Solistina Olli! Johannes Gustavsson Olli Mustonen TORSTAINA 4.12.2014 KLO 19

Solistina Olli! Johannes Gustavsson Olli Mustonen TORSTAINA 4.12.2014 KLO 19 Madetojan sali

Ohjelma Torstaina 4.12.2014 klo 19 SOLISTINA OLLI! Johannes Gustavsson, kapellimestari Olli Mustonen, piano Sergei Prokofjev (1891 1953): Pianokonsertto nro 1 Des-duuri, op. 10 Allegro brioso Andante assai Allegro scherzando Wolfgang Amadeus Mozart (1756 1791): Sinfonia nro 32 G-duuri, KV 318 Allegro spiritoso Andante Tempo primo Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 4 vasemmalle kädelle B-duuri, op. 53 Vivace Andante Moderato Vivace Väliaika 20 min. Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 38 D-duuri, KV 504 Prahalainen Adagio Allegro Andante Finale: Presto Konsertti päättyy n. klo 20.55

Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 1 Des-duuri, op. 10 Pianokonsertto nro 4 B-duuri vasemmalle kädelle, op. 53 Sergei Prokofjev aloitti säveltäjän ja pianistin uransa 1900-luvun alun Pietarissa, jossa puhalsivat niin vanhat kuin uudetkin tuulet. Vanhaa edusti Nikolai Rimski-Korsakov, jota nuori sävellysoppilas ärsytti ryhmätunneilla, mutta jonka nykyisin harvinainen pianokonsertto toimi hänen esikuvanaan. Uutta edusti esimerkiksi Aleksandr Skrjabin, jonka kolmannen sinfonian Prokofjev sovitti pianolle, tai Arnold Schönberg, jonka pianoteoksia hän esitti ensimmäisenä Venäjällä. Läpimurtonsa Prokofjev teki vuonna 1912 yksiosaisella ensimmäisellä pianokonsertollaan op.10. Nopealiikkeiseen, usein pisteliääseen, paikoin tunteikkaaseen ja aina briljanttiin teokseen on ruumiillistunut nuoren muusikon estoton mieli. Piano- ja orkesteriosuudet liittyvät saumatta yhteen ja teos pulppuaa raikasta runoutta. Prokofjev voitti vuonna 1914 teoksen esityksellä konservatorion Rubinsteinpalkinnon, ja koska kilpailuun hyväksyttiin vain julkaistujen teosten esityksiä, hän painatti konserttoaan pikaisesti parikymmentä kappaletta. Ensimmäinen pianokonsertto oli ensimmäinen enemmän tai vähemmän kypsä sävellykseni sekä idealtaan että toteutukseltaan. Idea on ilmaistu ensinnäkin tavalla, jolla piano ja orkesteri on yhdistetty toisiinsa sekä toiseksi muodolla. Se on sonaatti-allegro, jossa johdanto kerrataan esittelyn jälkeen ja teoksen lopussa. Lyhyt Andante edeltää kehittelyä, kehittely on muotoiltu scherzoksi kadenssin johtaessa kertaukseen. Tätä muotoa arvosteltiin episodimaiseksi, mutta eri jaksot liittyvät tiiviisti toisiinsa. Idea oli toteutettu paremmin kuin aikaisemmissa teoksissani, ja vain pienin kosmeettisin muutoksin konsertto on säilynyt alkuperäisenä. Ensimmäinen pianokonsertto ja sitä pian seurannut toinen pianokonsertto (1913) takasivat Prokofjevin maineen ulkomailla, kun hän Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 siirtyi ulkomaille. Wittgensteinien teräsmagnaatti-suku kuului Itävallan rikkaimpiin. Kun filosofi Ludwigin isoveli Paul Wittgenstein menetti itärintamalla oikean kätensä 1914, hän ei vajonnut toivottomuuteen. Rikas ja äkkipikainen pianisti opiskeli jo vankileirillä uuden tekniikan ja alkoi tilata teoksia aikansa tunnetuimmilta säveltäjiltä. Prokofjev kertoo omaelämäkerrassaan vuonna 1941, kuinka siinä kävi: Vuonna 1931 sävelsin pianokonserton nro 4 vasemmalle kädelle itävaltalaisen pianistin Wittgensteinin tilauksesta. Hän oli menettänyt sodassa oikean kätensä. Hän keskittyi kokonaan kehittämään vasemman käden tekniikkaansa ja tilaamaan sille ohjelmistoa. Siinä hän ei onnistunut

