Johdin. Asiakaslehti 2 2011. musiikkitalo vaatii luovuutta myös sähköurakointiin. lahden rengasverkko vahvistuu

Asiakaslehti 2 2011 musiikkitalo vaatii luovuutta myös sähköurakointiin lahden rengasverkko vahvistuu flextube taipuu äärimmäiseen rasitukseen Johdin

joulukuu 2011 24 Prysmian-konserni vahvempi kuin koskaan Prysmian groupissa yhdistyy kaksi maailmanluokan kaapelinvalmistajaa vahvoine brändeineen. Uusi maailman kaapeliteollisuuden ykkönen yhdistää Prysmianin ja Drakan parhaat käytännöt yhdeksi, asiakkaitaan parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Vahvat Prysmian- ja Draka-brändit jatkavat markkinointibrändeinä uudessa kokonaisuudessa. Liki sadan vuoden kokemuksella kaapeleita valmistavat tehtaat Pikkalassa ja Oulussa toimittavat tuotteita sekä suomalaisasiakkaille, Nordic-alueelle että vientiin eri puolille maailmaa. Suomi on edelleen merkittävä osa kansainvälistä konsernia myös kaapelinvalmistajana. Kotimaisille asiakkaillemme yhdistyminen tarkoittaa laajempaa tuotevalikoimaa yhdestä paikasta, monipuolisempia tuotekehitysresursseja, uusia kansainvälisiä näkökulmia sekä tehokkaampaa ja vahvempaa kumppania, jonka kanssa kehittää ja kehittyä. Työskentelemme myös uudessa kokonaisuudessa pystyäksemme toimittamaan standardit täyttäviä ja suomalaisolosuhteisiin suunniteltuja laatutuotteita tavalla, joka tarjoaa lisäarvoa ja kilpailukykyä myös kumppaneillemme, asiakkaille. Ensi vuodesta on tulossa haasteellinen ja kansainvälisten markkinoiden epävarmuus vaikuttaa myös suomalaisiin näkymiin. Epävarmuuden aikana voimien yhdistäminen on tärkeää. Yhteistyö ja kumppanuus, luotettavuus ja pitkäjänteinen työskentely ovat kantaneet aiemmin, ja kantavat edelleen. Ne ovat osa toimintatapaamme myös näissä yhdistetyissä puitteissa. Lopuksi kiitän kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan menestystä vuodelle 2012. Joulu tarjoaa meille tässä välissä tilaisuuden rauhoittumiseen. Siispä rauhallista joulua! Javier Arata Toimitusjohtaja Prysmian Group Suomi 2

18 10 4 AJANKOHTAISTA Parhaat voimat käytössä Uudessa Prysmian-konsernissa tuotteet valmistetaan yhä lähempänä asiakkaita, kun taas parhaat ideat voidaan poimia kaukaakin. Prysmian group Prysmian Group on maailman johtava energia-, erikois- ja telekaapeliyhtiö, jossa yhdistyy Prysmianin ja Drakan osaaminen. Konserni tarjoaa tuotteitaan ja niihin liittyviä palveluja energiansiirron ja -jakelun, rakentamisen, tietoliikenteen ja muun teollisuuden käyttöön. Prysmian Groupissa työskentelee Suomessa yli 500 henkilöä. Konsernilla on tehtaat Pikkalassa Kirkkonummella ja Ruskossa Oulussa. Prysmian Groupin pääkonttori on Milanossa. Konsernilla on 98 tehdasta ja 22 tutkimusja kehityskeskusta ympäri maailmaa. Konsernissa työskentelee 22 000 työntekijää 50 maassa ja sen liikevaihto vuonna 2010 oli noin 7 miljardia euroa. johdin JULKAISIJA Prysmian Group, PL 419, 00101 Helsinki, www.draka.fi, www.prysmian.fi PÄÄTOIMITTAJA Eeva Aunesluoma TOIMITUSNEUVOSTO Eeva Aunesluoma, Juha Majamäki, Tuomas Kortelahti, Heikki Seppänen TUOTTAJA Outi Järvelä PAINO Lönnberg Painot Oy PAPERI Kotimainen, ympäristöystävällinen paperi. ISSN 0356-6129 7 PRYSMIAN GROUP MAAILMA Pikkala, Kirkkonummi ja Rusko, Oulu Pikkalan ja Oulun tehtaat kuuluvat taas samaan konserniin. 9 5 KYSYMYSTÄ FiCom ry:n Reijo Svento vastaa FiCom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento odottaa väliarvioinnissa olevan laajakaistastrategian herättävän vilkasta keskustelua. 10 SÄHKÖVERKOT Rengasverkko vahvistuu Lahti Energian tytäryhtiö LE-Sähköverkko Oy vahvistaa 110 kv:n sähköverkkoaan. 16 MUOTOKUVASSA Aidosti kansainvälinen Prysmian Group Suomen toimitusjohtaja Javier Arata pitää suomalaista rehellisyyttä yhtenä maamme kilpailueduista. 18 SÄHKÖURAKOINTI Joustava pärjää heikoimpinakin aikoina Parkanolainen Sähkösuomilammi pitää organisaationsa joustavana ja kasvunsa hallittuna. 20 KUITU KOTIIN -RATKAISUT FlexTube taipuu äärimmäisiin rasituksiin innovatiivinen FlexTube -mikromoduuli tuo entistä enemmän joustavuutta optiseen kaapelointiin. 24 SÄHKÖURAKOINTI Lopputulos musiikkia korville musiikkitalossa konserttielämyksen takaavat myös edistyksellinen teknologia ja kekseliäät ratkaisut. 28 PRYSMIAN GROUP INFO 30 YHTEYSTIEDOT 3

Uudessa Prysmian-konsernissa tuotteet valmistetaan yhä lähempänä asiakkaita, kun taas parhaat ideat voidaan poimia kaukaakin. Näistä aineksista aiotaan rakentaa parempaa palvelua kuin koskaan. Teksti MARIANNA SALIN Kuvat OLLI HÄKÄMIES Uuden konsernin kolme myyntijohtajaa istuu neuvotteluhuoneessa Espoossa. Yksi on työskennellyt viime vuodet Prysmianissa, kaksi Drakassa. He nauravat yhteisille hauskoille muistoille ja kertovat suunnitelmistaan Prysmian Groupissa. Voiko kahden yrityksen yhdistäminen olla näin helppoa? Mehän olimme vielä reilu kymmenen vuotta sitten samaa firmaa, huomauttaa jakeluverkoston tuotteiden ja suurjännitekaapelijärjestelmien myynnistä vastaava Heikki Seppänen. Vuonna 2000 hän siirtyi voimakaapeleiden myynnin yhteydessä NK Cablesilta Pirellille, sittemmin Prysmianille. Asennuskaapelit jäivät tuolloin Drakalle. Nyt osat palaavat yhteen kuin palapelissä. Prysmian tarjoaa peliin voimakaapelit, joita valmistetaan Kirkkonummen Pikkalan tehtaalla, ja Draka asennuskaapelit ja matkapuhelinverkon kaapelit Oulun tehtaaltaan. Parhaat palat tuotevalikoimista Prysmianin ja Drakan yhdistäminen ei sentään ole täysin mutkatonta Suomessakaan. Molemmat yhtiöt ovat täydentäneet tuotevalikoimiaan tuomalla maahan konserniensa tuotteita eri puolilta Eurooppaa. Totta kai kummankin piti tehdä kiusaa kotimarkkinoilla, Seppänen virnistää. Niinpä uudessa Prysmian-konsernissa yhdistyy kaksi laajaa tuotevalikoimaa kokonaisuudeksi, joka tarjoaa asiakkaille kaikki kaapelit pienjännitekaapeleista suurjännitekaapeleihin mukaan lukien koko tietoliikennekaapelivalikoima. Vuodenvaihteessa valikoimat yhdistetään siten, että kullakin tuotteella on vain yksi kauppanimi Prysmian tai Draka. Tämä on selkeämpää koko ketjulle, niin asiakkaille kuin meille, toteaa sähkötukuille, urakoitsijoille ja teollisuudelle suunnatusta energiakaapeleiden myynnistä vastaava Juha Majamäki. Parhaat voimat käytössä 4

Juha Majamäki (vas.), Heikki Seppänen ja Tuomas Kortelahti uskovat, että tuotteiden lisäksi myös ideat leviävät kansainvälisessä konsernissa. Prysmian group u Energiakaapelit Energiansiirtoon ja -jakeluun, teollisuuteen ja rakentamiseen u Tietoliikennekaapelit Teleoperaattoreille, myös mm. rakentamiseen ja teollisuudelle u 98 tehdasta ja 22 tutkimusja kehityskeskusta u 22 000 työntekijää 50 maassa u Liikevaihto 7 miljardia euroa u Suomessa Tehtaat Kirkkonummen Pikkalassa ja Oulun Ruskossa yli 500 henkilöä 5

