SVEITSIN UIMALA LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS LVIA-TYÖSELITYS LVI Wise Group Oy

SVEITSIN UIMALA LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS LVIA-TYÖSELITYS LVI-170401-0151 31.5.2018

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 2/63 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA... 6 1.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA... 6 1.1.1 Rakennushanke... 6 1.1.2 Rakennuskohde ja sen sijainti... 6 1.1.3 Rakennuttajan edustajat... 6 1.2 ASIANTUNTIJAT, SUUNNITTELIJAT... 6 1.2.1 Arkkitehtisuunnittelu... 6 1.2.2 Rakennesuunnittelu... 6 1.2.3 LVIA-suunnittelu... 7 1.2.4 Sähkösuunnittelu... 7 1.3 URAKOITSIJAT... 7 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET... 8 2.1 TARVIKKEIDEN LAATUTASO... 8 2.2 SUUNNITTELIJAN PIIRUSTUKSET... 8 2.3 LAITTEIDEN TILANVARAUKSET... 8 2.4 SALLITUT SÄHKÖTEHOT... 8 2.5 URAKOITSIJAN PIIRUSTUKSET JA LASKELMAT... 9 2.5.1 Urakoitsijoiden velvoitteet... 9 2.5.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä loppupiirustukset... 9 2.5.3 Varaukset ja merkinnät... 9 2.5.4 Käytön opastus... 9 2.6 LAITTEIDEN MERKINNÄT... 10 2.6.1 Putkien merkitseminen... 10 2.6.2 Kanavien merkitseminen... 10 2.6.3 Laitemerkinnät... 10 2.7 PAINEKOKEET... 11 2.8 SUUNNITTELUPAINEET JA LÄMPÖTILAT... 11 2.9 LAITTEIDEN HUOLTO TAKUUAIKANA... 11 2.9.1 Yleistä... 11 2.9.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto... 12 2.9.3 LV-laitteiden takuuajan huolto... 13 2.10 SÄÄTÖ JA MITTAUKSET... 14 3 LÄMMITYSLAITTEET... 16 3.1 LAITOKSEN TOIMINTA... 16 3.1.1 Lämpötilat... 16 3.1.2 Suunnittelupaineet ja - lämpötilat... 16 3.2 LÄMPÖKESKUS VARUSTEINEEN... 16 3.2.1 Lämmönsiirtimet... 16 3.2.2 Paisunta-laitteet... 17 3.3 PUTKISTO VARUSTEINEEN... 17 3.3.1 Yleistä... 17 3.3.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus... 18 3.3.3 Lämpöjohdot... 18 3.3.4 Venttiilit... 18 3.3.5 Mittarit... 19 3.3.6 Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet... 20 3.3.7 Kannakkeet... 20 3.4 LÄMPÖJOHTOPUMPUT... 21 3.5 LÄMPÖPATTERIT... 21 3.5.1 Patterit... 21 3.5.2 Pattereiden asennus... 22 3.6 LATTIALÄMMITYS... 22 3.7 VERKOSTOJEN PUHDISTUS / HUUHTELU... 22

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 3/63 3.8 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINNÄT... 23 3.9 HÄLYTYKSET... 23 3.10 TÄRINÄNVAIMENNUS... 23 3.11 VARAOSAT... 23 3.12 PURKUTYÖT... 23 4 ILMANVAIHTOLAITTEET... 24 4.1 YLEISTÄ... 24 4.2 ÄÄNITEKNINEN MITOITUS... 24 4.2.1 Tärinänvaimennus... 24 4.2.2 Äänenvaimennus... 24 4.2.3 Sallitut melutasot... 25 4.3 KANAVISTO VARUSTEINEEN... 25 4.3.1 Kanavat... 25 4.3.2 Päätelaitteet... 26 4.3.3 Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet... 26 4.3.4 Siirtoilmasäleiköt... 26 4.3.5 Ikkunapuhallussäleiköt... 26 4.3.6 Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut... 27 4.3.7 Kannakkeet... 27 4.3.8 Kertasäätöpellit... 28 4.3.9 Höyrysulun lävistyslevyt... 28 4.4 KOJEET JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET JA VARUSTEET... 28 4.4.1 Ilmastointi- ja lämminilmakojeet... 28 4.4.2 Sulkupellit... 29 4.4.3 Suodattimet... 29 4.4.4 Ilmalämmityspatteri... 29 4.4.5 Puhaltimet... 29 4.4.6 Lämmöntalteenottolaitteet... 30 4.5 ÄÄNENVAIMENTIMET... 30 4.6 HUIPPUIMURIT... 30 4.7 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 31 4.8 HÄLYTYKSET... 31 4.9 KANNATUSTERÄKSET... 31 4.10 PURKUTYÖT... 31 5 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT... 32 5.1 VESIJOHDOT... 32 5.1.1 Yleistä... 32 5.1.2 Putkisto... 32 5.1.3 Osat ja varusteet... 33 5.1.4 Säädöt... 33 5.1.5 Kannakkeet ja pitimet... 33 5.2 VIEMÄRIT... 34 5.2.1 Yleistä... 34 5.2.2 Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit... 34 5.2.3 Sisäpuoliset jätevesiviemärit... 34 5.2.4 Kannakkeet... 35 5.3 KAIVOT JA EROTTIMET... 35 5.4 SANITEETTILAITTEET JA KALUSTEET... 35 5.5 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN MERKINTÄ... 36 5.6 HÄLYTYKSET... 36 5.7 PURKUTYÖT... 36

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 4/63 6 SÄÄTÖLAITTEET... 37 6.1 YLEISTÄ... 37 6.2 HANKINTARAJAT... 37 6.3 SÄÄTÖKESKUKSET JA APULAITTEET... 37 6.4 TOIMIMOOTTORIT... 38 6.5 SÄÄTÖVENTTIILIT... 38 6.6 JÄÄTYMISSUOJAT... 39 6.7 ANTURIT JA MITTAUSPAIKAT... 39 6.8 TERMOSTAATIT... 40 6.9 SUODATINVAHDIT JA PAINEMITTARIT... 40 6.10 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI... 40 6.11 TAKUU... 40 6.12 VARAOSAT... 40 7 MITTAUS-, VALVONTA- JA SÄÄTÖLAITTEET... 41 7.1 YLEISTÄ... 41 7.2 VALVONTAJÄRJESTELMÄN LAITTEISTO... 41 7.2.1 Keskusyksikkö... 41 7.2.2 Hälytysten jälleenantojärjestelmä... 42 7.3 OHJELMAT... 42 7.4 VALVONTA-ALAKESKUS (VAK)... 43 7.5 RUNKOKAAPELIT... 44 7.6 TOIMINNOT... 44 7.6.1 Hälytysten osoitus ja valvonta... 44 7.6.2 Käyttötilaindikointi... 45 7.6.3 Mittaustoiminnat... 45 7.6.4 Asetusarvon asettelutoiminta... 45 7.6.5 Ohjaustoiminnat... 45 7.6.6 Käyttöajan mittaus... 46 7.6.7 Mittaukset... 46 7.6.8 Jaksottaisen käytön optimointi... 46 7.6.9 Sähkön huipputehon rajoitus... 47 7.6.10 Pakkokytkennät... 47 7.7 ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMAT... 47 7.7.1 Ilmastoinnin lämmöntalteenoton hyötysuhteen säätö- ja valvontaohjelma... 47 7.7.2 Ilmastoinnin entalpian optimointiohjelma... 47 7.7.3 Käyttöaikamittausohjelma... 47 7.7.4 Energian kulutuksen seurantaohjelma... 48 7.8 KÄYTTÖÖNOTTO JA TARKASTUKSET... 48 7.8.1 Rakennusaikaiset tarkastukset... 48 7.8.2 Rakennusaikainen käyttöönotto... 48 7.8.3 Vastaanottotarkastus... 48 7.9 OHJELMOINTI JA VIRITYS... 49 7.10 KÄYTTÖOHJEET JA LUOVUTUSKANSIOT... 49 7.11 KOULUTUS... 49 7.12 TAKUU... 50 7.13 LAAJENNUSVARA... 50 7.14 SÄHKÖLAITTEIDEN OHJAUS- JA HÄLYTYSPISTEET... 50 7.15 KOJEIDEN JA LAITTEIDEN NUMEROINTI... 50 7.16 VARAOSAT... 51

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 5/63 8 ERISTYS... 52 8.1 YLEISTÄ... 52 8.2 ERISTYSKOHTEET, ERISTEET JA PÄÄLLYSTEET... 52 8.2.1 Eristeet ja eristyselementit... 54 8.3 PÄÄLLYSTEET... 54 8.4 ERISTÄMÄTTÄ JÄTETÄÄN... 54 8.5 ERISTYSPAKSUUDET JA ASENNUSVÄLIT... 55 8.6 PUTKIEN JA LAITTEIDEN ERISTYS... 55 8.7 ERISTEEN PÄÄLLYSTYS... 56 8.7.1 Yleistä... 56 8.7.2 Kondenssitiivistys... 56 8.7.3 Metallipäällysteet... 56 8.7.4 Välikappaleet... 56 8.7.5 Päällysteiden paksuus... 57 8.8 ILMANVAIHTOKANAVA- JA LAITE-ERISTYKSET... 57 8.8.1 Yleistä... 57 8.8.2 Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet... 58 8.8.3 Pinnoitus... 59 8.8.4 Äänenvaimennus... 59 9 METALLIPINTOJEN SUOJAMAALAUS... 60 9.1 YLEISTÄ... 60 9.2 PINTOJEN PUHDISTUS... 60 9.3 POHJAMAALAUS... 60 9.4 PINTAMAALAUS (MAALAUSURAKASSA)... 60 9.5 PINNOITTEEN PAKSUUS... 61 9.6 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN JÄLKIMAALAUS... 61 10 PUTKI-, IV- JA RAK.AUTOMAATIOURAKOIDEN VÄLISET URAKKARAJAT... 62 LIITE 1: LIITE 2: ÄÄNITEKNISET RAKENTEET (8 sivua) RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN BACnet-VAATIMUKSET (3 sivua)

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 6/63 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 1.1 Esitiedot rakennuskohteesta 1.1.1 Rakennushanke Sveitsin uimalan laajennus ja peruskorjaus 1.1.2 Rakennuskohde ja sen sijainti Sveitsin uimala HYVINKÄÄ 1.1.3 Rakennuttajan edustajat Jyrki Kivelä email: jyrki.kivela@hyvinkaa.fi Juhani Lakanen email: juhani.lakanen@hyvinkaa.fi 1.2 Asiantuntijat, suunnittelijat 1.2.1 Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy Kajaaninkatu 13 90100 OULU Paavo karjalainen, pääsuunnittelija email: paavo.karjalainen@arktes.fi Mika Syren, 044-3116861 email: mika.syren@arktes.fi 1.2.2 Rakennesuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 TAMPERE Lasse Hietanen email: lasse.hietanen@ains.fi

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 7/63 1.2.3 LVIA-suunnittelu Tutkijantie 5 K1 90590 OULU Puh. 029-005 9550 Miikka Holappa, 0400-305 746 email: miikka.holappa@sitowise.com Kari Sarkkinen, osastopäällikkö, 0400-671 672 email: kari.sarkkinen@sitowise.com 1.2.4 Sähkösuunnittelu Karawatski Oy Kaivokatu 4 21100 NAANTALI Marko Lehtinen, email: marko.lehtinen@karawatski.fi 1.3 Urakoitsijat Urakkaohjelman mukaisesti. Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä työselityksessä, ellei erikseen muuta mainita, putkiurakoitsijaa (PU), ilmanvaihtourakoitsijaa (IU) tai rakennusautomaatiourakoitsijaa (AU).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 8/63 2 YLEISET OHJEET JA MÄÄRITYKSET 2.1 Tarvikkeiden laatutaso LVI-tarvikkeiden laatutason määrittämiseksi on käytetty esimerkkityyppejä. Tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien määräysten, normien ja laskenta-asiakirjojen mukaisia. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. 2.2 Suunnittelijan piirustukset LVI-suunnittelija hyväksyttää suunnitelmat viranomaisilla. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot sekä asennuspaikat on esitetty LVI-piirustuksissa. 2.3 Laitteiden tilanvaraukset Piirustuksissa on esitetty tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilantarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee se hyväksyttää. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. Kaikkien laitteiden tulee olla siten rakennettuja, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa osina tai kokonaisina kuljettaa ulos tilanteen vaatiessa niiden vaihtamista. 2.4 Sallitut sähkötehot Toimintakaavioissa on ilmoitettu ne laitteiden sähkömoottorien nimellistehot, joita moottorien on suunniteltu tarvitsevan. Sähkösuunnitelma on laadittu ilmoitettujen sähkötehojen perusteella. Rakennuksessa käytetään 5-johdinjärjestelmää.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 9/63 2.5 Urakoitsijan piirustukset ja laskelmat 2.5.1 Urakoitsijoiden velvoitteet Urakoitsija ylläpitää kustannuksellaan ajantasapiirustuksia, jotka vastaavat asennuksia. Kojeiden ja pumppujen toimintapisteiden esittäminen laitteen ominaiskäyrästöllä ja niiden hyväksyttäminen tilaajalla. 2.5.2 Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä loppupiirustukset Toimitetaan tilaajan ohjeen mukaisesti. 2.5.3 Varaukset ja merkinnät Reikäpiirustuksiin merkitään kaikki kantaviin rakennusosiin tehtävät aukot, reiät, urat ja syvennykset sekä erikseen sovittavassa laajuudessa tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet yms. rakennustarvikkeet, jotka sijoitetaan rakenteisiin niiden teon yhteydessä. Reikäpiirustukset laaditaan rakennesuunnittelijan ns. laudoituspiirustuksia ja elementtipiirustuksia käyttäen siten, että mitat, sijainnit ja tarkoitus ilmenevät piirustuksista. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät ja tartunnat merkitään erikseen sovittavassa laajuudessa. Urakoitsijat laativat osuuksistaan reikäpiirustukset. 