kovin hyvin. Richard Strauss sävelsi hänelle sinfonisia etydejä, joissa oli nelinkertaiset puupuhaltimet. Kuinka hän kuvittelee minun kilpailevan yhdellä surkealla kädellä nelinkertaisen orkesterin kanssa!, Wittgenstein valitti epätoivoisena. Mutta ei ole minun paikkani kertoa Straussille, kuinka orkestroidaan. Ravel sävelsi konserton, joka alkoi huikealla kadenssilla vasemmalle kädelle. Wittgenstein oli raivoissaan. Jos olisin halunnut soittaa yksin, en olisi tilannut konserttoa! Hän vaati Ravelia säveltämään teoksen uudelleen, mutta kapellimestarit tukivat Ravelia ja vaativat teoksen esitettäväksi juuri niin kuin se oli kirjoitettu. Lähetin Wittgensteinille konserttoni ja sain tällaisen vastauksen: Kiitos konsertosta, mutta en ymmärrä siitä nuottiakaan, enkä aio soittaa sitä. Niinpä teosta ei ole tähän mennessä esitetty. En ole itsekään muodostanut siitä lopullista käsitystä: joskus pidän siitä, toisinaan en. Aion jossain vaiheessa tehdä siitä kahden käden version. Sen yleinen suunnitelma on seuraava: nopeasti juokseva ensimmäinen osa perustuu lähinnä sormitekniikalle, toisena on rauhallisen juhlallisesti kehittyvä Andante, kolmas on muunnelma sonaatti-allegrosta ja neljäs osa on vastine nopealle avaukselle, mutta tiivistetyssä muodossa ja kauttaaltaan hiljaisena. Neljäs pianokonsertto painottuu kahteen keskimmäiseen osaan. Ensimmäisessä osassa (Vivace) piano loikkii kuin kuumilla rantakivillä ja orkesteri esittelee ainakin neljä eri teemaa, joita solistin herpaantumaton, toccatamainen liike väistelee loppuun asti. Hidas osa (Andante) on tummavärinen, varautunut ja melodinen, mutta yllättävät harmoniat luovat rauhattomuutta orkesterin esittelyyn. Piano ilmaantuu ensin säestämään jousien melodiaa ja esittelee sitten oman teemansa. Tämä teema vie musiikin jylhään huipentumaan, mutta osan loppu on kuin haalistuva muisto menneestä idyllistä. Kolmas osa (Moderato) käynnistyy raskasliikkeisesti, ja kiihdyttäessään kohti sätkivää Allegroa musiikki alkaa kuulostaa kuin kulmikkaan Wittgensteinin muotokuvalta. Prokofjev lataa musiikin täyteen käänteitä, mutta karttaa tunnistettavaa scherzo-karakteria. Enemmänkin musiikki kuulostaa jonkinlaiselta groteskien hahmojen gallerialta. Finaali (Vivace) on tiivistetty ja varjomainen versio ensimmäisestä osasta. Orkesteri osallistuu nyt läheisemmin pianon kisailuun, mutta liukas liike tuntuu yhtä tulokselliselta kuin peltohiiren metsästys paljain käsin. Lopussa musiikki vain pyrähtää tiehensä.

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 32 G-duuri, KV 318 Wolfgang Amadeus Mozartin nuoruudessa sinfonia ei ollut sellainen vakava ja monumentaalinen sävellys, jollaiseksi se Haydnin myöhäisteosten ja Beethovenin sinfonioiden kautta kasvoi. Mozart sävelsi uransa alkupuolella useita italialaistyylisiä kolmiosaisia sinfonioita, joiden tausta oli näyttämöteoksissa. Italian kielessä sinfonia tarkoitti alkusoittoa, jonka rakenne noudatti nopea-hidas-nopea-kaavaa. Sillä oli usein yhteys näyttämömusiikkiin ja esimerkiksi monet Verdin oopperoiden alkusoitot on merkitty partituuriin sinfoniaksi. Joskus Mozartin ooppera-alkusoitot olivat tällaisia sinfonioita, mutta toisaalta kaikki hänen kolmiosaiset sinfoniansa eivät välttämättä olleet alkusoittoja. Mozartin sinfonia nro 32 G-duuri, KV 318 kulki Köchelin teosluettelossa pitkään alkusoiton (Ouverture) nimellä ja tutkijat yrittivät liittää teoksen säveltäjän näyttämöteoksiin, kuten musiikkiin näytelmästä Thamos, Egyptin kuningas tai Zaide-laulunäytelmään. Suoraa yhteyttä sinfonian ja minkään näyttämöteoksen välillä ei ole pystytty osoittamaan. Komediallisessa tyylissään ja yksityiskohdissaan se liittyy sinfoniaperinteeseen, joka ulottuu Mozartista Beethovenin kahdeksanteen ja Šostakovitšin yhdeksänteen sinfoniaan. Jälkeenpäin, vuonna 1785 Mozart antoi G-duuri-sinfonian käytettäväksi Wienissä Bianchin buffaoopperassa La Villanella rapita Ryöstetty maalaistyttö ja tässä muodossa se julkaistiin hänen elinaikanaan. Sinfonia nro 32 on sävelletty verraten suurelle orkesterille, jossa on mm. neljä käyrätorvea. Trumpetti- ja patarumpuosuudet lisättiin partituuriin Wienin esityksen yhteydessä. Sonaattimuotoista avausosaa (Allegro spiritoso) säätelee esitysohje henkevästi. Orkesteritekstuurin hallitut, miltei barokkiset bassolinjat, jykevät asteikkoaiheet ja näyttävät crescendot eivät tunnu viittaavaan koomiseen yhteyteen. Ennen säännönmukaista kertausta Mozart keskeyttää liikkeen ja sijoittaa väliin herkän ja jalostuneen hitaan taitteen (Andante). Finaalissa (Tempo I: Allegro) Mozart tarttuu ensiosan aiheistoon epätavallisesti sivuteemasta ja tekee esittelyn kertauksesta koko sinfonian koodan.

