SISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7 Vähäjärvi... 5 3. KOOSTE VUODEN 2017 TUTKIMUSTULOKSISTA... 6 LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset

Vesiosasto/LS 12.12.2017 Kirjenumero 1115/17 VESILAHDEN KUNTA Tekninen toimi/ympäristönsuojelu VESILAHDEN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2017 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tutki Iso-Inhan, Onkemäenjärven, Pikku- Inhan, Pyhäjärven Vakkalanselän, Ruokojärven, Suonojärven ja Vähäjärven vedenlaatua lopputalvella ja -kesällä 2017 Vesilahden kunnan toimeksiannosta. Tutkimustulokset ovat selvityksen liitteenä. Taulukossa 1.1 on esitetty tutkittujen järvien perustietoja. Taulukko 1.1. Vuonna 2017 tutkittujen Vesilahden järvien perustietoja. Järvi Vesistöalue Pinta-ala Kokonais- Koordinaatit (ha) syvyys (m) Ruokojärvi 35.172 Suonojärven a 12 1,9 6797317 3307386 Suonojärvi 35.172 Suonojärven a 475 19,8 6806172 3302545 Pyhäjärvi, 35.211 Pyhäjärven la 12,2 6808557 3311730 Vakkalanselkä Vähäjärvi 35.211 Pyhäjärven la 31 1,0 6802159 3318825 Iso-Inha 35.29 Koskenjoen va 35 8,2 6798359 3309347 Onkemäenjärvi 35.29 Koskenjoen va 34 1,7 6798621 3317591 Pikku-Inha 35.29 Koskenjoen va 21 2,2 6798789 3308034 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU 2.1 Iso-Inha Iso-Inha sijaitsee Vesilahden kunnan Krääkkiön kylän koillispuolella. Iso-Inha laskee Inhanojaa pitkin Hirvijärveen. Valuma-alueella sijaitsee yksi järvi, Pikku-Inha, joka laskee vetensä Iso-Inhan länsipäähän. Valuma-alue koostuu pääosin metsästä. Lisäksi sillä sijaitsee jonkin verran suota ja vähän peltoa. Järven rannoilla on loma-asutusta. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere

2 Iso-Inhan vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja lievästi sameaa. Vesi on runsashumuksista, kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Vesi on hapahkoa, mutta puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävällä tasolla. Näin ollen välitöntä vaaraa järven happamoitumiselle ei ole. Iso-Inhan veden fosforipitoisuus ilmentää lievästi rehevien vesien tasoa ja myös 2017 tutkimustulosten mukaan järvi luokitellaan lievästi reheväksi. Klorofyllipitoisuus on aikaisemmin ollut erittäin rehevien ja kesällä 2017 jopa ylirehevien vesien ominaisella tasolla. Järven kasviplanktonlajiston on aikaisemmin todettu sisältävän limalevää, joka voi nostaa veden klorofyllipitoisuutta merkittävästi. Happitilanteessa tavataan kesäisin säännöllisesti häiriöitä ja pohjan läheinen vesikerros on kaikkina 2000-luvun tutkimusajankohtina ollut käytännössä hapeton. Myös neljän metrin syvyydellä on happivajetta. Talvella happivajetta todetaan koko vesimassassa, mutta täysin hapetonta vesi ei lopputalven tutkimusajankohtana ole koskaan ollut. Iso-Inha soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät happitalouden häiriöt, runsashumuksisuus ja luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. 2.2 Onkemäenjärvi Onkemäenjärvi sijaitsee Pyhäjärven eteläpuolella ja laskee vetensä Koskenjoen kautta Mantereenjärveen ja edelleen Pyhäjärveen. Valuma-alue on laaja ja sillä sijaitsee useita järviä, joten veden vaihtuvuus on nopeaa. Järven lähivaluma-alue on pääosin peltoa, mutta kokonaisuudessaan valuma-alue koostuu pääosin metsästä. Lisäksi valuma-alueella sijaitsee muutama pieni suoalue. Valuma-alueella on haja-asutusta ja järven itärannalla on muutamia loma-asuntoja. Järvi on hyvin matala ja kesällä pääosin vesikasvillisuuden peittämä. Onkemäenjärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja melko sameaa. Vesi on runsashumuksista, kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Veden happamuustaso on järvivesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan maatalousvaltaisille alueille ominaisesti hyvä. Veden nopean vaihtuvuuden takia veden laatu vaihtelee suhteellisen paljon. Järven rehevyystaso on ollut kesäisin rehevällä tai jopa erittäin rehevällä tasolla. Talvisin rehevyystaso tippuu ja fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltaisiin lievästi rehevien vesien luokkaan. Levän määrä on klorofyllipitoisuuden perusteella ollut yleensä erittäin reheville vesien ominainen, kuten myös kesällä 2017. Kesällä 2017 todettiin hygieenisen laadun heikkenemisenä, sillä suolistoperäisiä enterokokkeja todettiin useita satoja per desilitra ja lämpökestoisia koliformisia bakteereja yli 160 kpl/dl. Järven happitilanne pysyy talvisin hyvänä osin voimakkaan läpivirtauksen ansiosta. Kesäaikaan happitilanne on ollut enintään tyydyttävää tasoa. Kesällä järvi ei mataluuden johdosta kerrostu, joten happikatoa ei kuitenkaan pääse syntymään. Onkemäenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät happitalouden häiriöt, runsashumuksisuus ja luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Myös vesialueen mataluus ja vesikasvillisuuden runsaus rajoittaa järven käyttömahdollisuuksia.