2.5.4 Käytön opastus Urakoitsijat järjestävät, kukin omalta osaltaan, käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle laitoksen käyttöä koskevan opastustilaisuuden.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 10/63 2.6 Laitteiden merkinnät 2.6.1 Putkien merkitseminen Putket: Suuntaa ja virtaavan aineen laatua osoittavat rengasteipit säätöryhmiin, haaroituksiin, seinämien lävistyksiin kummallekin puolelle ja putkiin niin tiheään, että putkia pystytään vaivatta seuraamaan. Teipissä oltava verkoston nimi ja vaikutusalue. Putkijohtoventtiilit: Venttiilikilpi: kuulaketjulla venttiilin karaan kiinnitetty, muovikotelolla suojattu monikerrosteippiin kohokirjoitettu teksti (esim. Rotex venttiilikilpi, kilvessä tulee olla venttiilin nimi, virtaava aine ja venttiilin vaikutusalue). 2.6.2 Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään itseliimautuvilla, virtaussuuntanuolella ja teksteillä varustetuilla teipeillä, joita liimataan kanaviin kojeiden, lämpömittareiden, puhdistusluukkujen ja palopeltien viereen yms. tarpeellisiin paikkoihin. 2.6.3 Laitemerkinnät Kukin LVI-urakoitsija asentaa konekilvet koneille ja laitteille. Tekstinä käytetään laitteen nimeä ja piirustuksien mukaisia kirjain- ja numeromerkintöjä. Kilvestä tulee näkyä koneen numero ja maininta, mitä tilaa tai tarkoitusta kone palvelee. Kilvet toimitetaan monikerrosmuovilaattoina, joissa on kaiverrettuna valkoinen teksti mustalla pohjalla. Päänimikkeen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen vähintään 7 mm korkea, säätölaitteissa kuitenkin 7 tai 5 mm. Kilpien mallikappale, kilpien kiinnitystapa ja merkintäluettelo on esitettävä rakennuttajalle ennen kilpien valmistamisen aloittamista. Kaikissa laitteissa tulee lisäksi olla ko. laitteen kaikkia teknisiä arvoja osoittavat, laitteen valmistajan toimittamat metallikilvet. Puhaltimien kilvistä tulee näkyä ilmamäärät (pattereilla varustetuissa koneissa ilman lämpötilan muutos, esim. -25...+20 astetta), paine, säätöpaine (Pa) sekä pyörimisnopeus. Säätölaitekaapit varustetaan kilvillä, joista selviää, mitä koneita ko. kaapista ohjataan. Keskukset ja niissä olevat nupit merkitään (esim. lämpötilan säätö, minimirajoitus jne.).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 11/63 2.7 Painekokeet Ilmanvaihtokanavien tiiviys tutkitaan paine- ja savukokeilla (savukoe vain vuodon selvittämiseksi). IV-kanavien koepaine mitataan D2:n mukaisesti. Paine- ja savukokeet suoritetaan siten, että kanavat ovat jaettuina sopiviin osiin ja että kanavat ovat peittämättä ja ilman palosuojausta. Savukoe suoritetaan vain poikkeuksellisten vuotojen toteamiseksi. Putkijohtojen ja -laitteiden painekokeet suoritetaan seuraavasti: Lämpöjohdot kaikkine laitteineen: TATE RYL, kohta G1000.08.12.13. Kylmä-, lämminvesi- ja kiertojohdot D1:n mukaisesti. Viemärit D1:n mukaisesti. LTO-putkistot kylmävesipaine 5,6 bar. Suoritetuista painekokeista on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. 2.8 Suunnittelupaineet ja lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 Mpa ja 100 C Kaukolämpöputkistot 1,6 Mpa ja 120 C Lämmityslaitteet 0,6 MPa ja 100 C Vesijohdot 1,0 MPa ja 0-100 C LTO-putkistot laitteineen 0,4 MPa ja -32/+35 ºC 2.9 Laitteiden huolto takuuaikana 2.9.1 Yleistä Kustakin huoltokäynnistä on sovittava kiinteistönhoitajan kanssa. Huollon edellytetään tapahtuvaksi normaalina työaikana. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään 4 ja enintään 8 kuukautta. Huoltokäynnin yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet (vesijohtokalusteiden tiivisteet). Mikäli laitoksessa ilmenee huollon tai asennuksen piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat välikäynnit takuuseen.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 12/63 Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden toiminnan yleistarkastus ja toiminnan kokeilu sekä tutkittava, että laitteita käytetään tarkoituksenmukaisesti ja oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava korkeintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Tarvittava voitelu-, ym. täyttöjen lisääminen pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. kuuluu urakkaan. Toisen takuuvuoden lopulla suoritetaan laitoksen takuuajan koekäyttö. 2.9.2 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan tulee suorittaa automaattisten säätölaitteiden huollon samanaikaisesti ilmastointilaitteiden huollon kanssa (yhteistyönä). 2.9.2.1 2 kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Suodattimen tarkistus. Invertterien toiminnan tarkastus. Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus ja suodatinmattojen ja massojen vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta, ilmastointiurakoitsija tarkistaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on suoritettu asiallisesti. 2.9.2.2 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Säätöpeltien säleiden puhdistus. Poistoilmapuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta, mikäli poisto tulee kohdepoistosta, keittiön poistosta jne. Lämmöntalteenottolaitteiden puhdistus. Hälytyspisteiden kokeilu. Tarvittava, valmistajan suositukseen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 13/63 2.9.2.3 Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Puhaltimien laakerien puhdistus (laakerit irrotettava ja pestävä), rasvaus ja tarvittaessa vaihto, mikäli käytetään suojaamattomia laakereita (suoritetaan ensimmäisen takuuvuoden aikana). Ilmanvaihtokojeiden kokonaisilmamäärien mittaus. 2.9.2.4 Toisen takuuvuoden lopulla suoritettavat toimenpiteet Laitteiden syöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 2.9.3 LV-laitteiden takuuajan huolto 2.9.3.1 Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus (esim. pinnan ylä- ja alarajahälyttimet, hälytyslämpömittarit). Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistysten korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Tarvittava voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. Tarvittavat valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Korroosiosuojauksen vesianalyysien ottaminen ja raportointi. 2.9.3.2 Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Mudanerottajien tyhjennys ja puhdistus putkistossa. Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 14/63 2.9.3.3 Säätölaitteiden takuuajan huolto Automaattisten säätölaitteiden huolto on suoritettava laitteiden valmistajan tai huollon toimesta samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa. 2.9.3.4 2 kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkastus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus suoritetaan samanaikaisesti IV-laitteiden huollon kanssa. 2.9.3.5 2 kertaa takuuaikana suoritettavat toimenpiteet Lämmitys- ja LTO-verkostojen vesianalyysit (luovutuksen yhteydessä ja kuukausi ennen toisen takuuvuoden päättymistä) 2.9.3.6 Toisen takuuvuoden lopulla Suoritetaan huollon yhteydessä, tarkistetaan antureiden ja mittareiden kalibrointi, tulokset kirjataan. Tarkistetaan, että kytkennöissä ei esiinny hapettumista, korjataan tarvittaessa. Kojeiden säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Hälytyspisteiden tarkistus ja kokeilutulosten taulukointi. 2.10 Säätö ja mittaukset Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säätö ja mittaukset voidaan aloitta kun toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa, joka tarvittaessa suorittaa myös tarkistusmittauksia.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 15/63 Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: verkostojen ja vesivirtojen asetus lähinnä kertasäätöventtiileillä, jolloin ohjelman mukaiset virtausmäärät todetaan venttiilien paine-eromittausten ja valmistajan laatimien painehäviökäyrien avulla nykyisten käyttöön jäävien säätöventtiilien virtaamat tarkistetaan ja säädetään ilmavirrat asetetaan ja mitataan, jolloin myös tarkoituksenmukaiset painesuhteet eri tilojen välillä todetaan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja (koskee myös nykyisiä kojeita, joiden puhaltimet vaihdetaan) uusiin kanavistoihin liittyvien nykyisten kanavien säätöpellit säädetään tilakohtaisilla ilmanvaihdon tehostus- / vyöhykepelleillä varustettujen koneiden puhaltimien ilmamäärän säätö auki olevien vyöhykepeltien laskennallisten ilmamäärien perusteella. sähkövirrat ja -jännitteet säädetään ja mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja toiminta-ajat ja lämpötilat sekä kosteudet mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan ja mittauksesta tehdään pöytäkirja automaattisten säätölaitteiden toiminnat viritetään ja mittauksesta tehdään pöytäkirja Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirjat, jotka luovutetaan rakennuttajalle.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 16/63 3 LÄMMITYSLAITTEET 3.1 Laitoksen toiminta Rakennus on liitettynä paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus uusitaan. 3.1.1 Lämpötilat Mitoitusulkolämpötila Huoneet yleensä Pesuhuoneet Käytävät, varastot Uima-allashuoneet -26 C +21 C +24 C +20ºC 2 C yli veden lämpötilan 3.1.2 Suunnittelupaineet ja - lämpötilat Lämmitysputkistot 0,6 MPa ja +100 C. 3.2 Lämpökeskus varusteineen 3.2.1 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimien tulee olla lämpölaitosyhdistystyksen määräysten mukaisia juotettuja teräslevysiirtimiä. Kaikkien ruuvien ja muttereiden tulee olla ruostumatonta ainetta. Siirrin tehdään paineastia-asetuksen mukaiseksi. Rakennepaine 16,0 bar. Rakennelämpötila 120 C. Siirtimien esimerkkityypit esitetty kaaviossa LVI-170401-9101.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 17/63 3.2.2 Paisunta-laitteet Paisunta-astiat ovat suljettuja kalvopaisuntasäiliöitä, esimerkkityypit kaaviossa LVI-170401-9101. Paisuntasäiliöt varustetaan hälytyksin ja varoventtiilein (2 kpl/astia). 3.3 Putkisto varusteineen 3.3.1 Yleistä Lämmitysputkien asennuksien tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 äänitekniset vaatimukset ja osassa C2 esitetyt vaatimukset lämmitysputkistojen tarkastettavuuden, huollettavuuden, korjattavuuden sekä vuotojen havaittavuuden osalta. Putkistot asennetaan LVI-ohjekortin LVI 20-10348 mukaisesti. Työmaalle toimitettavien teräsputkien ja -osien tulee olla suojamaalattuja. Ruostuneet ja kolhiintuneet kohdat puhdistetaan ja pohjamaalataan (urakoitsija suorittaa laitteillaan ja materiaaleillaan). Hitsattavien teräsputkien hitsaussaumat puhdistetaan ja pohjamaalataan kuten putket (urakoitsija suorittaa laitteillaan ja materiaaleillaan). Ennen asennusta putket on huolellisesti puhdistettava. Putkien katkaisussa syntyvä kuroutuma on ehdottomasti poistettava. Liitokset, joissa erikokoiset putket liittyvät päittäin, on tehtävä kartiomaista tehdasvalmisteista supistusta käyttäen. Laippaliitosten tiivisteenä käytetään levytiivistettä. Laippaliitoksissa käytettävien ruuvien ja muttereiden mittojen tulee vastata käytettyjen laippojen normeissa ilmoitettuja suosituksia. Näkyviin asennettavien putkiosuuksien siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Piirustuksiin merkityt putkikoot tarkoittavat nimellissuuruutta. Johdot asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan ääniä synnyttämättä. Valussa mutkiin ja haaroihin asennetaan riittävä eriste liikkumisen mahdollistamiseksi. Ryhmille asennetaan tyhjennyshanat siten, että ryhmät johtoineen ja pattereineen voidaan kokonaan tyhjentää. Putket on ennen asentamista huolellisesti puhdistettava sekä sisältä että ulkoa. Asennustöiden yhteydessä on estettävä epäpuhtauksien pääseminen putkistoihin. Putkiurakoitsijan on ennen käyttöönottoa huuhdeltava kaikki putkijohtoverkot laitteineen. Huuhtelu- ja puhdistustyöt on suoritettava valvojan läsnäollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapäiväkirjaan. Tarpeellisiin kohtiin asennetaan ilmanpoisto 10 mm:n teräsputkesta, joissa on letkuliittimin varustetut venttiilit. Ilmalämmityspatterille asennetaan automaattiset ilmanpoistimet sulkuineen (esim. Samson). Putkeen tehdään laajennus ilman erottumisen parantamiseksi sekä asennetaan tyhjennysventtiilit letkuliittimiin.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 18/63 3.3.2 Lämpöjohtoverkostojen vesivirtojen asetus Eri verkostojen ja ilmanvaihtokojeiden vesivirrat asetetaan kertasäätöventtiileiden avulla paine-eromittausta apuna käyttäen. Asetuksen aikana tulee verkoston kaikkien moottori- ym. venttiileiden olla täysin auki. Nykyisten rakennuksen muihin osiin käyttöön jäävien verkostojen virtaamat tarkistetaan ja säädetään. Kertasäätöventtiilit lukitaan asetuksen jälkeen sekä asetusarvot taulukoidaan ja merkitään myös venttiilikilpiin. Taulukot toimitetaan rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Termostaattiset patteriventtiilit kalibroidaan huonelämpötilamittauksin, jotka suoritetaan takuuaikana heti, kun ulkolämpötila alittaa päiväsaikaan -5 C. Kalibroinnin jälkeen huonelämpötilat ja patteriventtiileiden asetusarvot taulukoidaan sekä venttiilit lukitaan. Pöytäkirjat on toimitettava rakennuttajalle. 3.3.3 Lämpöjohdot 10-40 mm lämpöputket tehdään ensiluokkaisesta kierreputkesta (LVI-nro 0402029 0402205) (DIN 2440). Katkaisussa syntynyt kuroutuma on poistettava kalvaimella. NS 50... LVI-nro 0400276 hitsaus- ja laippaliitoksin. Osina käytetään tehdasvalmisteisia osia. 3.3.4 Venttiilit Kierteellisille venttiileille asennetaan yhdistäjät. Yhdistäjiä ei saa asentaa rakenteiden sisään. 3.3.4.1 Lämpöjohtoverkoston sulkuventtiilit NS 40 LVI-nro 3710006 3710016. NS 50 LVI-nro 3753212 3753226 3.3.4.2 Kertasäätöventtiilit NS 40 LVI-nro 4012002 4012012 NS 50 LVI-nro 4018107 4018114

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 19/63 3.3.4.3 Tyhjennysventtiilit LVI-nro 3710006 letkuliittimin. 3.3.4.4 Takaiskuventtiilit...NS 40 LVI-nro 3911132 3911142 NS 50... LVI-nro 3913414 3.3.4.5 Mudanerottimet Mudanerottimet ovat yhtä kokoa suurempi kuin putki, johon erotin liitetään....ns 50 LVI-nro 3921122 3921130 NS 50... LVI-nro 3923216 3923228, suluin 4018107 4018114. 3.3.5 Mittarit Mittareiden ja tuntoelimien asennus putkeen on suoritettava putkea laajentaen siten, ettei putken poikkipinta pienene. Mittarit on asennettava niin, että ne antavat oikean lukeman ja ovat helposti luettavissa. Lämpömittaritaskut täytetään kontaktipastalla. Pintalämpömittareiden kohdalta putki puhdistetaan metallin kiiltoon. Mittarin ja putken väliin asennetaan kontaktipasta. 3.3.5.1 Lämpömittarit Lämpömittarit LVI-nro 4511022/4511102 /4511110. Lämpömittarien tulee olla messinkisuojuksellisia, jaotus 1 aste, osoitus 0...+130 C ja virhe kork. 1 aste. Mittarin pituus 300 mm (tarkistettu). LTO-johdoissa osoitus -50...+50 C. Putkissa...NS 25 käytetään tarkistettuja pintalämpömittareita (LVI nro 4513208), asteikon halkaisija 65 mm. Kaukolämpöputkissa mittaritaskun materiaali HSt.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 20/63 3.3.5.2 Painemittarit Painemittarit LVI-nro 4531062. Painemittarien tulee olla alueeltaan 0...600 kpa. Mittarit vaimennettuja Asteikon halkaisija vähintään 150 mm. Tarkkuus ± 5 % mittausalueesta. Veden korkeutta osoittavat painemittarit LVI-nro 4520809. Mittarit varustetaan sulkuventtiilein (3 kpl/mittari). 3.3.6 Ilmakellot ja automaattiset ilmanpoistimet Tuloilmakoneen patteriosaan ja putkistoihin asennetaan piirustuksiin merkittyihin ja muihin tarpeellisiin kohtiin ilmanpoistimet siten, että vesi virtaa niiden läpi. Koko 2 nimelliskokoa putkea isompi. Ilmakellot varustetaan ilmanpoistimilla (LVI-nro 4162374) sekä palloventtiileillä (LVI-nro 3710006). 3.3.7 Kannakkeet Putkien kannakkeet kiinnitetään kaikki pulttaamalla. Kannakkeet ripustetaan kattokiskoihin (LVI-nro 3231006 3231016). Kannakevälit teräsputkille: DN10...DN40 2,5 m DN50 3,0 m DN65...DN80 4,0 m DN100...DN125 5,0 m DN150 5,5 m Kannakkeiden tulee olla sellaisia, että ne sallivat putkistojen lämpöliikkeet (heiluri- tai liukuripustus). Kannakkeiden kiinnityksessä käytettävissä kiilapultteja valittaessa on kiinnitettävä huomiota lämpöliikkeen aiheuttamaan rasitukseen. Rinnakkain kulkevien putkien kannakkeet on kiinnitettävä samalta kohdalta. Vaakatasossa kulkevat putket ripustetaan asetettavilla riippuraudoilla ja avattavilla pidikkeillä (LVI-nro 3230001 3230062/3213102 3213126). Seinillä päällekkäin kulkevat putket 3222202 3222212. Nousujohdot kiinnitetään riittävän tiheään sijoitetuilla avattavilla putkipidikkeillä (LVI-nro 3222006 3222212/3214111 3214130).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 21/63 Lämmönjako- ja IV-konehuoneessa asennetaan kannakkeen ja putkipitimen/kattokiskon ja heilurin väliin vaimennuskumit. Kosteissa tiloissa (allasosaston puku- ja pesuhuoneet, allashuoneet, saunat) kannakkeet, ripustimet ja kiskot ovat kuumasinkittyjä. Muissa tiloissa käytetään sähkösinkittyjä. 3.4 Lämpöjohtopumput Pumput kertavoideltuja (öljy) keskipakoispumppuja ns. kuivalla moottorilla. Juoksupyörät ovat muovia, pesät valurautaa ja akselit haponkestävää terästä. Pumput tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huipun kohdalla. Pumppu toimitetaan riittävän suurilla sähkömoottoreilla varustettuina. Pumppujen vesivirran tulee olla+10 % tarkkuudella suunnitelmissa esitetty. Sähkömoottorien (400 V) on oltava täysin suljettuja oikosulkumoottoreita. Kelasuojakytkimien apukoskettimilta otetaan hälytykset. Pumppujen venttiilien tulee olla pumppujen laippakokoa. Kullekin pumpulle asennetaan sulkuventtiileillä varustettu painemittari, joka yhdistetään imu- ja painejohtoon. Pumpuille toimitetaan varasarjat toimintakaavioissa olevien kojeluetteloiden mukaan, jokaiselle pumpputyypille 1 kpl. Kussakin pumpussa tulee olla kilpi, josta ilmenevät vesimäärä, vastapaine, kierrosluku ja tehontarve. Suuret pumput tuetaan siten, että pumppu ei rasita putkistoa. Pumput varustetaan taajuusmuuttajilla ja pikaliitinkytkennällä laiteluettelojen mukaan. 3.5 Lämpöpatterit 3.5.1 Patterit Radiaattorit ja konvektorit ovat esim. Purmon valmistamia tai vastaavia. Patterien tyypit on merkitty piirustuksiin. Mikäli patteriin on erikseen määritetty muu valmistaja ja tavallisesta poikkeava ulkonäkö, tulee tällaisen patterin vaihtaminen muunlaiseksi varmistaa ensin suunnittelijalta ja arkkitehdilta. Patterien mittatekstissä on ilmoitettu malli/korkeus/pituus sekä tarvittava lämpöteho että termostaattiventtiilin koko ja esisäätöarvo. Patteriventtiilit ovat kiinto- tai irtoanturilla varustettuja Danfoss-merkkisiä termostaattisia patteriventtiilejä esisäädöin. Esisäätöarvot on ilmoitettu Danfoss RA-N -venttiileille.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 22/63 3.5.2 Pattereiden asennus Patterit asennetaan seinän päälle kannakkeiden ja pidikkeiden varaan tai lattialle tilanteissa, missä seinäkiinnitys ei ole mahdollinen. Käytetään patterille nimenomaisesti tarkoitettuja kannakointiosia tai ulkonäöltään vastaavia. Patterit varustetaan ilmahanoilla. Paluupuolen yhdistäjät varustetaan sulkutulpalla. Ilmaruuvin avaimia toimitetaan 5 kpl. Ennen laitoksen valmistumista on kaikki patterikannakkeet kiristettävä. Patterit kannakkeineen ja pidikkeineen on työn aikana kerran irrotettava ja kytkettävä uudelleen seinään pintakäsittelyn takia. 3.6 Lattialämmitys Lattialämmityksellä varustetut alueet ja varustus on esitetty lämpöpuolen pohjakuvissa ja periaate piirustuksessa LVI-170401-9102. Laskentakuvissa on ilmoitettu lämmitettävien alueiden pinta-alat ja lämmitystehot sekä putkien asennustiheys esimerkkituotteella. Tarkemmat asennuskuvat saadaan tavarantoimittajalta tilausvahvistuksen jälkeen. Lattialämmitysputkena käytetään Wirsbo pepex 20x2 putkea (LVI-nro 2018156 174) tai vastaavaa. Kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jakotukit asennetaan jakotukkikaappeihin.. Jokaisella jakotukilla tulee olla sulkuventtiili ja linjasäätöventtiili. Jakotukeissa tulee olla lenkkikohtainen säätömahdollisuus ja lämpötilanäyttö. Järjestelmätoimittajan vaihtuessa LVI-, sähkömitoitus- ja suunnitelmapäivitysten muutoskustannuksista sekä sähköurakkaan aiheutuvista muutoskustannuksista vastaa putkiurakoitsija. 3.7 Verkostojen puhdistus / huuhtelu Uudessa verkostossa olevien suojarasvojen, hitsauksesta jääneiden kuona-aineiden, korroosiotuotteiden ym. epäpuhtauksien poisto tehdään painehuuhtelulla. Kun verkosto on puhdistettu mekaanisesti ja koeponnistettu, varmistetaan veden vapaa kierto järjestelmässä ja huolehditaan, että termostaatit ovat irti. Mikäli verkostossa on sivuvirtasuodatin, vaihdetaan suodatinpussi ennen painehuuhtelun aloitusta. Verkosto huuhdellaan vedellä osa-alueittain/piireittäin. Huuhtelu suoritetaan huuhtelukompressorilla tai sykepumpulla käyttäen lämmintä vettä, suositus 35-60 ºC.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 23/63 Painehuuhteluaika riippuu käytetyistä materiaaleista ja epäpuhtauksien määrästä (väh. 2 min / huuhtelualueen juoksumetri). Huuhtelutulos varmistetaan vesianalyysillä ja ns. 0-analyysi liitetään loppuraporttiin. 3.8 Kojeiden ja laitteiden merkinnät Ks. luku 2.6. 3.9 Hälytykset Ks. toimintakaaviot. 3.10 Tärinänvaimennus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). 3.11 Varaosat Pumppujen varasarjat. Kullekin pumpputyypille toimitetaan varasarja. Juoksupyörän koko maksimi ja moottoriteho maksimi. 