Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Kuljun työpaja 4.11.2015 KOOSTE TULOKSISTA Tulevaisuuden malli 1: Uusi koulukeskus Kuljuun Kuljun koulukeskuksen laajentaminen sai työpajan osanottajilta hyvin positiivisen vastaanoton. Mallissa nähtiin paljon mahdollisuuksia: yhtenäiskoulun edut, mahdollisuus tilojen monipuoliseen käyttöön (kirjasto, liikuntatilat kuntalaisten iltakäytössä), eroon parakeista, yhteisöllisyyden vahvistuminen ( koko kylä samassa koulussa ), säästäminen koulukuljetuksissa ja ennen kaikkea lapsille tuttu ympäristö ja tutut kaverit koko peruskoulun ajan. Osallistujat ideoivat lisääkin mahdollisuuksia koulun tilojen monipuoliseen käyttöön: esim. koulun yhteyteen monitoimihalli (uimahalli) tai keilahalli. Iso yhtenäiskoulu erinomaisten liikenneyhteyksien varrella tarjoaisi myös mahdollisuudet opetuksellisiin innovaatioihin: mahdollisuudet erikoistua kouluna, uudenlaiset oppimisympäristöt (tilojen muunneltavuus, koko tila käyttöön, ei perinteisiä luokkia ja pulpetteja), opettajien erilaisuuden hyödyntäminen (opettajien kiinnostuksenkohteet jakoon eri luokka-asteille). Uusi, laajennettu koulu mahdollistaisi myös entistä tiiviimmän yhteistyön järjestöjen kanssa ja esim. vanhempien osaamisen hyödyntämisen. Eniten osallistujia arveluttivat mallissa koulun tontin riittävyys, mahdollisuus rakentaa riittävät liikuntatilat ja varmistaa turvalliset liikenneyhteydet. Myös remontinaikaiset väistötilat askarruttivat (väistötiloiksi ehdotettiin esim. lukion tiloja). Osallistujat toivoivat palveluverkkoselvityksessä selvitettävän erityisesti laajennuksen/uuden koulun kustannuksia verrattuna leasing maksuihin, onko Kulju paras sijoituspaikka uudelle yläkoululle (mm. riittävätkö Hakkarin tilat eteläisen alueen tarpeisiin), miten mahdollinen laajentaminen/rakentaminen kannattaa toteuttaa (esim. aloitus Kuljun kirjastorakennuksesta, tutkittaisiin ja selvitettäisiin samalle tontille rakentamista). Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. Tulevaisuuden malli 2: Kuljun pienten lasten talo Yksi mahdollisuus järjestellä Kuljun alueen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tiloja olisi rakentaa Kuljuun ns. pienten lasten talo. Tällaiseen yksikköön olisi mahdollista sijoittaa sekä päiväkoti- että eskariryhmiä. Malli herätti työpajan osallistujissa ajatuksia sekä puolesta että vastaan. Mallin vahvuuksina nähtiin henkilöstön resurssoinnin helpottuminen, kustannustehokkuus, erilaisten hoitomallien (osa- ja kokopäiväinen hoito) helpompi toteuttaminen sekä eskarija varhaiskasvatuksen henkilöstön tiedon jako ja välitys (joustava esi- ja alkuopetus). Myös 1
perheiden ja lasten näkökulmasta mallilla nähtiin olevan hyötyjä: helpottaa perheen arkea, kun lapset kuljetetaan yhteen yksikköön, lapset saavat pienten lasten talossa olla lapsia, ilman isojen vaikutteita. Mallin suurimpina haasteina nähtiin vaikutukset lapsiin: iso yksikkö voi lisätä lasten stressiä enemmän kuin pieni (melu, väenpaljous jne.) ja isossa talossa taudit tarttuvat helpommin ja lapset ovat useammin sairaina. Myös fyysiset puitteet nähtiin haasteina: miten saattoliikenne järjestetään, ja ovatko piha-alueet turvallisia ja riittäviä lapsille. Isossa yksikössä nähtiin riskinä myös henkilökunnan liiallinen vaihtuvuus: pienille lapsille on levotonta, jos henkilökuntaa joustavasti siirrellään tarpeiden mukaan ryhmästä toiseen. Myös pienten lasten talon tulevaisuus herätti osallistujissa kysymyksiä: jos yksityiset päiväkodit houkuttelevat perheitä, jääkö iso talo