3 2.3 Pikku-Inha Pikku-Inha on matala latvajärvi, joka laskee Iso-Inhan länsipäähän. Valuma-alueen koko on reilut kolme neliökilometriä ja se koostuu pääosin metsästä. Valuma-alueella sijaitsee lisäksi vähän suota ja muutama pienialainen peltotilkku. Järven rannoilla on jonkin verran haja- ja loma-asutusta. Pikku-Inhan vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa ja erittäin ruskeaa runsashumusvettä. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Vesi on talvisin hapahkoa, mutta kesäaikaan ph-arvo on järvivesien normaalilla tasolla. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvällä tasolla, joten vaaraa järven happamoitumiselle ei pitäisi olla. Pikku-Inhan rehevyystaso on ollut reheville vesille ominainen, niin myös vuonna 2017. Veden klorofyllipitoisuus ilmentää kuitenkin erittäin rehevien tai jopa ylirehevien vesien tasoa. Järvessä on aikaisemmin todettu olevan limalevää, mikä voi nostaa klorofyllipitosuutta huomattavasti. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä, vaikka lievää hygieenistä nuhraantumista todettiin kesän tutkimusajankohtana. Järven happitalous heikkenee talvisin merkittävästi ja happitilanne on talven lopulla välttävällä tasolla. Myös lopputalvella 2017 happi oli vedestä vähissä, mutta ei vielä aivan loppumassa. Järven rehevyydestä ja vahvasta humusleimasta johtuen hapen kuluminen on jään alla voimakasta. Kesällä happitilanne on hyvä ja järven mataluuden takia vesimassa on kauttaaltaan tasalämpöistä ja hapekasta. Pikku-Inha soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Erityisesti järven rehevyys sekä veden voimakas humusleima heikentävät järven virkistyskäyttöarvoa. Lisäksi veden laatua heikentävät talvisin havaitut happitalouden häiriöt. 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä Pyhäjärven Vakkalanselkä sijaitsee Vesilahden kunnan pohjoisosassa ja johtaa vetensä melko avoimen vesialueen kautta Pyhäjärven Säijänselkään. Vakkalanselän läntiseen lahteen laskee Vassinjoki ja Pajalahteen Irhiänoja. Vakkalanselän lähivaluma-alue ja etenkin Vassinjoen valuma-alue on kohtalaisen maatalousvaltaista. Haja-asutusta on alueella jonkin verran. Valuma-alueen latvoilla on metsämaata. Vakkalanselän vesi on peruslaadultaan hieman sameaa ja lähes väritöntä. Humusleima on kemiallinen hapenkulutuksen perusteella heikko. Veden happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan maatalousvaltaisille alueille ominaisesti hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli aavistuksen koholla, mutta tasoa voidaan vielä pitää järvivesille normaalin kaltaisena. Vakkalanselän ravinnetaso on selkeästi luonnontasosta kohonnut. Veden rehevyys oli vuoden 2017 tutkimuksissa fosforipitoisuuden perusteella reheville vesille ominaisella tasolla. Typpipitoisuus oli luonnonvesien normaalilla tasolla. Levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus oli kesällä 2017 rehevien vesien tasolla. Veden hygieenisessä laadussa oli havaittavissa nuhraantumista. Vakkalanselän happitilanne oli kesällä 2017 lähes erinomaisella tasolla. Melko voimakkaasta lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta alusvedessä oli reilusti happea jäljellä vielä loppukesälläkin. Lopputalven tutkimusajankohtana happitilanne oli heikompi ja happi oli kulumassa loppuun alimmasta vesikerroksesta.