3.12 Purkutyöt Purkutyöt tehdään urakkaohjelman mukaisesti. Tulppaukset ja purkutöistä aiheutuvat asennusmuutokset esitetty pohjakuvissa. Tarkat paikat varmistettava paikan päällä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 24/63 4 ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1 Yleistä Ks. työselityksen lukuja 1-3 ja urakkarajaliitettä, joiden määräykset koskevat myös ilmanvaihtourakoitsijaa. Urakoitsija on velvollinen tarjouksessaan ilmoittamaan IV-kojeisiinsa sekä muihin puhaltimiinsa kuuluvien moottorien lukumäärät ja sähkötehot, mikäli ne poikkeavat laskenta-asiakirjoista. Laitoksen sisäilmaluokka urakkaohjelman mukaan. 4.2 Äänitekninen mitoitus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). 4.2.1 Tärinänvaimennus Rakenteisiin kiinnitettävät tai tuettavat puhaltimet varustetaan urakoitsijan toimesta tärinänvaimentimin. Tärinänvaimentimina käytetään sellaisia malleja, jotka vaimentavat tärinän kaikkiin suuntiin ja jotka toimivat samalla runkoäänieristäjinä. Tärinänvaimentimen pysyvä kokoonpuristuminen (elastisuuden menetys) saa olla korkeintaan 5 %. Vaimentimia valittaessa on otettava huomioon niiden sijoituspaikan asettamat vaatimukset. Kaikki värähtelevään koneeseen kiinteästi yhteenkuuluvat laitteet asennetaan samalle alustalle. Tärinävaimennetuissa järjestelmissä ei saa olla jäykkää yhteyttä rakenteisiin eikä muihin laitteisiin. Kanaviin liittyvät puhaltimet eristetään kanavista joustavin liitoksin (raskas kumi). 4.2.2 Äänenvaimennus Piirustuksissa esitetyt äänenvaimennukset ovat ohjearvoja. Urakoitsijan suorittamasta suunnitelmista poikkeavasta puhallinvalinnasta johtuva lisävaimennustarve hankintoineen kuuluu ilmanvaihtourakkaan. Kaikki puhaltimet tulee valita ottaen huomioon että niiden äänen tehotaso on riittävän alhainen.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 25/63 4.2.3 Sallitut melutasot Suurimmat sallitut melutasot ilmanvaihtolaitteiden toimiessa täydellä teholla: ks. äänitekniset rakenteet (liite 1). Ohjearvona tiloissa, joille ei ole asetettu suoranaisia melurajoja, voidaan käyttää luettelossa mainittuja vastaavanlaisten tilojen arvoja. Kun ilmanvaihtolaitos on säädetty, tulee ilmanvaihtourakoitsijan suorittaa äänentoistomittaukset huonekohtaisesti ja laatia siitä pöytäkirja. Kussakin mittauskohteessa mitataan erikseen taustamelu ja ilmanvaihtolaitteiden melu. Suoritetuista mittauksista tehdään pöytäkirjat. Pöytäkirjat luovutetaan lopputarkastuksessa rakennuttajalle. 4.3 Kanavisto varusteineen 4.3.1 Kanavat Suorakaiteen muotoiset peltikanavat tehdään sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3281 mukaisesti. Suorakaidekanat liitetään muotolistoin tai UMS-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Suorakaidekanavien jäykistys standardin TES 1500 mukaan. Pyöreät peltikanavat tehdään kierresaumattuina sinkitystä teräslevystä SFS-standardin 3282 mukaisesti. Pellin paksuus standardin TES 1501 mukaisesti. Pyöreät kanavat liitetään termoplastisin pantaliittimin tai Veloduct-liittimin, tarvittavin kohdin laippaliitoksin. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia liitos-, haara- ja muita osia. Kanavahaarat yms. ovat pyöristettyjä tai viistottuja. Tulo- ja poistoilmakanavissa tulee olla laitteet ilmamäärien kertakaikkista säätöä varten. Itseporautuvia peltiruuveja käytettäessä on huomioitava, että ruuvin kärki ei saa tulla sisäkanavaan näkyviin. Yksinkertaisen kanavan liitoksissa ei saa käyttää itseporautuvia ruuveja. Raitisilma- ja jäteilmakanavien ja -kammioiden pohjat tehdään vesitiiviiksi. Urakoitsija esittää toteutustavan hyväksyttäväksi. Kanavat tulee suojata kuljetuksen ja varastoinnin aikana niin, että ne eivät likaannu sisäpuolelta. Asennettujen kanavien päät tulpataan välittömästi. Urakkaan kuuluu urakka-alueella olevien nykyisten käyttöön jäävien kanavien nuohous puhtaiksi. IV-urakoitsija nuohoaa kaikki kanavistot puhtaaksi ennen toimintakokeiden aloittamista, mikäli ne ovat päässeet likaantumaan. Allastiloja palvelevien kojeiden jäteilmakanavat epoksoidaan sisäpuolelta (paksuus 120 µm).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 26/63 4.3.2 Päätelaitteet Esimerkkityypit ja alustava mitoitus piirustuksissa. Päätelaitteet varustetaan säätöelimin ja paineenalennuslaatikoin. Päätelaitteiden väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. Ennen päätelaitteiden tilausta urakoitsija on velvollinen antamaan niiden ominaisuuksista täyden selvityksen sekä esittämään mallikappaleen hyväksyttäväksi. Tuloilmalaitteiden muoto ja koko valitaan sellaiseksi, että sisäänpuhallusnopeus on oleskelualueella korkeintaan 0,15 m/s. 4.3.3 Raitisilmasäleiköt ja jäteilmalaitteet Säleiköt kuuluvat IV-urakkaan. Raitisilmasäleiköt Fläkt Woods LSJ tai ominaisuuksiltaan vastaavia. Säleikön yhteyteen asennetaan muovitettu teräslankaverkko. Verkon silmäkoko 20 mm, lanka pyöreä. Ulospuhallushajottimien ja -säleiköiden esimerkkityypit esitetty piirustuksissa. Ylilämmönpoistosäleiköt tyyppiä Fläkt Woods RISV tai RISJV. Säleiköt toimitetaan kiinnityskehyksin. Säleikköjen väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. 4.3.4 Siirtoilmasäleiköt Ovisäleiköt Fläkt Woods OSK tai vastaavia. Seinään sijoitettavat siirtoilmasäleiköt pohjakuvien mukaan. Säleikköjen väri arkkitehdin ohjeiden mukaisesti. 4.3.5 Ikkunapuhallussäleiköt Uima-allastilojen ikkunapuhallussäleiköt esim. Alupro LS-PK/1 -tyyppiä. Tarkat tyypit pohjakuvista. Säleiköiden tarkat mitat ja säleiden määrät sovitetaan aukkojen mukaisiksi. Aukkojen koot mitataan ennen säleiköiden tilaamista. Mikäli PK-1-mallin kehystä ei voi käyttää esim. yksittäisen säleikön kasvaessa liian pitkäksi, käytetään PK-2- ja PK-3-mallisia kehyksiä useampia peräkkäin.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 27/63 4.3.6 Palopellit, tarkastus- ja puhdistusluukut Piirustuksiin merkittyihin paikkoihin asennetaan EI-luokan palopellit (esim. Fläkt Woods ETPR-EI). Palopelleissä on mikrokytkin (MSxx), jonka avulla saadaan hälytys valvontajärjestelmään. Palopeltien toiminta on esitetty piirustuksessa LVI-170401-9501. Palopellin rakenteen tulee täyttää luokitus ilman työmaalla tehtäviä massauksia tms. Palopeltien tarkastusluukuissa on oltava kehykset ja lukot. Jousikuormitetut palopellit varustetaan asetuksen mukaisin kilvin. Osoitetuissa paikoissa osastoivan rakenteen lävistävä muovikanava varustetaan palomansetilla. Puhdistusluukkujen paikat on esitetty piirustuksissa. Niitä sijoitetaan kuitenkin D2:n ohjeiden mukaisesti riippumatta siitä, onko niitä merkitty piirustuksiin vai ei. Puhdistusluukkujen tulee olla kehyksellisiä ja lukollisia sekä vastata palo- ja ääniteknisesti sitä kanavaa, jossa ne ovat. Luukkujen saumauksen tulee olla ilmatiivis. Luukut varustetaan pikasalvoin ja siipimutterikiinnityksellä. Puhdistusluukkujen pituus min. 500 mm, leveys 500 mm tai kanavan leveys-20 mm. (Tyypit esim. Jyväskylän IVK-tuotteen NUOHO-sarjaa, LVI-nro 8315124...8315728). Urakoitsijan tulee sovittaa puhdistusluukut siten, että niitä voidaan käyttää rakenteita purkamatta. Puhdistusluukut merkitään, myös alakattoon. 4.3.7 Kannakkeet Kaikkien ko. rakennuskohteen eri urakoitsijoiden tarvitsemat seinä- ja kattokannatukset tehdään yhtenäisen järjestelmän mukaan (3231006 3231016 / 3230001..3230062 / 8353010 8353032). Vaakasuorat kanavat ripustetaan 2,0-2,5 m välein kannatuksilla, joiden tulee olla linjassa kohtisuorassa kattoa vastaan ja siistejä. Rakennelävistyksissä asennetaan pehmuste kanavan ja rakenteen väliin. Konehuoneissa kanavan ja kannakenauhan välissä vaimennuskumilevy. Pystykanavat kiinnitetään 2,5 m välein. Kannakkeiden kiinnitys kiinteästi kanaviin ei ole sallittua. Paloeristetyn kanavan kannakkeen tulee lujuudeltaan ja paloneristävyydeltään vastata eristettyä kanavaa. Kosteissa tiloissa (allasosaston puku- ja pesuhuoneet, allashuoneet, saunat) kannakkeet, ripustimet ja kiskot ovat kuumasinkittyjä. Muissa tiloissa käytetään sähkösinkittyjä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 28/63 4.3.8 Kertasäätöpellit Kertasäätöpellit suorakaidekanavissa ovat joko säle-, sektori- tai siepparipeltejä. Kertasäätöpellit pyöreissä kanavissa ovat PRA-säätimiä tai vastaavia. Muovikanavissa säätöpeltien materiaali PP. Tyyppi esim. Beck d3. Säätöpellit varustetaan tarvittavin paikoin äänenvaimentimin, riippumatta siitä onko niitä pohjakuviin merkitty. Venttiilien yhteydessä säätöpellit vaimennuslaatikossa. Nykyiset ikkunapenkkien aukoissa ja muissa säilytettävissä tuloilma-aukoissa olevat säätöpellit säilytetään ja tarpeen mukaan käytetään säätöön. 4.3.9 Höyrysulun lävistyslevyt Yläpohjan ja seinien höyrysulun lävistykseen tehdään laipallinen lävistys, joka asennetaan lävistyskohtaan. Lävistyslevyn kiinnittää ja tiivistää höyrysulkuun rakennusurakoitsija. Kanavalävistyksen tiivistää ilmanvaihtourakoitsija. Lävistyslevy tehdään esim. niin, että asennetaan tiivisteelliset sivuliittimet vastakkain tasopinnalle ja väliin laippa, joka on 200 mm leveämpi (puoleltaan). Pintojen väliin tiivistyskitti. 4.4 Kojeet ja niihin liittyvät laitteet ja varusteet 4.4.1 Ilmastointi- ja lämminilmakojeet Uima-allastilojen tuloilmakojeiden toiminta ja varustus esitetty toimintakaavioissa, valmistaja esim. Menerga. Kojekotelot eristettyjä, paksuus väh. esimerkkikojeiden mukaisesti. Kylmän ilman kanssa kosketuksiin joutuvien osien muotoprofiilit eristettyjä. Pattereiden jälkeen tulee olla ilmanpitävät mittausyhteet. Laiteosien jälkeen tulee olla saranalliset, lukolliset huolto-osat. Moottoreiden tulee olla 3-vaiheoikosulkumoottoreita, virtalaji 400/230 V, 50 Hz. Jos puhaltimessa on useampia moottoreita kuin suunnitelmissa on esitetty, urakoitsija kustantaa lisämoottorien sähköiset kytkentälisäykset. Puhallinmoottorin suojausluokan tulee vastata sijoituspaikkaa. Puhallinosa varustetaan tarkastusikkunoin Æ300 sekä huoltovaloin. Valo syttyy kun IV-konehuoneen valot kytketään päälle. Mikäli kone sijaitsee muualla kuin IV-konehuoneessa, käytetään erillistä valokytkintä. Kojeiden kätisyys varmistetaan pohjakuvista.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 29/63 Pakettikojeiden toiminta ja varustus esitetty toimintakaavioissa, valmistaja esim. Rtek. Kojeiden mukana toimitetaan pumppuryhmät, säätöjalat ja vesitysten vesilukot. 4.4.2 Sulkupellit Raitis- ja jäteilmapellit ovat eristettyjä sälesulkupeltejä tiivistein. Peltien tiiveysluokka 3 (EN 1751). Määrätyissä kojeissa pelti asennetaan erilleen kojeesta. 4.4.3 Suodattimet Suodattimet ovat kehyksellisiä, irrotettavia ja puhdistettavia kuivasuodattimia. Kehykset sinkittyä terästä. Raitisilmasuodattimet F7 syväpoimuisia suodattimia. Poistoilmasuodattimet M5. Varalle toimitetaan jokaiselle kojeelle yksi täydellinen vaihtosarja peltilaatikoihin pakattuina nimikilpineen. Varasuodattimet varustetaan kojetunnuksin. Teknisten tilojen ylilämmönpoiston suodattimet G3. 