vajaaksi, mitä tulevaisuudessa tehdään isolle talolle, kun lapset vähenevät? Ratkaisuehdotuksena ehdotettiin tilojen käyttämistä yhteisesti sekä lapsille sekä vanhuksille. Erityisesti osallistujia mietitytti eskareiden siirtyminen kouluun: jos eskarit ovat koulusta erillään, niin 1. luokalle siirtyminen isompi muutos, kuin jos eskari olisi osa koulua. Tähän liittyen osallistujat esittivät kysymyksen, olisiko eskarilaisten paikka koulussa (siirtyminen 1. luokalle ei olisi pelottava juttu). Vähintään toivottiin eskarin toiminnallista yhdistämistä alakouluun. Osanottajat toivoivat selvitettävän, miten tällainen pienten lasten talo vaikuttaisi muihin toimijoihin alueella: sulkeeko tämä yläkoulun suunnitelman pois, toteutuvatko yksityiset päiväkodit/ perhepäivähoitajat, miten järjestetään yhteistyö lähipäiväkotien, koulun ymv. kanssa, voisiko tila olla kuntalaisten käytössä illalla (perhejuhlat,-kerhot), voisiko tiloissa olla yhteistyötä seniorien kanssa (esim. seniorien päiväkerho, yhteiset satutunnit tmv.). Erityisesti osallistujat toivoivat palveluverkkoselvityksessä selvitettävän esiopetuksen yhdistämistä koulun yhteyteen: mitkä ovat hyödyt, haasteet, mahdollisuudet? Miten huomioidaan eskarilaisten pelko siirtyä kouluun 1. luokalle? Palveluverkkoselvityksessä toivottiin selvitettävän myös mahdollisuutta keskittää erilaisia lasten tukitoimia samaan taloon (esim. neuvola, terveyspalveluita, avoimet kerhot). Samoin toivottiin selvitystä muiden palvelujen kuten perhekahvilan tai senioripalvelujen yhdistämisestä tiloihin. Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. Tulevaisuuden malli 3: Varhaiskasvatuksen uudet muodot ja järjestelyt Kaikkien työpajojen tulokset on tämän mallin osalta koottu yhteen omaan paperiinsa. Tulevaisuuden malli 4: Sääksjärven koulusta kuntalaisten yhteinen talo Jos Kuljun koulua laajennetaan yläkoulun sisältäväksi koulukeskukseksi myös Sääksjärven koulun tilanahtaus helpottaa. Tämä luo uusia mahdollisuuksia koulun kehittämiselle ja tilojen nykyistä monipuolisemmalle käytölle. 2
Osallistujat tarttuivat tilojen uudenlaisen käytön ideointiin innolla. Osanottajat löysivät mm. seuraavia mahdollisuuksia tilojen entistä monipuolisempaan käyttöön: koulun ruokala voitaisiin vuokrata iltakahvilaksi (alueen yhteinen olohuone), yhdistyksille voitaisiin antaa käyttöön harrastustiloja (vuokrattomia, jos yhdistys hoitaa valvontaa samalla). Erityisesti kirjaston yhdistäminen koulun yhteyteen sai kannatusta, vaikka samalla kysyttiin myös tarvitaanko tulevaisuudessa vielä kirjastoa (jos sähköiset kirjat ym.). Tilojen monikäytön nähtiin mahdollistavan asukkaille erilaisia harrastusmahdollisuuksia iltapäivisin ja iltaisin: käsityökerho, pianotunnit, Pirkan opiston tunteja, liikuntaa (eri seurojen, kunnan, seurakunnan). Myös nuoriso voisi käyttää tiloja nykyistä paremmin. Mahdollisuutena nähtiin myös lisätulojen saaminen vuokratuloista. Erityisesti sisäilmaongelmista kärsineen ns. keskirakennuksen käyttö herätti ideoita. Rakennus voitaisiin esim. remontoida kirjastoksi jossa olisi työtiloja koululaisille (mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia varten), digikirjasto, medialukutaitopaja, monitoimitilaa jne. Vastakkaisena ideana esitettiin, että keskirakennus purettaisiin, koska uusi rakennus olisi mahdollisesti remonttia edullisempi. Ajatuksen koulutiloista kuntalaisten yhteisenä talona toivottiin leviävän muillekin kouluille: Miksi miettiä vain Sääksjärven kohdalta? Eikö sama voisi toimia muidenkin koulukeskuksien osalta? Vastakkaisena