julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll

julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll

S i s ä l l y s I N N E H Å L L Kirjaston käytön taidosta 3 Om konsten att använda ett bibliotek 3 Amin Kirjastolainen Asikainen 4 Koska kävit viimeksi kyläsi olohuoneessa? 6 När besökte du senast vardagsrummet i din by? 7 Ennakkoluulottomasti musiikkiosastolle 8 Musiikkikirjastonhoitaja esittelyssä: Mennäkö parturiin vai ostaako kitara? 9 Elokuvat maailmalla Filmer i världen 10 Tarinoiden taikapölyä! 11 Ongelmanratkaisukeskus 12 Problemlösningscenter 14 Alkutalven Horoskooppi 16 Jag läser min tid 17 Sudoku 19 Kirja tulee lähelle 20 Menolippu 22 Kirkkonummen kirjaston lehti 2007 Kirkkotori 1, 02400 Kirkkonummi kirjasto@kirkkonummi.fi Päätoimittaja: Margareta Kull-Poutanen Käännökset: Wilhelm Nouro Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Liisa Holm Etukannen kuva: Juhani Seppovaara (kuvaa on käsitelty) Kyrkslätts biblioteks tidning 2007 Kyrktorget 1, 02400 Kyrkslätt kirjasto@kirkkonummi.fi Chefredaktör: Margareta Kull-Poutanen Översättningar: Wilhelm Nouro Tidningens layout och ombrytning: Liisa Holm Omslagsbild: Juhani Seppovaara (bilden är manipulerad) ISBN 978-952-99813-2-8 Eero Roine

Kirjaston käytön taidosta Eero Roine Vuosien mittaan meidän perheemme on oppinut. Lainaan kaiken minkä luen. Huomatessani ilmoituksen tai arvostelun uudesta kiinnostavasta kirjasta varaan sen heti. Kun kirja on saapunut kirjastoon saan siitä tiedon sähköisesti. Joskus ostan kirjan, mutta vasta luettuani sen. Se voi olla omenapuun leikkauksen opas, Italian matkaopas tai Claes Anderssonin runoja. Ostamani kirja on sellainen, että haluan palata siihen. En halua suurempaa asuntoa kirjojen vuoksi (ja vanhojen kirjojen markkinat ovat kyllästetyt). Tuttavien lapsille ostan mieluusti kirjan lahjaksi. Jokamiehenoikeuden tulisi koskea Astrid Lindgreniä, Tove Janssonia ja Kirsi Kunnasta lastenkamarin kirjahyllyssä. Rakastan matkustamista, mutta omatuntoni kolkuttaa, kun tiedän, kuinka raskaasti matkailija kuormittaa luontoa. Kotona nojatuolissa matkustan mukavasti ja hyvällä omallatunnolla. Joskus napsautan päälle cd-soittimen ja kuuntelen kirjan toisen lukemana. Aikakauslehtiä tilaamme kirjastosta. Tammikuun alussa teemme varauksen Historia-lehdestä ja Tieteen kuvalehdestä. Aina kun lehden uusi numero ilmestyy hyllyyn, kirjasto viestittää meille sähköpostitse, että edellinen numero on nyt noudettavissa kotilainaan. Lehden lukee yhdessä illassa, jonka jälkeen seuraava tilaaja voi lainata sen. Osaatko käyttää kirjastoa? Pääosa kotimme musiikista on ripattua eli kopiotu tietokoneellemme kirjaston CD-levyiltä. Täysin laillista omaan käyttöön! Minun sukupolvelleni CD-levy koteloineen ja siinä olevien kuvineen on luomus, jota mieluusti pitää kädessä. Joitakin levyjä haluan ostaa, joitakin lainata kirjastosta tutustuakseni niihin. Elokuvissa on mukavaa! Suurimman osan filmeistä olemme kuitenkin nähneet kotitietokoneen kuvaruudulla. Suurin osa meitä kiinnostavista elokuvista tulee ennemmin tai myöhemmin DVD:nä kirjastoon. Kun tunnet Chaplinin, Kaurismäen ja Tatin, puheenaiheista ei ole pulaa. Muistathan, että kirjastohenkilökunta on palkattu vastaamaan kysymyksiisi, etsimään tietoa sekä ratkaisemaan pulmiasi, pieniä ja suuria. Hän saa siitä palkkaa, joskin varsin vaatimatonta. Tapaamisiin Kirkkonummen mainioissa kirjastoissa! P.S. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet tekemässä tätä Kirkkonummen kirjaston omaa lehteä, jonka pääasiallinen rahoittaja on opetusministeriö. Margareta Kull-Poutanen kirjastotoimenjohtaja Om konsten att använda ett bibliotek Kan Du använda ett bibliotek? Med tiden har vår familj lärt sig. Jag lånar allt jag läser. Då annonser och recensioner dyker upp, reserverar jag de böcker som väcker mitt intresse. Biblioteket meddelar elektroniskt när böckerna har anlänt. Visst händer det att jag köper en bok, men aldrig innan jag läst den. Det kan vara en bok om hur man beskär äppelträd, en italiensk reseguide eller Claes Anderssons dikter. Det ska vara en bok som jag vill återkomma till. Mera bostadsyta för böckernas skull vill jag inte ha och andrahandsmarknaden för böcker är rätt mättad. Till barn jag känner köper jag gärna böcker i present. Allemansrätten borde inbegripa Astrid Lindgren, Tove Jansson och Camilla Mickwitz i barnkammarhyllan. Jag älskar att resa, men medveten om att miljön tar skada kan jag inte göra det med gott samvete. Hemma i länstolen reser jag bekvämt. Ibland låter jag någon annan läsa för mig genom att knäppa på cd-spelaren och lyssna på en bok. Tidskrifter har vi prenumererat på via biblioteket. I januari har vi reserverat årets alla nummer av Allt om hobby eller Illustrerad vetenskap. Då det nyaste numret har anlänt till tidningssalen har vi fått ett e-postmeddelande om att föregående nummer kan avhämtas. En tidskrift läser man på en kväll och den kan sedan gå vidare till följande prenumerant. Det mesta av den musik vi har hemma har vi rippat, d.v.s. kopierat bibliotekets cd-skivor till vår dator, vilket enligt lagen är tillåtet för eget bruk. För min generation är cd-skivan med omslag, text och bild en helhet, som vi gärna håller i vår hand. Vissa skivor vill jag ha, vissa bekantar jag mig med för att sedan returnera. Det är kul att gå på bio, men de flesta filmerna har vi sett hemma på en 17 datorskärm. Mycket av det vi vill se kommer så småningom till biblioteket som dvd. När du kan din Chaplin, Kaurismäki och Tati sinar aldrig samtalsämnena för small talk och mingel. Och tänk att det finns bibliotekspersonal, som är anställd för att svara på dina frågor, söka fram information och hjälpa dig att lösa problem, stora och små. Hon och han får lön för det, om än en blygsam sådan. Väl mött på de förträffliga biblioteken i Kyrkslätt! P.S. Ett stort tack till er alla som varit med om att skapa Kyrkslätts biblioteks egen tidning, som har finansierats huvudsakligen med medel från undervisningsministeriet. Margareta Kull-Poutanen biblioteksdirektör

Kun Amin oli 12-vuotias, löysi hän tiensä Kirkkonummen nyrkkeilyseuran harjoituksiin. Harjoituksia oli maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Siihen aikaan nuorimmatkin nyrkkeilijät pääsivät heti mukaan lajiin täysipainoisesti. Olli Mäki veti täällä silloin. Sillä oli iso pakettiauto missä oli takapenkit. Sillä lähdettiin viemään pikkupoikia, kuusikin pikkupoikaa, seittemän pikkupoikaa, kilpailemaan jonnekin Riihimäelle, Hämeenlinnaan. Kilpailukirja hankittiin heti, kynnys oli matalampi aloittaa kilpailu. Nyt porukka ehkä enemmänkin harrastelee. Nyt kilpailijoita tarttis lisää. Pekka Mäki, Olli Mäen poika on Aminin nykyinen valmentaja ja manageri. Nyrkkeilijän ja valmentajan suhde on tiivis. Olli Mäki voitti aikoinaan nyrkkeilyn Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena. Hän oli nyrkkeilyn alalla suuri nimi ja jatkoi sen parissa vielä oman uran loppumisenkin jälkeen. Hän onnistui selvästi tartuttamaan nyrkkeilyinnostuksen poikaansakin. Tämä jatkoi isänsä jalanjäljissä Kirkkonummen nyrkkeilyseuran johdossa. Amin Kirkkonummelainen jätkä Amin on tämän hetken suuri nyrkkeilijänimi. Hän vaikuttaa kuitenkin lähinnä tavalliselta Kirkkonummella kasvaneelta mieheltä. Puhetyyli ja elekieli ovat samanlaisia kuin kenellä tahansa kolmekymppisellä miehellä, joka on viettänyt suurimman osan elämästään Länsi-Uudellamaalla. Ennen otteluja, punnitustilaisuudessa, nyrkkeilijät yrittävät ottaa toisiltaan luulot pois käyttäytymällä aggressiivisesti, katsomalla silmiin ja tulemalla lähelle. Amin on tunnettu siitä, mutta muissa tilanteissa hän ei ilmeisesti uhoile. Hän vain kertoilee huvittuneena villistä nuoruudestaan Kirkkonummella. Amin on hengaillut Kirkkonummen keskustan kirjastolla yhtä kauan kuin on harrastanut nyrkkeilyä, eli noin kaksitoistavuotiaasta saakka. Kirjastolla saattoi viettää aikaa koulun jälkeen, ennen kuin nyrkkeilytreenit alkoivat. Kirjastossa voi pelata korttia ja shakkia tai istuskella muuten vain. Pari- Eero Roine Kirjasto on aina ollut tärkeä paikka ammattinyrkkeilijä Amin Asikaiselle. Kirkkonummelainen ruskeasilmäinen mies on lapsesta asti viettänyt koulun jälkeen aikaa sekä Kirkkonummen pääkirjastossa että nyrkkeilysalilla.