Yksinkertaisuuteen pyritään myös tuotannossa. Konsernissa kehitetään Nordic-aluetta, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro. Tavoitteena on alue, jonka eri tuotteisiin erikoistuneet tehtaat palvelevat koko aluetta. Tuotteet, joita alueella ei valmisteta, tuodaan muualta konsernista. Majamäki pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että monille tuotteille on alueella kaksi tai kolmekin tehdasta, jotka pystyvät niitä tarvittaessa valmistamaan. Hän uskoo, että asiakkaat hyötyvät tuotannon järjestelyistä toimitusvarmuutena. Potkua tuotekehitykseen Majamäen mukaan Nordic-alue varmistaa osaltaan sen, että Prysmian Groupin tuotteissa otetaan jatkossakin huomioon pohjoiset olosuhteet. Lisäksi läheisten tehtaiden asiantuntijat pystyvät perehtymään asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tarvittaessa räätälöimään tuotteita. Toki useimmat tuotteet löytyvät valmiiksi konsernin valikoimasta, Majamäki sanoo. Hän uskoo, että tuotteiden ohella myös ideat leviävät kansainvälisessä konsernissa, 98 tehtaan ja 22 tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen välillä. Esimerkiksi Prysmian Groupin suomalaiset tuotekehittäjät voivat saada lisätietoa maailmanlaajuisesta perustutkimuksesta. Seppänen kertoo, että konsernissa on perehdytty muun muassa materiaalitutkimukseen, ja materiaaleja myös valmistetaan itse. Vaikka Prysmian ja Draka ovat kilpailleet keskenään laajoin tuotevalikoimin, konsernit ovat vuosien saatossa erikoistuneet eri segmenteille. Draka esimerkiksi on maailman suurin kuituvalmistaja, kun taas Prysmian on vahva suurjännite-, meri- ja OPGW-kaapeleissa. Kun nämä osaamiset yhdistetään, saadaan entistä parempia tuotteita, sanoo Tuomas Kortelahti, joka vastaa telekaapeliratkaisujen ja matkapuhelinverkon kaapeleiden myynnistä. Kortelahti odottaa, että yhdistyvät voimat tuottavat ajan mittaan myös lisää uusia ratkaisuja kiinteistöjen tietoliikennekaapeleihin. Maailmallakin tuttu suomalainen Keskeistä uudelle yhtiölle on edelleen olla kumppani, joka on lähellä asiakkaitaan. Seppänen, Majamäki ja Kortelahti ovat yhtä mieltä siitä, että konsernin suuruus näyttäytyy suomalaisyhtiölle ja -asiakkaille välillisesti tuotannon ja tuotekehityksen kautta, samoin kuin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Heikki Seppäsen mukaan esimerkiksi raaka-ainepulan sattuessa kansainvälinen konserni on vahvoilla. Toimitusvarmuus säilyy. Jättien yhdistyessä saattaa kuitenkin herätä kysymys, miten Suomen käy vuosien saatossa. Mikä takaa paikallisen tuotannon? Prysmian Groupin suomalaiset myyntijohtajat eivät sitä murehdi. Suomessa on osaamista, joka kiinnostaa muuallakin. Esimerkiksi Oulun tehdas palvelee lähes koko maailmaa matkapuhelinverkon kaapelien osalta, Kortelahti selvittää. Myös asennuskaapeiden osalta Oululla on strateginen asema koko Nordic-alueen toimittajana. Pikkalan tornissa olevat tuotantolinjat ovat kansainvälisestikin uniikkeja, ja tehtaan tuottamat ja toimittamat suurjännite- ja merikaapelijärjestelmät tunnetaan kautta maailman. Pikkalan tehtaalla on myös kansainvälisesti kokeneita asentajia, jotka työskentelevät ympäri maailmaa erityyppisissä projekteissa. Suuremmissa merikaapeliprojekteissa voidaan myös hyödyntää konsernin omaa kaapelinlaskualusta, Giulio Verneä. Tutut tyypit tutulla kentällä Kun Prysmian Groupin myyntijohtajat jutustelevat, heidän puheissaan vilahtelevat projektit, joista ei heti selviä, kuka heistä tai kumpi yhtiö niitä milloinkin oli tekemässä. Miehille tuntuu riittävän, että projekti oli kiinnostava. Omistaja vaihtuu, mutta samat äijät pysyvät töissä, Heikki Seppänen toteaa. Yhdistymisessä on tietysti se etu, että saamme keskittyä täällä ydinosaamiseemme. Pystymme panostamaan entistä paremmin palveluun. n Kansainvälinen konserni on vahvoilla myös poikkeustilanteissa, toteaa Heikki Seppänen. prysmian group maailma PIKKALAN TEHDAS, KIRKKONUMMI JA RUSKON TEHDAS, OULU 6

Reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen Pikkalan tehdas Kirkkonummella ja Ruskon tehdas Oulussa kuuluvat jälleen samaan konserniin. Pitkä yhteinen historia katkesi vuosikymmenen ajaksi vuonna 2000, kun NK Cables myi voimakaapeliliiketoimintansa Pirellille, nykyiselle Prysmianille. Asennus- ja tietoliikennekaapeleiden valmistus ja Ruskon tehdas jäivät Drakalle. Nyt tehtaat ovat tärkeä osa Prysmian Groupin Nordic-alueen tuotantoa, johon kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro tehtaineen. Suomalaistehtaiden tuotteet tunnetaan kuitenkin hyvin muuallakin. Pikkalan tehdas on yksi maailman johtavia suurjännitekaapeleiden valmistajia, ja myös tehtaan valmistamat merikaapelit tunnetaan maailmanlaajuisesti. Ruskon tehtaalta puolestaan viedään matkapuhelinverkon kaapeleita lähes kaikkialle maailmaan. Kaapelituotanto Pikkalassa alkoi jo lähes puoli vuosisataa sitten ja Ruskossa kymmenisen vuotta myöhemmin, 1972. Suomen Punomotehtaan perustamisesta puolestaan tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Tänä päivänä Pikkalan tehdas valmistaa laajaa valikoimaa voima- ja teollisuuskaapeleita: voimakaapeleita pienjännitekaapeleista 400 kv:n Extra High Voltage -kaapeleihin, laivanrakennus-, merija vesistökaapeleita, lämmityskaapeleita, avojohtoja ja ilmajohtojärjestelmiä. Oulun tehtaan energiakaapelituotannossa valmistetaan muun muassa asennuskaapeleita ja pieniä maakaapeleita ja telecom-tuotannossa matkapuhelinverkon kaapeleita sekä valokaapelitarvikkeita verkon kaikkiin osiin, kertoo tuotantojohtaja Seppo Kotaniemi. Valokaapelitarvikkeet toimitetaan pääasiassa kotimaan markkinoille tukkuliikkeiden kautta. Iso asiakas on myös Puolustusvoimat. Ruskon energiakaapeleista noin puolet jää kotimaahan ja puolet viedään muualla Prysmian Groupin Nordic-alueella myytäväksi. Pikkalan tuotteista noin 70 prosenttia menee vientiin ympäri maailmaa, vuosittain noin 30 eri maahan. Kotimaahan toimitetuista kaapeleista suurin osa on voimakaapeleita, joiden loppukäyttäjiä ovat sähkölaitokset, urakoitsijat ja teollisuus. Tehdas on ollut uranuurtaja myös muovieristeisten kaapeleiden valmistuksessa. Kaikki Suomessa käytettävät sähkölaitosten keskijännitekaapelit on kehitetty Pikkalassa yhteistyössä asiakkaiden kanssa, kertoo myyntijohtaja Heikki Seppänen. Tehtaan viime vuoden kokonaismyynnistä suurjännitekaapeleiden osuus oli noin 45 prosenttia. Pikkalasta on toimitettu 25 viime vuoden aikana suurjännitekaapelia 7 500 kilometriä 50 eri maahan, ja satojatuhansia kilometrejä muita voimakaapeleita yli sataan eri maahan, valottaa Seppänen mittasuhteita. Tällä hetkellä Pikkalassa panostetaan voimakkaasti merikaapelituotantoon. Tehtaan sijainti merenrannalla on erinomainen merikaapelituotantoon. Kaapelit voidaan lastata suoraan kaapelinlaskualuksiin, Seppänen toteaa. Tuotantotilaa Prysmian Groupin Suomen tehtaissa on kaikkiaan noin 114 000 m 2. n Pohjoinen osaaminen tunnetaan maailmalla Pikkalan tehtaan sijainti merenrannalla on erinomainen merikaapelituotantoon. Ruskon tehtaalta (yläkuva) viedään matkapuhelinverkon kaapeleita kaikkialle maailmaan. 7

Luonnon ehdoilla jo 100 vuotta! Laadukkaita kaapeleita ja alan tietotaitoa vuodesta 1912 Prysmian Cables and Systems Oy PL13, 02401 Kirkkonummi Puh. +358 1077551 fax +358 9 6821545 www.prysmian.fi

Valtion laajakaistastrategia on tänä syksynä tullut väliarviointiin. strategian mukaan kaikilla suomalaisilla pitäisi vuoteen 2015 mennessä olla käytössään 100 megabitin yhteys. FIComin toimitusjohtaja Reijo Svento odottaa vilkasta keskustelua. Kaikki myöntävät, että kuitu on tekniikaltaan paras, mutta tarvitsemme myös muita vaihtoehtoja, hän toteaa. 5 kysymystä FiCom ry:n toimitusjohtaja Reijo Sventolle Teksti MATTI VÄLIMÄKI Kuva FICOM RY 1 Mitä on odotettavissa laajakaistastrategian tämänsyksyisen väliarvioinnin tuloksena? Hanke ei ole edennyt niin kuin on suunniteltu paljon aikaa on kulunut byrokratiaan sekä EU:ssa että kotimaassa. Hanke on elänyt sikälikin, että kun alun perin puhuttiin 100 megan yhteyksistä ja mainittiin yhtenä esimerkkinä Kuitu kotiin -malli, on viestintävirasto tulkinnut sen ainoaksi ratkaisuksi. Kaikki myöntävät, pinta-alaltaan pieniin maihin, joissa on myös pystytty hyödyntämään jo olemassa olevaa kaapelitelevisioverkkoa. 3 Onko mobiililaajakaistan suuri suosio hidastanut laajakaistastrategian mukaisten nopeampien yhteyksien toteutusta? Eittämättä on. Moni kokee, että mobiililla saavutettava palvelutaso riittää omiin tar- LTE 800 MHz tarkoittaa sitä, että langattomassa verkossa nopeudet kasvavat parhaimmillaan lähelle sataa megaa. Operaattorit ovat nähneet, että kiinteiden yhteyksien kysyntä ei ole ollut riittävää. Ne ovatkin nyt erittäin kiinnostuneita tällaisista taajuuksista. Alempi taajuus tarkoittaa myös sitä, että yhdellä tukiasemalla pystytään kattamaan entistä laajempi alue. Myös pakkausteknologia on kehittynyt huimaa että kuitu on paras vaihtoehto, mutta valitetta- peisiin. Noin 30 prosenttia niistä, joille kiinteää vauhtia, mikä osaltaan herättää kiinnostusta lan- vasti se tulee usein liian kalliiksi. Kysyntä on ollut yhteyttä on tarjottu, on valinnut lisäksi mobiili- gattomia verkkoja kohtaan. vähäisempää kuin toivottiin. laajakaistan. Odotan asiasta vilkasta keskustelua. Ajattelun ei pitäisi olla mielestäni niin mustavalkoista, että yhteysnopeudeksi tarjotaan joko yhtä tai sataa megaa. Tarvitsemme erilaisia väliportaan, käytännössä kymmenien megabittien ratkaisuja. 2 Miten Suomen laajakaistatilanne on kehittynyt verrattuna muuhun Eurooppaan ja maailmaan? Suomi on ainoita maita, joissa kiinteiden laajakaistayhteyksien määrä on vähentynyt. Mobiililaajakaistayhteyksien määrä on toisaalta kasvanut. Mielestäni nämä pitäisi kuitenkin nähdä toisiaan täydentävinä vaihtoehtoina. Nopeudessa emme siis ole kärjessä. Mutta laajaa ja harvaan asuttua Suomea on kohtuutonta verrata vaikkapa Belgian ja Hollannin kaltaisiin, Voimavaroja pitäisi suunnata kiinteän laajakaistan kysynnän kasvattamiseen. HDTV ei näytä olevan riittävä houkutin, sillä se on saatavissa myös muilla tavoin ja pienemmin investoinnein. Tulevaisuudessa kysynnän vauhdittajina voivat olla esimerkiksi julkiset palvelut, vaikkapa verkon välityksellä saatavat terveyspalvelut. Kaikki vaihtoehdot, myös mobiilit ratkaisut, edellyttävät joka tapauksessa kuidun käyttöä. Langattomissakin verkoissa viimeiset osuudet tukiasemille pitää rakentaa kuidulla. 4 Miten matkaviestinverkon taajuuksien jako (mm. LTE 800 MHz) tulee vaikuttamaan alan kilpailutilanteeseen sekä tarjolla oleviin palveluihin? 5Miten Tietoyhteiskuntakaarihanke tulee vaikuttamaan esimerkiksi teleoperaattoreiden toimintaan? Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan Tietoyhteiskuntakaari-hanketta, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelutarjontaa koskevat säännökset. Alaan liittyvää lainsäädäntöä on todella paljon, käsitteet ovat erilaisia ja säädökset joskus keskenään ristiriitaisia. Tietoyhteiskuntakaari-hankkeessa lainsäädäntöä tarkastellaan asiakokonaisuutena horisontaalisesti, ja kokonaisuutta yritetään selkeyttää. Jos kaikki menee hyvin, lopputulemana pykäliä on vähemmän ja ne ovat helpommin tulkittavia. Teleoperaattorien on helpompi toimia. n 9