4.4.4 Ilmalämmityspatteri Patterin putket valmistetaan kuparista, lamellit alumiinista. Vesipuolen lämpötilat 60/40 C (poikkeukset laiteluetteloiden mukaisesti). Patterit toimitetaan eristysvaipalla, joka on pellitetty. Patterien ilmapuolen painehäviöt maksimi-ilmavirralla eivät saa ylittää annettuja arvoja. Lämmityspatterissa tulee olla yhde jäätymissuojatermostaattia varten. Ilmalämmityspatterien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että putkiurakoitsija suorittaa liitännän vain yhteen meno- ja paluuputkeen. Kahden peräkkäisen patterin väliin asennetaan huolto-osa. 4.4.5 Puhaltimet Puhaltimien ilmamäärät ovat nimellisilmamääriä eli ilmanjakolaitteiden ilmamäärien summia, joten kojeen on teholtaan oltava nimellisilmamäärä + vuotoilmamäärä. Puhaltimet ovat pääasiallisesti AC-vaihtovirtapuhaltimia suoralla vedolla tai EC-tasavirtapuhaltimia. Kiilahihnakäyttöisille puhaltimille toimitetaan varahihnasarja (1 kpl/puhallin).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 30/63 Kojeiden ja puhaltimien liitäntä kanaviin suoritetaan kumitettujen tai muovitettujen lujien ja tiiviiden kangasliittimien avulla (raskaskumi). Puhaltimien tyypit ja tehot on esitetty toimintakaavioissa. Puhaltimien moottorit on mitoitettava siten, että ilmavirtaa voidaan nostaa 10 % ja painetta 20 %. 4.4.6 Lämmöntalteenottolaitteet 4.4.6.1 Regeneratiiviset talteenottolaitteet Laitteiden tekniset arvot esitetty toimintakaavioissa. Laitteet varustetaan pyörimisnopeuden säädöllä, säätölaitteet täydellisinä laitetoimituksessa. Laitteissa tulee olla puhtaaksipuhallussektori. Talteenotto varustetaan ajastimella, joka kääntää talteenottolaitetta siihen asetetuin aikavälein, kun talteenottoa ei tarvita (laitetoimituksessa). Hyötysuhdevaatimus otettava huomioon. 4.4.6.2 Rekuperatiiviset talteenottolaitteet Laitteiden tekniset arvot esitetty toimintakaavioissa. Hyötysuhdevaatimus otettava huomioon. 4.5 Äänenvaimentimet Säätöpeltien yhteydessä käytetään avattavia vaimentimia tarvittaessa. Kanavaäänenvaimentimet on esitetty piirustuksissa, tyypit esim. Fläkt Woods BDER-30-xxx ( Æ315), BDER-60-xxx (Æ400-Æ630) ja Lindab PVD-800-1200-100 (Æ800). Pituus yleensä 1200 mm (poikkeukset mainittu mittatekstissä). 4.6 Huippuimurit Huippuimurien esimerkkityypit sekä moottorien ja puhaltimien rakennevaatimukset esitetty kojeluettelossa. Huippuimurit varustetaan huoltokytkimillä. Imureiden väri kysytään arkkitehdilta.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 31/63 4.7 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku 2.6. 4.8 Hälytykset Tehotaulukoiden ja toimintakaavioiden mukaisesti. 4.9 Kannatusteräkset Kojeiden kannatukseen tarvittavat muototeräkset kuuluvat IV-urakkaan. Kannatusteräkset toimitetaan sinkittynä tai valmiiksi ruostesuojamaalattuna. Ainoastaan paikkamaalaukset suoritetaan työmaalla. 4.10 Purkutyöt Purkutyöt tehdään urakkaohjelman mukaisesti. Tulppaukset ja purkutöistä aiheutuvat asennusmuutokset esitetty pohjakuvissa. Tarkat paikat varmistettava paikan päällä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 32/63 5 VESIJOHDOT JA VIEMÄRIT 5.1 Vesijohdot 5.1.1 Yleistä Vesijohdot tehdään noudattaen Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot", paikallisten viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä tätä työselitystä. Kiinteistö liitetään alueen vesi- ja viemäriverkostoihin. 5.1.2 Putkisto Vesijohdot urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Vesijohdot laitteineen tehdään siten, että niiden rakennepaine on vähintään 1 MPa. Lämminvesi- ja kiertojohtojen sekä näihin liittyvien laitteiden rakennelämpötilan tulee olla vähintään 100 C. Näkyviin jäävien putkiasennusten siisteyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eristysten tilantarve on huomioitava. Sekoittajille ja hanoille menevät kuparista valmistetut kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan pintatyönä. Näkyvät kalusteiden ja kalusteryhmien kytkentäjohdot ovat kromattua kuparia. Vesijohdot tehdään saumattomista kupariputkista (LVI-nro 1581102 1581141) kovajuotos-, kartio- ja kapillaariliitoksin. Messinkijuotteita ei saa käyttää. Jos ei käytetä kapillaariosia, on putkihaarat tehtävä asianmukaisia työkaluja käyttäen ulosvetämällä tai mankeloimalla. Suorien putkien jatkokset tehdään joko kapillaarimuhveilla tai mankeloimalla kapillaarimuhvia vastaavaksi. Kupariputkien käyristykset tehdään tehdasvalmisteisista putkenosista tai taivuttaen. Kulmia saa käyttää vain hanaliitoksissa. Jos käyristykset tehdään taivuttaen, on putken keskiviivan säteen oltava vähintään kaksi kertaa putken sisähalkaisija. Piirustuksissa osoitetuissa kohdin vesijohdot tehdään Wirsbo PEX putkista, jotka rakenteissa asennetaan suojaputkeen. Mahdolliset kiinnitykset lattiavalun teräsverkkoon tehdään nippusiteillä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 33/63 5.1.3 Osat ja varusteet Sulkuventtiilit toimitetaan kokoon NS 32 asti H-metallisina Oras-palloventtiileinä (LVI-nro 3713502 3713507). NS 40 ja suuremmat toimitetaan messinkisinä vapaavirtausmallisina istukkaventtiileinä (LVI-nro 3811807..3811810). Venttiilien irrottamista varten putkiin asennetaan kartioliittimet. Kartioliittimiä (tai laippaliitosta) on käytettävä myös liitettäessä muita venttiileitä ja laitteita putkistoihin. Lämminvesijohtojen säätöventtiilit ovat messinkisiä linjasäätöventtiileitä (LVI-nro 4012104 4012110) mittausyhtein. Tyhjennysventtiilit ovat mallia LVI-nro 3713502 letkuliittimin karat irrotettuna. Vesijohtojen takaiskuventtiilit ovat mallia LVI-nro 3911132..3911144. Lämpömittarit kuten lämpöjohdoissa (0...100 C). Painemittarit kuten lämpöjohdoissa (0...10 bar). 5.1.4 Säädöt Piirustuksissa esitettyihin paikkoihin asennetaan linjasäätöventtiilit (LVI-nro 4012104 4012110) mittausyhtein. Urakoitsija säätää venttiilien vesivirrat piirustuksissa ilmoitettuun arvoon. Säädön tapahtuessa ei saa olla käyttöveden kulutusta. Esisäätöarvot ilmoitettu ORAS 4120 venttiilille. 5.1.5 Kannakkeet ja pitimet Vesijohdot on kiinnitetään avattavilla pidikkeillä ja säädettävillä riippuraudoilla. Kannakevälit kupariputkille: 10-12 0,6 m 15-18 0,8 m 22 1,2 m 28-63 2,5 m 76-108 3,0 m Pidikkeet ovat sinkittyä terästä tai kuparia (Cu-putkissa kuparia) (LVI-nro 3231006 3231016 / 3230001 3230062 / 3213102 3213126). Putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 34/63 Näkyvät pystyjohdot kiinnitetään seinään kerrosvälillä kahdesta kohden putken ja pidikkeen väliin asennetaan kumilevy, LVI nro 3222006 3222212. Lämminvesijohdoille on varattava riittävästi liikkumatilaa. Kalustejohtojen kannakkeina tulee käyttää erikoisesti pinta-asennukseen soveltuvia kannakkeita. Päällekkäisten putkien kannatus kuten lämpöjohdoilla (seinille). Myös muoviputket (esim. alaslaskuissa) kannakoidaan tukevasti paikoilleen. Ks. liite 1, joka koskee myös vesijohtojen kannatusta. Kosteissa tiloissa (allasosaston puku- ja pesuhuoneet, allashuoneet, saunat) kannakkeet, ripustimet ja kiskot ovat kuumasinkittyjä. Muissa tiloissa käytetään sähkösinkittyjä. 5.2 Viemärit 5.2.1 Yleistä Viemärit urakkarajasta alkaen kuuluvat putkiurakkaan. Putket asennetaan valmistajan ohjeita, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton standardeja RIL 77 "Maahan ja veteen asennettavat muoviputket, asennusohjeet 1974" (SFS 3111) sekä D1 määräyksiä noudattaen. Jäte- ja sadevesiviemärit asennetaan "Kunnallisten töiden yleinen työselitys KT02" mukaan. Piirustuksiin merkityissä kohdissa viemärit varustetaan puhdistusluukuilla. Asennuksessa huolehdittava siitä, että piirustuksissa olevat putkikaltevuudet saavutetaan. Kannatukset tehdään siten, että viemäreiden liitoskohdat eivät jää rasituksen alaisiksi. 5.2.2 Ulkopuoliset jäte- ja sadevesiviemärit Ulkoalueiden viemärit PVC-muovia kumirengasliitoksin, lujuusluokka SN8. Kuormitusluokka asennussyvyyden mukaan. Ulkoalueiden jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit kaivoineen kuuluvat putkiurakkaan. 5.2.3 Sisäpuoliset jätevesiviemärit Pohjaviemärit ja tuuletusviemärit osineen PP-putkea kumirengasliitoksin. DN50 ja pienemmät vesitykset tehdään Cu-putkista tai PP-muoviputkista. Muoviputkissa osastoivan rakenteen lävistykseen palomansetti. Tuuletusviemärien päähän vesikatolle eristetty tuuletusputki, esim. Vilpe 110P/ER/500 (väri kysytään arkkitehdiltä). Varustetaan kattoläpivientiosalla, joka valitaan katteen mukaan.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 35/63 5.2.4 Kannakkeet Viemärien kannakkeet pystyputket LVI-nro 3231380 3231388. Vaakaputket näkyvissä LVI-nro 3231006 3231016 / 3230001 3230062 / 3231200..3231208 / 3231300..3231308. Vaakaputkien kannatukset alaslaskuissa LVI- nro 3231006 3231016 / 3230001...3230062 / 3231200...3231208 / 3231300...3231308. 5.3 Kaivot ja erottimet Putkiurakkaan kuuluvat kaivot on esitetty kuvassa LVI-170401-3401. Jätevesikaivojen kannet kaasutiiviitä. 5.4 Saniteettilaitteet ja kalusteet Kaikki astiat ovat A-laatua ja kalusteet kestävästi kromioituja. Astioihin liittyvät johdot heloitetaan, mikäli ne tulevat seinästä tai lattiasta. Sekoittajat varustetaan poresuuttimin. Laitteiden ja kalusteiden asennuskorkeudet on sovittava rakennuttajan kanssa ennen työn suorittamista. Lattiakaivojen mallit on tarkistettava ennen toimitusta, jotta kaivot tulevat lattiapäällysteeseen sopivaa mallia (vesieristys oikea). Kaikkiin yksittäisiin kalusteisiin tai niiden yhdysjohtoihin asennetaan Ballofix-tyyppiset sulkuventtiilit. Kaikki käsisuihkukalusteet varustetaan takaisinimusuojin. Kaikki letkuliitinkalusteet varustetaan takaiskuventtiilein ja imusuojin. Mikäli kalusteiden kytkentäjohdot asennetaan pintaan, materiaali kromattua kupariputkea. Pinta-asenteisiin sekoittimiin toimitetaan vastaavat kulmaliittimet suluin. Laitteiden ja kalusteiden esimerkkityypit, -mallit ja sijainnit on esitetty piirustuksissa. Kaikki vesijohtoverkostoihin liitettävät kojeet varustetaan suluin, takaiskuventtiilein ja imusuojin sekä liitosletkuin. Asiakirjassa LVI-171055-0152 on määritetty vesi- ja viemärikalusteet huoneittain. Numeroinnissa käytetään LVI-tarvikkeiden luettelon 1999 numerointia tai (erikoislaitteissa) valmistajan numerointia.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 36/63 5.5 Kojeiden ja laitteiden merkintä Ks. luku 2.6. 5.6 Hälytykset Toimintakaavioiden mukaisesti. 