Kirjastolainen Asikainen kymmentä vuotta sitten kirjastossa oli myös kahvila, nykyisen lehtienlukusalin paikalla. Se oli erityisesti nuorison suosiossa. Porukka, johon Amin kuului, ei ollut hiljaisimpia kirjastonkäyttäjiä. Kirjaston vanhemmat työntekijät muistavat vieläkin, kuinka Amin ja kumppanit tuottivat heille harmaita hiuksia. Amin muistaa sen itsekin. Joskus me metelöitiin siellä niin paljon et vahtimestari suuttui ja lähti juoksemaan meidän perään. Me lähettiin siitä takaovesta karkuun. Kyllä sieltä aina tuli välillä vähän porttikieltoa ja tommosta. Jotkut asiat pysyvät samanlaisina vuodesta vuoteen. Kirkkonummen kirjastossa näkyy aivan samanlaisia nuorisoporukoita nykyäänkin. Ylimääräistä energiaansa suuntaa- Myös nyrkkeilijä voi pitää lukemisesta. malla näistäkin nuorista saattaisi tulla huippunyrkkeilijöitä ainakin Amin toivoo, että osa heistä päätyisi nyrkkeilysalille. Kirjaston monikäyttöä Kirjastossa tehtiin Aminin lapsuudessa muutakin kuin metelöitiin. Kirjastossa saattoi olla yksin tai ystävien kanssa, hiljaa tai (nähtävästi) metelöiden aivan liikaa. Siihen aikaan saattoi istuu kolme, neljäkin tuntia siellä kuuntelemassa musiikkia. Siellä oli silloin ne penkit missä pystyi kuuntelemaan. Lainasi ne kuulokkeet ja laittoi oman levyn sinne soimaan. Mä kuuntelin ihan laidasta laitaan ihan kaikenlaista. Siellä kirjastossa oli ihan hyvät valikoimat. Ja siihen aikaan lainasin elokuviakin siellä. Noita suomalaisia komisario Palmuja niitä mä vuokrasin sieltä, vein sitten himaan kirjastosta, tuli paljon lainattuakin. Ja sitten tuli luettua noita sarjakuvia kanssa. Ne, jotka viettävät paljon aikaa kirjastossa nuorempana, tottuvat siihen. Kirjastoa tulee helposti käytettyä vanhempanakin. Muutaman viime vuoden aikana Amin on käynyt kirjaston nettikoneilla, lukemassa päivän lehtiä ja lainaamassa kirjoja lapsensa kanssa. Aminilla on nelivuotias tytär, jonka kanssa hän tutkii kuvakirjoja. Tytär pitää erityisesti kuvakirjasta, joka kertoo vuodenajoista, ja Tove Janssonin kuvakirjoista. Tytön nyrkkeilijäisä on ostanutkin yhden Tove Janssonin kuvakirjan. Kirja on Kuka lohduttaisi Nyytiä. On varmasti ollut aikamoinen näky kun kovakasvoinen nyrkkeilijä on mennyt sitä ostamaan. Kirja nimittäin kertoo pienestä Nyytistä, joka pelkää kaikkea. Vasta kun hän saa avunpyynnön Tuitulta, joka pelkää vielä enemmän, rohkaistuu hän vastustamaan jopa isoa, pelottavaa mörköä. Aminin suhde kirjastoon ei rajoitu musiikkiin, lehtiin ja sarjakuviin (eikä edes internetiin). Myös nyrkkeilijä voi pitää lukemisesta. Moni mun nyrkkeilijäkavereista pitää lukemisesta, leireillä varsinkin kun siellä on semmoista aikaa että lepäillään harjoitusten välissä. Ei jaksa just muuta tehdä kuin just ehkä lukea sängyssä. Pari kolme kertaa päivässä harjoitellaan ja ylimääräinen aika menee syömiseen, suihkussa käymiseen ja lepäilyyn. Silloin moni mun kaveri lukee paljon. Kyllä mäkin luen aika paljon, urheilukirjallisuutta, kaikkia elämäkertoja ja tommosia. Mä tykkään lukea just kaikkia henkilökuvia urheilijoista Kotipaikkarakkautta Keväällä Amin on lukenut itsestään kertovan kirjan käsikirjoitusta, jonka on kirjoittanut Pekka Jaatinen. Kirja ilmestyy syksyllä. Kirjan nimi on Silmää räpäyttämättä. Amin Asikaisen tarina. ja se kertoo kirkkonummelaispojasta, jonka kunnianhimo riittää Euroopan mestaruustasolle, ehkä jopa kauemmas. Amin ei kuitenkaan enää ole ihan kirkkonummelainen, teknisesti. Hän käy kyllä viisi kertaa viikossa Kirkkonummen nyrkkeilyseuran tiloissa treenaamassa, ja asuu Kirkkonummi-kyltin tällä puolen, mutta teknisesti hänen uusi talonsa on Siuntion puolella. En mä olisi edes halunnut Kirkkonummelta muuttaa mutta kun löytyi niin hyvä talo sieltä. Itse asiassa se on Evitskogissa oikeastaan, mutta se on sata metriä Siuntion puolella. Vaikka mä oon muuttanut niin sanotusti Siuntion puolelle niin kyllä mä aina tunnen olevani kumminkin kirkkonummelainen. Kun mä oon koko elämäni täällä ollut, mitä nyt armeijan kävin Lahdessa, ja sitten vähän aikaa opiskellut Pajulahdessa, muuten oon aina ollut täällä kirjoilla. Tuulikki Tammi, kirjastovirkailija

Kirjaston rooli on vuosikymmenten aikana muuttunut. Kirkkonummen kirjastotoiminnalla on pitkä historia. Tiesitkö, että kirjo- Koska kävit viimeksi kyläsi olohuoneessa? jen lainaaminen alkoi Pyhän Mikaelin Kirkossa (eli Kirkkonummen kirkossa) melkein 150 vuotta sitten? 1800-luvulla haluttiin kohentaa maaseutuasukkaiden sivistystasoa. Koteihin ei tullut juuri lehtiä, sillä lukutaito oli huono ennen ensimmäistä kansakoulua, joka perustettiin paikkakunnallemme vuonna 1871. Tänä päivänä kirjastot toimivat lähiyhteisöjensä olohuoneina, kulttuuritaloina ja kokoontumistiloina. Tallennemuodot ovat muuttuneet. Perinteisen niteen rinnalle tulevat kasvavassa määrin DVD- ja CDtallenteet. Kirjastoon pääset myös kotoa käsin internetin välityksellä esimerkiksi musiikkia kuuntelemaan, tai kirjasto tulee luoksesi kirjastoauton muodossa. Tämä mahdollistaa suuremman joukon tavoittamisen, myös niiden, jotka eivät syystä tai toisesta pääse paikan päälle. Lukutaitokin on mielenkiintoinen asia, sillä nykyään ei riitä, että osaa teoriassa lukea, vaan pitää myös osata tulkita esim. mediaa. Kirkkonummen pääkirjasto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Pääkirjaston laajennus valmistuu taloussuunnitelman mukaan 2011. Sitä on odotettu, sillä nykyiset varastotilatkin ovat lainaajien käytössä, onhan niihin siirretty aineistoa vanhemmasta päästä. Pääkirjaston uuteen osaan tulee lisää tilaa kirjoille ja digitaaliselle aineistolle. Lisäksi siihen rakennetaan lukutilaa, tietokoneluokka, ryhmä- ja muita kokoontumistiloja, suurempi lehtisali, kahvila, musiikkiosasto musiikkistudioineen ja teknisenä uutuutena langaton verkko! Kirkkonummen kirjastojen suosio on suurta, siitä kertovat lainausmäärät, kävijämäärät ja toiveet aukioloaikojen pidennyksistä sekä kärkisijat kuntalaisbarometreissa. Kaksikielisenä kuntana Kirkkonummen uusien kirjojen määrärahat on pikaisesti saatava edes maan keskitasolle. Omakohtaiset kokemukset tulevat lastenosastolta, jossa kirjoja lainataan sellaisella tohinalla, että joskus pientä asiakasta saattaa odottaa tyhjä hylly. Haasteena on myös se, että ei voida tilata tarpeeksi monta kopiota uutta nidettä, ja se lisää odotusaikaa. Lisäksi tuleva tekijänoikeuslainsäädäntö vaikeuttaa kirjastotoimintaa tai aiheuttaa ainakin lisäkustannuksia. Aukioloaikojen pidentäminenkään ei onnistu ilman henkilöstöresursseja. Toisin sanoen: on hienoa, että kirjastomme ovat niin suosittuja olisikohan aika huomioida kasvava kysyntä korotetuilla aineistomäärärahoilla ja henkilöstöresursseilla? Kirkkonummen kirjastojen henkilökunta koostuu asiansa osaavista ammattilaisista. Palvelu on asiantuntevaa ja yhteistyötä tehdään mm. koulujen kanssa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Lukujuna ja kirjavinkkaus, jotka ovat saaneet alakoululaiset suorastaan ahmimaan kirjoja! Kirja on hyvä kaveri ja kasvattaja! Pääkirjaston laajennuksen lisäksi myös muita mukavia uutisia on luvassa kirkkonummelaisille! Veikkolan kirjaston aukioloajat lisääntyvät vuoden 2008 loppupuolella. Ilta-aukioloajat pidentyvät klo 20:een saakka ja kirjasto tulee olemaan myös auki lauantaisin. Uusi, ehompi kirjastoauto saadaan vuonna 2010, onhan nykyinen uskollisesti palvellut vuodesta 1996. Auto palvelee päiväkoteja, kouluja ja haja-asutusalueita. Usean vuoden ajan pääkirjastoon on kaavailtu lisähenkilöstöresursseja informaatikon muodossa. Nyt tämä vakanssi vihdoin saatiin tänä syksynä. Lopuksi heitän haasteen kaikille päättäjille ja kuntalaisille! Jos vierailustasi paikallisessa kirjastossa on mennyt jo tovi, käy tutustumassa sen monimuotoisiin palveluihin vaikka puolisosi, ystäväsi, lapsesi, lapsenlapsesi tai vaikka naapurin kanssa. Pieni retki paikalliseen olohuoneeseen kertoo myös sen, että sinne mahtuvat eri-ikäiset ja eri taustan omaavat ihmiset sopuisasti. Puutarhurin lasit päässä voisin todeta, että kirjastoillamme on vahvat juuret ja juurruttamisen taito. Kristiina Jakobsson Sivistyslautakunnan pj Kunnanvaltuutettu (KOK) Hymykuoppa, kirkkonummi