4 Pyhäjärven Vakkalanselkä soveltuu vuoden 2017 tutkimustulosten perusteella virkistyskäyttöön erinomaisesti. Virkistyskäyttöarvoa heikentää vain luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. 2.5 Ruokojärvi Ruokojärvi sijaitsee Vesilahden Krääkkiön kylässä. Ruokojärven vedet laskevat luoteisosan laskuojaa pitkin Järviönsuonojaan ja edelleen Kivilahtijärveen ja Suonojärveen. Ruokojärveen laskee Iso Oravajärven vedet ja Iso Oravajärven valuma-alue muodostaa valtaosan Ruokojärven valuma-alueesta. Valuma-alueella sijaitsee haja- ja loma-asutusta sekä peltolohkoja. Ruokojärven vesi on peruslaadultaan sameaa ja ruskeaa humusvettä. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Veden happamuustaso on järvivesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan maatalousvaltaisille alueille ominaisesti hyvä. Sähkönjohtavuus on hieman luonnontasosta kohonnut lähivaluma-alueella sijaitsevilta pelloilta tulevan kuormituksen seurauksena. Ruokojärven veden ravinnetaso on voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuuden perusteella Ruokojärvi luokitellaan erittäin reheväksi. Myös typpipitoisuus on välillä ollut merkittävän korkea. Klorofyllin määrän perusteella vesi on erittäin rehevää tai jopa ylirehevää. Vanhempien tutkimusten mukaan klorofylliarvoa nostaisi limalevän esiintyminen. Kesän happitilanteessa on havaittu eriasteista vajetta, huolimatta järven mataluudesta ja pysyvän lämpötilakerrosteisuuden puuttumisesta. Kesällä 2017 happitilanne oli välttävällä tasolla. Talvisin happitilanne heikkenee ja myös lopputalvesta 2017 happi oli vedessä vähissä, mutta ei vielä aivan loppumassa. Järven rehevyydestä ja vahvasta humusleimasta johtuen hapen kuluminen on jään alla voimakasta. Ruokojärvi soveltuu vuoden 2017 tulosten perusteella virkistyskäyttöön välttävästi. Järvi on rehevä, levää voi olla runsaasti ja myös mataluus yhdessä runsaan vesikasvillisuuden kanssa rajaa selvästi käyttömahdollisuuksia. 2.6 Suonojärvi Suonojärvi sijaitsee Kuloveden eteläpuolella ja laskee vetensä Lanajokea pitkin Kuloveden Sarkolanlahteen. Valuma-alue on laaja. Suonojärven eteläosa saa suuren osan vesistään Kivilahtijärven läpi virtaavilta Saastojärven ja Järviönsuojan kautta tulevilta reiteiltä. Suonojärven eteläisen altaan selvästi luonnontilaa heikommalle veden laadulle on siten olemassa selvät syyt, sillä juuri järven eteläpuolella sijaitsee laaja-alaisia peltoja. Järven lähivaluma-alueelta ei ole peruskartan avulla osoitettavissa yhtä merkittäviä kuormitustekijöitä, joskin järven rannoilla sijaitsee jonkin verran asutusta sekä kesämökkejä. Suonojärven vedenlaadulle ovat ominaista tumma väri ja kohonnut rehevyystaso. Vedenlaatu on vaihdellut tutkittuina ajankohtina melko voimakkaasti peruslaadunkin osalta. Ajoittain vesi on ollut vain lievästi ruskeaa, mutta ajoittain voimakkaan ruskeaa. Niin ikään humusleima on vaihdellut kemiallisen hapenkulutuksen perusteella ja vuoden 2017 tutkimusten perusteella humusleima oli vahva. Valuma-alueella sijaitsevien suoalueiden vaikutus näkyy humusleiman kasvuna. Veden happamuus-

