High Participation System (HPS) of Higher Education -Tutkimuksen tavoitteita ja haasteita Jussi Välimaa 9.2.2015 Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research
Muutokset Maailman väkiluvussa, GDP:ssä & korkeakouluopiskelijoiden lukumäärissä, 1970-2013 (1970 = 1.00) 8,00 6,00 Korkeakouluopiskelijoiden lukumäärä 6.12 4,00 GDP 3.63 2,00 1.00 0,00 Maailman väkiluku 1.93 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 world population world GDP (constant prices) tertiary education students Lähde: Marginson 2015b Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research
Korkeakouluopiskelijoiden lukumäärä (GTER (%)) Maailma & kolme aluetta, 1971-2013 90 80 70 60 50 40 32,9 30 20 10 9,9 0 World North America and Western Europe Sub-Saharan Africa Latin America and the Caribbean Lähde: Marginson 2015b Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research
GTER kehittyvissä maissa (PPP GDP $5000-10,000 / 2011 arvo) 1971, 2000, 2013 Maa Per capita GDP 2013 GTER 1971 GTER 2000 GTER 2013 Albania $9961 13.9 13.8 58.5 Indonesia* $9729 2.8 15.1 31.5 Sri Lanka $9426 1.1 n.a. 18.8 Jamaika $8607 5.2 15.4 28.7 Ukraina $8338 41.2 48.7 79.0 Belize $8215 1.0 n.a. 25.9 Paraguay $7833 4.4 15.7 n.a. Armenia $7527 n.a. 34.9 46.1 El Salvador $7515 3.7 20.7 25.9 Bhutan $7167 n.a. n.a. 10.9 Guatemala $7063 3.3 n.a. 18.7 Marokko $6967 1.3 9.4 n.a. Gruusia $6930 n.a. 37.8 33.1 Filippiinit $6326 17.7 n.a. 33.8 Swazimaa $5998 0.6 4.5 5.3 Bolivia $5934 8.1 34.9 n.a. Republic of Congo $5680 0.7 n.a. 6.9 Nigeria $5423 n.a. n.a. n.a. Intia $5244 5.0 9.5 24.7 Vietnam $5125 n.a. 9.3 24.6 Uzbekistan $5002 n.a. 12.6 n.a.
HPS-tutkimuksen tavoitteita Lähtökohta: tällä hetkellä jo 1/3 koko maailman ikäluokasta opiskelee korkeakoulutuksessa => Miten selittää korkeakoulutuksen globaalia suosiota ja laajentumista? Teoreettisesti haastaa Martin Trow n eliitti-massauniversaali korkeakoululaitoksen mallia Empiirisesti pyrkii selittämään mitkä ovat korkeakoulutuksen ekspansion yleiset ja erityiset piirteet, voidaanko siitä löytää yleisiä malleja? => Keskustelu: valtio korkeakoulutus markkinat Vapaaehtoinen akateeminen hanke, alkoi 2013 WORK In PROGRESS!