näkemyksenä kysyttiin, lähtevätkö kuntalaiset olohuoneeseen kodin ulkopuolelle. Haasteitakin tilojen yhteiskäyttöön nähtiin liittyvän: miten hoidetaan ilojen valvonta illalla, yöllä ja viikonloppuna, nykyiset tilat eivät välttämättä sovellu suoraan uusiin toimintoihin, onko rahaa laajaan/isoon remonttiin (pitäisikö panostaa enemmän opetukseen kuin seiniin/tiloihin), ovatko koulutilat monikäyttöä ajatellen tarpeeksi viihtyisät, miten turvata oppilaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyminen esim. pulpeteissa jne. Palveluverkkoselvityksessä toivottiin selvitettävän, riittävätkö Sääksjärven varhaiskasvatuksen tilat tulevaisuudessa, miten kaikki koulutilat (ei vain Sääksjärven) saataisiin tehokkaampaan käyttöön myös iltaisin. Tilojen monimuotoisuuteen ja muuntautuvuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota: tiloja ei tulisi lokeroida tietylle ikäryhmälle, vaan miettiä niiden soveltuvuutta eri-ikäisille (esim. voidaanko koulutiloja käyttää vanhusten päivätoimintaan ym. jatkossa). Työpajassa esillä ollut case-kuvaus ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä. 3
Liite 1. Case-kuvaus: Uusi koulukeskus Kuljuun Lempäälässä on tällä hetkellä kaksi yläkoulua: Hakkari ja Sääksjärvi. Tulevaisuudessa nämä kaksi yläkoulua eivät enää riitä. Vuodesta 2019 lähtien on 200 yläkouluikäistä oppilasta vailla koulupaikkaa Lempäälässä. Kunnan pohjoisosan ja erityisesti Kuljun väestö kasvaa tulevaisuudessa. Kulju olisi luonteva paikka kunnan kolmannelle yläkoululle, sillä se purkaisi oppilaspainetta niin Hakkarista kuin Sääksjärveltäkin. Jos Kuljun koulua laajennetaan yläluokat käsittäväksi yhtenäiskouluksi (luokat 1-9), ainakin seuraavat kysymykset tulevat ratkaistavaksi: - kuinka paljon oppilaita uuteen koulukeskukseen tulee (esim. 750-800 oppilaspaikkaa, 4 rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella) - miten laajennus tapahtuu (esim. poistaen Kuljun koulun nykyiset leasingrakennukset -> tilaa laajennukselle) - mikä olisi uuden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalue (huomioitava turvallinen liikenne ja koulukuljetuskustannusten minimointi (koulumatka alle 5 km)) - miten uusi yläkoulu vaikuttaa Hakkarin ja Sääksjärven koulujen oppilasmääriin (esim. Sääksjärvellä nyt yli 800 oppilasta, tulevaisuudessa n. 600 -> Sääksjärvellä tämä tarkoittaisi mm. koulun pihalla olevista parakeista luopumista.) - integroidaanko uuteen koulukeskukseen muitakin palveluja (esim. itsepalvelukirjasto tai nuorisotila) Tulokset MITÄ HAASTEITA TÄHÄN MALLIIN VOI LIITTYÄ? - Riittävät liikuntatilat ja mahdollisuudet varmistettava!! - Riittääkö koulun tontin tilat; pellot ympäriltä käyttöön (saatava käyttöön) - Väistötilat rakentamisen ajaksi? - Liikenneratkaisut -> miten taata koulun vieressä asuvien rauha ja liikkuminen, etenkin lasten kulku kouluun MITÄ HYÖTYÄ TÄSSÄ MALLISSA ON? - Tilojen monipuolinen käyttö (kirjasto, liikuntatilat kuntalaisten iltakäytössä) - Iso yhtenäiskoulu mahdollistaa opettajien moniammatillisen yhteistyön yli luokkaasteiden - Oppilaiden yhteinen toiminta: 9. luokkalaiset opettaa ekaluokkalaisia. Esim. sosiaalisuuden oppiminen. - Pääsee parakeista eroon - Koko kylä samassa koulussa - Koulukuljetuksista säästetään, kouluun pääsee ilman bussia 4
