Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Samankaltaiset tiedostot
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Siipikarjanlannasta biokaasua

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Harri Heiskanen

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

NAUDAN LIETELANNAN JA SEPAROIDUN KUIVAJAKEEN YH- TEISKÄSITTELY TÄYDEN MITTAKAAVAN BIOKAASULAI- TOKSESSA

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

Joutsan seudun biokaasulaitos

Sinustako biokaasuyrittäjä?

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biobisnestä Pirkanmaalle

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Maatalouden biokaasulaitos

Kerääjäkasveista biokaasua

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Bioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

Biokaasua tiloilta Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Kokkolan biokaasulaitos

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

hyödyntäminen viljelyssä

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Biokaasuseminaari

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Viitasaaren biokaasulaitos

Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Biokaasua lannasta ja perunankuorista Lammin seudulla Toni Taavitsainen Matti Arffman Envitecpolis Oy

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset

Kunnalliset jätevedet resurssina

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Maatilatason biokaasuratkaisut

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Energiatehokas ja omavarainen maatila

Transkriptio:

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke

Luke Maaninka farm-scale biogas plant 300 m 3 CSTR digester + 300 m 3 post-digestion tank Technical space 20 kw el + 43 kw th CHP 80 kw th boiler Automatic solids feeder for plant biomass (0 350 t/y) Slurry (3500 m 3 /y) pumped from prestorage tank Photos: Sari Luostarinen, Ville Pyykkönen, Jenni Airaksinen

Maaningan biokaasulaitos, periaatekuva Läpivirtaus, syötteen viipymä laitoksessa esim. 24+24 vrk Viipymän aikana syötteen tuoremassasta muuttuu biokaasuksi esim. 4 % (org.aineesta esim. 30-50%), loput tulee ulos lietemäisenä käsittelyjäännöksenä Osa syötteen org. typestä mineralisoituu proteiinien hajotessa Liukoistuvan N arvo lannoituksessa 0,55 /tonni lietelantasyötettä 1925 /v Reaktorin sekoitus suurin sähkönkuluttaja (koko laitoksen sähkönkulutus 95 150 kwh/vrk) Jatkuva sekoitus upposekoittimilla 73 kwh/vrk Tauotettu sekoitus upposekoittimilla 37 kwh/vrk kaasusekoitusjärjestelmä ( pneumaattinen sekoitus ) 22 kwh/vrk 11.12.2017 3 Kuva: Ville Pyykkönen

Separointikustannus, /m 3 lietettä Ruuvipuristin: 3500 t/a lietettä kust. 0,96 /t lietettä Lietelannan separointi: lietteestä Jos lietteen ka 7 % massasta 15 % kuivajakeeseen Kuivajakeen tuotantokustannus = 0,96/0,15 = 6,40 /t kuivajaetta 4 11.12.2017

Kuivajakeen tekniset ominaisuudet Soveltuu syötteeksi Ei kellu (rehu kelluu!) Ei tuki esim. ylivaluntaputkea Voi sekoittaa pneumaattisesti sähkönkulutus alenee 40 % tauotettuihin upposekoittimiin verrattuna Huonohko biohajoavuus nostaa reaktorilietteen ka % (vrt. rehuun) Vaikuttaa hieman metaanintuottoa alentavasti, jos sekoitustehoa ei kasvateta Kompostoituu, jos kasassa/alttiina ilmalle 2 viikossa BMP eli metaanintuottopotentiaali alenee 50 % AIV-happo + hapettomuus säilyttää BMP:tä (koe Lantalogistiikkahankkeessa) 5 11.12.2017

Lisäsyötteiden vertailu, 1 t/vrk Tässä ei kuljetuskustannuksia Kuivajakeelle ei säilöntä- ja varastointikustannuksia KUIVAJAE REHU Lisäsyöte (t/vrk) 1,0 1,0 ka % 25,0 25,0 VS % 22,5 23,0 Tuotantokustannus ( /t) 6,4 25,0 Murskaus apevaunulla ( /t) ei 10,0 Koneet, työ Lisäsyötekustannus yht. ( /t) 6,40 35,0 KJ: ei varastointia SYÖTTEET JA NIIDEN METAANINTUOTTO: Lietelanta (t/vrk) 10 10 ka % 7,0 7,0 VS % 6,0 6,0 Liete BMP (Nm 3 CH 4 /tvs) 220 220 Liete BMP (Nm 3 CH 4 /vrk) 131 131 Lisäsyöte t/vrk 1,0 1,0 Lisäsyöte VS % 22,5 23,0 Lisäsyöte BMP (Nm 3 CH 4 /tvs) 185 330 Lisäsyöte BMP (Nm 3 CH 4 /vrk) 42 76 Rehutonnilla 82 % suurempi BMP-toteutuma (%) 86 90 (kokonaissyöte) BMP-toteutuma = kuinka suuri osuus (%) biokemiallisesta metaanintuottopotentiaalista toteutuu jatkuvasyötteisessä biokaasulaitoksessa 6 11.12.2017

Päivittäinen energiatase Reaktorissa tauotetut upposekoittimet KUIVAJAE REHU Metaanintuotto (kwh) 1484 1861 Rehu 377 kwh enemmän Sähköntuotto (kwh) 445 558 Hyötysuhde 30 % Lämmöntuotto (kwh) 890 1117 Hyötysuhde 60 % Sähkönkulutus (kwh) 110 110 7 % / 6 % metaanimtuotosta Lämmönkulutus (kwh) 330 330 22 % / 18 % metaanintuotosta Nettosähkö (kwh) 335 448 23 % / 24 % metaanista Nettolämpö (kwh) 560 787 38 % / 42 % metaanista Ostosähkön korvaus ( ) 40 54 0,12 /kwh Öljylämmön korvaus ( ) 42 59 0,075 /kwh 7 11.12.2017

Tulot ja kustannukset vuodessa ja takaisinmaksuaika Huom. lähtötiedot! Tuettu (40 %) investointi 210000 210000 TULOT: Ostosähkön korvaus ( ) 14678 19638 0,12 /kwh Öljylämmön korvaus ( ) 15336 21536 0,075 /kwh Liukoistuvan typen arvo ( ) 1925 1925 Tulot yhteensä ( ) 31939 43100 KUSTANNUKSET: Lisäsyötteen kustannus ( ) 2336 12775 CHP ylläpito ( ) 4062 5095 2,5 snt/kwh tuotettu sähkö Muiden laitteiden ylläpito 4000 4000 Kustannukset yhteensä ( ) 10398 21870 Netto ( ) 21542 21230 Takaisinmaksuaika (v) 9,7 9,9 8 11.12.2017

KierRe/ Biokaasu hanke 1. Teemme markkinaselvitystä liikennebiokaasun kysynnälle Pohjois- Savossa - julkinen sektori, taksit, jakeluyritykset jne. - seuraamme kaasun jakeluasemaverkoston laajentumista 5 tien varrelle 2. Hankkeessa suunnitellaan maatilojen yhteisiä biokaasulaitoksia joissa käytetään maatalouden syötteitä Laitoksen kannattavuutta haetaan; - Riittävä kokoluokka (kustannustehokkuus) - Myytävä tuote on liikennepolttoaine (biometaani) - Veden erotustekniikka joko lannasta tai mädätteestä. - tekniikka kehitteillä (Valio ja Doranova oy) 3. Hanketoimijoita ovat ProAgria, Kuopion ja Iisalmen kaupungit ja Varkaudessa Navitas Kehitys Oy

Kiitos! 10 11.12.2017