HPS- tutkimuksen teemat ja tekijät Hankkeen koordinaatio ja yleisesitys / Anna Smolentseva & Simon Marginson Stratifikaatio (vertikaali erilaistuminen) / Brendan Cantwell & Simon Marginson (koordinaatio), Romulo Pinheiro, Aki Yonezawa Hallinto & johtaminen (Governance) / Brendan Cantwell (koordinaatio), Romulo Pinheiro, Marek Kwiek Erilaistuminen (horisontaali erilaistuminen) / Glen Jones (koordinaatio), Isak Froumin, Mikhail Lisyutkin, Dominik Antonowicz & Romulo Pinheiro Tasa-arvo ja tasapuolisuus (Equality & Equity) /Simon Marginson (koordinaatio), Jussi Välimaa, Reetta Muhonen, Anna Smolentseva, David Konstanivskiy High Participation Society / Anna Smolentseva
Eri maat empiirisinä lähtökohtina Australia (Simon Marginson) Japani (Aki Yonezawa) Kanada (Glen Jones) Norja (Romulo Pinheiro) Suomi (Jussi Välimaa, Reetta Muhonen) Venäjä (David K, Isak F, Anna S.) Puola (Marek Kwiek, Dominik Antonowicz ) USA (Brendan Cantwell & Simon Marginson)
Teesejä ja kysymyksiä? Korkeakoulutuksen laajentumisen & suosion syitä löytyy sekä 1) opiskelijoiden ja 2) heidän perheidensä menestystoiveista, 3) yliopistojen laajentumisintresseistä ja 4) valtioiden intresseistä (talouskasvu innovaatiot) Ongelma: miten yhteisvaikuttavat kuluttajien toiveet (markkinavoimat, kohdat 1-3) valtioiden tavoitteet(?) & koulutuspolitiikat (kohdat 3-4) => Mitä & miten valtiot (koulutuspolitiikalla) vaikuttavat kehitykseen
Korkeakoulutettujen vanhempien tuoma etu 20-34 vuotiaille (2012) Puolassa 20-34-vuotias, jonka toinen vanhemmista korkeakoulutettu on 9.5 kertaa todennäköisemmin korkeakoulutuksessa kuin toisen asteen koulutuksen saaneen vanhemman lapsi (Marginson 2015, OECD 2014)
Koulutuspolitiikan seurauksia Pohjoismaissa (odds ratio, OECD 2013) 10 Country Below uppersecondary education upper-secondary / non-teriary education Tertiary education Denmark 1 1,6 3,0 Finland 1 1,2 1,4 Norway 1 1,0 2,0 Sweden 1 1,0 2,3 OECD average 1 2,0 4,5 Lähde: Välimaa & Muhonen 2015, OECD 2014
Muutamia empiirisiä havaintoja Artisanal & Demand-absorbing HEIs (Cantwell & Marginson 2015) => erilaistuminen eliittiyliopistoihin ja massojen kouluttajiin yhteiskunnallisen tasa-arvon vähentyminen (USA & Australia) Korkeakoulutus sinällään ei tue tasa-arvoa, mutta sillä voidaan tehdä yhteiskunnasta tasaarvoisempaa => Koulutuspolitiikat & valtioiden rooli keskeisiä
Koulutuspoliittisia vaihtoehtoja Miten hallita ekspansiota? 1) Yksityinen vs. julkinen laajentuminen? 2) sallia erilaistuminen tieteenalojen vai korkeakoulujen välillä? 3) horisontaali (eri sektorit) vai vertikaali erilaistuminen? Miten tukea koulutusmahdollisuuksien tasaarvoa? Mahdollisuuksien vai tulosten tasa-arvo? Koulutus yksinään ei luo tasa-arvoista yhteiskuntaa ilman muuta sosiaalipolitiikkaa (verotus, tulonsiirrot)
Laajentumisen hallinta? Vertikaali erilaistuminen => statuserot korkeakoulujärjestelmän sisällä, yliopistojen välillä => suosii varakkaita, joiden lapset saavat vielä statusedun yliopistoista (anglomalli) Horisontaali erilaistuminen: ohjaa ammatillista kysyntää ammattikorkeakouluihin, yliopistot ja amkit kilpailevat (vain?) opiskelijoista; statuseroja yliopistojen oppiaineiden välillä (lääketiede etc.) (mannermalli)
Tasa-arvo? Pohjoismaat erikoistapaus: Luottamus, vahva julkinen valta & arvopohjana tasa-arvo Valtio on vahvin konteksti & toimija: lainsäätäjä (normit), rahoittaja (talous) ja politiikka (tulosohjaus) Tasa-arvoa tukevat politiikkaohjelmat: koulutus, terveys, politiikka, talous Riittääkö tämä tulevaisuudessa? Missä kulkevat tasa-arvon rajat: kansalaiset vs. ulkomaalaiset?
Lähteitä: Marginson, S. (2015) High Participation Systems and Social Inequality (julkaisematon käsikirjoitus) Marginson, S. (2015b). The worldwide trend to high participation higher education: Dynamics of social stratification in inclusive systems. (painossa). Trow. M. (1973). Problems in the transition from elite to mass higher education. Berkeley, CA: Carnegie Commission on Higher Education. Välimaa, J. & Muhonen, R. (2015). High Participation Systems in Nordic Countries: The Case of Finland (julkaisematon käsikirjoitus)
Kiitos! Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research