När besökte du senast vardagsrummet i din by? Bibliotekets roll har förändrats under de gångna årtiondena. Biblioteksväsendet i Kyrkslätt har en lång historia. Visste du att utlåningen av böcker inleddes i Sankt Mikaels kyrka, d.v.s. Kyrkslätts kyrka, för nästan 150 år sedan? På 1800-talet ville man höja landsbygdsbefolkningens bildningsnivå. Det var sällsynt med tidningsprenumerationer till hemmen. Det var dåligt ställt med läskunnigheten före den första folkskolan, som inrättades på orten år 1871. I dag fungerar biblioteken som närsamhällets vardagsrum, kulturhus och samlingsplatser. Formerna för reproduktion har förändrats. Vid sidan av det traditionella bokbandet gör DVD- och CD- formaten sitt intåg i allt större utsträckning. Du når också biblioteket hemifrån via internet, t.ex. för att lyssna på musik, eller så kommer biblioteket till dig i form av bokbussen. Så är det möjligt att nå en större grupp, att nå också dem som av en eller annan orsak inte kan komma till ort och ställe. Läskunnigheten är också en intressant sak. Nuförtiden är det inte tillräckligt att man kan läsa i teorin, man måste också kunna tolka t.ex. media. Kyrkslätts huvudbibliotek fyller i år 25 år. Enligt ekonomiplanen färdigställs utvidgningen av huvudbiblioteket år 2011. Det är efterlängtat eftersom även de nuvarande magasinsutrymmena är i låntagarnas bruk. Dit har ju det äldsta materialet flyttats. Huvudbibliotekets nya del får mera utrymme för böcker och digitalt material. Där byggs dessutom läsutrymme, en datorsal, grupp- och andra sammanträdesutrymmen, en större tidningssal, ett café, en ny musikavdelning med musikstudio och, såsom teknisk nyhet, ett trådlöst nät! Biblioteken i Kyrkslätt är mycket populära, det förtäljer antalet lån och besökare, önskemålen om förlängda öppettider samt topplaceringarna i kommuninvånarbarometrarna. Eftersom Kyrkslätt är en tvåspråkig kommun bör anslagen för nya böcker snabbt uppnå minst medelnivån i vårt land. Mina personliga upplevelser är från barnavdelningen, där böcker lånas med ett sådant ståhej att en liten låntagare ibland möts av en tom hylla. En utmaning är också att tillräckligt många exemplar av en ny bok inte kan beställas, vilket förlänger väntetiden. Dessutom försvåras biblioteksverksamheten av den nya upphovsrättslagstiftningen, åtminstone orsakar den tilläggskostnader. En förlängning av öppettiderna lyckas inte heller utan personalresurser. Med andra ord, det är utmärkt att våra bibliotek är så populära vore det dags att beakta den ökade efterfrågan med förhöjda materialanslag och personalresurser? Personalen vid biblioteken i Kyrkslätt består av yrkesfolk som kan sin sak. Betjäningen är sakkunnig och samarbete utövas bl.a. med skolorna. Bra exempel på detta är projektet Läsexpressen och bokprat. De har fått barnen på de lägre klasserna att formligen sluka böcker! Boken är en god kamrat och uppfostrare! Utöver utvidgningen av huvudbiblioteket utlovas Kyrkslättsborna också andra trevliga nyheter! Veikkola bibliotek förlänger öppethållningen i slutet av år 2008. Kvällsöppettiderna förlängs till kl. 20 och biblioteket kommer att hålla öppet också lördagar. En ny, bättre bokbuss kommer år 2010. Den nuvarande har ju tjänat troget sedan år 1996. Bokbussen betjänar daghem, skolor och glesbygden. Under flera års tid har för huvudbibliotekets del funnits planer på ytterligare en personalresurs i form av en informatiker. Nu har vi äntligen fått den befattningen. Till sist utmanar jag alla beslutsfattare och kommuninvånare! Om det redan har gått en tid sedan du senast besökte det lokala biblioteket, så gör ett besök för att bekanta dig med dess mångfasetterade service. Ta med t.ex. din make eller maka, din vän, ditt barn eller barnbarn eller varför inte grannen. En liten utflykt till det lokala vardagsrummet visar också att där i bästa samförstånd ryms folk i olika åldrar och med olika bakgrund. Med trädgårdsmästarens glasögon på näsan kan jag konstatera att våra bibliotek har starka rötter och en förmåga att få saker och ting att rota sig. Kristiina Jakobsson Ordförande för bildningsnämnden Kommunfullmäktig (SAML) Hjalmar Tallberg (1902 1980) från Överby i Kyrkslätt, berättade på sin tid glatt historier från Körslätt på 1910 1930-talen. Han upptecknade själv många anekdoter och talesätt och deltog i olika tävlingar med dem. Biblioteksnämnden i Kyrkslätt utlyste en skrivtävlan i anknytning till Kyrkslätts 650-årsjubileum år 1980. Tallberg skickade hela sitt levnadsarbete till tävlingen, cirka 300 historier och talesätt, skrivna på äkta Körslättsdialekt. Ett par veckor senare dog Tallberg. Kyrkslätts hembygdsförening publicerade 1982 ett urval som numera heter Tallbergs bästa. Tallbergs anekdoter är levande kulturhistoria. (Referat från Svanhild Snells förord till Tallbergs bästa, 1982, s. 5 6.) Illustrationer: Viking Nyström. Kokt välling, stekt strömming, lathondar komin him, sa Överby mataklockon.

Ennakkoluulottomasti musiikkiosastolle Tutustuin Kirkkonummen kirjaston musiikkiosastoon jo yläasteikäisenä 1990-luvulla. Silloin musiikkimakuni suuntasi aikaan ja ikääni nähden epämuodikkaasti 1960-luvun Brittein saarille. Kirjastosta löysin isot pinot levyjä ja kirjallisuutta muun muassa The Beatles, The Kinks ja muilta kuohuvan vuosikymmenen yhtyeiltä. Siitä lähtien olen kokenut tärkeäksi sen, että musiikkiosaston aineistoa kehitetään laaja-alaisesti, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tutustua juuri sellaiseen musiikkiin kuin haluaa. Erityisesti kuntamme kirjaston musiikkiosaston monipuolinen aineisto voi yhä uudestaan yllättää siellä vierailijan hyllyistä löytyy nimittäin runsaasti laadukkaita nykyisiä ja menneen ajan klassikoita, unohtamatta jopa harvinaisuuksia tai nostalgisia, tulleita ja menneitä yhdenhitin ihmeitä. Vuosien varrella kotiini on kantautunut kirjastosta muun muassa punkia, brittipoppia, naisten tekemää reggaeta, ranskalaista iskelmää, flamencoa. Usein lainattavaksi on lähtenyt myös levyjä, jotka ovat herättäneet huomioni pelkän kannen perusteella. Ennakkoluulottomasti valitut yllätyslevyt ovat johdattaneet joko uusiin suosikkeihin tai joskus palauttamaan ne jo heti seuraavana päivänä. Tärkeintä kuitenkin on, että kun musiikkiin rohkenee tutustua laaja-alaisesti, kaikista kokemuksista kasvaa perspektiiviä suhteessa musiikin monipuoliseen maailmaan ja omaan musiikkimakuun. Kirjastomme runsaan kokoelman ja asiantuntevan palvelun avulla sähäkkä musiikkivillitykseni kehittyikin vuosien varrella tärkeäksi osaksi identiteettiäni sekä hyödylliseksi tietämykseksi ja tuntemukseksi. Musiikkiosastolla tarjotaan eri tapoja osallistua musiikista nauttimiseen: henkilöhistorian kirjoista saa tietoa esimerkiksi säveltäjistä, nuotit ovat merkittävä osa soittamisharrastusta ja videotallenteiden avulla tutustuu mielenkiintoisiin esityksiin. Erilaisista musiikkityyleistä, esimerkiksi jazzista, heavysta ja gospelista, muodostetaan usein jämähtäneitä mielikuvia. Tämä voi johtaa siihen, että varsinkin musiikkia ostettaessa tai sitä internetistä etsiessä lähdetään sellaisen musiikin perään, joka on jo tuttua tai koettu omaa makua tukevaksi. Musiikkiosasto mahdollistaakin sellaisiin musiikkityyleihin, artisteihin, levyihin ja tarinoihin tutustumisen, joita ei ehkä muissa yhteyksissä tulisi maisteltua. Tänään voisin esimerkiksi tutustua suomalaiseen jazziin, huomenna lukea Oskar Merikannosta ja perjantaina lainata vaikka kansanmusiikkia Havaijilta. Vaihtoehtoja löytyy myös elämän juhliin ja arkeen, niin Villen 5-vuotissyntymäpäiville kuin tiskaamisen taustalle. Mielestäni kirjastojen musiikkiosastot ovat tärkeitä ja ainutlaatuisia aarrearkkuja, joissa asiakasta kannustetaan ennen kaikkea avoimuuteen ja rohkeuteen musiikin suhteen. Tämän johdosta jokainen voi parhaimmillaan kehittää itselleen laajan yleissivistyksen musiikin eri tyyleistä, historiasta ja nykypäivästä tai ihan vain pienen hetken viihtyä sen parissa. Olen ylpeä siitä, että kirjastomme musiikkiosasto on paikka, jossa jokainen voi harjaannuttaa omaa ennakkoluulotonta asennettaan ja innostustaan erilaisia musiikkisuuntauksia, artisteja ja tarinoita kohtaan. Uskaltaudu musiikkiosaston yllättämäksi! Katariina Kantola Eero Roine FM Katariina Kantola siirtyi Kirkkonummen kirjaston kesätyöntekijästä Subtv:n ohjelmakoordinaattoriksi. Näin hän todisti, että kirjastohenkilökunnasta on mihin vain. Kantola on yhä musiikkikirjastojen aktiivinen käyttäjä ja kannattaja. När dom laga Jorvasvägin så sa dom som bruka kör ti stan me hästar: No sparar de på hästskonana för de blir 10 km närmare ti Körslätt.

Musiikkikirjastonhoitaja esittelyssä: Kasvu pojasta mieheksi edellyttää monien vaikeiden ratkaisujen tekemistä. Yksi näistä on Mennäkö parturiin vai ostaako kitara? Itse olen aikoinaan päätynyt jälkimmäiseen ratkaisuun eli sänkyni alle on päätynyt akustinen Landola. äin vanhempana, kolmekymmentä ikävuotta lähestyvänä miehenä, olen tullut siihen johtopäätökseen, että kitaran osto on ollut täysin oikea ratkaisu. Kitara edustaa sentään jotain pysyvyyttä. Olen näet huomannut, että hiukseni ovat alkaneet harveta päälaelta. Sen sijaan kitarani vanhenee arvokkaasti, ja sen sointi vain paranee vanhetessaan. Lisäksi kitaran omistaminen on tie arvostukseen niin kaveripiirissä kuin vastakkaisen sukupuolenkin keskuudessa. Musiikki on siitä mukava harrastus, että sen piiristä löytyy ratkaisu myös kaljuuntumiseen. Lääkkeitä ei tarvita. Hiukset ajetaan joko kokonaan pois R.E.M.:n Michael Stipen ja Joe Satrianin tavoin, tai kalju yritetään peittää jollakin asusteella. Muusikkopiireissä arvostetuin ratkaisu kaljun päänahan peittämiseen on musta nahkainen lätsä AC/DC:n Brian Johnsonin ja Scorpionsin Klaus Meinen tyyliin. Ja voi sitä onnetonta, joka ryhtyy julkisesti kummastelemaan miksi kaljuuntuvan päänahan peittämiseen paras ratkaisu on teuraseläimestä valmistettu nahkainen asuste, joka kiiltää täsmälleen samalla tavoin kuin se lätsän alle piilotettu kalju. Sellaista ei ole tapana kysyä. Kysymyksen esittäjä osoittaa samalla täydellisen musiikillisen asiantuntemattomuutensa. Musiikin harrastaminen antaa myös muita etuoikeuksia. Hölmöt asuvalinnat sekä miesten hiuspehmennykset saavat yleisen hyväksynnän, kun niiden todetaan olevan olennainen osa bändiä ja bändin imagoa. Sähkökitaristit voivat myös perustella lihavuutensa sillä, että he haluavat nähdä kitaransa otelaudan paremmin. Mitä isompi vatsakumpu, sitä parempi näkyvyys otelaudalle. On myös hienompaa todeta menevänsä bänditreeneihin kuin vaikkapa heittämään kaveriporukalla tikkaa. Bänditreeneihin meneminen on osoitus siitä, että ihminen on paitsi lahjakas ja luova, mutta myös saavuttanut ihmisenä kasvamisessaan sellaisen pisteen, että maailma puhuu hänen kauttaan musiikkina. Vastaavasti se, mitä musiikilla halutaan sanoa, ei ole useinkaan tärkeää. Esimerkiksi rockmusiikissa älyllisyys ja syvällisyys ovat pikemminkin haittatekijöitä, jotka vain vaikeuttavat sanoman perille menoa. Niinpä bändin musiikillisten tuotosten keskeinen sanoma voi varsin hyvin olla että emme osaa soittaa, vaan haluaisimme oikeasti tehdä jotain tyystin muuta esimerkiksi heittää tikkaa. Toki rock-musiikin piirissäkin on otettu kantaa moniin suuriin kysymyksiin. Eppu Normaalin Martti Syrjä on laulussaan Afrikka, Sarvikuonojen maa pohtinut sitä, voiko kitaraa soittamalla parantaa maailmaa. Martti ei osaa antaa kysymykseen vastausta, mutta toteaa kuitenkin soittavansa kitaraa sentään oikein päin. Mikäli maailman parantaminen ei onnistu kitaraa väärin päin soittamalla, perinteitä arvostavat sähkökitaristit voivat haudata toiveensa maailmanparantamisesta. Perinteet näet velvoittavat soittamaan kitaraa väärin päin, kuten Jimi Hendrix. Usein kuulee myös puhuttavan musiikin kielestä. Tosiasiassa musiikin kieli ei eroa lainkaan normaalista puhutusta tai kirjoitetusta kielestä, vaan se on täysin sama asia. Ainakin rock-musiikissa. On kuitenkin tärkeää osata erottaa, minkä kielistä musiikki on. Hanoi Rocksia kommentoineen Måns Kullmanin sanoin : kun soitetaan englanniks, pitää mun mielestä myöskin laulaa englanniks. Mielestäni rockmusiikki soveltuisi varsin hyvin myös yhtäaikaiseen kaksikielisyyteen. Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan esimerkiksi Kentin Om du var här? kappaleen suomeksi soitettuna. Lopputulos olisi varmasti paljon parempi kuin yhtäaikainen Kaj Kunnaksen ja Antero Mertarannan lätkäselostus. Jyrki Valto, erikoiskirjastonhoitaja TAUSTAKUVA Eero Roine PIIRROS Richard Elgert