5 taso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan maatalousvaltaiselle alueelle ominaisesti hyvä. Suonojärven keskiosan syvännealueella rehevyystaso on pysynyt lähes poikkeuksetta lievästi rehevien vesien luokassa. Fosforipitoisuudet ovat olleet kuitenkin lähellä rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l) ja vuosi 2017 ei ollut tästä poikkeus. Järven eteläosassa rehevien vesien raja-arvo on aiemmin ylittynyt säännöllisesti ja eteläosa onkin ollut kaiken kaikkiaan astetta rehevämpi. Keskiosassa fosforitason laskua edesauttavat sekä ravinteiden sedimentaatio että ilmeisesti eteläosaa parempi tulovesien laatu. Sekä järven keski- että eteläosassa levää on todettu klorofyllipitoisuuden perusteella reheville vesille ominaisesti. Ero vedenlaadussa on ollut todettavissa silti alueiden kesken myös klorofyllipitoisuuden perusteella. Kesällä 2017 järven keskiosan klorofyllipitoisuus ilmensi rehevien vesin ominaista tasoa. Suonojärven syvin syvännealue sijaitsee järven keskiosassa, jossa on vettä enimmillään lähes 20 metriä. Happitilanne on säilynyt tällä syvännealueella kerrosteisuuskausien lopullakin lähes poikkeuksetta hyvänä. Myös vuoden 2017 tutkimusten perusteella järven keskiosan happitilanne oli hyvällä tasolla. Heikoimmillaan happitilanne on ollut talvella 2000, jolloin happi kului sekä talvella että kesällä syvimmästä vesikerroksesta vähiin. Eteläosan syvännealueella vettä on enimmillään 9,3 metriä. Eteläosan syvännealueella happitilanne on heikompi kuin keskiosassa, sillä happi on kulunut varsin säännöllisesti vähiin tai jopa loppuun syvimmästä vesikerroksesta. Kokonaisuutena happitilannetta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi. Kuormituspaine on järven eteläosassa suurempi, mikä selittänee laatueron happitaloudessa järven keski- ja eteläosan välillä. Järven pohjoisosa on selvästi matalampaa vesialuetta, jossa suurin syvyys on 2,4 m. Pohjoisosassa ei ole mataluuden ansiosta todettu happitalouden häiriöitä. Suonojärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, joskin keskiosan vedenlaatu on lähellä hyvää tasoa. Kesän 2017 tutkimustulosten mukaan järven keskiosa olisi hyvässä käyttökelpoisuusluokassa. Vedenlaatua heikentävät ruskea väri, runsashumuksisuus ja luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Lisäksi järven eteläosassa on todettu happitalouden häiriöitä. 2.7 Vähäjärvi Vähäjärvi on umpeenkasvanut matala järvi Vesilahden kirkonkylältä Narvaan johtavan tien varrella. Järvi johtaa vetensä Lihmonojaa myöten Pyhäjärven Alhonselän itäosaan. Vähäjärven eteläosaan laskeva Rimminoja kulkee peltoalueiden keskellä. Valuma-alueesta merkittävä osa on peltomaata. Veden vaihtuvuus on nopeaa. Järven eteläosassa ja reunoilla on suopohjaista vyöhykettä. Järvestä ei tiheän vesikasvillisuuden vuoksi välttämättä saa otettua edustavaa näytettä. Vuoden 2017 lopputalven näyte otettiin järven luusuasta. Vähäjärven vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa ja lievästi ruskeaa. Vedenlaatu vaihtelee paljon ja talvisin sameus ja väriluku voivat olla monikymmenkertaisia kesään verrattuna. Myös vuonna 2017 vesi oli merkittävästi sameampaa talvella kuin kesällä. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Veden happamuustaso on järvivesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan alkaliteetin perusteella hyvin korkea. Sähkönjohtavuus on luonnontasosta kohonnut lähivaluma-alueella sijaitsevilta pelloilta tulevan kuormituksen seurauksena.