5.7 Purkutyöt Purkutyöt tehdään urakkaohjelman mukaisesti. Tulppaukset ja purkutöistä aiheutuvat asennusmuutokset esitetty pohjakuvissa. Tarkat paikat varmistettava paikan päällä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 37/63 6 SÄÄTÖLAITTEET 6.1 Yleistä LVI-laitteiden säätö- ja valvontalaitteet toteutetaan säätökaavioiden mukaisesti DDC-säätönä. Säätölaitteet ovat toiminnaltaan elektronisia ja niiden toiminta on esitetty kaavioiden avulla. Kaavioissa on mainittu säätöön tarvittavat pääosat. Mahdolliset lisälaitteet esitetyn ohjelman toteuttamiseksi kuuluvat hankintaan. Säätölaitteiden keskusten paikat on säätölaiteurakoitsijan tarkastettava yhteistyössä suunnittelijan kanssa. Säätöurakoitsijaa varten on muiden urakoitsijoiden varattava niin paljon tilaa, että kyseiset laitteet voidaan helposti asentaa, johdottaa, kytkeä ja että vastaisuudessa huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa. Kaikkien laitteiden tulee olla sijoituspaikkaansa sopivia. Tuloilmakojeiden paluuvesisäätimet varustetaan käynninaikaisella paluuveden minimisäädöllä. Säätöön ja valvontaan voidaan käyttää samaa anturia. 6.2 Hankintarajat Säätö- ja valvontalaiteurakkaan kuuluvat tässä työselityksessä, ilmastoinnin ja putkipuolen tasokuvissa, säätökaavioissa sekä koje- ja pisteluetteloissa esitetyt säätö- ja valvontalaitteet asennuksineen, kytkentöineen täysin valmiiseen käyttökuntoon. 6.3 Säätökeskukset ja apulaitteet Kaikki säätölaitejärjestelmiin kuuluvat instrumentit tulee sijoittaa säätölaitekaappeihin ja varustaa nimikilvellä, joista ilmenee, minkä kojeen ja mikä instrumentti on kyseessä. Säätölaitekaapit ovat lukittavia ja pölytiiviitä kaappeja. Niiden oviin tulee kiinnittää nimikilvet, joista ilmenee sen sisältämien säätäjien kojeiden numerot. Säätökeskusten ja apulaitteiden sijoittelussa kaappiin sekä kytkennöissä on huomioitava laitteiden huoltotilantarpeet. Kaappi johdotetaan niin, että kentältä tulevat johtimet kytketään kaapin riviliittimiin, jossa on sähköurakkaan kuuluvien kaapeleiden urakkaraja. Riviliittimet numeroidaan. Sisäiset kytkennät tulee suorittaa muovikouruissa. Säätölaitekoteloiden eteen on varattava samanlainen vapaa etäisyys sama kuin sähköryhmäkeskuksille.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 38/63 Säätölaitekotelo tulee varustaa maadoitusruuvilla ja sen merkillä. Jokainen säätölaitekotelo tulee varustaa syöttöjännitteen kytkimellä. Säätölaitekoteloiden ovien sisäpuolelle on kiinnitettävä sellaiset taskut, joihin urakoitsija sijoittaa ko. kotelon sisällä olevien säätölaitteiden kytkentäkaaviot. Säätölaitekaaviot on hyväksytettävä suunnittelijalla. Kaikki asettelut on voitava suorittaa säätökeskuksesta käsin. Ilmastointikoneissa sarjasäädöt toteutetaan elektronisesti niin, että jokaista sarjasäädön toimilaitetta varten säätökeskuksessa on oma elektroniikkaosa, johon kyseisen toimilaitteen toiminta-alue asetetaan. Säätöjärjestelmän valinnassa on huomioitava prosessin asettamat vaatimukset. P- ja PI-säätimien säätöpoikkeama saa olla enintään ±1,5 o C. Säätöpoikkeamat tarkoittavat sen heilahduksen sallittua maksimiarvoa, joka häiriön johdosta syntyy päätermostaatin kohdalla. Muita heilahduksia ei P- tai PIsäädössä sallita. 6.4 Toimimoottorit Toimimoottorit varustetaan asennon osoittimilla. Säätömoottoreissa on oltava käsisäätömahdollisuus. Peltien toimimoottorit on varustettava riittävän suurella vääntömomentilla. Raitis- ja jäteilmapeltien toimimoottorit varustetaan jousipalautuksella, jotka sulkevat pellit virtakatkoksen sattuessa. Ilmastointikojeissa jokainen pelti varustetaan omalla toimimoottorilla. Toimimoottorit asennetaan toimintakaavioissa esitettyihin tiloihin. Toimimoottorien nopeus on valittava siten, että vesitermostaatti ei aiheuta häiriötä käynnistyshetkellä. Raitisilmapeltien toimimoottorien vääntömomentin on oltava vähintään 3 Nm sälepellin pinta-alan yhtä neliömetriä kohden. Toimilaitteiden käyttöjännite AC 24 V. 6.5 Säätöventtiilit Venttiilit pronssi- tai valurautapesäisiä varustettuna ruostumattomilla sisäosilla, paineluokka NP 10. Venttiilit NS50... laipallisia. Venttiilit...NS50 kierteellisiä. Moottoriventtiileiden tulee olla lämpötehoon nähden säätökäyrältään lineaarisia. Venttiilit varustetaan asennonosoittimin. Säätöventtiilien asennukset putkistoihin suorittaa putkiurakoitsija. Toimitettaessa venttiiliurakoitsijalle ne tulee varustaa väliaikaisella kojekilvellä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 39/63 Venttiilien säätösuhteen tulee olla 1:100 tai parempi, muutoin toimitetaan kullekin kojeelle kaksi säätöventtiiliä. 6.6 Jäätymissuojat Jäätymissuojatermostaatit ovat elektronisia, veteen asennettavaa mallia. Termostaateissa käynnin aikainen paluuvesisäätö, joka on 5 astetta korkeampi kuin hälytysraja. Termostaattien tulee olla varustettuja erillisellä hälytyskoskettimella sekä käsipalautuksella. Termostaatit tulee varustaa merkkilampuilla toiminnan osoittamiseksi. 6.7 Anturit ja mittauspaikat Anturien tulee olla rakenteeltaan sellaisia, että ne antavat mahdollisimman oikean tuloksen. Anturien rakenteen tulee olla mekaanisesti vahva ja suojattu korroosiota vastaan. Anturien mittaustarkkuus ±1 % mitta-alueesta, ellei toisin sanota. Kanavissa käytetään lämpötilamittaukseen keskiarvoantureita. Kapillaarien, kaapelien yms. läpiviennit kojeen runkorakenteessa on suojattava ja tiivistettävä. Antureiden sijainnin tulee olla sellainen, että huolto voidaan vaivatta suorittaa. Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota poistokanavaan asennettavien lämpötila-antureiden läpivientien tiivistämiseen. Jokaiseen kanavaan tehtävän anturin läpivientireiän viereen on tehtävä samankokoinen ylimääräinen reikä ja varustettava se tiiviillä tulpalla. Kunkin huonetermostaatin viereen asennetaan ruuvein kiinnitetty tarkistettu elohopeatäytteinen huonelämpömittari. Huonetermostaatin asennuskorkeus 1,5 m. Kojeissa tulee olla ulkopuolelta luettavat suojukselliset kalibroitavat bi-metallilämpömittarit jokaiseen lämpötilaa muuttavan käsittelyvaiheen jälkeen. Lämpömittarien osoitus on 0...+50 C. (raitisilmakanavissa -50...+50 C.) jaotus 1 C ja virhe alle 1 C. Anturien pituus vähintään 200 mm ja mittarin halkaisija 100 mm. Hiilidioksidipitoisuuden mittausanturien kalibrointilaitteet kuuluvat automaatiourakkaan.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 40/63 6.8 Termostaatit Asetellut lämpötilat tulee olla nähtävissä termostaateissa. Sähköisissä termostaateissa kytkinelimenä tulee olla vaihtokosketin 230 V jännitteellä sekä termostaatin eroalueen tulee olla säädettävissä. Käynnistävät termostaatit 230 V automatiikkaurakassa. Termostaatit ovat rakenteeltaan elektronisia. Termostaatin asetusarvoyksikkö sijoitetaan VAK:iin tai ryhmäkeskukseen. 6.9 Suodatinvahdit ja painemittarit Säätökaavioissa osoitetuille suodattimille asennetaan paine-eromittaus. Mittaukselle ohjelmoidaan rajaarvohälytykset. Ylärajahälytys toimii suodatinvahtihälytyksenä ja alarajahälytys virtausvahtina. 6.10 Kojeiden ja laitteiden numerointi Ks. luku 2.6. 6.11 Takuu Takuun aikana (2 vuotta) urakoitsija poistaa korvauksetta hankinnassa esiintyneet viat ja puutteellisuudet, jotka aiheutuvat virheellisistä tarpeista tai asennuksesta. 6.12 Varaosat 5 kpl kutakin sulaketyyppiä säätölaitekoteloihin asennettuna. 1 kpl kutakin säätökortti- tai moduulityyppiä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 41/63 7 MITTAUS-, VALVONTA- JA SÄÄTÖLAITTEET 7.1 Yleistä LVIS-laitteiden ohjaus-, indikointi -, säätö-, (DDC) ja hälytystoiminnat sekä mittaus suoritetaan keskitetyn valvontajärjestelmän avulla pisteluettelon ja/tai toimintakaavioiden laajuudessa. Lisäksi valvontajärjestelmään liittyy joitakin rakennuksen sähkö-, laite-, valaistus- yms. toimintoja (luettelo sähkösuunnitelmien yhteydessä). Vedenkäsittelyjärjestelmän automaatiosuunnitelmat ovat ao. suunnitelmien yhteydessä. Järjestelmän tulee toimia aktiivisesti suorittaen jatkuvasti valvontatietojen tarkkailua ja vertailemalla niitä syötettyihin tietoihin. Järjestelmällä tulee voida joko käsin tai automaattisesti suorittaa eri toimintoja kuten käynnistys/pysäytys toiminnat sekä saada kirjoittimella raportit eri tiedoista. Valvontatiedot kootaan kenttälaitteilta alakeskukseen, josta ohjauskäskyt välittyvät ohjattaville kojeille ja laitteille. Järjestelmä liitetään kaupungin BACnet-verkkoon. Kaikki nykyiset valvonta-alakeskukset uusitaan siihen sopiviksi. Vaatimukset on esitetty tämän työselityksen liitteessä 2. 7.2 Valvontajärjestelmän laitteisto 7.2.1 Keskusyksikkö Kohdetta valvotaan nykyisen valvomon kautta, johon on yhteys ATK-verkon välityksellä. Kaavioiden mukaiset pisteet liitetään ala-asemaan moduulirakenteisten toimilohkojen kautta. Mahdolliset pistelisäykset toteutetaan lisäämällä ala-asemaan tarvittava toimintalohko. Valvontalaitteilla on aikaansaatava vähintään seuraavat toiminnot: käynnistys/pysäytys -käskyt käsin, aikaohjelmien ja tapahtumaohjelmien avulla hälytykset sekä analogisista että digitaalisista pisteistä käynti-indikointi analogiasuureiden mittaus asetusarvojen ohjaustoiminta käyttöaikamittaus jaksottaisen käytön optimointi

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 42/63 sähkön huipputehon rajoitus raportoinnit em. toiminnoista energianseuranta/astepäiväluku 7.2.2 Hälytysten jälleenantojärjestelmä Hälytysten tulee siirtyä kiinteistönhoitohenkilökunnan matkapuhelimiin. 7.3 Ohjelmat Valvontajärjestelmän toimitukseen kuuluvat seuraavat ohjelmat: alakeskus, muutokset ja lisäykset/poistot pisteiden lisäys, muutos ja poisto selväkieli-ilmoitukset optimoitu käynnistys ja pysäytys kuvagenerointi lukitustoiminnot raja-arvot kojeistojen jälleenkäynnistys sähkökatkon jälkeen kullekin tapahtumalle oma aikaohjelma, jonka tulee sisältää kaikkien viikonpäivien tarpeelliset pysäytys- ja käynnistysajat vähintään vuodeksi eteenpäin. erikoispäivien ohjelmat samalla tavalla tapahtumaperusteiset ohjelmat, esim. hälytyksien jälleenanto - ohjelma koneiden käynnin lukitus verkostopaineeseen (IV - verkosto) raportointiohjelmat käyttötilat aikaohjaukset hälytystilat huoltoraportit energiankulutus raportit lämpö/sähköenergia energian kulutuksen seurantaohjelma lämpö-/sähkö LTO:n hyötysuhteen valvontaohjelma huipputehon rajoitusohjelma (LV-/sähkö)