10 elokuvat maailmalla KANADA C.R.A.Z.Y. / Vallée, Jean-Marc YHDYSVALLAT Citizen Kane / Welles, Orson Good night, and good luck / Clooney, George MEKSIKO Amores perros / González Inárritu, Alejandro ISO-BRITANNIA Alfred Hitchcock useita elokuvia Afrikan kuningatar / Huston, John Hotelli Ruanda / George, Terry RANSKA Jacques Tati useita elokuvia Kuoropojat / Barratier, Christophe ESPANJA Volver paluu / Almodóvar, Pedro Havanna blues / Zambrano, Benito BRASILIA Moottoripyöräpäiväkirja / Salles, Walter RUOTSI Beck-sarja, Wallander-sarja Ingmar Bergman useita elokuvia Kopps / Fares, Josef TANSKA Rembrandt / Johansen, Jannik Manderlay / Trier, Lars von SAKSA Peltirumpu / Schlöndorff, Volker Good bye Lenin! / Becker, Wolfgang NORJA Hawaii, Oslo / Poppe, Erik Jonny Vang / Lien, Jens EESTI Nimet marmoritaulussa / Nüganen, Elmo ITÄVALTA Sissi / Marischka, Ernst ITALIA La Strada: tie / Fellini, Federico 1900 / Bertolucci, Bernardo TUNISIA Satiinin puna / Amari, Raja SUOMI Kaurismäki useita elokuvia Jadesoturi / Annila, Antti-Jussi Rovaniemen markkinoilla / Nortimo, Jorma PUOLA Pianisti / Polanski, Roman Kolme väriä / Kieślowski, Krzysztof Chopin rakkauden nälkä / Antczak, Jerzy TSEKKI Kolja / Sverak, Jan Pilviin piirretty / Sverak, Jan Kevättä rinnassa / Michálek, Vladimir KREIKKA Zorba the greek / Cacoyannis, Michael AFGANISTAN Osama / Barmak, Siddiq INTIA Lagaan / Gowariker, Ashutosh VENÄJÄ Auringon uuvuttamat / Mikhalkov, Nikita Käki / Rogožkin, Alexandr NEUVOSTOLIITTO Sota ja rauha / Bondartšuk, Sergei Solaris / Tarkovski, Andrei Stalker / Tarkovski, Andrei KIINA Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme / Lee, Ang Polkupyörävarkaat / Wang, Xiaoshuai HONG KONG In the mood for love / Wong Kar-Wai Infernal affairs / Wu, Jian Dao VIETNAM Vihreän papaijan tuoksu / Tran, Anh Hung ETELÄ-KOREA Rautakolmonen / Kim, Ki-Duk Vaarallisia suhteita / E, J-yong Viisi vuodenaikaa / Kim, Ki-duk JAPANI Liikkuva linna / Miyazaki, Hayao Tulikärpästen hauta / Takahata, Isao TAIWAN Syö juo mies nainen / Lee, Ang AUSTRALIA Moulin Rouge / Luhrmann, Baz Ned Kelly / Jordan, Gregor UUSI-SEELANTI Taru sormusten herrasta / Jackson, Peter Elokuvat maailmalla Filmer i världen Kirjaston kokoelmissa on melkein 1300 elokuvaa sekä VHS että DVD -formaatissa. Kirjastosta löytyy myös vanhoja klassikoita, joita ei enää löydy vuokraamoista. Kaikkia elokuvia voi lainata viikoksi kerrallaan. Elokuvalistan ovat laatineet kirjastonhoitaja Margareta Ahlroos (joka vastaa kirjaston elokuvahankinnoista) ja kirjastovirkailija Tapio Sarastamo (joka on muuten vain auttavainen ja hyvä ihminen). Bibliotekets samlingar omfattar nästan 1300 filmer i både VHS- och DVD -format. Biblioteket har också gamla klassiker som inte mera finns hos uthyrningsfirmorna. Alla filmer kan lånas för en vecka i sänder. Förteckningen över filmer har uppgjorts av bibliotekarie Margareta Ahlroos (som svarar för bibliotekets anskaffning av filmer) och biblioteksfunktionär Tapio Sarastamo (som annars bara är en hjälpsam och god människa).

arinoilla on sama lumousvoima kuin sadun Pillipiiparilla, joka johdatti lapset pois kaupungista soitollaan. Sanoillakin voi soittaa. Lyyrisimmillä kirjailijoillamme on tuo soittamisen ja säveltämisen taito. Se on terapiaa lukijalle. Luetut tarinat jättävät jäljen, varsinkin lapsiin, muokaten heidän maailmankuvaansa ja ruokkien mielikuvitustaan. Vaikka luen ja analysoin työkseni lastenkirjallisuutta, säikähdin aikoinaan kolmevuotiaan tyttäreni voimakasta eläytymistä satujen sankareihin. Luettuani hänelle Astrid Lindgrenin kirjaa Se pikkuinen Lotta hän matki kirjan sankaritarta leikaten omat uudet sukkahousunsa riekaleiksi. Harkitsin jo lukutaukoa. Peppi villitsi tytön täysin; häntä ei saanut kutsua omalla nimellään, hän oli Peppi. Maailman vahvin, taitavin ja hauskin tyttö. Peppimme kiipeili sohvien päällä, liiteli taivaan avaruuksissa, yritti nostella huonekaluja, nukkui pää peiton alla, jalat tyynyllä ja halusi määrätä itse itsestään, Pepin tapaan. Onneksi kehityssuunta muuttui ja tyttö keskittyi oman mielikuvitusmaailmansa rakentamiseen. Hän loihti itselleen mielikuvituskaveri Linnean, jonka elämä ja teot viihdyttävät yhä koko perhettä. Äitinä olen kokenut huikeimmat hetkeni lukiessa lapsilleni. Äiti miksi sä itket aina samassa kohtaa? ihmetteli esikoiseni lukiessamme uudestaan ja uudestaan Lindgrenin Veljeni Leijonamielen tarinaa. Yhdessä lukeminen on kirjaseikkailu, mutta myös samalla tutkimusretki omaan minään ja tunteisiin. Seikkailussamme pääsen kokemaan jonkun aavistuksen omista lapsuuden lukukokemuksistani lasteni kanssa. Saamme itkeä ja nauraa yhdessä. Se on ravistelevaa. Olemme nauraneet tikahtuaksemme Heinähatulle ja Vilttitossulle. Olemme jännittäneet Anni Swanin lähes sata vuotta vanhojen nuortenkirjojen juonenkäänteissä; selviääkö Arnellin perheen isä, joka on syyttömänä joutunut vankilaan? Olemme itkeneet orpolasten kohtaloa. Lastenkirjathan ovat pullollaan sympaattisia orporaukkoja ja häijyjä aikuisia, jotka kiusaavat lapsia. Lopussa aina hyvyys ja oikeudenmukaisuus voittaa ja paha saa palkkansa. Se on lohdullista. Kirjat jäsentävät maailmaa ja niistä löytyy vertailuaineistoa omalle elämälle. Meidän perheestä löytyvät mm. Pikku-Myy, Nuuskamuikkunen, Vilijonkka, Vilttitossu, Maija Poppanen, Harry Potter Ketä sinä muistutat? Entä ystäväsi? Lastenkasvatuksessa kir- 11 Tarinoiden taikapölyä! Muistatko, miltä tuntui pelätä Alibaba -sadun rosvoja isän turvallisessa sylissä? Milloin viimeksi lumouduit tarinasta, antauduit sen vietäväksi? Richard Elgert jojen sankarit ovat usein oiva apu ja pelastus. Yököttävä kasvissosekeitto maistuukin yhtäkkiä taivaalliselle kun äiti ilmoittaa sen olevan Muumimamman sosekeittoa. Entä kukapa lapsi ei haluaisi osata pukea peppimäisen nopeasti talvihaalaria ylleen? Ainoastaan hän, jolle tarinat eivät ole tuttuja! Jokaisen lapsen perusoikeuksiin kuuluvat kirjat. Työssäni kerron koululaisille tarinoita kirjoista innostaen heitä lukemaan. Kirjavinkkaukseni koukku on siinä, että jätän tarinan kesken, jännittävimpään kohtaan, jotta lapsi lukisi itse kirjan loppuun. Antoisinta tässä työssä on vuorovaikutteisuus, keskustelut lasten kanssa ja käsin kosketeltava tunnelma lasten joukossa. Tunnen luokan ilmapiirin tihentyvän, lasten jännittyvän, tuskin hengittävän kertomukseni lähestyessä huippuhetkeään. Yksikään erityisluokan rauhattomista lapsista ei ole ollut tunneillani levoton tai keskittymiskyvytön. He varsinkin ovat usein niitä lumoutuneimpia kuuntelijoita. Se on koskettanut minua syvältä, antanut voimia jatkaa tätä tärkeää työtä. Kirjavinkkarina koen olevani sadun Pillipiipari, joka johdattaa lapset uuteen maailmaan, irrottaa arjesta ja aikuisten vaatimuksista. Olen etuoikeutettu saadessani sirotella tarinoiden taikapölyä lapsille, silloin elän itsekin hetken tuossa hohteessa, jaksaakseni taas aikuisten maailmassa. Lämmittävää on ollut kuulla vanhemmilta ilahtuneita viestejä: Sinä sait meidän pojan lukemaan! Miten teit sen? Kaikki lapset rakastavat tarinoita, se on yksi ihmisen perustarve. Tarinoita on kaikkialla, ei ainoastaan kirjoissa vaan myös maisemassa, elokuvissa, tietokonepeleissä ja esineissä ympärillämme. Kirjailijat vain sanoittavat taitavasti yhteistä maailmaamme ja kokemaamme. Sanoista kaikki kirjallisuus alkaa. Sanoissa on taikaa, koska juuri niiden synnyttämän lumouksen vuoksi luemme kirjoja! Olen elänyt tuhat elämää. Olen pelännyt, rakastanut, jännittänyt ja vihannut miljoonia kertoja. Kirjoissa. Kirjat ovat luotettavia ystäviä, ne eivät petä eivätkä jätä vaan tarjoavat suojaa ja avaavat uusia maailmoja. P i r k ko I l m a n e n Pirkko Ilmanen, FM, kutsuu itseään kulttuurin sekatyöläiseksi. Hän kasvattaa seitsemää lasta ja siinä sivussa hommailee koulukirjastoprojektin informaatikkona ja vetää kirjoittajaryhmiä.