Lahti Energian tytäryhtiö LE-Sähköverkko Oy vahvistaa 1960- ja -70-lukujen taitteessa rakennettua 110 kv:n sähköverkkoaan uudella suurjännitekaapeliosuudella. Tarkoituksena on turvata kaupungin sähkönsaanti myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja kytkeä ensi vuonna kaupalliseen käyttöön otettava Kymijärven kakkosvoimala turvallisesti valtakunnalliseen kantaverkkoon. Teksti leena koskenlaakso Kuvat juha tanhua Lahden rengasverkko vahvistuu 10

Nikkilän ja Kymijärven sähköasemien väliselle linjalle asennetaan lähes 50 kilometriä uutta maakaapelia. Lahteen rakennettiin 1960- ja -70-lukujen vaihteessa 110 kv:n niin sanottu rengasverkko suurten sähkötehojen siirtämiseksi Teivaanmäen voimalaitoksen ja kaupungin sähköasemien välillä. Rengasmaisen muotonsa mukaan nimetty verkko rakennettiin pääosin avojohdoilla, ja maakaapelia käytettiin vain keskusta-alueilla. Osaa verkon avojohto-osuuksista on vahvistettu myöhemmin muun muassa Kymijärven voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, mutta maakaapeliosuuksille ei ole ennen tätä vuotta tehty mitään. Maakaapeliosuudet mitoitettiin aikoinaan tulevaisuuden tarpeita varten niin reilusti, ettei niitä ole tarvinnut tätä ennen vahvistaa. Sähkön kulutus on kuitenkin vuosien varrella yli viisinkertaistunut ja siirrettävät sähkötehot lähes kymmenkertaistuneet, toteaa Lahti Energia Oy:n tytäryhtiön, LE- Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara. Vanhan rengasverkon kapasiteetti ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Verkon maakaapeliosuudet ovat haasteellisemmissa kuormitus- ja tuotantotilanteissa vaarassa ylikuormittua. Kaapeliverkko ei tulevaisuudessa avojohto-osuuden vikatilanteessa välttämättä pystyisi siirtämään tehoa, jota kuluttajat tarvitsevat. Paitsi sähkönjakeluun liittyvät, myös tuotannolliset syyt puolsivat päätöstä vahvistaa rengasverkkoa uusilla maakaapeleilla. Lahti Energian vuonna 2012 valmistuva, ainoastaan kierrätyspolttoainetta käyttävä Kymijärven kakkosvoimala lisää voimalaitoksen sähkötehoa 50 MW, mikä verkon vikatilanteessa nostaa vanhojen maakaapeleiden ylikuormitusriskiä. Jos verkkoa ei vahvisteta, saattaa seurauksena olla tuotannon rajoituksia ja pahimmassa ta- u 11

Projekti pähkinänkuoressa Lahti Energian tytäryhtiö LE-Sähköverkko Oy vahvistaa 1960- ja -70-lukujen taitteessa rakennettua, renkaan muotoista 110 kv:n sähköverkkoaan uudella suurjännitekaapeliosuudella. Uusi maakaapeliosuus kulkee renkaan poikki sen vastakkaiselle puolelle. Vahvistustyön tarkoituksena on turvata kaupungin sähkönsaanti mahdollisissa häiriötilanteissa. Lisäksi halutaan varmistaa sähkönkulku vuonna 2012 valmistuvalta uudelta Kymijärven voimalaitokselta valtakunnalliseen kantaverkkoon ja kantaverkosta LE-Sähköverkon asiakkaille. Nikkilän ja Kymijärven sähköasemien välistä kaapeliyhteyttä varten kaivetaan noin kahdeksan kilometriä uutta kaapeliojaa, johon asennetaan yhteensä 48 kilometriä Prysmian Groupin valmistamaa alumiinijohtimellista, muovieristeistä ja lyijyvaipallista AHXLMK-W 1200 mm 2 110 kv -voimakaapelia. Työ alkoi huhtikuussa 2010 ja se valmistuu syksyllä 2012. n pauksessa merkittäviäkin taloudellisia menetyksiä, Seesvaara toteaa. Maakaapelilla renkaaseen lävistäjä ja lisää käyttövarmuutta LE-Sähköverkko ryhtyi suunnittelemaan rengasverkon vahvistamista puolitoista vuotta sitten. Verkkotopologia, jossa renkaalla on kaksi lävistäjää, antaa merkittävästi lisää käyttövarmuutta. Tämän vuoksi päätimme vetää suurjännitekaapelin renkaan halki. Linja kulkee kantaverkkopisteestä, Nikkilän sähköasemalta, renkaan vastakkaiselle puolelle keskustassa olevan Mustankallion sähköaseman kautta. Näin muodostuu jämerä yhteys. Yhteyden toinen osa, uusi kaapeliyhteys Mustankallion asemalta Kymijärven voimalaan, rakennetaan vuonna 2012, Seesvaara kertoo. Kun rengasverkon vahvistus syksyllä 2012 valmistuu, on kaikki nykyiseen 110 kv:n siirtorenkaaseen kuuluvat sähköasemat yhdistetty maakaapelein kantaverkkopisteeseen ja keskeiseen voimantuotantopisteeseen. Tämä lisää käyttövarmuutta ja pienentää siirtoverkon häviöitä noin seitsemällä prosentilla. Kun Kymijärven uusi kaasutusvoimalaitos valmistuu, voidaan sähkö, jota ei Lahdessa tarvita, siirtää vahvistetun sähkönsiirtoverkon avulla valtakunnan verkkoon. Lahti Energia Oy u Lahti Energia on Suomen nopeimmin kasvavia energiayhtiöitä u Liikevaihto 180 miljoonaa euroa, kasvu edellisestä vuodesta 11 % u Investoinnit 32 % liikevaihdosta u Henkilöstön määrä 237 u LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö Vahvistettu rengasverkko rakennetaan siten, ettei yksittäinen vika 110 kv:n verkossa johda sähkökatkokseen kaupungin keskusta-alueella. Vika kytkeytyy automaattisesti pois niin, etteivät asiakkaat huomaa mitään. 10 miljoonan euron jätti-investointi Hankkeen kokonaishinta on poikkeuksellisen suuri, noin 10 miljoonaa euroa. Summa jakaantuu kahdelle vuodelle. Vuosittaisten investointiemme määrä on tavallisesti seitsemän kahdeksan miljoonan euron luokkaa. Nyt meillä onkin poikkeuksellisen suuri piikki investoinneissa, sillä rengasverkon laajennuksen lisäksi meneillään on toinenkin suuri hanke, lain edellyttämä sähkömittarien vaihto. Seesvaara toteaa, että siirtoverkkoinvestoinnille odotetaan kymmenien vuosien käyttöikää. Uusien suurjännitemaakaapelien odotetaan kestävän reilusti yli 50 vuotta. Rengasverkon vanhat kaapelit on edelleen tarkoitus pitää käytössä uusien rinnalla. Noin 10 15 vuodessa nekin kuitenkin alkavat ylikuormittua. Jos kaikki sujuu hyvin, sitä ennen vanhoille kaapeleille ei tarvitse tehdä mitään. Lähes 50 kilometriä voimakaapelia Nikkilän ja Kymijärven välistä uutta kaapeliyhteyttä varten kaivetaan kahdeksan kilometriä kaapeliojaa, johon asennetaan Prysmian Groupin Pikkalan tehtaalla valmistettavaa AHXLMK-W 110 kv -voimakaapelia kaikkiaan 48 kilometriä. AHXLMK-W 110 kv -kaapelin tärkeitä ominaisuuksia ovat vesitiivis, pyöreä ja tiivistetty alumiinijohdin, puolijohtavasta muovista tehty johdinja hohtosuoja sekä PEX-muovista tehty eristys. LE-Sähköverkko edellytti, että kaapeli on täysin vesitiivis sekä poikittais- että pituussuunnassa. AHXLMK-W 110 kv -voimakaapelin lyijyvaippa tekee siitä hermeettisen. Lyijyvaipan päällä on kova ja paksu PE-muovi, joka toimii mekaanisena suojana, Prysmian Groupin myynti- ja markkinointipäällikkö Hannu Sulkumäki kertoo. Halusimme kaapeliin lyijyvaipan tuoman suojan, vaikka lyijyttömiäkin vaihtoehtoja käytetään sekä maailmalla että meillä, Seesvaara sanoo. u 12

Prysmian Group toimittaa LE-Sähköverkolle 110 kv:n kaapelien lisäksi myös kaapelipäätteet ja -jatkokset asennettuina. 13

LE-Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara (vas.) ja työmaan valvoja Pekka Kirjola odottavat siirtoverkkoinvestoinnille kymmenien vuosien käyttöikää. 1970-luvulla kaapeleita vedettiin miesvoimin Osaa verkon avojohto-osuuksista on vahvistettu myöhemmin muun muassa Kymijärven voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä, mutta maakaapeliosuuksille ei ole ennen tätä vuotta tehty mitään. Rengasverkkotyömaan valvoja Pekka Kirjolalla on omakohtaista kokemusta siitä, miten kaapelien vetotekniikka on muuttunut vuosien kuluessa. Hän oli 1970-luvulla apupoikana, kun Lahteen asennettiin nyt vahvistettavaa 110 kv:n rengasverkkoa. Siihen aikaan käytettiin miestyövoimaa kaapelin nostamiseen ja laskemiseen. Nykyisin kaapelin vetoon käytetään vetokoneita, mutta juuri muuta eroa ei työmenetelmissä ole. Huolellisuus on edelleenkin avainasemassa esimerkiksi teräviä kiviä ei saa jäädä kaapelin ympärille. Kaapelin pääte- ja jatkostöissä työskenteli 70-luvulla saksalaisia Siemensin miehiä. Hyvin tultiin toimeen, vaikkakin pieniä ongelmia saattoi saksan kielen kanssa tulla, hän hymyilee. n Rengasverkon 1960-ja -70-lukujen taitteessa asennetut kaapelit ovat paperieristeisiä. Silloisissa kaapeleissa paperieristys on kyllästetty mineraaliöljyllä ja paineistettu öljy pääsee virtaamaan öljykanavassa johtimen keskellä, mutta nykyään kaapelit ovat muovieristeisiä, Hannu Sulkumäki toteaa. Kaksi rinnakkaista kaapeliyhteyttä LE-Sähköverkko osti koko 48 kilometrin kaapelimäärän kerralla, mutta asennus jaetaan kahdelle kesälle. Vuoden 2011 osuuden maanrakennustöissä pääurakoitsijana toimii E. Hartikainen Oy, ja kaapelien asennustyöstä vastaa Empower Oy. Tänä vuonna kaapelia on vedetty yhteensä noin 27 kilometriä ensimmäiselle 4,5 kilometrin osuudelle. Loppuosan asennus alkaa ensi keväänä heti roudan sulettua, ja vahvistettu verkko on käytössä syksyllä 2012, kertoo LE-Sähköverkon yleissuunnittelija Antti Rautiainen, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä. Kolmivaiheisessa järjestelmässä kaivantoon asennetaan suuremman kuormitettavuuden saamiseksi kuusi yksijohdinkaapelia samalla kertaa, eli kaksi rinnakkaista kolmivaiheyhteyttä, Rautiainen toteaa. Kaivutöitä lähellä Lahden keskustaa Rengasverkon täydennysosan kaivutöitä on tehty koko ajan lähellä Lahden keskustaa. Lähimmillään työmaa on ollut vain noin kilometrin päässä kauppatorista. Uutta maakaapelia on vedetty muun muassa rautatien ja Valtatie 12:n alitse sekä Mustankallion tunnelia pitkin. Radan alitus tehtiin poraamalla ja se sujui ongelmitta, mutta Asko-Upon vanha teollisuusalue oli haasteellinen, kertoo asennustyömaan valvoja, suunnittelija Pekka Kirjola LE-Sähköverkosta. Teollisuusalueella maasta löytyi esteitä, joista ei oltu saatu tietoa etukäteen tehdyssä kartoituk- 14

sessa. Kaivauksissa jouduttiin menemään syvälle ja maamassoja oli pakko tukea. Valtatie 12:n alitusputkitus tehtiin jo vuonna 2010 tehdyn kaukolämpöverkon asennustyön yhteydessä. Uusia maakaapeleita ei voitu asentaa samaan kaivantoon viime vuonna asennettujen kaukolämpöputkien kanssa. Jos kaapelit olisi asennettu samaan kaivantoon kaukolämpöputkien kanssa, olisi kaivannosta tullut niin syvä ja leveä, että se olisi haitannut liikennettä liikaa. Kaupunkialueella kaivuojat eivät liikenteen vuoksi ylipäätään voi olla auki pitkään. Reitin varrella oli useita liikenteen kannalta haastavia risteysalueita, joiden asennukset jouduttiin tekemään pätkissä yötöinä. Ensi kesän työt suunnittelussa Tällä hetkellä LE-Sähköverkolla on jo selvillä ensi kesän kaapeliasennustöiden reitti, ja työt ovat suunnitteluvaiheessa. Keräämme karttapohjaan kaiken mahdollisen tiedon alueelta löytyvästä kunnallistekniikasta eli sähköjohdoista, kaukolämpöputkista, puhelin- ja telekaapeleista sekä erilaisista vesijohdoista. Kaupunkirakentamisessa kartoituksen kokoaminen on aina suuri työ. Nykyisinhän tiedot ovat saatavissa sähköisessä muodossa, mutta paljon on myös vanhempaa aineistoa, jota ei löydy sähköisenä. Usein tällaisia ovat esimerkiksi tiedot maahan jäävistä viemäreistä, Kirjola toteaa. Täsmätoimitukset suoraan työmaalle Kaapelit on toimitettu työmaalle määrämittaisina 500 900 metrin pituuksina. Suurten kaapelikelojen paino voi olla jopa 15 tonnia, joten niiden kuljettamiseen tarvitaan erikoiskuljetus lavettiautolla. Nosturilla kelat saadaan nostettua kelapukeille kaapelinvetoa varten. Asennustyömaalle mahtuu enintään kaksi kaapelikelaa kerrallaan, joten täydennystä tuova lavettiauto vie tyhjät kelat mukanaan. Kaivutöistä vastaava urakoitsija on Kirjolan mukaan parhaiten selvillä siitä, miten asennus edistyy, ja ajoittaa kaapelitoimitukset työmaalle sen mukaan. Kaapelipituuksien tarkka mitoittaminen on tärkeää, jotta jatkospaikat saadaan suunniteltuihin paikkoihin. Kaapelit ovat aina tulleet ajallaan, ja työt ovat sujuneet hyvin, Kirjola kiittää. Poikkeuksellisen suuri kaapelikauppa Prysmian Group toimittaa LE-Sähköverkolle 110 kv:n kaapelien lisäksi myös kaapelipäätteet ja jatkokset asennettuina. Jatkos- ja pääteasennusten valmistuttua Prysmian Groupin asennustiimi koestaa kaapeliyhteydet. Tarjoamme järjestelmiä ja kokonaisuuksia, emme ainoastaan kaapeleita, Hannu Sulkumäki korostaa. Rengasverkon vahvistusosaan asennetaan kahdenlaisia päätteitä. Nikkilän sähköasemalle asennetaan ulkopäätteet ja linjan toiseen päähän Kymijärven kallioluolaan kaasueristeisen kojeiston sisään työnnettävät pistokepäätteet. Prysmian Group ja Lahti Energia ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Itse olen työskennellyt Prysmian Groupilla vuodesta 1973 lähtien, ja tänä aikana Lahti Energian rengasverkkohanke on ollut suurin yksittäinen suurjännitekaapelikauppamme Suomessa, Hannu Sulkumäki kertoo. n 15

MUOTOKUVASSA JAVIER ARATA suomalaisessa kulttuurissa on helppo tehdä töitä, sanoo prysmian Group suomen toimitusjohtaja javier arata. Aidosti kansainvälinen 16

Teksti eeva aunesluoma Kuva karoliina ek Prysmian-konsernin tuore Suomen toimitusjohtaja Javier Arata on työskennellyt lähes koko uransa ajan Pirellillä, sittemmin Prysmianissa. Maaliskuusta 2009 hän on työskennellyt Suomessa, ensin Prysmian Cables & Systems Oy:n toimitusjohtajana, ja Prysmianin ja Drakan yhdistyttyä Prysmian Groupin kaikkien Suomen toimintojen toimitusjohtajana heinäkuusta 2011 lähtien. Javier Aratan ansioluettelon kohdassa halukkuus kansainvälisiin tehtäviin todetaan kyllä. Niinpä Argentiinassa syntynyt Javier on ennen Suomeen tuloaan ehtinyt olla töissä Argentiinan lisäksi Italiassa, Brasiliassa, Espanjassa ja Englannissa. Hän on suorittanut sekä sähköinsinöörin tutkinnon että MBA-tutkinnon. Yhteiskunnan tehokkuus helpottaa yritysten elämää Suomalainen rehellisyys on yksi tämän maan kilpailuetuja. Suomi on tärkeä maa Prysmian Groupille, Javier Arata toteaa. Suomi kuuluu konsernin organisaatiossa Nordicalueeseen, joka on kymmenesosa koko konsernin tukku- ja urakoitsijasektorin liikevaihdosta. Suomalaistehtaiden valmistamat tuotteet tunnetaan myös Pohjolan ulkopuolella. Pikkalassa valmistettavat suurjännitekaapelit sekä Oulussa valmistettavat matkapuhelinverkon tuotteet menevät vientiin, ja niiden markkina-alueena on koko maailma. Kaapelinvalmistus on ala, jossa tarvitaan osaavaa ja taitavaa väkeä, Arata sanoo. Meidän on pystyttävä tarjoamaan oikea kaapelivalikoima laadukkaita ja helposti asennettavia tuotteita. Ne on myös valmistettava tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Siinä henkilöstö on avainasemassa. Suomalaisesta koululaitoksesta valmistuu Aratan mukaan tasokasta työvoimaa. Suomessa koulutustaso on korkea, yhteiskunta tehokas ja byrokratiaa on hyvin vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Lähes kaikki asiat pystytään hoitamaan internetissä. Kun yhteiskunta toimii tehokkaasti, myös yritykset pystyvät olemaan tehokkaita. Rehellisyyden kulttuuri Javier Arata pitää suomalaisten rehellisyyttä yhtenä maan merkittävistä kilpailueduista. Rehellisyys on myös yksi Prysmian Groupin arvoista, Arata mainitsee. Rehellisyys näkyy Suomessa aivan jokapäiväisessä työssä. Asioista puhutaan suoraan, ja myös palautetta annetaan suoraan. Rehellisyys näkyy olemattomana hävikkinä työpaikalla ja siinä, että lupaukset ja sopimukset pidetään. Rehellisyys tekee työskentelyn helpoksi. Aratan mukaan suomalaisessa kulttuurissa on helppoa tehdä töitä. Tosiasia kuitenkin on, että etelä-eurooppalaisten ja suomalaisten tapa kommunikoida eroaa toisistaan, ja tämä on otettava huomioon. Suomalaiset eivät aina ole kovin puheliaita, eivätkä välttämättä sano asioita oma-aloitteisesti. Niinpä olen opetellut kysymään. Ainoa asia, joka Suomessa asumisessa tuntuu vaikealta, on pimeä vuodenaika. Työpäivinä se ei juuri häiritse, mutta viikonloppuisin pimeä tuntuu tulevan todella aikaisin. Juuri kun on lounaan ehtinyt syödä, on jo on pimeä, Javier naurahtaa. Mutta sen kanssa pärjää kyllä. Kumppanuus tärkeää Kaapeliteollisuus on ala, jolla tehdään paljon yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Kumppanuus on tärkeää sekä tuotteiden että toiminnan kehittämisessä. Tiivis yhteistyö asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on aivan keskeistä myös Prysmiankonsernille, Arata korostaa. On selvää, että asiakkaiden toiveet viedään eteenpäin ja tuotteita kehitetään niiden mukaan. Tästä on Suomessakin kaikilla kaapelisektoreilla runsaasti esimerkkejä. Arata uskoo, että kansainvälinen yhtiö pystyy tuomaan muualla maailmassa kehitettyjä ajatuksia ja toteutuksia suomalaisasiakkaille ja antamaan myös uudenlaisia ajatuksia kehityslinjoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun. yhteistyö ei Aratan mukaan rajoitu tuotteisiin, vaan kumppanuus ulottuu myös esimerkiksi logistiikkaan. Toimitusvarmuus on äärimmäisen tärkeää, ja siihen on kiinnitettävä huomiota silloinkin, kun se on hyvällä tasolla. Toimitusvarmuus vaatii jatkuvaa työtä, prosessien tarkastelua ja niiden hiomista yhä paremmiksi. Haluamme kehittyä yhä paremmaksi partneriksi. Uudessa kokoonpanossa voimme tarjota entistä enemmän ja kehittää tulevaisuutta yhdessä. n JAVIER ARATA u Prysmian Groupin Suomen toimitusjohtaja 1.7.2011 u Prysmian Cables & Systems Oy:n toimitusjohtaja 1.3.2009 u Useita johtotehtäviä eri Prysmianja Pirelli-organisaatioissa u 46-vuotias sähköinsinööri (MBA-tutkinto/ IDEA & London Business School -93) u Vaimo sekä 4- ja 8-vuotiaat pojat 17