6 Vähäjärven veden ravinnetaso on voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Veden fosforipitoisuus on vaihdellut tutkimuskertojen välillä paljon. Alimpienkin fosforipitoisuuksien perusteella Vähäjärvi luokitellaan erittäin reheväksi. Järveen tulee paljon ravinnekuormitusta, minkä lisäksi veden fosforipitoisuutta myös nostaa hapettomuudesta johtuva sisäinen kuormitus. Etenkin talvella, veden ollessa hapetonta, järvestä lähtee paljon fosforia laskuojaa myöden eteenpäin. Myös typpipitoisuus on usein ollut moninkertainen luonnontilaiseen järviveteen verrattuna. Levän määrä on klorofyllipitoisuuden perusteella vaihdellut erittäin paljon. Kesällä 2017 levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella vain lievästi rehevien vesien tasoisesti. Leväbiomassan kasvua estää vesikasvien varjostus. Vähäjärven vesi muodostuu helposti vähähappiseksi tai hapettomaksi. Loppukesällä 2017 vesi oli hyvin niukkahappista (0,42 mg/l). Talvella Vähäjärven luusuasta Lihmonojaan laskeva vesi oli hapetonta (alle 0,2 mg/l). Vedenlaatutulosten perusteella Vähäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Etenkin toistuva hapettomuus ja erittäin korkeat ravinnepitoisuudet estävät järven virkistyskäytön. Järvi on myös matala ja käytännössä umpeenkasvanut. Säännöllisen hapettomuuden johdosta järvessä ei esiinny pysyvää kalakantaa. 3. KOOSTE VUODEN 2017 TUTKIMUSTULOKSISTA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tutki kesällä 2017 Iso-Inhan, Onkemäenjärven, Pikku-Inhan, Pyhäjärven Vakkalanselän, Ruokojärven, Suonojärven ja Vähäjärven vedenlaatua Vesilahden kunnan toimeksiannosta. Seuraavissa kuvissa on vertailtu järvien keskinäistä vedenlaatua vuonna 2017. Fosforipitoisuuden perusteella Ruokojärvi ja Vähäjärvi olivat erittäin reheviä ja talven vedenlaatututkimuksen perusteella Vähäjärvi jopa ylirehevä (kuva 3.1). Pikku-Inhan rehevyystaso jäi juuri ja juuri erittäin rehevien vesien rajan alapuolelle. Onkemäenjärven rehevyysluokitus oli lievästi rehevän ja rehevän veden rajamailla. Iso-Inha, Vakkalanselkä ja Suonojärvi olivat lievästi reheviä. Kuva 3.1. Vesilahden järvien pintaveden (1 m) fosforipitoisuus talvella ja kesällä vuonna 2017.

7 Järviveden normaalin tyyppipitoisuuden taso (400-600 µg/l) ylittyi kesän tutkimusajankohtana Onkemäenjärven, Pikku-Inhan, Ruokojärven ja Vähäjärven osalta (kuva 3.2). Iso-Inha, Vakkalanselkä ja Suonojärvi pysyivät kesällä typen suhteen normaalitasolla. Talvella kaikkien järvien, pois lukien Onkemäenjärven, typpipitoisuus oli hieman kesää korkeampi. Vähäjärven osalta myös talven typpipitoisuus oli fosforipitoisuuden tapaan omaa luokkaansa. Kuva 3.2. Vesilahden järvien pintaveden (1 m) typpipitoisuus talvella ja kesällä vuonna 2017. Iso-Inhalla, Pikku-Inhalla ja Ruokojärvellä levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella ylireheville vesille ominaisesti (kuva 3.3). Onkemäenjärvellä klorofyllipitoisuus kuvasti erittäin rehevien vesien tasoa. Vakkalanselän ja Suonojärven levän määrä jäi rehevien vesien tasolle ja umpeen kasvaneella Vähäjärvellä levää todettiin tutkituista järvistä vähiten. Kuva 3.3. Vesilahden järvien pintaveden (0-2 m tai 0-1 m) klorofyllipitoisuus kesällä vuonna 2017.