12 Ongelman ratkaisukeskus Pienellä ihmisellä voi olla suuria ongelmia ja päinvastoin. Keskikokoisellekin voi joskus maailmalla kulkiessaan tulla mieleen askarrus tai hätä. Kirjastoihmisenä tekisi mieli tokaista, että tuolta kirjahyllystä löytyy apu kaikkiin pulmiin, mutta ei se ihan niin mene. Kirjallisuus on kaunis asia, jonka merkitystä ei voi kyllin korostaa, mutta esimerkiksi sellaiset perustavanlaatuiset ongelmat kuin nälkä, kylmä ja pissahätä ovat kovin vaikeasti ratkaistavissa pelkästään lukemalla. Richard Elgert Se ei silti tarkoita etteikö kirjasto voisi olla vastaus näihinkin ongelmiin. Kirjastohan on paljon muutakin kuin pelkkä kirjalainaamo. Kirjaston aula esimerkiksi on lämmin tila, jossa saa luvan kanssa syödä eväitä, ja josta löytyy myös vessa pottineen (potan voi pyytää lainaustoimistosta). Kukaan ei katso karsaasti, vaikket ostaisi mitään tai vilkuilisi kirjoihin päinkään. Lämmitämme myös vauvanruokapurkkisi mikrossa, lainasit sitten rekallisen luettavaa tai et yhtikäs mitään. Jos taas haluat ostaa itsellesi jotain lämmikettä, niin lehtilukusalista löytyy kahviautomaatti, voilà! Miksi ihmeessä? Siksi, että on palveluita, joita on järkevämpi ylläpitää kuin olla ylläpitämättä, eikä hyvä palvelu tule sen kalliimmaksi kuin huonokaan. Holtitonta verovarojen tuhlausta? Hukkatyötä? Säästön paikka? Tuskin. Potan ylläpitokustannukset ovat olemattomat verrattuna helpotukseen, jonka pottapalvelu suo akuutisti hädänalaiselle lapsiperheelle! Kirjaston tarkoitus on palvella kuntalaisia, ei tehdä voittoa, ja kun meillä kerran on valaistu, lämmitetty ja miehitetty rakennus keskellä kuntakeskusta, niin miksi emme ottaisi siitä iloa irti kaikin mahdollisin tavoin? Iloitkaamme siis taidenäyttelyistä, konserteista ja luennoista Porkkala-salissa, pitäkäämme kokouksia kokoustiloissa ja opiskelkaamme hiljaisissa tutkijanhuoneissa!

Aina ei kuitenkaan jaksa harrastaa, sivistyä tai hoitaa yhteisiä asioita; joskus pitää voida vain vaihtaa kuulumisia, päivitellä maailman menoa ja olla möllöttää. Suomi on siitä ikävä maa, että ilmasto täällä ei suosi kadunkulmissa seisoskelua ja puistoissa istuskelua kuin muutaman lyhyen kuukauden vuodessa, jos silloinkaan. Meidän pitäisi tavata toisiamme enemmän kotona (niin kuin venäläiset) tai ravintoloissa (niin kuin ruotsalaiset), mutta kuka jaksaa pitää kotinsa aina visiittikelpoisena tai kenellä on varaa jatkuvasti notkua baarissa? Kirjastossa saa onneksi kokoontua ja oleskella ilman ostopaineita tai pääsymaksua myös ilman sen kummempaa asiaa. Jutellakin saa, kunhan desibelit pysyvät aisoissa. Lainaustoimistosta voi lisäksi pyytää vaikka shakkilaudan kaveriporukan ajankuluksi, tai sitten voi selailla naistenlehtiä ja haaveilla uudesta kapeasta uumasta. Aasinsilta Jos tarmoa riittää, ei tarvitse tyytyä pelkästään unelmoimaan, sillä kirjaston hyllyistä löytyy jos jonkinlaista laihdutus- ja jumppaopasta aina Atkins-dieettikirjoista Pilates-videoihin. Lainaamisessa on ostamiseen verrattuna etunsa. Kun saat ohjeiden avulla itsesi unelmakuntoon, et enää tarvitse kirjaa tai DVD-levyä keräämään pölyä uuden dynaamisen elämäsi kirjahyllyyn, vaan voit palauttaa sen kirjastoon. Näin kaikki uskovat, että pysyt solakkana luonnostaan. Jos taas syystä tai toisesta projekti ei otakaan onnis- laske ammeeseen lämmintä vettä ja kylpyvaahdoketta, varmista että vaahtokarkkikulho ja kuohuviinilasi ovat tartuntaetäisyydellä tuakseen, ei sinun tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa aina vilkaistessasi kalliilla rahalla hankittua elämäntapaopasta yöpöydällä sen kun tyrkkäät palautusluukusta sisään. Lainaa tilalle vaikka runoja tai filosofiaa, sillä sisäinen kauneushan se on, mikä merkitsee. Mikäli kuitenkin oikein olan takaa laiskottaa, niin runoja voi nauttia lukemattakin. Äänikirjat ovat ylellisyyttä: laske ammeeseen lämmintä vettä ja kylpyvaahdoketta, varmista että vaahtokarkkikulho ja kuohuviinilasi ovat tartuntaetäisyydellä, sytytä kynttilät, sammuta valo ja napsauta soimaan Arno Kotron runo-cd Sanovat sitä rakkaudeksi. Jos siitä ei sisäinen kauneus kohene, niin ei mistään! Kysy kirjastonhoitajalta Tämän ja muut vinkit saat kirjastonhoitajalta. Kirjastonhoitaja tietää, mitä kannattaa lukea silloin, kun kaipaa jännitystä tai kilttiä huumoria (tai tuhmaa). Hän saattaa myös tietää, mikä se oli se sinikantinen aika pieni kirja, jossa kerrottiin tytöstä tai pojasta, joka joutui jotenkin Intiaan tai Afrikkaan simpanssien tai susien kasvatiksi, ja miltä levyltä löytyy se biisi, jossa lauletaan että kanavaari, kanavaari, on kaikkien kaveri. Ainakin hän on aina valmis ottamaan selvää. Kirjastonhoitajalla on aikaa myös isommille ja vakavammille ongelmille. Meillä ei ole psykiatrin koulutusta, mutta löydämme silti tarvittaessa uusimman tiedon unettomuuden hoidosta tai kriisiterapiasta. Jos unettomuutta ja kriisejä aiheuttaa alkutekijöihinsä jumittunut tutkielma tai essee, voi kirjastonhoitajalta hyvinkin löytyä apu lähteiden etsintään. Moni valvoo turhaan yönsä myös rakennusmääräyksiä miettien, vaikka kirjastosta löytyisi aina ajantasainen RT-kortisto rakentajan avuksi ja kiinteistötietoa piisaisi KH-netissä. Itse asiassa mitä kummallisimmista aiheista on julkaistu hämmästyttävän pikkutarkkoja ohjeita, joita on kirjastoon kerätty vuosikymmenten 13 ajan. Niillä voit perustaa vaikka luomukanalan, poikabändin tai nahkurinverstaan! Tietoyhteiskunta Nälkä, kylmä, unettomuus ja oikea tapa muurata kesämökin takka muun muassa nämä ongelmat siis voivat hyvinkin ratketa kirjastossa. Vielä on silti olemassa yksi olennainen kiusa, ja se on tietysti tietotekniikka. Kaikkien kunnon kansalaisten pitäisi nyt sitä harrastaa ja siihen panostaa, eikä ilman aktiivista sähköpostiosoitetta ole asiaa työmarkkinoille saati deittailemaan. Onneksi on kirjasto! Kirjaston asiakaskoneilta aukeaa ilmainen ja nopsa nettiyhteys, jolla voit hoitaa sähköpostit ja pankkiasiat. Henkilökunnalta saat apua sähköpostiosoitteen rekisteröintiin, tiedonhakuun, skannerin käyttöön ja kauniisti pyytämällä melkein mihin tahansa. Valitettavasti en voi auttaa. Kirjastosta voi hyötyä monella tavalla. Täällä voi poiketa pikaisesti tarkistamassa sähköpostin tai lähettämässä faxin, täältä voi löytää yhä uutta luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa, tänne voi paeta sadetta ja viimaa ja täällä voi viettää aikaa ystävien kanssa pitempäänkin. Mutta jos ei koskaan astu sisään kirjastoon tai kirjastoautoon, jää auttamatta paitsi tästä kaikesta. Se on tuhlausta jos mikä! N i i n a I n t o, k i r ja s t o n h o i ta ja Tietoiskuja Lähestyykö eräpäivä? Pyydä kirjastosta salasana, niin voit uusia lainat ja tehdä varauksia kotikoneeltasi osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjastoautoon mahtuu rajallinen määrä kirjoja, mutta voit tilata autoon niteitä myös pääkirjastosta, Veikkolasta tai Masalasta. Kokeile verkkopalvelua osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/, ja muista valita varauksen noutopaikaksi kirjastoauto. Kaukopalvelu kaivaa sinulle haluamasi kirjan vaikka kiven kolosta neljän euron hintaan. Harvinaisetkin vanhemmat opukset saat kaukolainana yllättävän nopeasti. Myös elokuvia ja musiikkia voi kaukolainata. Masalan ja Veikkolan kirjastot kuuluvat myös Kirkkonummen kirjastoon, joten voit palauttaa lainasi mihin tahansa toimipisteeseen riippumatta siitä, mistä ne lainasit. Muistatko biisin nimen, muttet levyä, jolta se löytyy? Tietokannastamme voit hakea musiikkia myös kappaleen nimellä! Jos kirjaa ei löydy pääkirjaston hyllystä, vaikka sen pitäisi olla paikalla, se voi olla avoimessa varastossa. Pääset varastoon lainaustiskin päädystä. Kirjastosta löytyy tekniikkaa: tietokoneita internetyhteyksin, kopiokone, skanneri, tulostimia ja faxi. Kysy neuvoa, jos jokin niistä ryppyilee. Älä kierrä kirjastoa kaukaa, vaikka vanhat velat painaisivat. Kaikilla on joskus sakkoja, ja kirjoja katoaa ja rikkoontuu kaiken aikaa. Selvitä asiat henkilökunnan kanssa. Liikaa hyviä kirjoja? Web-kirjastossa (www.pegasos.kirjas.to) voit tehdä itsellesi muistilistan ( hyllyn ) kirjoista, jotka lainaat sitten, kun on aikaa. Tallentamalla vaikkapa haun rakkaus omiin hakuihisi, saat halutessasi sähköpostiisi huomautuksen aina, kun kirjastoon hankitaan uutta romantiikkaa. Lukuvinkkejä saat kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto. Joka kuukausi esitellään kuukauden kirja. Kirjasto kokouspaikka? Varaa vahtimestarilta tilat ja käytä kirjastossa videoprojektoria, kannettavaa tietokonetta, telkkaria tai DVD-soitinta.