Sami Suomilammi on luotsannut yritystä vuodesta 2003. Joustava pärjää Kolmikymppiseksi ehtinyt parkanolainen Sähkösuomilammi pitää organisaationsa joustavana ja kasvunsa hallittuna. Sama resepti tepsii niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina. heikoimpinakin aikoina Erkki, Martti ja Harri Suomilammi perustivat Veljekset Suomilammi Ky:n lapsuuskotinsa autotalliin vuonna 1981. Olimme intoa täynnä ja aloitimme samana päivänä, jolloin sähköteknikoksi opiskellut Martti sai asennusoikeudet. Minä ja jo edesmennyt Erkki olimme valmistuneet sähköasentajiksi, kertoo Harri Suomilammi, joka nykyisin toimii yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Hän vastaa myös yhtiön taloushallinnosta ja pääosin toiminnasta kotipaikkakunnalla Parkanossa. Ensimmäiset asennuskeikat tehtiin omakoti- ja kesämökkityömailla. Veljesten tärkein tavoite oli itsensä työllistäminen, mutta alkuverryttelyn jälkeen he palkkasivat tiimiinsä ensimmäisen ulkopuolisen asentajan. Tuohon aikaan taloihin riitti sähkön lisäksi yksi antenni- ja yksi puhelinpistorasia, mutta nykyisin tieto- ja turvallisuustekniikka haukkaavat urakasta merkittävän siivun, Harri toteaa. Toiminta laajeni ja yritys alkoi sähköistää 1980-luvun puolivälissä myös liikerakennuksia. Yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi, veljekset palkkasivat lisää väkeä ja alkoivat pian rakentaa omaa toimitilaa kolmostien varteen. Isot urakat kantoivat pahimman yli 90-luvulla Yrityksen uudet toimitilat valmistuivat vuonna 1991 suoraan pahimman laman kynnykselle. Rakennuksen toiseen päähän avattiin valaisin- ja sähkötarvikemyymälä Elektria, joka palvelee etupäässä paikallisia pienrakentajia. Lamavuodet olivat melkoista painia. Välillä jouduimme turvautumaan lomautuksiinkin, mutta irtisanomisilta vältyimme. Meillä oli onneksemme muutamia liikerakennus- ja saneeraustyömaita, joiden turvin pääsimme eteenpäin pahimmasta ajasta, Harri Suomilammi muistelee. Teksti helena kujala Kuvat jyrki luukkonen 18

Elokuussa 2003 toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Suomilammi oli 1990-luvulla vielä alle parikymppinen koulupoika. Huonot uutiset eivät minua silloin hetkauttaneet, vaikka ehkä ne kouluunkin kantautuivat. Työskentelin silloin lomat varastomiehenä ja sähköala alkoi sitäkin kautta kiinnostaa. Sähkömies lähtee viimeisenä Nykyisin Sähkösuomilammi on erikoistunut suurten liikerakennusten, etenkin kauppakeskusten sähkö- ja teleurakointiin. Suurimpia asiakkaita ovat muun muassa Kesko, SOK, Senaattikiinteistöt ja Puolustushallinnon Rakennuslaitos. Nelisen vuotta sitten yritys osti enemmistön tamperelaisen WSK-Sähkö Oy:n osakekannasta, mikä laajensi toiminnan myös asuinrakennuksiin. Sähkösuomilammin erikoisosaamiselle on kohteissa käyttöä: remontointi on yhä useammin kyettävä tekemään liiketilojen ollessa avoinna asiakkaille, yleiskaapelointi yleistyy myös pientaloissa ja erilaisia telejärjestelmiä urakoidaan kauppakeskuksiin yhä enemmän. Isoon liikekeskukseen voidaan nykyisin tehdä 2 000 turvapistettä. Kymmenen vuotta sitten pärjättiin muutamalla valvontakameralla, nyt niitä asennetaan moninkertaisesti. Yleiskaapelointipisteitä asennetaan kauppakeskuksiin isot määrät myös wlan-tukiasemia varten. Tämä mahdollistaa joustavan työskentelyn langattomien päätteiden avulla. Isomman kauppakeskuksen yleiskaapelointiverkkoon menee kaapelia kaiken kaikkiaan 20 kilometriä, Sami Suomilammi laskee. Sähkömiehet lähtevät työmaaltaan kauppakeskuksesta vasta avajaisten jälkeen. Muiden syödes- sä täytekakkua sähkömiehet vielä testaavat ja varmistavat, että myymälän tekniikka varmasti toimii. Työntekijät avainasemassa Yrityksen alkuvuosina kauppakeskuksen sähköurakoinnissa vierähti vuosi. Nykyään urakka on saatava valmiiksi puolessakin vuodessa, vaikka kaapelia vedetään huomattavasti enemmän, Sami ja Harri Suomilammi toteavat. Menestykseen tarvitaan rautaista ammattitaitoa. Kiirepiikkien aikana Sähkösuomilammi käyttää aliurakoitsijoina pääosin Salokin, 42 itsenäisen yrityksen muodostaman hankinta- ja kehitysorganisaation, jäsenyrityksiä. Yhteistyö sujuu erinomaisesti, ja ydinosaaminen varmistetaan sillä, että asentajista vähintään puolet on aina omaa väkeä. Huomattava osa asentajistamme on työskennellyt meillä jo parikymmentä vuotta. Siitä huolimatta työntekijöidemme keski-ikä on noin 38 vuotta. Osa työntekijöistä tulee meille suoraan ammattikoulun penkiltä oltuaan täällä ennen valmistumistaan työharjoittelussa. Yrityksemme ehdottomiin vahvuuksiin kuuluu työntekijöiden luja ammattitaito ja myös joustaminen vaikeinakin aikoina. Hyvällä motivaatiolla hommat sujuvat. Tehokkaasti laatua Sami Suomilammi painottaa, että nykyisessä kilpailutilanteessa on pysyttävä kustannustehokkaana. Urakat on saatava nopeasti ja edullisesti valmiiksi laadun koskaan kärsimättä. ISO 9001 -laatujärjestelmän noudattaminen on meille tärkeää. Sähkösuomilammi hankkii asennustarvikkeet Salokin kautta. Viime vuonna asennustarvikkeita ostettiin yli neljällä miljoonalla eurolla. Hankintakanavana Salok on ensiarvoisen tärkeä kumppani. Se kilpailuttaa tukkuliikkeet, joten säästymme tältä työvaiheelta kokonaan, Harri Suomilammi kommentoi. Prysmian Group on meille tärkeä toimittaja, ja yhteistyö on sujunut hyvin. On tärkeää, että varastot kyetään pitämään riittävällä tasolla, eikä toimitusongelmia juurikaan ole. Arvostamme sitä, että tuotteita on saatu erittäinkin nopealla toimitusajalla, Sami Suomilammi sanoo. Tuotteet ovat laadukkaita ja Prysmian Groupin henkilökunta rehtiä porukkaa, hän kiittää. Laman näkee liikenteestä Sähkösuomilammin vieressä kulkeva kolmostie on tullut Sami Suomilammille tutuksi. Kohteita on ympäri Suomea ja työmaakokoukset ja muut hallinnolliset asiat vaativat toimitusjohtajan läsnäoloa. Ajomittariin kertyy helposti 50 000 kilometriä vuodessa. Parkanon sijainti on keikkaurakointia tekevälle yritykselle erinomainen 300 kilometrin säteellä on niin pääkaupunkiseutu kuin melkeinpä puoli Suomea, Sami Suomilammi toteaa. Hän toteaa, että sähköurakoitsijat tulevat kaikkeen viimeisenä jopa taantumaan puoli vuotta muiden perässä. Tuolla liikenteessä taloustaantuman huomaa aika selvästi. Pari vuotta sitten oli kolmostielläkin hiljaista ja ajella sai aika lailla omassa rauhassa. Liikenteen määrä siis kertoo, miten Suomen taloudella pyyhkii. Ainakaan vielä ei tiellä onneksi näy hiipumisen merkkejä. n Tästä se lähtee. Sami (oik.) ja Harri Suomilammi tutkivat Äänekosken Citymarketin työsuunnitelmaa projektipäällikkö Jari Mantilan (vas.) kanssa. Sähkösuomilammi Oy Sijainti: Parkano Perustettu: 1981, tytäryhtiö WSK ostettiin Tampereelta 2007 Toimiala: Sähkö- ja turvallisuusasennusten suunnittelu ja urakointi sekä korjaus- ja huoltotyöt Isoimmat asiakkaat: Kesko, SOK, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon Rakennuslaitos Henkilöstö: 69 sähköalan ammattilaista Liikevaihto: noin 10 miljoonaa (WSK:n osuus noin 10 prosenttia) 19

Kuidun vieminen kotiin vaatii erilaisia kaapeleita kuin satojen kilometrien runkoverkkoyhteydet moottoriteiden varsilla. Asennuksen on sujuttava nopeasti, vaikka verkko haarautuu aina jokaiseen yksittäiseen kiinteistöön asti. Uutta teknologiaa avoimiin verkkoihin 20

FlexTube -kaapeleissa on vaihtoehtoja 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen ja mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Robert Plogman pitää FlexTube -ratkaisua lupaavimpana näkemänään uudistuksena. Teksti KARI HEIKKILÄ Kuvat PRYSMIAN Group ja esa melametsä Kaapelit ja tarvikkeet on aina valittava suunnitteilla olevan verkon mukaan. Tänä päivänä tarpeet ja tuotteet ovat täysin erilaisia kuin ennen, sanoo Robert Plogman Ab Fibermen Oy:sta. Hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus valokuituverkoista ensin verkkoyhtiön palveluksessa ja sittemmin lukuisten verkkohankkeiden vastuuhenkilönä ja menestyvänä alan yrittäjänä. Runkoverkon ulosottoja tarvittiin vain harvakseltaan, lähinnä mastoja varten. Kun liityntäverkkojen rakentaminen alkoi, jouduimme itse kehittämään esimerkiksi järeästä jatkoskotelosta sopivamman version haaroituksia varten. Nyt tilanne on tietenkin muuttunut ja edistyneitä tuotteita on onneksi tarjolla, hän kertoo. Kerralla kehityksen kärkeen Plogman johtaa projektipäällikkönä Kruunupyyn ja sen lähialueiden yhteisen, avoimen Kuitu kotiin -verkon rakentamista. KNT-Net-verkko-osuuskunta toimii ilman ulkopuolista rahoitusta, joten kaikkien valintojen on oltava varmatoimisia ja taloudellisesti perusteltuja. Uudet, vasta markkinoille tulleet Draka FlexTube -kaapelit vastasivat verkon taajamavaiheen tarpeisiin ja työ käytännön kokemusten saamiseksi käynnistyi. Kun tontteja on paljon, on kaapelin mahduttava pieneen putkeen. Näin vältetään raskas kaapelikanavien rakentaminen. Halusimme myös minimoida jatkokset ja eliminoida turhat vika- ja vaimennusriskit, Robert Plogman sanoo. Perinteisessä kerratussa ratkaisussa on useita kovia muoviputkia ja kuidun ulosottoon tarvitaan erikoistyökalu. FlexTube -kaapelin käsittelyyn riittää kynsi, mikä on merkittävä etu. Ulos voidaan ottaa vaikkapa vain kaksi kuitua eli juuri sen verran kuin tarvitaan. Putken pieni ulkomitta on saavutettu tiiviimmällä pakkauksella, mutta sisäputki on silti helppo avata. Kuituputket tuntuvat pehmeiltä ja muistuttavat pitkää hiusta. Säästöä syntyy jatkosten määrän vähenemisestä ja työ helpottuu, kun kuidun voi kieputtaa pieneenkin tilaan. Auraamalla ja puhaltamalla Olen ollut kuitujen kanssa tekemisissä jo alkuajoista asti ja aina kiinnostunut uusista ratkaisuista. Voin todeta, että FlexTube on lupaavin uudistus, jonka olen nähnyt. Siksi käynnistimme pilottihankkeen, jonka aikana tulemme hankkimaan kokemusta kaapeleiden lisäksi eri asennustekniikoista. Verkkohankkeessa aurausta jatketaan niin pitkään, kun se sääolojen puolesta on mahdollista. Aurattavalla FlexTube -kaapelilla on vahva vaippa ja rakenne, joka kestää maahan asennettuna. Muun tuoteperheen tapaan myös sen vaippa voidaan aukaista ja viedä ulos otettu kuitu U-lenkkinä haaroituskohteeseen. Toisena asennustapana on puhallus, jota varten keskuksesta on asennettu putkitus 864 kuidun kaapelille sekä siitä haaroittuville 288 kuidun minikaapeleille. Väliulosotot tehdään tavallisissa ulkojakamoissa, joista jatketaan tavanomaisella kaapelilla kiinteistöön. Puhallukset tehdään talvikaudella aurauksen päätyttyä. Kruunupyyn kunnasta on jo 97 prosenttia katettu kuiduilla, joten pian jokainen voi saada liittymän asui sitten keskustassa tai 20 kilometrin päässä. Verkko ei etene entisaikojen tapaan lyhintä reittiä valtaväylien varsilla, vaan siellä, missä on asutusta ja tilaajia. Tämä kuvaa osuvasti tarpeen, johon myös kaapelointiratkaisujen on vastattava. u 21

FlexTube -kaapeleita eri asennustapoihin FlexTube taipuu äärimmäisiin rasituksiin u Metallittomat FlexTube -kanavakaapelit sopivat erittäin hyvin puhaltamiseen, asentamiseen vedellä tai vetämiseen. u Maakaapelit, joissa armeeraus korrugoidulla teräspellillä aurausasennukseen. Kevyt ja pienikokoinen maakaapeli soveltuu myös kanava-asennukseen vetämällä ja puhaltamalla. u Sisäasennukseen tarkoitetut FlexTube -kaapelit rakennuksiin ja tunneleihin, joissa vaaditaan halogeenittomia ja vähän savuavia kaapeleita. Täysin kuiva rakenne sisäasennuksiin. Myös sisäulkokaapeliversiot. u Mikrokanavakaapelit soveltuvat myös kaapelin kuitujen kylkiottoon. u Puhallettavat mikromoduulit soveltuvat erittäin pieniin mikrokanaviin. Lisäksi metallittomat maakaapelit ja ilmakaapelit. Innovatiivinen FlexTube -mikro- moduuli tuo entistä enemmän joustavuutta optiseen kaapelointiin. Optiset kaapelit voidaan toteuttaa aivan uudella tavalla lähes kaikilla sovellusalueilla huomattavasti suuremman pakkaustiheyden ansiosta. Samalla saavutetaan erinomainen asennettavuus. Mikromoduulissa kuitunippu on päällystetty pehmeällä muovimateriaalilla. Tuloksena on erittäin taipuisa, tilaa säästävä ja lämpötilastabiili elementti, jonka käsittely asennettaessa ilman työkaluja on nopeaa, helppoa ja siistiä. Kaapelien haaroitus voidaan tehdä kylkiotolla eikä kuituja tarvitse katkaista. FlexTube -kaapelien vaihtoehdot ulottuvat 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen ja mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Pienen tilan suuri kaapeli Taivutusta sietävä BendBright XS -yksimuotokuitu tai monimuotokuitu sekä joustava FlexTube -moduuli ovat voittamaton yhdistelmä. Jopa 864 kuitua sisältävät FlexTube kaapelit ovat helposti käsiteltäviä ja mahtuvat pieneen tilaan. Nopea ja vaivaton asentaminen tuo kustannussäästöjä. Kaapelien ja myös kuitumoduulien haaroitus kylkiotolla tapahtuu erittäin helposti. Kuitumoduulit voidaan taivuttaa hyvinkin pienelle taivutussäteelle jatkoksien läpivienneissä ilman lommahdusvaaraa. Kaapeli säilyttää lämpöstabiilisuuden vaikka vetoelementit poistetaan. Tämä mahdollistaa kuitujen kylkioton myös mikrokanavakaapeleissa. Sisäkaapeleissa kuidut voidaan ottaa ulos liittämistä varten vaippaan tehdyn pienen aukon kautta. Kuituihin pääsee käsiksi helposti ilman erityistyökaluja, mikä nopeuttaa asennustyötä ja ehkäisee kuituvaurioita. FlexTube -mikromoduuli on lähes rasvaton. Sopii pieneenkin päätekoteloon Jopa 864-kuituinen kaapeli voidaan turvallisesti kieputtaa päätekotelon sisälle ilman riskiä vaimennuksen kasvamisesta. Taipuisuutensa ansiosta moduulinippu vie hyvin vähän tilaa myös varastoinnissa ja asennustilanteessa. Käytettäessä taivutussietoisia BendBright XS -yksimuotokuituja (G.657.A2) tai BendBright-monimuotokuituja voidaan moduuliniput asentaa pieniinkin jatkoskoteloihin. n Taipuu pienelle mutkalle ei lommahdusvaaraa. 22

Draka-MMJ täyttää uuden MMJ-standardin vaatimukset Uusittu asennuskaapelien standardi on muuttunut teknisesti vaativammaksi ja edistää entistä paremmin käyttäjäturvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Uuteen standardiin on määritelty mm. vaipan kuoriutumiskoe. Vaatimukset varmistavat myös kaapelin pitkäikäisyyden. Draka MMJ- ja MKMJ-kaapelit täyttävät uuden SFS 2091:2011-standardin vaatimukset kaikilta osin. Kaapelit ovat turvallisia, pitkäikäisiä ja ympäristöystävällisiä. Draka on aina luotettava kaapelivalinta. 23

lopputulos musiikkia korville Kauan odotettu Musiikkitalo avasi ovensa yleisölle elokuun lopussa. Konserttielämyksen takaavat osaltaan rakennuksen edistyksellinen tekniikka ja kekseliäät ratkaisut. Eduskuntataloa vastapäätä sijaitseva Musiikkitalo ei asiallisella ulkonäöllään välttämättä kilpaile valtakunnan ykkösrakennuksen kanssa. Mutta kun kävijä astuu sisään Mannerheimintien puoleisesta pääsisäänkäynnistä, laskeutuu alas ison portaikon rappusia ja katselee tarkemmin ympärilleen, vaihtuu neutraali ensivaikutelma ihastukseksi: talohan on kerrassaan upea! Yli 1 700 kuulijalle mitoitettu konserttisali antaa erinomaiset puitteet taloon kotiutuneen Radion sinfoniaorkesterin tarjoamille konserttielämyksille. Konsertin väliajalla voi nauttia kahvikupposen salia kiertävässä valoisassa lämpiössä, jonka korkeiden lasiseinien läpi näkyvät lähinaapurit, taidemuseo Kiasma ja Sanomatalo. Ison konserttisalin lisäksi Musiikkitalossa on viisi pienempää salia erityyppisille musiikkiesityksille, auditorio sekä ravintola. Sibelius-Akatemian raikkain värein sisustetuissa tiloissa sijaitsevat puolestaan luokka-, studio- ja toimistotilat sekä yleisölle avoin musiikkikirjasto. Hieno referenssi Muusikoiden ja konserttiyleisön hartaasti odottama Musiikkitalo on ollut Suomen oloissa varsin ainutlaatuinen ja suuri projekti. Nyt kun rakennus on valmistunut ja käytössä, voi Musiikkitalon sähkö-, teleja tietojärjestelmien asennuksesta vastanneen Sähkö-Aro Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Töyräs huokaista. Hyvältä tuntuu. Musiikkitalo on upea referenssi ja meriitti, jollaisia harva voi esittää. Kaikki saatiin hoidettua hienosti, vaikka ai- 24

Sähkö-Aron Jarmo Töyräs (vas.) ja Markku Koivunen sekä Prysmian Groupin Petri Pulkki (oik.) voivat olla tyytyväisiä lopputulokseen. 25

kataulut olivat tiukat ja tekijöiltä vaadittiin paljon. Saamamme palautteen perusteella lopputulos vastaa hyvin eri osapuolten odotuksia, Töyräs sanoo tyytyväisenä. Hanke on ollut merkittävä myös Prysmian Groupille, jonka kaapeleita Musiikkitalon sähköistystöissä käytettiin. Tämä on yksi suurimpia julkisia rakennuskohteita, joissa olemme olleet mukana, toteaa myyntipäällikkö Petri Pulkki. Sähkötöissä kiireisintä aikaa oli vuoden 2010 loppupuoli ja vuoden 2011 alku. Enimmillään paikalla oli samanaikaisesti yli 60 Sähkö-Aron asentajaa. Aikataulut olivat tiukat ja työtä vielä paljon. Tämän kokoluokan kohteessa kokonaisuuden hallitseminen on haastavaa. Vaikka tekemistä olisi vähänkin, riittää sitä ympäri taloa, Musiikkitalon sähköistystöitä kahden vuoden ajan johtanut projekti-insinööri Markku Koivunen Sähkö-Arolta sanoo. Sähkömiehet ovat aina viimeisenä työvuorossa, kun kaikki muu on jo valmista. Työt on saatava tehtyä järkevästi, jotta muut voivat taas jatkaa omaa urakkaansa, lisää Töyräs. Sähkö-Aron tilaamista kaapeleista suurimmat kertatoimitukset olivat 30 50 kilometriä. Määrät ovat niin suuria, että ennakoimisen ja varautumisen merkitys korostui, Töyräs toteaa. Savunpoistoa ei muualla ole yleensä toteutettu KNX-tekniikalla, mutta täällä niin on tehty. Savunpoistojärjestelmä vaatii järjestelmistä eniten ohjelmointia, kertoo Markku Koivunen. Värit erottavat kaapelijärjestelmät toisistaan Musiikkitaloon asennetut kaapelimäärät ovat valtavia. Eri kaapelijärjestelmissä on käytetty erivärisiä kaapeleita, jotta järjestelmät pystytään erottamaan toisistaan. Seinäpintojen alla kulkee valtavia nippuja kaapeleita ilman tunnisteena toimivaa väriä olisi varsinkin jälkikäteen hankalaa selvittää, mikä kaapeli kuuluu mihinkin järjestelmään. Kaapeleita suunniteltiin yhdessä Sähkö-Aron kanssa, ja valmistimme kaapelit niin, että esimerkiksi palojärjestelmän kaapelit ovat vihreitä ja KNX-järjestelmän kaapelit sinisiä, kertoo Petri Pulkki. Projektin aikana saatiin muitakin tuotekehitysideoita. Mustaksi maalattuja valkoisia kaapeleita käytetään paljon teattereissa ja ravintoloissa, joissa on läpinäkyvät, alas lasketut välikatot. Kuten myös Musiikkitalossa, valkoiset kaapelit maalataan useimmiten vasta urakan loppuvaiheessa, mutta nyt syntyi idea valmiiksi mustasta kaapelista. merkiksi akustisten kaapeliläpivientien rakentamisessa jouduimme kehittämään uudenlaisia luovia ratkaisuja ja toteutuksia, jotta läpiviennit saatiin ääntä pitäviksi, Koivunen kertoo. Äänisuunnittelijoiden palautteen perusteella akustiikkaan liittyvää säätöä tehtiin melko paljon, ja äänisuunnittelija kävi tarkistamassa muun muassa kaikki alakattojen päälle tehdyt asennukset. Koska huoneet ovat kelluvia, niiden seiniä ei saanut rikkoa. Pistorasioita ei voinut upottaa seiniin, sillä rasian kautta ääni saattaa kulkeutua huoneesta toiseen. Pistorasioita varten asennettiin siis erilliset kourut tai pistorasiapilarit, Koivunen selittää. Nyt äänieristys on Koivusen mukaan Sibelius- Akatemian tiloissa niin hyvä, että kun muusikko puhaltaa pasuunaan lasiseinän toisella puolella, ei käytävään kuulu pihahdustakaan. Mutta jos neula putoaa lattialle vilkasliikenteisen Mannerheimintien puoleisissa huoneissa, sen kuulee selvästi. Olosuhteet haasteena Jarmo Töyräs ei pidä Musiikkitalon sähköasennuksia sinänsä vaikeina, mutta olosuhteet toivat haasteita. Loistavaa akustiikkaa Musiikkitalon kaikki yksityiskohdat ja järjestelmät on suunniteltu niin, että talon akustiikasta saadaan mahdollisimman hyvä. Tässä on mitä ilmeisimmin myös onnistuttu: Radion sinfoniaorkesterin muusikot olivat kuulemma ensimmäisissä harjoituksissaan niin liikuttuneita erinomaisesta akustiikasta, että herkimmät purskahtivat itkuun. Tämä talo on muusikoille monen unelman täyttymys, Töyräs kertoo. Musiikkitalossa voi kuunnella musiikkia laidasta laitaan ei ainoastaan sinfonioita ja klassista musiikkia. Syksyn mittaan talossa ovat ehtineet konsertoida jo niin Apocalyptica kuin Paula Koivuniemikin. Pohjoismaiden suurin KNX-kohde Musiikkitalossa on paljon uutta tekniikkaa, jota ei ole tässä laajuudessa aiemmin käytetty Suomessa. Rakennus on Pohjoismaiden suurin KNX-tekniikkaa käyttävä kohde, ja koko Euroopankin tasolla suurimpia. KNX-taloautomaatiojärjestelmällä ohjataan Musiikkitalon yleisötilojen valaistusta, konserttisalin ja harjoitussalien yleisvalaistusta sekä talon savunpoistojärjestelmää. Radion sinfoniaorkesterin muusikot olivat ensimmäisissä harjoituksissaan niin liikuttuneita erinomaisesta akustiikasta, että herkimmät purskahtivat itkuun. Näin säästytään usein sähköurakkaan kuuluvalta kaapelien maalaukselta. Yksi työvaihe saadaan siis pois, Petri Pulkki toteaa. Mustan MMJ-kaapelin kehitys lähti työmaakäynnista Musiikkitalolla. Nyt meillä on jo valmis musta MMJ-kaapeli kysytyimmille poikkipinnoille. Kaapeli on tietysti uuden SFS 2091 -standardin mukainen ja yhtä asentajaystävällinen kuorittavuudessaan ja liukkaudessaan kuin valkoinenkin, Pulkki kertoo. Luovaa teknistä ideointia Uusia ideoita tarvittiin myös akustiikan takia. Akustiikka aiheutti pieniä yllätyksiäkin etenkin projektin alkuvaiheessa. Ongelmia kuitenkin ratkottiin sitä mukaa, kun niitä tuli vastaan. Esi- Musiikkitalon sähköistystyö u 2 500 kilometriä kaapelia (sis. esitystekniikkakaapeloinnin) u 40 kilometriä kaapelihyllyä u 11 000 valaisinta u satojatuhansia kytkentöjä u enimmillään 60 sähköasentajaa 26

Musiikkitalo-hankkeen aikana kehitettyä mustaa MMJ-kaapelia valmistetaan kysytyimmille poikkipinnoille. Tekniikka piti saada sovellettua taloon niin, että akustiikan ja arkkitehtuurin kriteerit täyttyvät. Esimerkiksi kaapelihyllyjen sijoittelu oli mietittävä tarkasti konserttisalin liikuntasaumojen vuoksi, Töyräs huomauttaa. Koska Musiikkitalossa on paljon korkeita ja avaria tiloja, kaapelivedot olivat paikoittain hyvinkin pitkiä. Sekä kaapelia että aikaa kului enemmän kuin normaalisti. Kaikista ratkaisuista myös keskusteltiin arkkitehdin kanssa, omin päin talossa ei voinut toimia. Häiriösuojaus on Musiikkitalossa erittäin tärkeää, sillä talossa on valtava määrä ääni-, video- ja mikrofonikaapeleita. Jotta ne eivät ottaisi häiriötä muista kaapeleista, niitä vedettiin mahdollisimman kauas muista erikoishyllyille ja panssariputkiin, Koivunen sanoo. Konserttisaliin haluttiin häiriösuojattua kaapelihyllyä, mutta jouduimme toteamaan, ettei saliin sellaista mahdu. Häiriöherkät kaapelit sijoitettiin paksuihin, metallisiin panssariputkiin, joiden sisällä kaapelit ovat suojassa. Nyt musiikki siis soikoon! n 27

prysmian group INFO Koonnut OUTI JÄRVELÄ Draka-MMJ täyttää uudet standardit Suomen asennusolosuhteisiin soveltuvien asennuskaapelityyppien MMJ ja MKMJ vaatimukset on uusittu niin, että molemmat tyypit ovat nyt samassa standardissa SFS 2091:2011. Muuttuneilla vaatimuksilla on haluttu parantaa käyttäjäturvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä, kuorittavuuden työturvallisuutta ja kaapeleiden pitkäikäisyyttä. Tuotenimiä MMJ ja MKMJ saa käyttää vain, mikäli tuoteominaisuudet täyttävät standardin minimivaatimukset kaikilta osin. MMJ- ja MKMJ-kaapeleilta vaaditaan edelleen pakkaskestävyyttä. Testauslämpötila taivutus- ja iskukokeissa on 25 pakkasastetta, jotta turvallinen käsiteltävyys ja sähkötekninen lujuus voidaan varmistaa. Standardi tuo mukanaan ympäristömyönteisyyttä: standardissa edellytetään mm. kaapelimateriaalien lyijyttömyyttä ja muoviseosten klooriparafiinittomuutta sekä näiden osoittamista. Asennustyöturvallisuuden varmistamiseksi kaapelilta edellytetään helppoa kuorittavuutta (1,5 2,5 mm 2 :n poikkipinnoilta kuoriutumisen vetovoima 30 cm:n koekappaleella saa olla enintään 100 N). Kaapelimateriaalien yhteensopivuudelle on myös uusi testaus, jonka tarkoituksena on varmistaa muoviseosten pehmittimien riittävä laatutaso, jottei pisarointia tai pehmittimien vuotamista lämpökäsittelyssä pääsisi esiintymään. Kaapeleiden hankinnasta vastaavien ja asentajien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että MMJ- tai MKMJ-tyyppimerkinnän ja tuotenimen käyttäminen edellyttää nyt standardin kaikkien minimivaatimusten täyttämistä. Draka-MMJ- ja -MKMJ-kaapelit täyttävät uudetkin vaatimukset kaikilta osin, tuoteryhmäpäällikkö Toni Suomela Prysmian Groupista toteaa. Käyttäjäturvallisuuteen on nähty tarpeelliseksi puuttua markkinoilla olevien laadultaan vaihtelevien ja virheellisten kaapeleiden vuoksi. Kaapeleita on väitetty MMJ- kaapeleiksi, vaikka ne eivät ole täyttäneet SFS 2091 -vaatimuksia. n Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012 Olemme lahjoittaneet joulumuistamiseen tarkoitetut varat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiölle. Yksi tuote moneen käyttöön Prysmian Groupin monikäyttöinen AXMK-PLUS 1 kv -voimakaapeli korvaa PVC-vaippaisen AXMK:n ja PE-vaippaisen AXMK-PE:n. Yhdellä kaapelilla saadaan nyt käyttöön edeltäjien ominaisuudet entistä parempina, toteaa Prysmian Groupin myynti- ja markkinointipäällikkö Hannu Sulkumäki. AXMK-PLUS-uutuuden ominaisuudet tekevät siitä erittäin monikäyttöisen kaapelin. AXMK-PLUS on luja ja aurauksen kestävä, mutta myös palosuojattu, jolloin sen voi asentaa turvallisesti sisällekin. Pikkalan tehtaalla valmistettavan AXMK-PLUS:n ulkovaipan mekaaninen kestoisuus on PE-vaippaa vastaava ja se soveltuukin erinomaisesti aurattavaksi. Kaapeli ei säikähdä asennusta paukkuvan kylmänä pakkaspäivänäkään, sillä se kestää jopa 20 asteen asennuslämpötilan. Halogeenittoman ja vähän savuavan voimakaapeliuutuuden palosuojaus on IEC 60332-1-2- ja EN 60332-1-2-standardien mukainen. Se on myös ympäristöystävällisempi kuin PVC-vaippainen edeltäjänsä, ja yksittäin itsestäänsammuvana se ei levitä paloa niinkuin AXMK-PE. AXMK-PLUS-kaapelissa on alumiinijohtimet ja PEX-eristys. Kaapelin poikkipintavalikoima on 16 300 mm 2 ja vakiotoimituspituus on 500 metriä. AXMK-PLUS 1 kv täyttää kaapelistandardien SFS 4879, HD 603-5D ja IEC 60502-1 vaatimukset. n 28