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 43/63 optimointi ohjelmat entalpian optimointiohjelma vikaraporttiohjelma 7.4 Valvonta-alakeskus (VAK) Valvontaan tarvittavat ohjelmistot sijaitsevat alakeskusten yhteydessä. Alakeskukset muodostavat järjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelytason ja yhdistävät valvonnan kohteina oleviin kenttälaitteistoihin. Alakeskusten sijainnit on esitetty sähkösuunnitelmien pohjakuvissa. Kaikki tietopisteet liitetään alakeskukseen, joka toimii täysin itsenäisesti. Alakeskus muodostaa omasta alueestaan prosessikuvan, joka jatkuvasti päivittyy. Toimintakaavioiden mukaiset pisteet liitetään alakeskuksiin pistoyksiköiden kautta. Mahdolliset pistelisäykset toteutetaan lisäämällä alakeskuksiin tarvittava pistoyksikkö. Alakeskukset ovat mekaanisesti ja toiminnallisesti täysin moduulirakenteisia. Kaikkien alakeskuksen komponenttien tulee olla pistokerakenteisia, joten johdotustyö rajoittuu kentältä tuleviin liitäntöihin. Alakeskus on varustettava tarpeellisella määrällä asennuskiskoihin kiinnitettyjä pistokekantoja, joiden välityksellä sisäiset johdotukset tapahtuvat. Alakeskuksen prosessorilla on määrätty paikkansa, muut toimintamoduulit pitää voida asettaa mielivaltaiseen paikkaan ja järjestykseen. Moduulien irtoaminen on estettävä esim. ruuvikiinnityksellä. Alakeskuksen on oltava teräsrakenteinen ja saranoiduilla ovella varustettu. Oven on oltava avaimella lukittava. Keskuksissa on oltava tilaa 20 % pistelisäystä varten. Tiedonkäsittelyn tulee tapahtua kahdella tasolla niin, että esim. häiriön sattuessa keskusprosessorissa jäävät ala-asemat toimimaan viimeisen käskyn mukaan. Alakeskus tulee olla varustettu nestekidenäytöllä, josta voidaan seurata alakeskuksen tilaa ja toimintoja. Alakeskuksen eteen jätetään sähköturvallisuus määräysten mukainen turvatila. Alakeskukset varustetaan nestekidenäytöin ja käyttöpaneelein. Vahva- ja heikkovirtajohdot asennetaan eri kouruihin.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 44/63 7.5 Runkokaapelit Alakeskukset liittävä runkokaapeli sisältää kaikki edellä esitettyjen toimintojen viestijohdot. Laajennuksissa uuden alakeskuksen liittäminen järjestelmään suoritetaan kytkemällä se kaapelijärjestelmään missä kohdassa runkokaapelia tahansa. Tyyppi varmistetaan laitetoimittajalta. 7.6 Toiminnot 7.6.1 Hälytysten osoitus ja valvonta Hälytykset on voitava jakaa vähintään neljään prioriteettiluokkaan. Tuleva hälytys tulostuu automaattisesti kirjoittimelle ja summeri soi. Hälytyksen kuittaus sulkee summerin ja kytkee hälytyslampun jatkuvalle valolle. Hälytyksen poistuessa sammuu merkkivalo ja poistuva hälytys tulostuu automaattisesti kirjoittimelle. Tulevien ja poistuvien hälytyksien tulostuksien on erotuttava selvästi toisistaan. Hälytystulostukseen tulee sisältyä vähintään päivämäärä, kelloaika, pisteet, osoite, prioriteettiluokka ja selväkielinen hälytystunnus suomeksi. Hälytystulostukseen on lisäksi voitava ohjelmoida toimintaohje. Tuleva hälytys valitsee automaattisesti siihen kuuluvan prosessikuvan ja kytkee toiminnallisesti hälytyspisteeseen kuuluvat pisteet. Kaikille järjestelmän analogisille pisteille on voitava ohjelmoida raja-arvot, joista saadaan ns. analogiahälytykset. Raja-arvoja on voitava ohjelmoida vähintään kaksi ylä- ja kaksi alarajaa. Useampikertaisille raja-arvoille on voitava antaa eri prioriteetti. Järjestelmässä on oltava menetelmä, jolla hälytykset estetään, jos ne aiheutuvat tarkoituksellisista ohjaustoiminnasta. Analogiset hälytykset on voitava estää vapaasti valittavaksi ajaksi ohjaustoiminnan jälkeen, jotta muutostilanteessa ei saataisi turhia hälytyksiä. Digitaaliset hälytykset on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta ja kosketintoiminnan on tultava valvottavalta kojeelta.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 45/63 7.6.2 Käyttötilaindikointi Käyttötilaindikointi tulee ottaa valvottavan kojeen koskettimelta, esim. puhaltimen kelakytkimeltä, peltimoottorin akselilta. Valvontajärjestelmän käynnistys-/pysäytystoiminnasta tulevaa käyttöindikointia ei hyväksytä. Käyttötilanteesta on saatava indikointi pöytäkojeen näyttöön ja prosessikuvaan sekä pyydettäessä kirjoittimelle. Indikointiottojen on kestettävä lyhytaikaisesti 220 V:n jännite ja virheellisen jännitteen leviäminen muuhun järjestelmään on estettävä. 7.6.3 Mittaustoiminnat Järjestelmällä tulee voida suorittaa vähintään 16 erilaatuisen suureen mittauksia. Mittaus on voitava tulostaa alakeskuksen näyttöosaan, kirjoittimelle ja piirturille ja laaduiksi on voitava valita myöhemmin määriteltävät, vähintään 7 merkkiset lyhenteet. 7.6.4 Asetusarvon asettelutoiminta Järjestelmällä suoritetaan sekä elektronisten säätäjien asetusarvojen muutoksia että ohjauksia. Säätötoiminnan on oltava portaaton. Asetusarvoja on voitava muuttaa portaattomasti säätöalueella. 7.6.5 Ohjaustoiminnat Järjestelmän avulla suorittaa päälle/seis -ohjauksia manuaalisesti, aikaohjelmien avulla ja ns. tapahtumaohjelmien avulla. Käsin suoritettavat ohjaukset tehdään alakeskuksen käyttöpäätteen välityksellä. Järjestelmässä on oltava vähintään 60 aikaohjelmaa/päivä ja jokaiseen aikaohjelmaan tulee kuulua kaksi käyntiin/seis -toimintoa. Järjestelmä tuntee arkipäivän (työpäivän), lauantain ja sunnuntain. Päiväjärjestys on voitava ohjelmoida kaksi viikkoa etukäteen ja jakson tulee voida sisältää mielivaltaisen kombinaation erityyppisiä päiviä, jotta kaikki mahdolliset tilanteet voidaan huomioida. Kytkentäajat on voitava valita 1 minuutin tarkkuudella ja ne on voitava tulostaa kirjoittimelle.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 46/63 7.6.6 Käyttöajan mittaus Jokainen järjestelmään liitetty indikointipiste on voitava liittää käyttöaikamittaukseen. Käyttöajoille on voitava ohjelmoida raja-arvot, jotka tulostavat huoltohälytyksen, kun ohjelmoitu käyttöaika on kulunut. 7.6.7 Mittaukset Mielivaltainen määrä pisteitä on voitava liittää vapaasti valittavin aikavälein toistuvaan määräaikaistulostukseen. Lämpötila-antureina käytetään NI-100, NI-1000 tai muita vastaavia vanhentumattomia antureita sekä vakiovirta generaattorimenetelmää, joka poistaa kalibroinnin tarpeen. Käytetyn kaapelin on oltava normaali valmisteista kaapelia ja mittauspiirin on oltava niin hyvin suodatettu, että kaapelointi voidaan vetää edullisinta reittiä muiden sähkökaapelien rinnalla mittaustarkkuuden kärsimättä. Mikäli käytetään muuta kuin edellä mainittua mittausmenetelmää, on tarjouksen yhteydessä annettava siitä selvitys ja osoitettava puolueettoman tutkimuslaitoksen mittaustuloksin, että tarkkuus ja pitkäaikainen stabiilisuus on yhtä hyvä kuin Pt-100 anturilla (toleranssit DIN 43760 mukaan, siirtotarkkuus ±0,3 %. Kentällä kalibrointia vaativia mittausmenetelmiä ei hyväksytä. Mittausarvot muutetaan digitaalisiksi alakeskuksissa pääkeskuksessa. Muunnokseen käytetään tavanomaista A/D-muunninta, joka voidaan sovittaa vastaanottamaan tavallisimmat standardisignaalit. Ainakin seuraavia signaaleja on voitava käyttää: 0-20 ma, 4-20 ma, 0-200 mv. Muita kuin yleiskäyttöisiä A/D-muuntimia ei hyväksytä. Toimitukseen kuuluvien kokonaismäärien mittausten tulee toimia myös sähkökatkoksen aikana. Mittaustulokset tulostetaan kolmen numeron tarkkuudella desimaalipilkkuineen. Painemittausten vaatimus kuten säätölaitteiden osalla, osoitus -1000...1500 Pa. Koestus mittausten vaatimus kuten säätölaitteilla osoitus 0...100 % RH. Lämpötilaosoitus -50...+150 astetta. CO2E-mittaus 0...2500 ppm. Tarkkuus 1 % mitta-alueesta. 7.6.8 Jaksottaisen käytön optimointi Järjestelmä määrää laitteistolle optimaalisen käynnistyshetken yön ja viikonlopun jälkeen. Käynnistyshetki määräytyy sisä- ja ulkolämpötilojen erosta sekä rakennuksen k-arvoista ja lämmityslaitteistojen tehosta. Optimointiohjelmiin on voitava liittää mitkä tahansa järjestelmään liitetyt käynnistys-/pysäytyspisteet.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 47/63 7.6.9 Sähkön huipputehon rajoitus Toimitukseen kuuluu ohjelma, joka kytkee pois kuormia määrätyssä prioriteettijärjestyksessä, kun ohjelmoitu huipputeho uhkaa ylittyä. 7.6.10 Pakkokytkennät Kaikki pakkokytkennät suoritetaan valvontajärjestelmässä lukuun ottamatta lämpöjohtopumpun hätäpysäytystä sekä jäätymissuojan pakkokytkentöjä, jotka suoritetaan ryhmäkeskuksessa. Sähköurakoitsija varaa ryhmäkeskukseen kullekin kojeelle apureleet (2 kpl) kaksinopeuksisia kojeita varten. 7.7 Energiansäästöohjelmat 7.7.1 Ilmastoinnin lämmöntalteenoton hyötysuhteen säätö- ja valvontaohjelma Ohjelma mittaa lämpötilat talteenottolaitteen molemmin puolin sekä tulo- että poistoilman puolelta. Mittaustulosten perusteella ohjelma toimii integroidusti kenttäsäätimien kanssa pyrkien ajamaan lämmöntaiteenottolaitteiston max hyötysuhteelle. Tietokoneeseen on ajettu seuraava kaava: hyötysuhde = (Tj - Tu) / (Te - Tu). Tj = lämpötila tuloilmassa talteenoton jälkeen, Te = lämpötila poistoilmassa ennen talteenottoa, Tu = ulkolämpötila. 7.7.2 Ilmastoinnin entalpian optimointiohjelma Ohjelma ohjaa ilmastointilaitoksen energiankäytön kannalta optimaaliselle käytölle mittaamalla ulko-, sisäänpuhallus- ja poistoilman lämpötiloja ja ohjaamalla raitis-, kierto- ja poistoilmapeltejä. 7.7.3 Käyttöaikamittausohjelma Ohjelmaan voidaan liittää mitkä tahansa indikointi- eli käynnistysosoituspisteet. Ohjelma ilmoittaa valvottavan kohteen käyntiajan ja määräaikaishuoltoajan täyttymisen. Huoltoaikamittaus tapahtuu kumulatiivisena. Ohjelma antaa hälytyksen huoltoväliksi asetetun aikavälin jälkeen.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 48/63 7.7.4 Energian kulutuksen seurantaohjelma Seurantaohjelma vertaa kulloiseenkin astetuntilukuun nähden todellista energian kulutusta: lämmitysenergian kulutus kylmän ja lämpimän veden kulutus sähkötehon kulutus. 7.8 Käyttöönotto ja tarkastukset 7.8.1 Rakennusaikaiset tarkastukset Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan siitä, että ne tarkastukset, jotka viranomaisten on toimitettava, tulevat pidettyä ennen rakennuskohteen luovuttamista rakennuttajalle. 7.8.2 Rakennusaikainen käyttöönotto Urakoitsijan tulee noudattaa sellaista työjärjestystä, että laaditun aikataulun mukaisesti valmistuvat rakennustai alakeskuskohtaiset piirit voidaan heti asentamisen ja virityksen jälkeen kytkeä valvontajärjestelmään ja ottaa käyttöön. Ennen ko. piirin käyttöönottoa on suoritettava osatarkastus, jossa todetaan, että kaikki hankinnat on suoritettu. 7.8.3 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksessa todetaan toimintavaiheen loppuun suorittaminen, laitteistojen viimeistely ja loppuviritykset sekä aikaisemmissa tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaukset. Samoin todetaan, että kaikki viranomaisten suorittamat tarkastukset on pidetty ja annetut huomautukset korjattu. Toimitusvaihe katsotaan vastaanottoa varten valmiiksi vasta sitten, kun myös sitä sivuavat rakennuskohteen työt ovat valmiit ja kaikki edellä luetellut toimenpiteet suoritettu. Säädöistä, virityksistä, ohjelmoinneista ja mittauksista tehdyt pöytäkirjat on esitettävä. Urakan valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti rakennuttajalle. Mikäli urakkaan kuuluvan laitoksen kaikkia ominaisuuksia ei esim. ilmastollisista tekijöistä johtuen, voida tarkastaa edellä lueteltujen tarkastusten yhteydessä, voidaan tarkastus rakennuttajan niin halutessa siirtää näiltä osin myöhempään ajankohtaan.