14 Problem lösningscenter En liten människa kan ha stora problem och tvärtom. Också för en person av mellanstorlek kan det på vandringsstigen ibland dyka upp en funderare eller ett trångmål. Som den biblioteksmänniska man är, vill man utbrista att se där i bokhyllan finns lösningen på alla problem, men riktigt så är det inte. Litteratur är någonting vackert, vars betydelse inte kan överskattas. Däremot kan problem av grundläggande natur såsom hunger, köld och kissnödighet vara mycket svåra att lösa endast genom läsning. Eero Roine Det betyder alls inte, att biblioteket inte kan vara lösningen även på dessa problem. Biblioteket är mycket mera än enbart utlåning av böcker. Ett exempel är bibliotekets entré, ett varmt utrymme där man har tillstånd att äta sin vägkost, och där finns toaletten med potta (den kan du be om vid lånedisken). Ingen ser snett på dig även om du inte köper något eller ens kastar en blick mot böckerna. Vi värmer upp din barnmatsburk i mikrovågsugnen, vare sig du lånar ett långtradarlass med läsning eller absolut ingenting. Om du däremot vill köpa dig något värmande, så finns det en kaffeautomat i tidningsläsesalen, voilà! Varför i all världen? Därför att det finns service som är bättre att upprätthålla än att låta bli, och inte blir god service alls kostsammare än dålig. Hållningslöst slöseri med skattemedel? Förspillt arbete? Dags att spara? Knappast. Underhållskostnaderna för pottan är obetydliga jämfört med lättnaden som pottservicen bibringar en barnfamilj i akut nöd! Bibliotekets mål är att betjäna kommuninvånarna, inte att göra vinst. Då vi en gång har en belyst, uppvärmd och bemannad byggnad mitt i kommuncentrum, varför skulle vi inte glatt nyttja den på alla möjliga sätt? Låt oss alltså glädjas åt konstutställningar, konserter och föreläsningar i Porkalasalen, låt oss hålla möten i sammanträdesutrymmena och låt oss studera i de tysta forskarrummen! Alltid orkar man inte syssla med någonting, bilda sig eller sköta gemen- samma ärenden; ibland måste man ha möjlighet att bara utbyta nyheter, förundra sig över världens gång och dröna, slå dank helt enkelt. Finland är tråkigt i det avseendet att vårt klimat inte gynnar stående i gathörnen och sittande i parkerna annat än några korta månader av året, om ens då. Vi borde oftare träffa varandra i hemmen (såsom ryssarna) eller på restauranger (såsom svenskarna), men vem orkar alltid hålla sitt hem representationsdugligt eller vem har ständigt råd att hålla till i baren? På biblioteket får man lyckligtvis samlas och vistas utan tryck att köpa något, utan inträdesavgift och utan dess mera ärende. Man får också småprata, så länge decibelnivån är under kontroll. Utöver detta kan låneexpeditionen t.ex. låna ett schackbräde som tidsfördriv för kompisgänget. Den som bläddrar i damtidningar kan dagdrömma om en förnyad smal midja.

15 Åsnebryggan Om man är tillräckligt driftig behöver man inte nöja sig med blott fantasier, eftersom bibliotekets hyllor dignar av ett otal bantnings- och gympaguider från Atkins-dietböcker till Pilatesvideokassetter. Det finns fördelar med att låna, jämfört med att köpa. Då du med hjälp av instruktionerna har fixat dig själv den efterlängtade toppkonditionen, behöver du inte mera boken eller dvd-skivan som bara skulle samla damm i ditt nya dynamiska livs bokhylla, utan kan returnera den till biblioteket. Då tror alla att du hålls slank av naturen. Om projektet däremot av en eller annan orsak inte vill lyckas, så behöver du inte ha dåligt samvete varje gång du slänger en blick på den dyrt inhandlade livsstilsguiden på nattduksbordet bara släng in boken genom returneringsluckan. Låna i stället något som poesi eller filosofi, ty visst är det den inre skönheten som gäller och har betydelse. Om du trots allt är riktigt ordentligt på latsidan, så kan du avnjuta böcker utan att läsa dem. Ljudböckerna är lyx: tappa varmt vatten och badskum i badkaret, säkra att mjukgodisskålen och skumvinsglaset är inom räckhåll, tänd stearinljusen, släck belysningen och knäpp på Tove Jansson som läser ur Sommarboken. Om följden inte blir ett upphöjt sinnestillstånd och skönhetsförnimmelser, så är dessa antagligen ouppnåeliga. tappa varmt vatten och badskum i badkaret, säkra att mjukgodisskålen och skumvinsglaset är inom räckhåll Fråga bibliotekarien Detta råd och övriga tips får du av bibliotekarien. Bibliotekarien vet vad det lönar sig att läsa då man saknar spänning eller snäll (alternativt fräck) humor. Han eller hon kan eventuellt också veta, vilken var den ganska lilla boken med blå pärmar om en flicka eller en pojke som på något sätt hamnade i Indien eller Afrika för att fostras av schimpanser eller vargar, och på vilken skiva finns låten med orden far i kapp med rappa jappar. Bibliotekarien är åtminstone alltid redo att ta reda på. Bibliotekarien har också tid för större och allvarligare problem. Vi har inte psykiaterutbildning, men trots det hittar vi vid behov den färskaste kunskapen om vård av sömnlöshet eller om kristerapi. Om sömnlösheten och kriserna orsakas av ett seminariearbete eller en essä som har hakat upp sig genast i startgroparna, så är det mycket möjligt att bibliotekarien kan hjälpa med sökning av källor. Många vakar i onödan på natten med funderingar om byggbestämmelser, fastän det på biblioteket finns ett uppdaterat RT-kartotek till byggarens hjälp. En stor mängd fastighetsinformation finns i sin tur på KHwebbsidorna. (Dessa finns tyvärr att tillgå endast på finska.) I själva verket har det om de mest förunderliga teman publicerats förvånande precisa instruktioner, vilka har insamlats av biblioteket under flera decennier. Med hjälp av dem kan du starta t.ex. en ekologisk hönsgård, ett pojkband eller ett garveri! Informationssamhället Hunger, kyla, sömnlöshet och det korrekta sättet att mura sommarstugans spis bland annat dessa problem kan väl lösas på biblioteket. Emellertid finns ytterligare ett relevant förtret, och det är självfallet informationstekniken. Alla respektabla medborgare borde nu syssla med den och satsa på den. Utan en aktiv elektronisk postadress har man inte tillträde till arbetsmarknaden, eller till dejtsajter. Lyckligtvis finns biblioteket! Bibliotekets kunddatorer erbjuder en kostnadsfri och snabb Internet-förbindelse, med vilken elektronisk post och bankärenden kan skötas. Personalen hjälper till med registrering av e-postadressen, informationssökning, användning av skanner och, om du ber vackert, med nästan vad som helst. Tyvärr kan jag inte hjälpa Biblioteket kan nyttjas på många sätt. Här kan du titta in för att kolla e-posten eller sända ett telefax, här hittar du fortsättningsvis något nytt att läsa, se på eller lyssna till. Hit kan du fly undan regn och rusk och här kan du umgås med vänner också en längre tid. Den som aldrig sätter sin fot i biblioteket eller i bokbussen blir ohjälpligt utan allt detta. Det om något är slöseri! N i i n a I n t o, b i b l i o t e k a r i e Faktarutor Närmar sig förfallodagen? Be om ett lösenord från biblioteket för att kunna förnya lånen. Du kan också reservera material från din hemdator. Adressen är http://www.pegasos.kirjas.to/. Endast en begränsad mängd böcker ryms i bokbussen, men till den kan du beställa exemplar också från huvudbiblioteket, Veikkola eller Masaby. Prova nättjänsten på adressen http://www.pegasos.kirjas.to/. Kom ihåg att välja bokbussen som avhämtningsställe. Fjärrlånetjänsten gräver fram ur gömman den bok du önskar till en kostnad på fyra euro. Även äldre rariteter kan förvånansvärt snabbt erhållas som fjärrlån. Också filmer och musik kan fjärrlånas. Även biblioteken i Masaby och Veikkola hör till Kyrkslätts bibliotek. Du kan alltså returnera dina lån till vilket som helst av biblioteken oberoende av var du har lånat dem. Kommer du ihåg låtens namn, men inte skivan som den finns på? I vår databas kan du söka efter musik också med låtens namn. Om en bok inte hittas i huvudbibliotekets hylla även om den borde finnas där, kan boken finnas i det öppna magasinet. Till magasinet kommer du från ändan av lånedisken. I biblioteket finns teknik: datorer med Internet-förbindelse, kopieringsapparat, skanner, skrivare och telefax. Be om hjälp om någon av dem krånglar. Undvik inte biblioteket även om gamla skulder tynger. Alla får böta någon gång, böcker kan försvinna eller gå sönder. Red ut saken med personalen. Finns det för mycket bra böcker? I webb-biblioteket (http://www.pegasos.kirjas.to) kan du själv göra upp en minneslista (en hylla ) över böcker som du lånar då du har tid. Lästips får du på bibliotekets hemsida, adressen är http://www.kyrkslatt.fi/bibliotek. Varje månad presenteras månadens bok. Biblioteket en plats för sammanträden? Reservera utrymmen av vaktmästaren och använd videoprojektor, bärbar dator, TV eller dvd-spelare i biblioteket.

16 Alkutalven Horoskooppi Kauris 23.12. 20.1. Voit olla tyytyväinen kesän ja syksyn saavutuksiisi myös alkutalvesi sujuu kuin leikiten. Varo kuitenkin leijonaa, joka saattaa vaania sinua työpaikallasi. Myötäile häntä, niin pysyt terveenä tämän kauden loppuun asti. Apua ongelmaan voit etsiä kirjastosta. Roger E. Allenin kirjoittama oivallinen teos nimeltään Nalle Puh ja menestyksen taito: jossa sinä, Puh ja ystävänne perehdytte kaikkein tärkeimpään aiheeseen auttaa sinut pulasta. Onnea ponnistuksiisi! OINAS 21.3. 20.4. Lyöt ensin päätäsi seinään, mutta marraskuun puolivälissä saat innoituksen katsella tähtiä taivaaltakin. Haluat ehdottomasti tutustua avaruuteen paremmin, joten lainaat kirjastosta Kari Enqvistin kirjan Kosmoksen hahmo. Kaukaisuuteen tuijottelusta seuraa tietysti Heather Couperinkin kirjassaan esittämä kysymys Onko siellä ketään? Et saa ajatuksiasi irti taivaalta, joten talvilukemistoosi sisältyy myös Lawrence M. Kraussin kirjoittama Kvintessenssi: puuttuvan massan arvoitus. Olet niin innoissasi asiasta, että joulupukki tuo sinulle kaukoputken. RAPU 22.6. 22.7. Kuuman kesän jälkeen viileä alkutalven ilma hivelee ihoasi, eikä sinun enää tarvitse käpertyä kuoresi sisään. Raikas ilma saa sinut niin reippaaksi, että hankit liikuntaharrastuksen jokaiselle arki-illalle. Sakset suihkivat kun etsit malleja Jan Eatonin Suuresta ompelukirjasta. Viikonloppuna rentoudut ja luet Henning Mankellin dekkarin Ennen routaa. Huomaa pukeutumisessasi ilmojen viileneminen! Koska pidät kiiltävistä napeista, sinua saattaa kiinnostaa seuraava teos: Pekka Aarniaho: Kaluunat ja rähinäremmit: itsenäisen Suomen virkapuvut ja arvomerkit 1918 1945. VAAKA 23.9. 23.10. Olet tasapainoinen itsesi, joten kaikki toimesi onnistuvat syyskaudella. Vaikeatkin asiat selkenevät ja suoriudut niistä leikiten. Ihan kuin Mika Waltari olisi kirjoittanut sinusta kirjan Feliks onnellinen. Lue myös Waltarin Ihmeellinen Joosef, eli, elämä on seikkailua: vakava ajanvieteromaani. Joulukuussa kiinnostut politiikasta ja ahmit Harto Hakovirran Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus -kirjan sekä Antti Hautamäen Kyllä Amerikka opettaa: Hyvinvointivaltio muutosten edessä. VESIMIES 21.1. 19.2. Olet erinomaisella tuulella syysmyrskyissäkin. Haluat koetella aivojasi, joten lainaat kirjastosta Markus Brummer-Korvenkontion kirjan Virusten ja prionien luonnonhistoriaa: myyräkuumeesta SARS:iin, ebolasta AIDS:iin ja arboviruksista lintuinfluenssaan. Kevyempänä vaihtoehtona tartut Heikki Arvilommin kirjaan Kirsikoita kihtiin: lääkärit pakisevat. Et kuluta syksyäsi kuitenkaan pelkästään lääketiedettä tankaten, vaan luet ajankuluksesi Agatha Christien dekkareita; Askel tyhjyyteen tuntuu sopivan jännittävältä tuulen vinkuessa ja räntäsateen vihmoessa ikkunaan. HÄRKÄ 21.4. 20.5. Huomaat, että itsepäisyys vie kyllä läpi harmaan kiven, mutta onko se sen arvoista? Joululomalla muistat ottaa huomioon muidenkin mielipiteitä, ja siksi sinua arvostetaan. Ystäväsi lainaa sinulle Inka Nousiaisen kirjan Arvaa ketä ajattelen ja Eva Ruszin teoksen Oikea kumppani?: löydä parisuhteen mahdollisuudet. Mietit, mitä ihmettä hänellä on mielessä. Ehkä se selviää sinulle vuoden loppuun mennessä. LEIJONA 23.7. 22.8. Anna sen kauriin olla rauhassa! Suuntaa ajatuksesi muualle esim. John Steinbeckin kirjan Hiiriä ja ihmisiä avulla. Steinbeckin kirja Matka Charleyn kanssa: Amerikkaa etsimässä on tosi hauska ja sopii sinun mielialaasi syksyllä. Jos Charley-koira ei riitä, lue vielä Gerald Durrellin Eläimet ja muu kotiväkeni, niin nauru maittaa. Eläinten kuninkaana sinua varmaan kiinnostaa alamaistesi elämä, joten ota tassuusi Mikko Heikkisen Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit. SKORPIONI 24.10. 22.11. Olet loistava seuranpitäjä ja ihmiset kilpailevat päästäkseen keskustelemaan kanssasi. Syksyllä kaipaat jo vähän omaakin rauhaa, joten haet kirjastosta André Brinkin kirjan Hiljaisuuden tuolla puolen ja koska se ei vielä riitä sinulle, otat lukeaksesi Brinkin toisen kirjan, Myrskyinen hiljaisuus. Vuoden loppupuolella piristyt jälleen ja askartelukärpänen puree sinua. Kasaat kotiisi ison pinon askartelukirjoja: Mia Andersson: Muovaamassa, Juliet Bawden: Taiteile paperimassasta ja Evelyn Bennett: Iloiset mosaiikkityöt. KALAT 20.2. 20.3. Romantiikka on sinua varten. Syksysi kuluu runoja lukiessa ja haaveksiessa. Olet ihastunut ja siksi luet Risto Köykän runokirjaa Perhosetkin ovat vielä hengissä. Marraskuun lopussa heräät arkeen ja käteesi tarttuu Heli Laaksosen runokirjat Pulu uis ja Raparperisyrän. Romanttisuutesi saa lisää polttoainetta Qiu Xiaolongin romaanista Musta sydän. Kauriin ohella sinunkin on syytä varoa kissaeläimiä. Kissoista voi kuitenkin lukea turvallisesti, joten uskalla ottaa evääksi Marjatta Kurenniemen runokirja Kolme kissimissiä ja muita runoja. KAKSOSET 21.5. 21.6. Olet huolissasi terveydestäsi. Ei hätää, syksyllä olet elämäsi kunnossa, mutta varmuuden vuoksi lainaat kirjastosta Pertti Mustajoen kirjan Senkka ja 100 muuta tutkimusta. Tiedoista intoutuneena haluat edetä kehityksessäsi, joten löydät kirjaston hyllystä varsinaisen aarteen: Caroline Myss: Hengen anatomia: Seitsemän askelta henkiseen kasvuun ja terveyteen. Kiinnostuksesi filosofiaan herää, joten Mark Rowlandsin Opin kaiken tietämäni televisiosta: filosofiaa sohvaperunoille lähettää sinut koko talven kestävälle tutkimusmatkalle itseesi. NEITSYT 23.8. 22.9. Täsmällisenä ja elämän vakavasti ottavana henkilönä voit nyt tänä syksynä ottaa kerrankin löysästi. Vietä hauskaa aikaa ystäviesi kanssa ja anna elämän soljua eteenpäin omalla painollaan. Hupitunnelmaan pääset kun lainaat kirjastosta Juha Vuorisen salapoliisiromaanit Nokimusta seikkailu ja Veljekset Vaselin. Vuoden loppupuolesta tulee taatusti ikimuistoinen. Eeva Viitala kirjoittaa arkisin sivistyslautakunnan pöytäkirjoja, joissa ei ole yhtään mainintaa horoskoopista. Työssään hän ennustaa tulevia lapsi- ja oppilasmääriä uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista varten, mutta kristallipallo on siirretty komeroon. JOUSIMIES 23.11. 22.12. Olet erittäin hyvässä vireessä koko loppuvuoden. Älysi säihkyy ja teet vaikutuksen uusiin ihmisiin. Älä kuitenkaan unohda, että ylpeys käy lankeemuksen edellä. Muistutukseksi tästä voisit lukea H.C.Andersenin satuja, etenkin sadun Keisarin uudet vaatteet. Mielit maailmalle, ja siksi Michael Allinin teos Zarafa: tositarina kirahvin matkasta kaukaisesta Afrikasta Pariisin sydämeen on sinulle mieluinen. Kotona on kuitenkin kaikkein parasta, joten kevättä odotellessa selailet Seija Katilan Puutarhakirjaa ja Sami Malilan Muumilaakson puutarhakirjaa. PIIRROKSET Richard Elgert

17 Folk klagar på tråkiga arbetsresor i bussar och tåg eller långa väntetider på flygfält. Jag trivs bra i buss eller på tåg och en timme extra på ett flygfält är inte hela världen om jag har en bra bok i bagaget. Boken har för mig blivit ett sätt att utnyttja den tid som jag inte kan använda till något nyttigare. På väg hem från ett uppdrag gör tröttheten sig ofta påmind och det är svårt att koncentrera sig på jobb. Då sitter det så bra med en spännande deckare. Läsningen kan sen fortsätta hela vägen på flyget. Det har hänt sig att jag blir irriterad över att de redan meddelar att vi ska landa på Helsingfors-Vanda flygfält just då jag kommit till dramats upplösning. Terapi Vad skulle jag ta mig till utan bok när jag vaknar fyratiden på morgonen med huvudet fullt av tankar på ogjorda jobb eller något annat som plågar mitt sinne? En bra bok fungerar utmärkt som terapi. Vips fångas jag upp av bokens nya spännande värld och mina egna problem kommer i bakgrunden. Efter en stund kan jag lägga boken åt sidan, sluta ögonen och somna om. Fast jag måste medge att ibland händer det faktiskt att jag inte förmår sluta läsa utan fortsätter ända tills klockan ringer. Men det är verkligen att föredra framom att bara ligga sömnlös med tankar som bara gör mig orolig. I stället för att bara fördriva tid eller ödsla tid på dumma olösta problem så läser jag min tid. Jag behöver kanske en motvikt till min medfödda rastlöshet och den där rasande intensiteten som jag kan drabbas av mitt inne i ett projekt. Motvikten hittar jag i böckernas lättillgängliga värld. Det bästa med en bok är att den är lätt att ta med och det går snabbt och lätt att Jag läser min tid börja och sluta. När man öppnar en bok behöver man aldrig sitta och stirra på ett idiotiskt miniatyrtimglas i väntan på att ett nytt lösenord skall godkännas för att sen komma vidare till nästa ja, datorer kan vara så fruktansvärt irriterande och långsamma, i motsats till böcker. Jack och Fröken Smilla Jag gillar olika böcker till olika tillfällen och olika sinnesstämningar. På resor och då jag verkligen behöver något som omedelbart tar all min uppmärksamhet ska det vara deckare. Om jag råkar vara inne i ett mera harmoniskt skede så kan en rejäl roman få mig lyrisk, fast lyrik läser jag egentligen inte, med några få undantag. Jag minns att jag har läst Ulf Lundell bara för att det var Lundell. Jag lyssnade på Lundells musik och jag läste Lundell. Lundells roman Jack var en beskrivning av en man som tillhörde min egen tidsålder i fängslade bekanta miljöer. På samma sätt var det med dansken Peter Høeg. Hans genomslagsroman Fröken Smillas känsla för snö var en fantastisk läsupplevelse just under den tid då vi bodde i Köpenhamn där händelserna utspann sig. Att jag då dessutom var