Energiansäästö teemana Sähköurakoitsijapäivillä Syksyn Sähköurakoitsijapäiville Turun hotelli Caribiaan kokoontui 17. 18.11. ennätysmäärä, yli 300 alan ammattilaista. Päivät avasi torstaina Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n puheenjohtaja Juha Lounatvuori, joka totesi alan tilanteen pysyneen pääsääntöisesti hyvänä, vaikka tarjouspyyntöjen määrässä on jo selvästi havaittavissa laskua. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Karoliina Auvinen kertoi liiketoimintamahdollisuuksista, joita kiinteistökohtainen energiantuotanto tuo sähköistysalalle. Päivän muita puhujia olivat muun muassa SESKO ry:n toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry myönsi päivillä neljä ansiomerkkiä henkilöille, jotka ovat toimineet aktiivisesti sähköistysalan edistäjinä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin toimitusjohtaja Timo Mikolalle KSS Rakennus Oy:stä ja hopeiset ansiomerkit saivat tekninen johtaja Jukka Kaijalainen Amplit Oy:stä, projektinjohtaja Jukka Vierros HKR-Rakennuttajista ja hallituksen puheenjohtaja Antti Takatalo Turun Sähkötukku Oy:stä. Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö julkisti tämän vuoden kehittämis- ja koulutuspalkintojen saajat. Kehittämispalkinnon vastaanotti SESKO ry:n tekninen johtaja Tapani Nurmi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä sähköasennuksia koskevien määräysten ja standardien valmistelijana. Koulutuspalkinto luovutettiin Ylä-Savon Ammattiopiston rehtori Jorma Kärkkäiselle, joka on panos- tanut esimerkillisellä tavalla ammattitaitonsa laajentamiseen ja syventämiseen. Kärkkäinen on ollut mukana 1990-luvulta alkaen sähköistysalan perustutkintoja kehittävissä komiteoissa. Hänet tunnetaan myös aktiivisena Taitaja-toiminnan koordinaattorina ja oppilaitoksensa kansainvälisyysverkottajana. n Prysmian Groupin ständi houkutteli vieraita koko päivän. Nimi Yritys Asema yrityksessä Puhelinnumero Sähköpostiosoite Postiosoite ja -toimipaikka PALVELUKORTTI Kyllä kiitos, haluan tilata Johdin-lehden ilmaiseksi Yhteystietoni ovat muuttuneet Terveiset päätoimittajalle fax 010 566 3400 PRYSMIAN GROUP / Eeva Aunesluoma, eeva.aunesluoma@prysmiangroup.com

SÄHKÖTUKUT, -URAKOITSIJAT, TEOLLISUUS SÄHKÖYHTIÖT JA VERKONRAKEN Myynti ja markkinointi Juha Majamäki myyntijohtaja puh. 010 566 3481 040 561 7957 fax (09) 682 1007 Myynti ja markkinointi Heikki Seppänen myyntijohtaja puh. 010 775 5810 0400 413 890 fax (09) 682 1545 Myynti LOUNAIS-SUOMI Seppo Pöyhönen myyntipäällikkö puh. 010 566 3420 040 823 4251 fax 010 566 3421 LÄNSI-SUOMI Juha Veneranta aluemyyntipäällikkö puh. 050 444 0659 Kotimaan myynti Olli Anttonen myynti- ja markkinointipäällikkö puh. 010 775 5603 050 438 0051 fax (09) 682 1545 POHJOIS-SUOMI Markku Hansén-Haug myyntipäällikkö puh. 010 566 4220 0400 322 426 fax 010 566 4461 LÄNSI- JA KESKI-SUOMI Harri Anttila myyntipäällikkö puh. 010 566 3430 040 821 9118 fax 010 566 3430 Matti Ahonen aluemyyntipäällikkö puh. 0400 673 364 fax (017) 282 8420 ETELÄ-SUOMI Petri Pulkki myyntipäällikkö puh. 010 566 3307 0400 426 318 fax (09) 682 1007 ITÄ- JA KAAKKOIS-SUOMI Teppo Hälikkä myyntipäällikkö puh. 010 566 3440 040 801 0755 fax 042 801 0755 Katja Seppä myyntipäällikkö puh. 010 775 5808 040 582 2119 fax (09) 682 1545 Torbjörn Theman avainasiakaspäällikkö puh. 010 775 5608 040 844 6761 fax (09) 682 1545 Hannu Sulkumäki myynti- ja markkinointipäällikkö puh. 010 775 5613 0400 414 708 fax (09) 682 1545 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@prysmiangroup.com Postiosoitteemme on Draka NK Cables Oy Draka Comteq Finland Oy Prysmian Cables & Systems Oy PL 13, 02401 Kirkkonummi Asiakaspalvelu Siru Auf der Mauer puh. 010 566 3608 040 820 0853 fax (09) 682 1007 Markku Kukkonen puh. 010 566 4345 0400 285 174 fax (016) 524 706 Kirsi Poola puh. 010 566 3389 040 823 4248 fax (09) 682 1007 Katrine Dawson puh. 010 775 5606 040 749 2802 fax (09) 682 1545 Seija Kurtén puh. 010 775 5604 040 861 8113 fax (09) 682 1545 Susanne Welander puh. 010 775 5618 040 562 6603 fax (09) 682 1545 Raili Hyyryläinen puh. 010 566 4325 040 559 9836 fax 010 566 4461 Anja Mäkelä puh. 010 566 3314 0400 845 757 fax (09) 682 1007 Aila Wimmer puh. 010 566 4221 0400 584 570 fax 010 566 4478 30

NUSURAKOITSIJAT TELEVERKOT Myynti ja asiakaspalvelu Tuomas Kortelahti myyntijohtaja puh. 010 566 3373 040 538 5314 fax (09) 529 841 TEKNINEN TUOTETUKI Matkapuhelin- ja kaapeli-tv-verkon kaapelit Sakari Vilppola tuotepäällikkö puh. 010 566 4234 0400 587 496 fax 010 566 4310 Vienti Sami Muranen myynti- ja markkinointipäällikkö puh. 010 775 5610 050 444 0126 fax (09) 682 1545 Juha-Pekka Rissanen myyntipäällikkö puh. 010 566 3616 040 820 0798 fax (09) 529 841 Mika Manninen tuotepäällikkö puh. 010 566 4292 0400 155 229 fax 010 566 4294 FTTH-ratkaisut Paavo Halinen vientipäällikkö puh. 010 775 5859 040 556 6502 fax (09) 682 1545 Sirkku Laine myyntipäällikkö puh. 010 566 3722 040 748 3447 fax (09) 529 841 Hannu Väätämöinen tuoteryhmäpäällikkö puh. 010 566 3298 040 587 6757 fax (09) 529 841 Rauno Heinonen vientipäällikkö puh. 010 775 5864 040 556 6503 fax (09) 682 1545 Marianne Alamettälä myyjä puh. 010 566 3549 050 341 6604 fax (09) 529 841 Rakennusten tietoverkot, ohjaus- ja automaatiokaapelit, kupari- ja valokaapelit Pio Lim vientipäällikkö puh. 010 775 5872 040 729 0064 fax (09) 682 1545 Tuula Joutsela myyjä, matkapuhelinverkon tuotteet puh. 010 566 3701 040 592 0307 fax (09) 529 841 Petri Utulahti tuotepäällikkö puh. 010 566 3439 040 709 0397 fax (09) 529 841 Jukka Vuorio vientipäällikkö puh. 010 775 5867 050 438 0057 fax (09) 682 1545 Asennusjohdot ja voimakaapelit Toni Suomela tuoteryhmäpäällikkö puh. 010 566 3445 0400 446 038 fax (09) 682 1007 Laivakaapelit Martin Pekuri myyntipäällikkö puh. 010 775 5605 040 504 5370 fax (09) 682 1545 Sähkölaitoskaapelit Jorma Tahvanainen tekninen markkinointipäällikkö puh. 010 566 3459 040 510 3900 fax (09) 682 1007 Valokaapelitarvikkeet Sakari Koivula kehitysteknikko puh. 010 566 4536 040 547 9713 fax 010 566 4540 Juha Routola kehitysteknikko puh. 010 566 4390 040 731 6004 fax 010 566 4540 31

Kuitu kotiin luotettavasti. FYO2PMU FTTH Optinen talokaapeli FYO2PMU Spiral Space Yksi ohut ja kevytrakenteinen routaa ja pakkasta kestävä kaapeli kaikkeen käyttöön: maa-, kanava- ja ilma-asen nuksiin. Kuitulukumäärä tarpeen mukaan: 2, 4, 12 yksimuotokuitua. Nopea asentaa, helppo päättää, paikannettavissa radiosignaalilla. Suunniteltu suomalaiselle käyttäjälle, Suomen oloihin. Voisiko enää helpompaa olla?