- Lapselle tuttu ympäristö ja tutut kaverit koko peruskoulun - Suurempi koulu voi tarkoittaa laajempaa valinnanvaraa esim. kielissä MITÄ AJATUKSIA, IDEOITA TAI KYSYMYKSIÄ TEILLÄ HERÄÄ TÄSTÄ MALLISTA? - Hyvältä vaikuttaa - Hienoa ettei nuorelle tule pitkiä koulumatkoja ja perheille kuluja - Monitoimihalli (uimahalli) - Huom! bussireitin varrella - Keilahalli - Mahdollisuudet erikoistua kouluna? koska hyvät kulkuyhteydet ympäri kuntaa + - Uudenlaiset oppimisympäristöt; tilojen muunneltavuus, koko tila käyttöön, ei perinteisiä luokkia ja pulpetteja - Opettajien erilaisuuden hyödyntäminen (kiinnostukset, innostus jakoon koko koululle, eri luokka-asteille) - Järjestöt, vanhempien osaamisen hyödyntäminen - Lukion tilat remontin väistötiloiksi MITÄ HALUAISITTE KO. MALLIIN LIITTYEN PALVELUVERKKOSELVITYKSESSÄ SELVITETTÄVÄN? - Yhtenäiskoulu mahdollistaa opetusyhteistyön ja pätevät opettajat (esim. kielet) - tilojen tehokas käyttö mahdollista isossa koulussa - laajennuksen/uuden koulun kustannukset vs. leasing maksut - Kasvaako joku Lempäälän alue erityisesti? Onko Kulju paras/keskeisin paikka? - Riittävätkö Hakkarin tilat eteläisen alueen tarpeisiin (yläkoulu)? - Mahdollinen laajentaminen/rakentaminen -> aloitus Kuljun kirjastorakennuksesta eli tutkittaisiin ja selvitettäisiin samalle tontille rakentamista 5
2. Case-kuvaus: Kuljun pienten lasten talo Kuljun alueella on tällä hetkellä joitakin varhaiskasvatukseen huonosti soveltuvia päivähoitoyksiköitä (Myllykolu ja Ketunkolo). Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen tiloja pitäisi siis miettiä uudelleen. Varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa mm. valmistelussa olevien lakimuutosten vuoksi. Mahdollisesti päivähoitopaikkojen tarve kuitenkin kasvaa jälleen muutaman vuoden kuluttua. Yksi mahdollisuus järjestellä Kuljun alueen varhaiskasvatuksen ja samalla myös esiopetuksen tiloja olisi rakentaa Kuljuun ns. pienten lasten talo. Tällaiseen yksikköön olisi mahdollista sijoittaa sekä päiväkoti- että eskariryhmiä. Jos Kuljuun rakennetaan tällainen pienten lasten talo, ainakin seuraavat kysymykset tulevat ratkaistavaksi: - kuinka suuri yksiköstä tulee (esim. 5 päiväkotiryhmää ja 5 eskariryhmää, yhteensä n. 220 lasta) - sijainti (mahdollisena esim. ns. Kylmäaseman tontti) - vaikutukset muihin varhaiskasvatusyksiköihin (Myllykolun & Ketunkolon epäkäytännöllisistä tiloista olisi mahdollista luopua) - mikä tällaisen pienten lasten talon nimi voisi olla Tulokset MITÄ HAASTEITA TÄHÄN MALLIIN VOI LIITTYÄ? - Lisääko iso yksikkö lasten stressiä enemmän kuin pienet? melu, väenpaljous jne.. - Saattoliikenteen järjestäminen - Piha-alueet; ovatko turvallisia ja riittävät lapsille? - Riskinä henkilökunnan liiallinen vaihtuvuus pienille lapsille levotonta, jos joustavasti siirrellään tarpeiden mukaan henkilökuntaa ryhmästä toiseen - Jos eskarit koulusta erillään, niin 1. luokalle siirtyminen isompi muutos, kuin jos eskari olisi osa koulua - Jos yksityiset päiväkodit houkuttelevat perheitä, jääkö iso talo vajaaksi? - Mitä tulevaisuudessa tehdään isolle talolle; lapset vähenevät. Vanhainkodeiksi?! Yhteiset tilat lapsille sekä vanhuksille - Iso talo ja taudit tarttuvat; lapset paljon sairaina MITÄ HYÖTYÄ TÄSSÄ MALLISSA ON? - Henkilöstön resurssointi helpottuu - Lasten osa- ja kokopäiväisyydet pystytään paremmin toteuttamaan - Kustannustehokkuus - eskari- ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tiedon jako ja välitys (=joustava esi- ja alkuopetus) - Helpottaa perheen arkea, kun lapset kuljetetaan yhteen yksikköön 6
