Metsäteollisuuden teollisuuden investoinnit sekä puunkäyt ytön lisäyksen paikalliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Luoteis-Ven Venäjällä ja Suomessa Pekka Ollonqvist, Jari Viitanen, Mikko Toropainen, Ilkka Pirhonen, n, Päivi Holopainen, Natalia Vinokurova & Vladimir Bungov Metsäntutkimuslaitos Moskovan valtiollinen metsäyliopisto Venäjän n tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus Kohti edistyvää metsäsektoria sektoria Luoteis-Ven Venäjällä -loppuseminaari 28.11.2007, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Hankkeen tutkimustavoitteet Kartoittaa metsäsektorin investointeihin vaikuttavia tekijöitä Luoteis-Venäjällä Selvittää suomalaisperäisten metsäinvestointien strategioita (arvoketjut, markkinat, tuotannontekijät yms.) Selvittää kulttuuriperusteisia eroja suomalaisten ja venäläisten toimintatavoissa sekä niistä johtuvia ongelmia päivittäisessä raakapuun kaupassa Suomen ja Venäjän välillä Arvioida raakapuun vientitullien laskennallisia vaikutuksia Itä- Suomen metsäsektorin työllisyydelle, tuloille ja arvonmuutokselle 28.11.2007 2
Sisällys 1. Investointiolosuhteet Venäjällä Makrotaloudellinen toimintaympäristö Institutionaaliset tekijät Muut tekijät Suomalaisperäiset metsäinvestoinnit Venäjälle 2. Liiketoimintakulttuuri 3. Raakapuun tuonnin supistumisen tulo- ja työllisyysvaikutukset Itä-Suomessa 4. Johtopäätelmät 28.11.2007 3
Investointiolosuhteet Venäjäll llä Makrotaloudellinen toimintaympäristö vakiintumassa Kotimarkkinoiden kysyntä lisääntyy Investointien rahoitusmahdollisuudet hitaasti paranemassa Ruplan revalvoituminen ja kohoava kustannustaso heikentävät viennin hintakilpailukykyä Haittaa vientitoimintaan suunniteltuja investointeja, mutta edesauttaa ulkomailta tuotavien investointitavaroiden tuontia Ruplan vaihtokurssi 40 35 30 25 20 15 120 100 80 60 40 20 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 /Rbl $/Rbl Reaalinen hintakilpailukyky 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1999 = 100 Euroalue Usa 28.11.2007 4
Investointiolosuhteet Venäjäll llä Vero-, tulli- ja työlainsäädäntö vaikeaselkoinen ja tulkinnanvarainen Uusi metsälaki: Selkeyttää metsien käytön oikeus- ja vastuukysymyksiä Poistaa epävarmuutta On edelleen osin tulkinnanvarainen Yrityksen sosiaalinen vastuu tarkoittaa Venäjällä länsimaista vastuuta laajempaa kokonaisuutta Vastuu esim. infrastruktuurin ja yhteiskunnallisten asioiden hoidoista 28.11.2007 5
Investointiolosuhteet Venäjäll llä Päätöksentekoprosessin monitasoisuus ja ajallinen kesto Byrokratia Poliittinen riski ja epävarmuus kasvaneet Nopeat toimintaympäristön muutokset mahdollisia 28.11.2007 6
Investointiolosuhteet Venäjäll llä Suomalaisyritysten investoinnit metsäteollisuudessa: Sahat sekä puulevy- ja pakkausteollisuus Perustuu vakiintuneen teknologian käyttöön Ei massa- ja paperiteollisuuden kaltaisia vaateita laitosinfrastruktuurille Hidas etenemisstrategia - riskien ja epävarmuuden hallinta Raaka-aineen saannin turvaaminen kynnyskysymys Liiketoimintakulttuurin ja hallintobyrokratian opettelu Rakennetaan verkostoja ja toimintaedellytyksiä Valtiolliset rajat ylittäviä tuotannon arvoketjuja alkuvaiheessa Investoinnit ensisijaisesti uuteen kapasiteettiin Toimivien tuotantolaitosten sosiaalisten velvoitteiden hallinta 28.11.2007 7
Investointiolosuhteet Venäjäll llä Investoinnit Vuotuinen kapasiteetti Vuosi Investoija Sahat Impilahti 100 000 m 3 2003 Stora Enso Neboltši 100 000 m 3 2004 Stora Enso Pestovo 300 000 m 3 2004 UPM-Kymmene Koskenala 200 000 m 3 2005 Metsä-Botnia Suda 100 000 m 3 2007 Metsä-Botnia Vologda 20 000 m 3 2007 Koskisen Kostroma 300 000 m 3 2008 Ruukki Group Sellutehtaat Kostroma * 500 000 t 2009 2010 Ruukki Group Vaneritehtaat Tiutova 60 000 m 3 1988 UPM-Kymmene Tiutova 100 000 m 3 2003 UPM-Kymmene Vologda 40 000 m 3 2008 2010 Koskisen Pakkausteollisuus Pietari 4 000 t 2001 Ahlström Balabanovo 105 milj. m 2 2002 Stora Enso Arzamas 120 milj. m 2 2004 Stora Enso Luhovitsy 150 milj. m 2 2008 Stora Enso * Suunnitteilla. Suomalaiset ovat investoineet lisäksi puunhankintayrityksiin Luoteis-Venäjällä. 28.11.2007 8
Liiketoimintakulttuuri Ajan ja laadun hallinta Venäläinen aikakäsitys syklinen, länsimaissa lineaarinen Just on time (JOT) toimitusvarmuus Puunkorjuun asiakaslähtöisyys Apteeraus Korjuumenetelmät Päätöksenteko Suomi: tehtävien organisointi hajautettua Venäjä: päätöksenteko johtajakeskeistä 28.11.2007 9