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 38 D-duuri, KV 504 Prahalainen Wolfgang Amadeus Mozartin sinfonia nro 38 D-duuri syntyi Figaron häät -oopperan ensi-illan jälkeen vuonna 1786. Mozart oli matkalla keisarikunnan toiseen kulttuurikeskukseen, Prahaan, jossa Wienissä nyreästi vastaanotettu Figaron häät menestyi paljon paremmin. Säveltäjän seuraava ooppera, Don Giovanni, saikin ensi-iltansa Prahassa. Suopeaa prahalaisyleisöä varten Mozart sävelsi Don Giovannin harjoitusten lomassa uuden sinfonian, joka ylitti loistokkuudeltaan kaikki edeltäjänsä. Sinfonia sai ensiesityksensä luultavasti Mozartin sävellyskonsertissa 19.1.1787 ja vastaanotto oli lähes riehakas. Mozart on ottanut juhlallisessa teoksessa huomioon yleisönsä tottumukset: Prahassa ei neliosainen saksalainen sinfonia ollut vielä suosiossa, ja siten tanssiosa sai jäädä pois. Jäljelle jääneet kolme osaa ovat sitäkin suurisuuntaisempia, rikkoen tietoisesti salzburgilaissinfonioiden huolettoman ja viihteellisen tyylin rajat. Ensimmäinen osa hitaine johdantoineen (Adagio) on täynnä Mozartille komeita avauksia ja osuvia oivalluksia. Juhlalliset asteikkokulut, forteakordit, patarummut ja vaskien fanfaariaiheet korostavat itsevaltaista majesteettisuutta. Johdannon lopussa teemat verhoutuvat Don Giovannia ennakoiden salaperäisiin mollisävyihin kohoten eleganttien synkooppien säestämänä siivilleen valoisan Allegro-teeman mukana. Rikas ja hienosti sävytetty sivuteemojen joukko muistuttaa edellisestä, nk. Linziläisestä sinfoniasta (1783). D-duuri-sinfonian jäsentely on kuitenkin monumentaalisempi, taitavasti Don Giovannin iloisen draaman ideaa soveltaen. Avausosan ulospäin suuntautunutta luonnetta korostaa myös imitoiva kontrapunkti ja laaja kehittelyjakso, jonka jälkeen Mozartin laajimman sinfoniaosan huipentaa loistokas kertaus. Lempeä hidas osa (Andante) ottaa ensin etäisyyttä dramaattiseen aloitukseen, mutta liikkeelle lähdettyään tarttuu intohimoisiin sivuteemoihin. Korkeiden ja matalien soitinten vuoropuhelu valaa ulkoisesti rauhalliseen tunnelmaan jännittävää salaperäisyyttä. Säännönmukaiset kertaukset ja vankka pääjakso tuovat hitaaseen osaankin monumentaalisuutta, vaikka orkesterista puuttuu raskas kalusto, vasket ja patarummut. Finaali (Presto) on koominen taituriosa, jonka teema muistuttaa tuskin sattumalta Figaron häiden pientä toisen näytöksen duettoa (Aprite, presto, aprite). Kreivi Thunin pieni hoviorkesteri ja Prahan oopperan soittajisto ovat virtuoositekstin perusteella olleet huippuluokkaa, sillä näin äkkikäänteistä ilotulitusta Mozart ei orkesterille toiste kirjoittanut. Hilpeää menoa tasapainottaa tulinen temperamentti. Draaman ja komedian yhdistäminen sekä prahalaiskuulijoiden ennakkoluulottomuus innoittivat Mozartin ooppera- ja sinfoniatyylin vaikuttavaan synteesiin. Antti Häyrynen

Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI OULU SINFONIA TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM JA MERJA SATULEHTO JUONTAJAT KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM Pe 9.1.2015 JA klo MERJA 19 SuperPark SATULEHTO Areena JUONTAJAT Pe 9.1.2015 klo 19 SuperPark Areena Liput: 32 S-Etukortilla 29 Liput: 32 S-Etukortilla 29 www.superparkareena.fi www.superparkareena.fi

Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010. Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien. Soivkaalenteri joulu

8.12. Olli Mustonen, piano 17.12. maanantai klo 13 keskiviikko klo 13.30 Kulttuuritalo Valve Oulu10 perjantai klo 14 sunnuntai klo 15 Olli Mustosen persoonassa Oulun Energia toimintaoulun kaupunginteatteri pianistina, kapellimestarina ja säveltäjänä yhdistyy kokonaisvaltaiseksi 18.12. 9.12. muusikkoudeksi harvinaisella tavalla. Hän aloitti musiiktiistai klo 12.30 torstai klo 18 Oulun yliopisto kiopintonsa Villaviisivuotiaana, Victor, kirkkotori tärkeimpinä opettajinaan Ralf Gothóni ja Eero Heinonen sekä säveltäjä Einojuhani Rautavaara. hänet 10.12.Sittemmin työ on vienyt 19.12. kaikille maailman keskeisille konserttilavoille niin omin soolokonserkeskiviikko klo 17 perjantai klo 10 tein kuin yhdessä huippuorkestereiden kanssa. Viime kausilla Mustonen on esiintynyt mm. Lontoon sinfoniaorkesterin ja Mariinski-teatterin orkesterin, New Yorkin Filharmonikkojen sekä Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin 20.12. 11.12.solistina. Kapellimestarina hän on viime vuosina tehnyt yhteistyötä kotimaisten orkestereiden lauantai klo 13 torstai klo 18 ohella mm. Jerusalemin sinfoniaorkesterin, Firenzen Orchestra della Oulun pääkirjasto Oulun taidemuseo Toscanan, Genovan oopperaorkesterin, Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin ja Melbournen sinfoniaorkesterin kanssa. Perustamansa Helsingin Festivaaliorkesterin kanssa hän on tehnyt kiertueita Keski-Euroopassa, 12.12. 21.12. Japanissa ja Kiinassa. Mustosen omassa sävellystyössä keskeisellä sijalla ovat Raatin viime uimahalli vuosina Pukumies olleet orkesteriteokset. Toukokuussa 2014 kantaesityksensä sai Helsingin kaupunginorkesterin tilaama 2. sinfonia Johannes Angelos. Mustosen levytystuotanto on laaja ja sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Edison- ja Gramophone-palkinnot saaneen Alkanin ja Šostakovitšin preludien levytyksen. Viime vuosien äänitteistä mainittakoon Beethovenin pianokonserttojen kokonaislevytys Tapiola Sinfoniettan kanssa, Respighin Concerto in modo misolidio RSO:n ja Sakari Oramon kanssa sekä soololevytyksiä mm. Bachin, Tšaikovskin, Sibeliuksen teoksista. Mustonen on palkittu Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003. Soiva joulukalenteri on Oulu Sinfonian lahja kaikille kaupunkilaisille. Joulukalenterin 24 luukkua avautuvat eri puolilla kaupunkia 10-15 minuutin musiikkituokioina erilaisten kokoonpanojen esittäminä. Pysähdy kiireen keskellä nauttimaan hetkeksi soivaa joulua. Tulemme sinne missä sinäkin olet! Katso joulukalenterin soivien luukkujen ajankohdat ja paikat www.oulusinfonia.fi Keskitetäänkö? Pankki- ja vakuutuspalvelut. Kertyvät bonukset. Kaikki palvelut

Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

Musiikkielämyksiä joulupukin konttiin! Oulu Sinfonian joulunalustarjoukset kevätkauden konsertteihin ovat alkaneet. Vielä huomenna perjantaina myynnissä Oulu Sinfonian kahteen tammikuiseen konserttiin liput erittäin huokein hinnoin: Turkkilainen kaksoskonsertto (15.1.) ja Ilta Beethovenin seurassa (22.1.) nyt 10 / konsertti. Varaa paikkasi helmikuisiin konserttielämyksiin ja hyödynnä Oulu Sinfonian viikon 50 lipputarjous (8.12. 12.12.): Gustavsson & Gustafsson (12.2.) 10 ja Puhaltajien ilta (19.2.) 3. Lisätietoja konserteista: www.oulusinfonia.fi/konsertit.html Alennusliput myynnissä Madetojan salin lippukassalla (kulku Tulindbergin salin ovesta) ma-pe 10 14 ja Oulu 10:ssä ma to 8 17 ja pe 8 16. Kevään 2015 kausiliput sekä konserttien irtoliput ovat nyt myynnissä.

Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

Oulu Sinfonia I viulu Pasi Eerikäinen, I konserttimestari * Lasse Joamets, I konserttimestari Maarit Karppelin, äj Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

Kuukauden orkesterilainen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Kuva: Juha Sarkkinen Kuuntelua kaikilla aisteilla Italialainen Emiliano Travasino ihastui Suomeen ikihyviksi, kun hän 17-vuotiaana vietti pari viikkoa Varkaudessa. Hän palasi sen jälkeen Suomeen joka kesä, ja muutti lopulta Helsinkiin vuonna 2008 päästyään Erasmus-ohjelmaan. Vuonna 2012 hän sai paikan Oulu Sinfoniassa alttoviulistina. Löysin heti yhteyden oululaisiin. Minut otettiin lämpimästi vastaan: alttoviulisti Anna-Maija Roussellesta tuli minulle kuin toinen äiti, Travasino kuvailee. Hän on kiitollinen siitä, että on saanut urallaan jo nuorena opetusta alansa huippuammattilaisilta sekä mahdollisuuden soittaa arvostetuissa orkestereissa, kuten italialaisessa Rai-sinfoniaorkesterissa, Orchestra Nazionale di Santa Ceciliassa, Euroopan unionin nuorisoorkesterissa, Lapin kamariorkesterissa ja Berliinin filharmonikkojen Scharoun Ensemblessa. Tällä hetkellä Travasino valmistelee alttoviulun maisterintutkintoaan Sibelius-Akatemiassa Atso Lehdon luokalla ja opiskelee sivuaineena laulua sopraano Eeva-Liisa Saarisen johdolla. Laulu on minulle melko uusi kiinnostuksen kohde, joka tukee hyvin alttoviulun soittoa, hän kertoo. Toinen tärkeä polku Travasinon uralla liittyy musiikkiterapiaan. Hän on yksi Suomen kuudesta GIM-tekniikkaa (Guided Imagery Music) käyttävästä musiikkiterapeutista. Asiakkaina on enimmäkseen ihmisiä, jotka esimerkiksi käyvät läpi masennusta tai surua tai

kaipaavat tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Erityisesti tätä tarkoitusta varten koottujen kappalekokonaisuuksien kuuntelu kaikilla aisteilla, terapeutin ohjaamana ja syvän rentoutuneessa mielentilassa ohjaa parantavaan itsetutkiskeluun. Suomessa on suhteellisen paljon masennusta ja uskon, että täällä on tärkeää voida käyttää muitakin kuin verbaalisia tapoja käsitellä asioita. Puhuminen ei ole aina helppoa suomalaisille, varsinkaan nuorille, Travasino pohtii. Uskomatonta kyllä, muusikoiden on todettu reagoivan reseptiiviseen musiikkiterapiaan aivan kuten ei-muusikoiden. He eivät silloin tartu teknisiin yksityiskohtiin, vaan antautuvat musiikin vietäväksi. Olen tehnyt yhden workshopin Oulu Sinfonian porukalle, ja se oli erittäin onnistunut kokemus. Star Trek -nörtiksi tunnustautuva Travasino kehuu myös suomalaista ruokakulttuuria. Hän nauttii illalliskutsuista ystäviensä kanssa. Ruoka on täällä yksinkertaisempaa, ja syy on luonnollinen: Suomessa kasvaa vähemmän erilaisia raaka-aineita kuin Italiassa. Sienet ovat intohimoni, ja tykkään vaeltaa metsässä niitä keräten. Jos jotain italialaista kaipaan, se voisi olla esimerkiksi agnolotti herkkutateilla täytetty pasta tai mummoni tekemä erinomainen pesto. Teksti: Heini Santos Kuva: Kati Leinonen

Tulevia konsertteja Perjantai 12.12.2014 klo 19 Madetojan sali JOULUN TAIKAA Ville Matvejeff, kapellimestari Tuija Knihtllä, mezzosopraano Tiina-Maija Koskela, sopraano Liput 10 35 Kalevan kestotilaajalle 20 Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin asioimispiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus