Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen, Olli Niskanen, Olli Voutilainen (Lévon instituutti), Marja Knuuttila
Hankkeen tavoite Arvioida Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuutta: Mitkä ovat yritystukien työllisyys ja aluetalousvaikutukset? Arviointeja maaseudun kehittämisohjelmista lukuisia, mutta arviota yritystuen vaikutuksesta tuettujen yritysten kehittämiseen ei ole aikaisemmin tehty: Ei siis tiedetä, menestyvätkö tuetut yritykset paremmin, kuin tukea saamattomat yritykset? Kyseessä oleellinen kriteeri perustelemaan tehtyä politiikkaa.
Sisältö: 1. Mitä yritystuet ovat ja minne kohdentuvat? 2. Tuen vaikuttavuuden arviointi 3. Tuen vaikutukset yritysten kehitykseen ja politiikkavaikutus 4. Vaikuttavuuden arvioinnin ongelmat: Enon Energiaosuuskunta 5. Johtopäätöksiä yritystuesta ja vaikuttavuusarvioinnista
1. Mitä yritystuet ovat ja minne ne kohdentuvat? Julkista tukea myönnetty 238 miljoonaa euroa (noin 3% myönnetyistä suorasta yritystuesta). Yksityistä rahoitusta 667 miljoonaa euroa. Valtaosa tuesta investointitukea.
1. Mitä yritystuet ovat ja minne ne kohdentuvat? Kuvailu dia Maakuntien välillä isoja eroja siinä, miten yksityistä rahoitusta on saatu liikkeelle. Myös mediaanisuuruudet eroavat huomattavasti toisistaan.
Maantieteellisesti tuki kohdentuu länteen ja itään. Kuvassa myös mukana maatilatukien ja hanketukien maantieteellinen jakauma: hanketukien jakauma poikkeaa muista.
Maaseutuluokkien välillä isoja eroja myönnettyjen tukien lukumäärissä toimialoittain tarkasteltuna: teollisuutta tuettu erityisesti ydinmaaseudulla. Myös mediaanisuuruudet eroavat maaseutuluokissa huomattavasti toisistaan: suurimmat tuet vesihuolto, viemäri ja jätevesihuollossa ja sähkö, kaasu ja lämpöhuollossa. Palvelualoilla tukisummat yleisesti pieniä.
2. Tuen vaikuttavuuden arviointi yritysten kehityksessä Ongelmana on verrata tuettujen yritysten kehitystä tilanteeseen, jossa nämä yritykset eivät olisi saaneet tukea. Tutkimusasetelmassa käytetään verrokkiyrityksiä eli tukea saaneiden yritysten kanssa mahdollisimman samankaltaisia yrityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole saaneet tukea. Tutkimuskysymys: Ovatko tuetut yritykset menestyneet keskimäärin tuen myöntämisen jälkeen paremmin kuin tukea saamattomat? Tämä tieto oleellinen arvioitaessa ja laskettaessa tuen politiikkavaikutusta. Arviointi pohjautuu tuen keskimääräisten vaikutuksien (ATT) laskentaan. Vastaavaa arviointia ei ole tässä laajuudessa Suomessa aikaisemmin tehty. Tuotanto Tuetut yritykset Tukea saamattomat yritykset Ennen tuen myöntämistä Tuen myöntämisen jälkeen Havaittu muutos tukea saaneissa yrityksissä > politiikkavaikutus
