuilla ja Facebook-sivuilla. Hankkeeseen sitoutuneille kyläläisille ja mökkiläisille sekä kyläyhdistyksen jäsenille lähetettiin s-postilla ja kirjeitse tietoa hankkeen etenemisestä. Panumajärven ja -ojan kunnostusilta pidettiin 28.9.2016 Kipinän kalastuskeskuksessa. Paikalla tapahtumassa oli n. 40 henkeä. Tässä tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa tehdyt selvitykset ja suunniteltiin, mitä kunnostustoimia voidaan jatkossa tehdä. Tilaisuudessa sovittiin, että lähdetään viemään eteenpäin Panumaojan kunnostusta. Hankkeesta kerrottiin myös useissa vesistökunnostuksen tapahtumissa ja vierailijoille, jotka kävivät tutustumassa Panumajärven kunnostustoimiin. Toteutusoletukset ja riskit Toteutus meni suunnitelmien mukaan. Jatkoaikaa jouduimme hakemaan, koska Panumaojan kunnostukselle tehtiin suunnitelma. Suunnitelmaan tarvittavia mittauksia ja maastokäyntejä saattoi tehdä vain maastokauden kuivimpaan aikaan syyskesästä. Yhteistyökumppanit Tärkeimpänä yhteistyökumppanina oli Ala-Kollajan Osakaskunta. Todella hyvää opastusta saatiin Vyyhti-hankkeen toimijoilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijoilta. Yhteistyötä tehtiin myös Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa. Omarahoituksessa tukena olivat Vapo, Metsähallitus metsätalous ja matkailuyritys Poro-Panuma. Pudasjärven kaupunki myönsi puskurilainaa hankkeen toteuttamiseksi. Tulokset ja vaikutukset Hanke pääsi toteutuksissa tavoitteisiin. Kaikki hankkeelle suunnitellut työt on tehty. Panumaojan kuormittajat ja sen kunnostusmahdollisuudet on selvitetty ja siitä on raportti kirjoitettu. Sedimentti on tutkittu, vedenkorkeuden mittapaalu on rakennettu ja veden korkeutta on mitattu säännöllisesti. Panumaojansuun patorakennelma on tutkittu. Panumaojan kunnostussuunnitelma on tehty ja sen toteuttamiseen uusi hanke on haettu. Suomen Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena rakentamat kosteikot Panumajärveen laskeviin ojiin vähentävät Panumajärven ja -ojan kuormitusta. Kaikki nämä toimenpiteet tukevat yhteistä ponnistelua koko Panumaojan valuma-alueen ympäristön kunnostamiseksi. Koska vesistöjen tila paranee, myös niiden virkistyskäyttö paranee. Hankkeesta hyötyvät alueen asukkaiden lisäksi myös Kipinän ja muiden lähialueiden

asukkaat, vapaa-ajan asukkaat sekä matkailijat. Vesistön kunnostuksesta hyötyy myös kalasto ja linnusto sekä muu luonnon monimuotoisuus. Särkiojan kosteikko valmistui kesällä 2017. Kuva Aili Jussila Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen jatkotoimenpiteenä tehdään Panumaojan kunnostus, jossa uomaa kunnostetaan kalataloudellisesta ja virkistyskäytön näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Panumaojan kunnostussuunnitelman mukaiset toimet. ja parantaa Panumaojan virkistyskäyttöä raivaamalla kaatunutta puustoa rannoilta. Työ tehdään investointihankkeena Oulun Seudun Leaderin rahoituksella. Panumaojan kunnostuksen myötä toivotaan sen ekologisen tilan ja alkuperäisen uoman palautuvan sekä ojan virkistyskäytön, kuten kalastuksen, metsästyksen ja veneilyn paranevan. Panumajärven kunnostusta jatketaan edelleen vesikasvillisuutta poistamalla ja roskakalaa pyytämällä. Panumajärven veden korkeutta mitataan säännöllisesti viikoittain. Panumajärvi ry:n toiminnassa jatketaan edelleen yhteisöllistä toimintaa Panumajärven ja -ojan ympäristössä. Allekirjoittajat ja päiväys Pudasjärvellä 27.10.2018 Jenni Koistinen Panumajärvi ry puheenjohtaja Aili Jussila Panumajärvi ry sihteeri