- Lapset saa olla lapsia, ilman isojen vaikutteita MITÄ AJATUKSIA, IDEOITA TAI KYSYMYKSIÄ TEILLÄ HERÄÄ TÄSTÄ MALLISTA? - Sulkeeko tämä yläkoulun suunnitelman pois? - Eskarilaisten toiminnallinen yhdistäminen alakouluun - Yhteistyö lähipäiväkotien, koulun yms. kanssa - Olisiko eskarilaisten paikka koulussa? Siirtyminen 1. luokalle ei olisi pelottava juttu. - Eskarilainen sopeutuu tod.näk helpommin kouluun kuin ekaluokkalainen - Toteutuvatko yksityiset päiväkodit/ perhepäivähoitajat? - Voisiko olla kuntalaisten käytössä illalla? perhejuhlat,-kerhot - Seniorien päiväkerho? Yhteistyö, satutunnit? MITÄ HALUAISITTE KO. MALLIIN LIITTYEN PALVELUVERKKOSELVITYKSESSÄ SELVITETTÄVÄN? - Esiopetuksen yhdistäminen ala-ja yläkouluun/yhteyteen -> hyödyt, haasteet, mahdollisuudet - Eskarilaisten pelko siirtyä kouluun 1. luokalle, miten huomioidaan? - Lasten tukitoimet samaa taloon? (Neuvola, terveyspalveluita, avoimet kerhot) Perhekahvila? Senioripalvelut? 7
Case-kuvaus 4: Sääksjärven koulusta kuntalaisten yhteinen talo Jos Kuljun koulua laajennetaan yläkoulun sisältäväksi koulukeskukseksi (mallista tarkemmin pisteellä 1), myös Sääksjärven koulun tilanahtaus helpottaa. Tämä luo uusia mahdollisuuksia koulun kehittämiselle ja tilojen nykyistä monipuolisemmalle käytölle. Nyt saa ideoida! Miten Sääksjärven koulusta voitaisiin kehittää kuntalaisten yhteinen talo? - Millaisia palveluja voitaisiin integroida koulun tiloihin (esim. itsepalvelukirjasto)? - Millaista toimintaa tiloissa voisi olla iltaisin? - Millaiset asiat helpottaisivat tilojen iltakäyttöä? - Miten voitaisiin tukea kuntalaisten omaehtoista toimintaa koululla? - Millaisia tarpeita tai toiveita erilaisilla järjestöillä olisi tilojen suhteen? - Miten tilojen käyttöä kehittämällä voitaisiin tukea yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta? - Muita ideoita tai ajatuksia? Tulokset MITÄ HAASTEITA TÄHÄN MALLIIN VOI LIITTYÄ? - Tilojen valvonta illalla, yöllä ja viikonloppuna. Pelkkä kameravalvonta tuskin riittää. - Nykyiset tilat eivät välttämättä sovellu suoraan uusiin toimintoihin. - Onko rahaa laajaan/isoon remonttiin? Pitäisikö panostaa enemmän opetukseen kuin seiniin (tiloihin)? - Ovatko tarpeeksi viihtyisät? - Miten turvata oppilaiden henk. kohta tavarat (alakoulussa kirjat ja penaalit pulpetissa)..niillä on pädit/tabletit - Lähtevätkö kuntalaiset olohuoneeseen kodin ulkopuolelle? MITÄ HYÖTYÄ TÄSSÄ MALLISSA ON? - Kirjasto (samalle tontille koulun kanssa ++) - Erilaisia harrastus mahdollisuuksia iltapäiville ja iltoihin. Käsityökerho, pianotunnit, Pirkanopiston tunteja, liikuntaa (eri seurojen, kunnan, srk) - Mahdollistaa tilojen käytön nuorisollekin - Tilojen vuokratuloista lisätuloja? MITÄ AJATUKSIA, IDEOITA TAI KYSYMYKSIÄ TEILLÄ HERÄÄ TÄSTÄ MALLISTA? - Ruokalan vuokraaminen iltakahvilaksi -> alueen yhteinen olohuone + - Yhdistyksille käyttöön harrastustiloja -> vuokrattomia, jos hoitaa valvontaa samalla - Remontoidaan sisäilma ongelmainen keskirakennus kirjastolle; Digikirjasto, työtiloja koululaisille (monialainen oppimiskokonaisuus) medialukutaitopaja paremmin monitoimitilat - Puretaan keskirakennus, uusi rakennus remonttia edullisempi ja sitten saataisiin rakennettua 8
- Miksi miettiä vain Sääksjärven kohdalta? eikö sama voisi toimia muidenkin koulukeskuksien osalta Juuri näin! - Tarvitaanko tulevaisuudessa vielä kirjastoa jos sähköiset kirjat ym.? MITÄ HALUAISITTE KO. MALLIIN LIITTYEN PALVELUVERKKOSELVITYKSESSÄ SELVITETTÄVÄN? - Riittääkö Sääksjärven varhaiskasvatuksen tilat tulevaisuudessa? - Miten kaikki koulutilat saataisiin tehokkaampaan käyttöön myös iltaisin? - Tilojen monimuotoisuus ja muuntautuvuus -> voidaanko tarvita esim. vanhusten päivätoimintaan ym. jatkossa? -> ei lokeroida tiloja tietylle ikäryhmälle 9