Tuetut yritykset ovat menestyneet tukea saamattomia yrityksiä paremmin liikevaihdon, arvonlisäyksen, työpaikkojen lukumäärän ja käyttökatteen kehityksessä. Koska tuetut yritykset menestyivät tukea saamattomia yrityksiä paremmin, voidaan tuen keskimääräisen vaikutuksen perusteella laskea kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus vähentämällä havaitusta tuettujen yritysten kehityksestä muuttujien arvot teoreettisessa tilanteessa, jossa yrityksen eivät olisivat saaneet tukea. 3. Vaikutukset tuettujen yritysten kehitykseen Vaikutus Muuttuja Liikevaihto (milj. ) Arvonlisäys (milj. ) Työpaikkamäärä Käyttökate (milj. ) Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Havaittu muutos tuetuissa yrityksissä 566.549 767.330 321.761 435.790 2704.5 3663.0 68.660 92.993 Havaittu muutos ilman kehittämisrahoitusta Kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus tuettujen yritysten kehityksessä Kerroinvaikutus: 1 milj. tukea tuottaa yrityksissä luvun osoittaman vasteen
Tuetut yritykset ovat menestyneet tukea saamattomia yrityksiä paremmin liikevaihdon, arvonlisäyksen, työpaikkojen lukumäärän ja käyttökatteen kehityksessä. Koska tuetut yritykset menestyivät tukea saamattomia yrityksiä paremmin, voidaan tuen keskimääräisen vaikutuksen perusteella laskea kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus vähentämällä havaitusta tuettujen yritysten kehityksestä muuttujien arvot teoreettisessa tilanteessa, jossa yrityksen eivät olisivat saaneet tukea. 3. Vaikutukset tuettujen yritysten kehitykseen Vaikutus Muuttuja Liikevaihto (milj. ) Arvonlisäys (milj. ) Työpaikkamäärä Käyttökate (milj. ) Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Havaittu muutos tuetuissa yrityksissä 566.549 767.330 321.761 435.790 2704.5 3663.0 68.660 92.993 Havaittu muutos ilman kehittämisrahoitusta 339.618 459.976 92.611 125.431 1404.3 1901.9 14.290 19.355 Kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus tuettujen yritysten kehityksessä Kerroinvaikutus: 1 milj. tukea tuottaa yrityksissä luvun osoittaman vasteen
Tuetut yritykset ovat menestyneet tukea saamattomia yrityksiä paremmin liikevaihdon, arvonlisäyksen, työpaikkojen lukumäärän ja käyttökatteen kehityksessä. Koska tuetut yritykset menestyivät tukea saamattomia yrityksiä paremmin, voidaan tuen keskimääräisen vaikutuksen perusteella laskea kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus vähentämällä havaitusta tuettujen yritysten kehityksestä muuttujien arvot teoreettisessa tilanteessa, jossa yrityksen eivät olisivat saaneet tukea. 3. Vaikutukset tuettujen yritysten kehitykseen Vaikutus Muuttuja Liikevaihto (milj. ) Arvonlisäys (milj. ) Työpaikkamäärä Käyttökate (milj. ) Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Otos Arvio kokonaisvaikutuksesta Havaittu muutos tuetuissa yrityksissä 566.549 767.330 321.761 435.790 2704.5 3663.0 68.660 92.993 Havaittu muutos ilman kehittämisrahoitusta 339.618 459.976 92.611 125.431 1404.3 1901.9 14.290 19.355 Kehittämisrahoituksen politiikkavaikutus tuettujen yritysten kehityksessä 226.931 307.353 129.414 175.277 1300.2 1761.0 54.370 73.639 Kerroinvaikutus:1milj. tukea tuottaa yrityksissä luvun osoittaman vasteen 1.473 0.840 8.442 0.353
8,4 Onko politiikkavaikutus merkittävä vai ei? Yksi mahdollisuus arvioida tätä on suhteuttaa politiikkavaikutus toimialojen työllisyyskertoimeen ja verrata yritystuen työllisyyskerrointa toimialojen kertoimiin. Kuvassa Uudenmaan maakunnan toimialojen ja yritystuen työllisyyskertoimet( htv/konaistuotos).
Aluetalousvaikutusten laskentakehikko 4. 1. 2. 3. 5. Muokattu panos tuotos malli Tuettujen ja tukea saamattomien yritysten paikantaminen (geokoodaus) Yritystuen vaikuttavuuden tilastollinen arviointi (ATT): Miten tuetut yritykset ovat menestyneet suhteessa tukea saamattomiin yrityksiin? (myöntövuosi 2014) Yritystuen vaikutuksen laskeminen yritysten kehitykseen (myöntövuosi 2014) Vaikutuksien kertaantuminen aluetaloudessa, koska yritykset käyttävät toistensa tuotteita omassa tuotannossaan (suorat ja epäsuorat vaikutukset). Kokonaisvaikutukset aluetalouteen
Esimerkki: Tuen työpaikkavaikutukset maakunnittain Laskenta sisältää suoran vaikutuksien maakunnissa tuetuissa yrityksissä, Maakunta Työpaikkavaikutukset tuetuissa yrityksissä Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Arvio kehittämisrahoituksen politiikkavaikutuksesta Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Työpaikkojen lukumäärän kehitys maakunnassa 2008 2014 Uusimaa 197.3 2072.7 Varsinais Suomi 143.3 9508.1 Satakunta 218.7 3959.9 Kanta Häme 147.1 2959.2 Pirkanmaa 256.4 5986.1 Päijät Häme 102.4 6442.8 Kymenlaakso 97.9 5801.6 Etelä Karjala 43.8 3286.1 Etelä Savo 62.3 3120.1 Pohjois Savo 234.4 4069.9 Pohjois Karjala 123.6 1852.5 Keski Suomi 180.1 3444.3 Etelä Pohjanmaa 384.5 1450.8 Pohjanmaa 153.3 153.0 Keski Pohjanmaa 72.4 288.9 Pohjois Pohjanmaa 258.9 864.7 Kainuu 6 2493.9 Lappi 22.1 1999.8 Yhteensä 2704.5 55031.2
Esimerkki: Tuen työpaikkavaikutukset maakunnittain Laskenta sisältää suoran vaikutuksien maakunnissa tuetuissa yrityksissä, mutta myös aluetaloudessa kertaantuvan epäsuoran vaikutuksen. Maakunta Työpaikkavaikutukset tuetuissa yrityksissä Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Arvio kehittämisrahoituksen politiikkavaikutuksesta Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Työpaikkojen lukumäärän kehitys maakunnassa 2008 2014 Uusimaa 197.3 78.9 2072.7 Varsinais Suomi 143.3 85.7 9508.1 Satakunta 218.7 136.8 3959.9 Kanta Häme 147.1 56.4 2959.2 Pirkanmaa 256.4 152.6 5986.1 Päijät Häme 102.4 46.7 6442.8 Kymenlaakso 97.9 73.7 5801.6 Etelä Karjala 43.8 22.1 3286.1 Etelä Savo 62.3 42.2 3120.1 Pohjois Savo 234.4 111.1 4069.9 Pohjois Karjala 123.6 47.4 1852.5 Keski Suomi 180.1 104.0 3444.3 Etelä Pohjanmaa 384.5 170.9 1450.8 Pohjanmaa 153.3 98.5 153.0 Keski Pohjanmaa 72.4 45.3 288.9 Pohjois Pohjanmaa 258.9 124.7 864.7 Kainuu 6 3.2 2493.9 Lappi 22.1 13.1 1999.8 Yhteensä 2704.5 1387.0 55031.2
Esimerkki: Tuen työpaikkavaikutukset maakunnittain Laskenta sisältää suoran vaikutuksien maakunnissa tuetuissa yrityksissä, mutta myös aluetaloudessa kertaantuvan epäsuoran vaikutuksen. Näiden yhteenlaskettu kokonaisvaikutus kuvaa tuen suoraa ja epäsuoraa vaikutusta maakunnittain. Maakunta Työpaikkavaikutukset tuetuissa yrityksissä Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Arvio kehittämisrahoituksen politiikkavaikutuksesta Suoravaikutus Panos tuotos laskenta Epäsuoravaikutus Kokonaisvaikutus Työpaikkojen lukumäärän kehitys maakunnassa 2008 2014 Uusimaa 197.3 78.9 276.2 2072.7 Varsinais Suomi 143.3 85.7 229.0 9508.1 Satakunta 218.7 136.8 355.5 3959.9 Kanta Häme 147.1 56.4 203.5 2959.2 Pirkanmaa 256.4 152.6 409.0 5986.1 Päijät Häme 102.4 46.7 149.1 6442.8 Kymenlaakso 97.9 73.7 171.6 5801.6 Etelä Karjala 43.8 22.1 65.9 3286.1 Etelä Savo 62.3 42.2 104.5 3120.1 Pohjois Savo 234.4 111.1 345.5 KASVUA TAANTU MISTA 4069.9 Pohjois Karjala 123.6 47.4 171.0 1852.5 Keski Suomi 180.1 104.0 284.1 3444.3 Etelä Pohjanmaa 384.5 170.9 555.4 1450.8 Pohjanmaa 153.3 98.5 251.8 153.0 Keski Pohjanmaa 72.4 45.3 117.7 288.9 Pohjois Pohjanmaa 258.9 124.7 383.6 864.7 Kainuu 6 3.2 9.2 2493.9 Lappi 22.1 13.1 9.0 1999.8 Yhteensä 2704.5 1387.0 4091.5 55031.2
Tuen työpaikkavaikutukset maakunnittain Julkisen tuen suuruus korreloi voimakkaasti työpaikkakehityksen kokonaisvaikutuksen kanssa (r= 0.465, p arvo= 0.051). Tämä tarkoittaa, että yleisesti tuella on aluetalouksissa ollut myönteisiä vaikutuksia eli tuki on suuntautunut kasvuhakuisiin yrityksiin.
Mutta kehittämisrahoituksen vaikutus ei rajoitu vain tähän. Mallinnuksella saadaan kiinni vain osa vaikutuksesta.
Assessment data 2001 2015 Tulokset perustuvat artikkeliin Lehtonen & Okkonen 2019 4. Vaikuttavuuden arvioinnin ongelmat: Enon Energiaosuuskunta
Assessment data 2001 2015
Assessment data 2001 2015
Tulokset: Rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat alueella pieniä, koska teknologia on peräisin alueen ulkopuolelta. Yhteisvaikutus 11 työpaikkaa.
Tulokset: Bioenergian tuotannon työllisyysvaikutukset ovat suuremmat, koska tuotanto perustuu paikalliseen metsähakkeeseen. Tuotannon yhteisvaikutus vuodesta 2001 vuoteen 2015 asti 76 työpaikkaa.
Tulokset: Työllisyysvaikutukset kaksinkertaistuvat, jos säästöjen laskennallinen vaikutus huomioidaan. Säästöjen yhteisvaikutus vuodesta 2001 vuoteen 2015 asti 75 työpaikkaa.
Johtopäätöksiä 1. Kehittämisrahoitus on vaikuttanut myönteisesti yritysten kehitykseen ja siten se on lunastanut oman paikkansa 2. Kehittämisrahoituksessa on kuitenkin tehostamisen varaa: 10 % tukea saaneista yrityksistä, jotka saavat 5 % eli 12 miljoonaa euroa rahoitusta, lopettaa toimintansa 100 työpaikkaa jäänyt syntymättä tämän vuoksi 3. Tietoa tarvitaan lisää rahoituspäätöksen taustalle: Algoritmit ja koneoppiminen avustamaan päätöksentekoa? Alueellinen räätälöinti ja joustavuus? Rahoitus tiiviimmin osaksi paikkaperustaista aluekehittämistä? Tietoa enemmän rahoituspäätösten taustalle? Kausittaisuus: onko rahoituksella enemmän merkitystä taantumassa kuin nousukaudella?
Kiitos!