8 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *SO4 *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 21.2.2017 VESILAH / ISOINHA Iso Inha Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0,2 dm; Jää 4 dm; Klo 13:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,2 9,5 67 0,94 5,4 6,6 0,21 92 13 630 4 11 0 0 4.0 2,8 6,1 45 1,2 610 6 11 7.0 22.2.2017 VESILAH / ISOINHA Iso Inha Kok.syv. 8,2 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja MN; 7.0 3,5 1,9 14 2,7 5,3 6,3 13 750 7 18 8.8.2017 VESILAH / ISOINHA Iso Inha Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 18,4 8,5 91 2,0 4,7 7,3 0,19 78 14 470 4 24 0 2 4.0 13,6 0,23 2 4,1 460 3 17 7,5 7,3 <0,2 <1 8,6 5,9 6,4 15 570 98 14 0-2 51 21.2.2017 VESILAH / ONKEMA Onkemäenjärvi Jalajankal Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0,2 dm; Jää 4 dm; Klo 13:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,5 11,4 79 4,4 6,9 6,8 0,32 74 10 690 36 22 42 3 8.8.2017 VESILAH / ONKEMA Onkemäenjärvi Jalajankal Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,0 5,6 58 18 5,7 6,6 0,28 140 19 820 8 45 ~450 >160 0-1 40 21.2.2017 VESILAH / PIK-INHA Pikku-Inha Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0,2 dm; Jää 4 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 2,3 2,9 21 2,9 6,7 6,4 0,27 160 21 1200 75 49 0 0 8.8.2017 VESILAH / PIK-INHA Pikku-Inha Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 18,5 7,7 82 4,0 5,1 6,9 0,25 160 23 730 4 49 14 14 0-1.5 60 21.2.2017 VESILAH / RUOKOJ Ruokojärvi Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,7 3,3 23 8,4 10,0 6,8 0,66 98 11 1300 130 63 0 0 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *SO4 *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 8.8.2017 VESILAH / RUOKOJ Ruokojärvi Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,8 4,4 46 8,2 7,6 7,0 0,55 80 10 840 30 78 1 0 0-1.0 130 21.2.2017 VESILAH / SUONOKES Suonojärvi, keskiosa Kok.syv. 20,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,2 11,6 82 3,6 5,9 6,9 0,21 87 13 800 7 25 1 0 5.0 1,5 10,9 78 4,1 740 5 24 10.0 1,8 9,3 67 5,0 760 6 28 15.0 2,0 8,2 59 6,1 6,0 6,6 13 750 6 31 19.0 2,3 5,1 37 15 820 6 56 19.5 2,6 1,8 14 17 6,8 6,5 160 16 880 5 82 0-2 8.8.2017 VESILAH / SUONOKES Suonojärvi, keskiosa Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 18,5 8,1 86 3,3 5,5 7,3 0,22 75 12 490 24 25 1 4 5.0 18,0 7,8 83 3,0 450 29 18 10.0 11,0 3,9 35 5,7 830 16 41 15.0 9,0 4,2 36 7,2 6,0 6,5 12 720 10 28 18,0 8,5 3,6 31 7,9 730 13 28 18,5 8,4 3,7 32 8,4 6,2 6,5 99 12 710 11 32 0-2 15 21.2.2017 VESILAH / VAHALUUS Vähäjärvi luusua Lumi 0 dm; Jää 0,8 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 <0,2 <1 170 33,5 6,7 2,7 230 20 2700 25 1200 170 22 <5 <5 8.8.2017 VESILAH / VAHAJAR Vähäjärvi Kok.syv. 0,75 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 0,5 14,8 0,42 4 1,6 14,3 6,8 1,0 77 12 770 53 67 31 80 0-0,7 8,3 21.2.2017 VESILAH / VAKKALAN Pyhäjärvi, Vakkalanselkä Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0,2 dm; Jää 4 dm; Klo 10:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,8 11,9 83 2,0 10,6 7,2 0,44 30 6,1 750 7 18 0 0 5.0 1,2 10,2 72 2,3 10,8 7,1 6,2 740 <3 17 10.0 2,8 0,92 7 8,0 11,1 6,7 920 5 40 12.2 3,2 0,54 4 8,9 11,6 6,8 6,6 970 150 60 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/3 Vesilahden järvitutkimukset (VESILAH) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *SO4 *Al.entero *Lämpkolif *Klorof Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100 ml mg/m3 8.8.2017 VESILAH / VAKKALAN Pyhäjärvi, Vakkalanselkä Kok.syv. 12,2 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 18,0 7,5 79 7,0 10,6 7,4 0,46 30 5,8 540 88 27 48 8 5.0 17,8 7,3 77 7,5 10,6 7,4 5,9 450 88 23 10.0 7,5 7,5 63 13 10,4 7,3 500 80 26 11,5 6,4 5,9 48 19 10,1 7,1 9,4 720 95 44 0-2.0 16 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.