Liiketoimintakulttuuri Suomalaisten ja venäläisten raakapuukaupan asiantuntijoiden haastattelututkimus: Epäviralliset ja henkilökohtaiset suhteet korostuivat Aikarajat ja määräajat Velvoittavat kaupantekoa Suomessa Merkitys Venäjän kulttuurissa sekundäärinen Kieli- ja tavanomaisista kulttuuritekijöistä ei aiheudu esteitä kaupankäynnille Venäläisillä toimijoilla suuri huoli liiketoiminnan jatkuvuudesta Raakapuun vientimarkkinoiden jatkuvuus Halukkuus toimintojen kehittämiseen sekundäärinen 28.11.2007 10
Tuontiraakapuun tulo- ja työllisyysvaikutukset - Itä-Suomi Venäjän asteittain etenevä raakapuun vientitullien järjestelmä 2007-2011 Tuontiraakapuun käyttö taloudellisesti kannattamattomaksi Lopettaa kaiken raakapuun tuonnin täysimääräisenä vuonna 2011 4 eri skenaariota raakapuun tuonnin kehitykselle Venäjältä (tullimaksurakenteet): a. Havutukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan b. Kaiken tukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan c. Havupuun ja lehtitukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan d. Kaikki raakapuun tuonti loppuu Vaihtoehdot kotimaisen raakapuun tarjonnalle: 1. Alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden taso 2. Suurimman kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden taso Hakkeen käyttö muuttumaton 28.11.2007 11
Tuontiraakapuun tulo- ja työllisyysvaikutukset - Itä-Suomi Raakapuun tuontivaihtoehdot a. ja b. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomuutosten suorat ja kerrannaiset tulo- ja työllisyysvaikutukset Raakapuun tuontivaihtoehdot c. ja d. Koko metsäteollisuuden (mekaaninen sekä massa- ja paperiteollisuus) tuotantomuutosten suorat ja kerrannaiset tulo- ja työllisyysvaikutukset Tutkimusmenetelmä: Panos-tuotosanalyysi Tutkimusaineisto: Vuoden 2003 valtakunnalliset panos-tuotostaulut (kertoimet korjattu Itä-Suomen aluetta vastaaviksi FLQ-kertoimella). Itä-Suomi: Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon. Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan metsäkeskusten muodostama alue 28.11.2007 12
Raakapuun tuonnin supistumisen tulo- ja työlli lli- syysvaikutukset Itä-Suomessa 1. Kotimaan vuotuiset markkinahakkuut alueellisten metsäohjelmien tavoitetasolla Tuonnin skenaariot: Tuotanto (perushinnoin) milj. Arvonlisäys (perushinnoin) milj. Työllisyys (htv) a: Havutukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan -333-74 -1609 b: Kaiken tukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan -375-85 -1812 c: Havupuun ja lehtitukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan - 707-168 - 2681 d: Kaikki raakapuun tuonti loppuu - 1811-524 - 5868 Skenaario a: Skenaario b: Havutukkipuun tuonnin supistumisesta voidaan osa korvata kotimaan hakkuita lisäämällä. Kotimaan hakkuiden lisäysvaikutus koivutukin osalta vähäinen. 28.11.2007 13
Raakapuun tuonnin supistumisen tulo- ja työlli lli- syysvaikutukset Itä-Suomessa 2. Kotimaan vuotuiset markkinahakkuut suurimman kestävän kehityksen mukaisesti Tuonnin skenaariot: Tuotanto (perushinnoin) milj. Arvonlisäys (perushinnoin) milj. Työllisyys (htv) a: Havutukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan 68 86 384 b: Kaiken tukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan 26 75 179 c: Havupuun ja lehtitukin tuonti loppuu, muu tuonti ennallaan -137 52-180 d: Kaikki raakapuun tuonti loppuu - 1242-303 - 3367 Skenaariot a ja b: Havutukkipuun korvaaminen kotimaan hakkuiden lisäyksellä voi suurimman kestävän hakkuumahdollisuuksien tasolla tuottaa positiivisia työllisyysvaikutuksia. Lisäys taulussa on teoreettinen, sillä harvennuspuulla on suuri osuus tavoitehakkuulaskelmissa. 28.11.2007 14
Johtopää äätökset Venäjä liiketoimintaympäristönä Kulttuurierojen merkitys vähäinen suomalaisille toimijoille Hyvä hallinnon ammattitaito tärkeä monimutkaisten säännöstöjen tulkintojen nopeissa muutoksissa Venäjä investointiympäristönä Kustannushallinta erityisesti vientiin tuottaville yrityksille tärkeää nopean inflaation oloissa Kansainvälisen hintakilpailukyvyn ylläpito haastavaa vahvan ruplan vaihtokurssin oloissa Infrastruktuurin hidas kehitys ongelma erityisesti metsäteollisuudessa Metsäteiden puuttuminen ja rakentamisen kustannusjakojen epäselvyydet Maantie- ja rautatieverkon ylläpidon ja kunnossapidon resurssivajaus Metsäsektorin tulot ja työllisyys - suorat ja kerrannaisvaikutukset Metsäsektori Karjalan tasavallassa Tärkein tuotannollinen sektori Oma jalostuskapasiteetti kasvava ei kykene käyttämään markkinapuuta Merkittäviin menetyksiin varauduttava, jos raakapuun vientitulot äkillisesti loppuvat Metsäsektori Itä-Suomessa Tärkein tuotannollinen sektori Merkittäviin menetyksiin varauduttava, jos raakapuun tuonti äkillisesti loppuu 28.11.2007 15