18 med en känsla av gediget hantverk norna vid hovet. Kunde just ana det i bokform. Man riktigt märker hur tänkte jag i mitt stilla sinne. väl han satt sig in i miljöerna han beskriver och med vilken inlevelse han skapat sina karaktärer. I sin senaste bok Där vi en gång gått, som för övrigt belönades med Finlandiapriset, kan vi Kyrkslättsbor uppleva åtminstone en egen bekant miljö. Ljuvliga kvinnor på torra land intresserad av grönlänningarnas öde hade nog att göra med att jag vid det tillfället jobbade som informationschef vid Nordiska ministerrådet och att jag i den egenskapen besökte Grönland vid ett par tillfällen. Bekanta miljöer På något sätt har jag dragits till böcker som skrivits av författare som har beskrivit för mig bekanta miljöer. Därför har det blivit mycket svenskt och nordiskt. Henning Mankell med sin Wallander-serie hör till de definitiva favoriterna. Numera är ju Wallander redan TVkändis och något av en legend, men det var han inte riktigt ännu när jag hittade honom för länge sedan. Min Wallanderdyrkan gick så långt att hela familjen fick lova att följa med på ett besök till Mariagatan i Ystad, en gång på hemvägen till Finland från Köpenhamn. Men, för all del var vi inte ensamma om det. För en tid sedan hörde jag att Ystad faktiskt blivit något av en vallfärdsort för Mankell-diggare. Så lär det också vara med Jan Guillou. De trakter kring Vänern och Vättern som är skådeplatsen för hans korsriddartriologi lär uppsökas av personer som vill uppleva de vackra svenska skogslandskapen i huvudpersonen Arns fotspår. Själv har jag kastat lystna blickar på Visingsö mitt i Vänern. Jag föreställde mej Arns och hans följes färd i mörker och storm över svarta vatten mot tryggheten i borgen ute på den ensliga ön mitt i sjön. Guillou hör definitivt till mina favoritförfattare. Visst kan hans svenska superhjälte Hamilton kännas lite larvig och även den finlandssvenska medhjälparen Stålhandske är på nåt sätt lite för typisk tuff finne, så som svenskarna vill se oss, men det kan inte hjälpas att jag rycks med i spänningen och de fascinerande, tekniskt detaljerade beskrivningarna som författaren serverar i sina böcker. Den bästa av Guillous böcker är ändå Ondskan som kom långt före agenterna och riddarna. Där är han som bäst och det lär väl vara så att det åtminstone delvis är självbiografisk text. Jag rekommenderar boken både för uppfostrare och för dem som är föremål för uppfostran. Många i vår familj gillar den. Ondskan är grym och medryckande. Våldet och pennalismen får en förklaring som vi inte behöver förstå men som kan vara bra att känna till och på slutet belönas vi med rättvisan. En rättvisa som Guillou själv valt att kämpa för i sitt eget liv. En annan av mina favoriter är vår egen Kjell Westö. Han frossar också i detaljer serverat på ett färgstarkt språk. Läsaren belönas Det är beskrivningen av Sigurdskårens reträtt från Sigurds längs Volsvägen norrut och sedan längs Humaljärvistranden ner mot Österby och vidare söderut över järnvägen och ut till skärgården. Bäst är ändå bilderna vi får av Helsingfors under årtiondena fram till sent trettiotal. Jag riktigt väntar på nästa bok. Hoppas den kommer snart. Absurda galningar En bra bok behöver nödvändigtvis inte vara skriven i bekant finsk eller skandinavisk miljö för att jag ska tycka att den är kul att läsa. Jag var under en tid också mycket fascinerad av John Irvings karaktär Garp. Han tar läsaren med till en besynnerlig värld, med cyklande cirkusbjörnar och absurda burleska karaktärer. Det gjorde att jag kunde brista ut i hämningslösa skrattsalvor mitt under läsningen - till omgivningens förundran. John Irving är något av en klassiker vid det här laget. En som kunde ha blivit klassiker efter sin Boken om San Michele är Axel Munthe. Boken skildrar en klassisk fransk miljö från slutet av förra seklet. Huvudpersonen är en läkare som tog sig an överklasskvinnornas alla problem, inte bara dem som berörde deras fysiska hälsa. Flera år efter att jag läste boken såg jag en artikel om denna Munthe. Han lär ha varit läkare och nära vän till den svenska kungliga familjen och särskilt en favorit hos kvin- Kanske det är för att jag är man som jag läst mera böcker skrivna av män och många av dem kan tyckas vara rätt machobetonade. Men sanningen är inte riktigt så svartvit. Jag har läst nästan allt som skrivits av Märta Tikkanen likaväl som jag läst nästan allt som Jörn Donner producerat i prosa. Hanne Vibeke Holst heter en dansk författarinna som skrivit böckerna Kronprinsessan och dess fortsättning Kungamordet. Det är frågan om en fantastisk historia där en ung medveten kvinna plötsligt blir lockad med i politiken, hur hon når toppen och hur hon tar sig dit. Politik på högsta nivå är ett tufft spel och inte är det lättare om man är kvinna, fast det finns de som påstår det. Liza Marklund hör till de författare som för mig gärna får utkomma med hur många böcker som helst. Jag slukar dem alla. Varumärket är feminism och det stör inte mig ett dugg. Huvudpersonen Annika Bengtzon är en hjälte som jag definitivt är svag för. Spänningen i böckerna från första sidan till den sista gör att den senaste av Marklunds böcker finns alltid med på resan så länge den är oläst. En bok som tilltalade det mera harmoniska och romantiska jaget var Den vita massajen, skriven av schweiziskan Corinne Hofmann. Det är en helt otrolig självbiografisk beskrivning om hur en ung kvinna blint förälskar sig i en massajkrigare, lämnar sin man, flyttar ihop med massajen, föder en dotter och bor i en hydda bygd av koskit. Historien är otrolig men sann! Och

19 den som vill veta hur det gick sedan kan läsa Den vita massajens dotter, som utkom för ett par år sedan. Jag rekommenderar boken särskilt för alla som inte varit blint förälskade, eller varför inte för alla som vill veta hur det är att leva i Afrika, bland afrikaner och vara vit. Kollektivt självmord och död författare Till dem som redan tror att jag inte tycker om böcker skrivna på finska så kan jag säga att de också har fel. Jag älskar Arto Paasilinna. Han är bara så galen. Den galnaste och bästa boken av honom har titeln Kollektivt självmord och kan rekommenderas för alla som någon gång drabbas av dystra tankar. Paasilinnas språk är just så färgrikt och nyanserat som bara finska kan bli. Därför läser jag helst Paasilinna på finska, men det finns mycket bra översättningar för den som hellre läser på svenska. I natt blev jag färdig med Stieg Larssons andra bok, Flickan som lekte med elden. Det finns en tredje. Nu vill jag ha tag på den. Flera lär det inte bli för Larsson är tyvärr död och han var död redan innan hans första bok fanns på disken hos bokhandlarn. Läs väl, Bebbe Sundström Jobbar som direktör för samhällskontakter vid ett multinationellt läkemedelsföretag. Tidigare engagerad i dagspolitiken bl.a. som ministermedarbetare samt som partisekreterare inom sfp. Har också jobbat som TV-journalist vid YLE. Kommunpolitiker i Kyrkslätt som mycket ung. Y A N G W H E Y M A H G M N W M Y E E G W H A I Y N H A M I A W E G E W KIRJA-sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystyrivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä ruudukossa näkyvillä 9:llä eri kirjaimella niin, että jokainen kirjain esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Alimmaiselle riville muodostuu tunnetun kirjailijan nimi. Oikea tulos löytyy loppusyksystä kirjastojen ilmoitustauluilta. Riitta Louhisola, erikoiskirjastonhoitaja BOK-sudoku Varje horisontal och vertikal rad och varje låda på 3x3 rutor skall fyllas med de nio olika bokstäverna, som syns i rutfälten. Varje bokstav får förekomma på en rad eller i en låda endast en gång. På den nedersta raden bildas namnet på en känd författare. Det rätta svaret hittar du på bibliotekens anslagstavlor senare på hösten. Riitta Louhisola, specialbibliotekarie Låt koma, sa Ravalsn om örfilarna.

20 Pysäkillään kirjastobussi tuuttaa hilpeästi kuin jäätelöauto: Täältä tultiin! Lähikirjastot Masalassa ja Veikkolassa ovat asujaimistonsa koteja ja olohuoneita. Tutuiksi on tultu tiskin molemmin puolin. Te k s t i A r j a P u i k k o n e n K u v a t J u h a P u i k k o n e n Aamupäivisin kirjastoauto kiertää kouluja ja päiväkoteja. Mukana on silloin kaksi työntekijää, ja kiirettä pitää niinkin. Tiistai- ja torstai-iltaisin Ralf Mether ajaa yksin Kirkkonummen kapeita teitä ja kuljettaa kirjoja haja-asutusalueen asukkaille. Reittien varrella hän on päässyt ihailemaan kaunista luontoa ja nähnyt muutamankin ketun ja hirven. Vain yhden kerran hirvi on loikannut tielle asti. Lapset ovat tärkeitä kirjastoauton asiakkaita ja lastenkirjat ovatkin valloittaneet valtaosan tilasta, Ralf Mether kertoo. Aikuisia rohkaisemme tilaamaan kirjoja etukäteen uutuusluetteloiden tai netin kautta. Lapset haluavat valita luettavansa tässä ja nyt, ja heille on autossa enemmän uutuuksiakin. Välillä on mukana kirjavinkkari, joka kantaa luokkaan kirjapinoja ja kertoo kirjoista. Lapset käyvät sitten autossa lainaamassa pinoista valitsemansa kirjat. Lasten innostus vaihtelee kouluittain ja luokittain, Ralf on huomannut. Toisissa kouluissa luetaan selvästi enemmän kuin toisissa. Lukevien luokkien opettaja kulkee lasten mukana ja jopa miettii millainen kirja kenellekin sopii. Kiinnostunut opettaja saa oppilaansakin lainaamaan ja lukemaan. Aikuisasiakkaatkin reitin varrella oppii tuntemaan. Ahkeria lainaajia löytyy ja heidän mukaansa lähtee melkoisia kirjapinoja, ja kaikki ne kirjat vain tuntuvat tulevan luetuiksi. Asiakkaat tuntevat myös kirjastoauton kuljettajan. Eräskin vanhempi rouva muistaa aina muistuttaa varovaisen ajamisen tärkeydestä. Kakkua ja pullaa on kirjastoauton kuljettajalle tuotu. Ennen kesälomia muuan asiakas varmisteli, että jatkathan sinä varmasti reitillä loman jälkeenkin.