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 49/63 Tarkastuksissa mahdollisesti havaitsematta jääneet vialliset laitteet ja asennusvirheet eivät vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. 7.9 Ohjelmointi ja viritys Toimitus- ja asennustarkastuksen jälkeen suoritettaviin ohjelmointitoimenpiteisiin katsotaan kuuluvan mm: tiedonsiirtoyhteyksien tarkistukset tulostusyksikön ja alakeskusten välillä ohjaus-, hälytys-, mittaus- ja indikointiyhteyksien kokeilu, toimintojen ja kytkentöjen tarkistukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa mittausten käyttökokeilu ja kalibrointi sekä raja-arvojen asetukset hälytyspisteiden viritysten tarkistukset yhteistyössä ao. laitteen toimittajan kanssa käyttöohjelmien ohjelmointi, kokeilu ja viritykset oheislaitteiden toimintojen tarkistukset ja viritykset mittaus- ja virityspöytäkirjojen laatiminen piirturiajojen pöytäkirjat säätöohjelmien ohjelmointi ja viritys. 7.10 Käyttöohjeet ja luovutuskansiot Urakoitsija laatii toimintaohjeet ja käyttöselostukset tarvittaessa yhdessä suunnittelijan kanssa ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Luovutuskansioiden tulee sisältää seuraavat asiapaperit suomenkielisinä ja ulkomaisista laitteista kohtien a ja b osalta lisäksi alkuperäiskielellä. a) esitteet asennetuista laitteista b) käyttö-, huolto- ja toimintaohjeet c) kaikki urakkaan liittyvät valvontadokumentoinnin mukaiset piirustukset ja asiapaperit d) toimintojen tarkastuslomakkeet e) koestus-, mittaus-, säätö-, koeajo- ja virityspöytäkirjat f) todistukset viranomaisten tarkastuksista. 7.11 Koulutus Toimittajan tulee järjestää rakennuttajan ilmoittamalle käyttöhenkilökunnalle riittävä käyttö- ja huoltokoulutus valvontalaitteista siten, että käyttöhenkilöt pystyvät luovutuksen jälkeen itsenäisesti huolehtimaan järjestelmien oikeasta käytöstä sekä tarpeelliseksi katsotuista huoltotoimenpiteistä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 50/63 Koulutus annetaan pääasiassa säätö- ja viritystöiden aikana. Tämän takia tulisi rakennuttajan valitseman vastuuhenkilön olla koko ajan mukana viritystyössä. Järjestelmien oikean käytön ja toimintojen opetus tapahtuu koulutustilaisuuksissa samanaikaisesti LVI-urakoitsijoiden kanssa. Koulutustilaisuuksia tulee olla vähintään 3 kpl kuukauden väliajoin (kesto 2 pv/kerta). Koulutus tulee ajoittaa siten, että koekäytön yhteydessä suoritettava laitteiden käyttö tapahtuu käyttöhenkilökunnan toimenpitein urakoitsijan valvonnassa ja vastuulla. Toimittajan tulee antaa selvät ohjeet toimista vikatapauksen ilmaantuessa. Ohjeet annetaan myös kirjallisina ja niissä tulee olla luettelo korjaushenkilöistä osoitteineen ja puhelinnumeroineen. 7.12 Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen ja hankintaohjelman vaatimuksia. Takuuajan pituus on kaksi (2) vuotta vastaanottopäivästä lukien. Toimittaja sitoutuu takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjaamaan sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen aineen johdosta. Takuuajan lopulla suoritetaan takuuajan koekäyttö, jonka tulokset taltioidaan piirturilla ja toimitetaan tilaajalle. Mikäli koekäytössä esiintyy puutteita, kukin urakoitsija korjaa toimialaansa kuuluvat puutteet. 7.13 Laajennusvara Laitteiston kaikkien pisteiden määrää tulee voida lisätä 50% lisäämällä lisäkortteja keskuskojeistoon. 7.14 Sähkölaitteiden ohjaus- ja hälytyspisteet Sähköurakasta valvontaan liitettävät sähköurakan valvontapisteet esitetty piirustuksissa. Ohjaukset 230 V ja valvonnat potentiaalivapailta koskettimilta. 7.15 Kojeiden ja laitteiden numerointi Ks. luku 2.6.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 51/63 7.16 Varaosat Kutakin sulaketyyppiä 5 kpl. Kutakin valvontakortti- ja moduulityyppiä 1 kpl.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 52/63 8 ERISTYS 8.1 Yleistä Työselityksen muissakin osissa mainitut ohjeet ja määräykset kuuluvat myös eristysurakoitsijalle. Venttiileille ja laippakoteloille ym. avattaville kohteille tehdään pikasalvoilla varustetut kotelot. Eristettyjen putkien mennessä palovyöhykkeitä erottavan rakenteen läpi, on palava pintamateriaali seinän kohdalla poistettava ja eristys suojattava pellillä. Valuun tulevissa johdoissa tulee asentaa haara- ja kulmakohtiin riittävän paksu eristys, jotta putkiston vapaa liike on turvattu. Kylmävesi-, LTO- ja sadevesijohdoissa tehdään myös kannakelävistykset diffuusiotiiviiksi. Käytetyt merkinnät noudattavat Paraisten Kalkki Oy:n julkaisua "Metallityöselitys LVI-eristyksille", jonka yleisiä ohjeita noudatetaan eristystyössä myös tässä työselityksessä mainitsemattomilta osiltaan. 8.2 Eristyskohteet, eristeet ja päällysteet Lämpö-, lämminvesi- ja kylmävesijohdot sekä -laitteet eristetään seuraavan taulukon mukaisesti.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 53/63 Putkisto, osa Eriste Sarja/paksuus Päällyste Huom. Ulkopuoliset putket Tuuletusputket Ba 60 mm 11K (5) Viemärit Finnfoam 2x50 mm (4) Lämpökeskus ja IV-konehuoneet Lämpö- ja lämminvesijohdot Ac 23 6 (1)(2) Lämpö- ja lämminvesiventtiilit Ac 60 mm 6 (3) Kylmävesijohdot Ac 23 6K Jäähdytysvesijohdot Ke 19 mm LTO-johdot Ke 19 mm LTO-johtoventtiilit Ke 19 mm Sadevesiviemärit Ke 19 mm 6K Putkikanavat, pystykuilut, alaslasketut katot, koteloinnit (tiiviit) Lämpö- ja lämminvesijohdot Ac 23 (1)(2) Kylmävesijohdot Ac 21 6K Jäähdytysvesijohdot Ke 19 mm Sadevesiviemärit Ke 19 mm Keittiön viemärit Ac 22 11 (4) Näkyvissä Lämpö- ja lämminvesijohdot Ac 23 6 (1)(2) Lämpö- ja lämminvesiventtiilit Ac 60 mm 6 (3) Kylmävesijohdot Ac 21 6K Jäähdytysvesijohdot Ke 19 mm Sadevesiviemärit Ke 19 mm 11K Keittiön viemärit Ac 22 11 (4) Ullakolla Tuuletusputket Paloluokka A1 EI60+LE Yht. 100 mm Vesikattorakenteissa Tuuletusputket Ac 21 Kattorakenteessa (1) Pienemmät kuin DN25 putket eristetään sarjan 23 sijasta sarjalla 21. (2) Pienemmät kuin DN15 lämminvesikiertojohdot eristetään yhteen lämminvesijohdon kanssa. (3) DN50 ja isommat venttiilit eristetään. (4) Kuvissa osoitetuissa paikoissa. (5) Päällyste vain näkyvillä oleviin putkiin.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 54/63 8.2.1 Eristeet ja eristyselementit Aa Ac Ba Cc Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 32:een asti irtovillasta sullomalla. Alumiinipaperilla päällystetty mineraalivillakouru PV-(A) E tai kuorituista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys kuumasaumaamalla. Mineraalivillalamellimatto PV-LAAM, kiinnitys kuumasaumaamalla tai PV-100 VM. Kaksinkertainen bitumilamellimatto kreppipaperi. Paperi kiedotaan putken ympäri siten, että limitys on 50 mm. 8.3 Päällysteet 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, T-haarat, mansetit ym. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. Päällysteen paksuus 0,35 mm, kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,50, kun ulkoläpimitta yli 300 mm. 6K Kuten 6, päällysteen saumat tiivistetään 30 mm:n levyisellä värittömällä PVC-teipillä, tyyppi nitto 21. Kannakkeiden reiät ym. tiivistetään värittömällä silikonitikillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa kosteussulun. 10 Alumiinilevy 200. Paksuus 0,5 mm kun ulkoläpimitta on alle 300 mm ja 0,70 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. 10K Kuten 10, saumat ja kannakereiät tiivistetään silikonitikillä. 11 Sinkitty pelti, paksuus 0,5 mm. 11K Kuten 11, saumat ja kannakereiät tiivistetään silikonitikillä 8.4 Eristämättä jätetään painemittareiden kytkentäjohdot jalkalista-asennukset patterikytkennät, tyhjennys- ja ilmanpoistojohdot laitteiden arvokilvet patteriverkoston nousulinjat huoneissa tippavesijohdot LV- ja KV-johtojen kytkentäjohdot näkyvissä LV- ja KV-jako- ja kytkentäjohdot päällekkäisasennuksena kalusteryhmien yhteydessä

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 55/63 KV-johtojen venttiilit ja varusteet pumput säätöventtiilit näkyvissä olevat lämpöjohdot DN15. 8.5 Eristyspaksuudet ja asennusvälit Kourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä. Kourun sisäläpimitta Eristyspaksuussarja Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25 Sarja 26 10 49 20 30 40 50 60 80 50 89 30 40 50 60 80 100 90 169 40 50 60 80 100 120 170 324 50 60 80 100 120 140 325 714 60 80 100 120 140 160 Eristyksen vaatima tila millimetreinä. Kourun sisäläpimitta Eristyspaksuussarja Sarja 21 Sarja 22 Sarja 23 Sarja 24 Sarja 25 Sarja 26 a b a b a b a b a b a b 10 49 90 60 110 70 130 80 150 90 170 100 210 120 50 89 110 70 130 80 150 90 170 100 210 120 250 140 90 169 130 80 150 90 170 100 210 120 260 140 300 170 170 324 150 90 170 100 210 120 260 140 300 170 340 190 325 714 170 100 220 120 260 140 300 170 340 190 380 210 a) Putkien pintojen välinen etäisyys b) Putken pinnan ja seinän välinen etäisyys 8.6 Putkien ja laitteiden eristys Eristetyn putken lävistäessä rakenteen, viedään eristys katkaisematta myös rakenteen läpi. Paloseinien kohdalla on palavat päällysteet poistettava. Jos seinien jälkipakkaus tehdään ennen varsinaisen putkieristystyön suorittamista, lävistyskohdat on eristettävä erillisinä.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 56/63 Eristeenä käytetään putken ympärille tiiviisti sidottua mineraalivillakourua, sidoksia vähintään kaksi kappaletta/läpimeno. Jos putken eristykseen on määrätty kondenssisuojaus, läpimenon eristys on suojattava vastaavasti. Paloseinän kohdalla tehdään suojaus palamattomasta aineesta (esim. ohut metallivaippa, jonka sauma tiivistetään alumiiniteipillä). Kondenssisuojauksen tulee olla niin pitkä, että putkieristyksen kondenssisuojaus voidaan liittää siihen tiiviisti. 8.7 Eristeen päällystys 8.7.1 Yleistä Pitkiä putkia eristettäessä on huomattava putken vaatima liikevara haaroituksessa ja kulmissa. 8.7.2 Kondenssitiivistys Mikäli kylmä putki asennetaan tilaan, jossa ilman kosteuden eristykseen tiivistymisen (kondensoitumisen) vaara on ilmeinen, päällyste tulee tiivistää sen ehkäisemiseksi. On huomattava, että työ on vaativaa ja putken asennuksessa tulee varata riittävä tila niin, että työ voidaan käytännössä suorittaa. Kosteussulku määrätään eristykseen liittämällä eristystapayhditelmään viimeiseksi kirjain K, esim. Aa K. 8.7.3 Metallipäällysteet Putkieristyksessä päätetään eristys avattavasti liitoksesta niin etäällä, että liitos voidaan avata eristystä rikkomatta. Eristysläpimitan muutokset tehdään jatkuvassa putkessa kartiolla. Mittari- ym. upotuksiin tehdään kartiot (mittaritasku). Venttiilikoteloihin avattavat pikasalvat. 8.7.4 Välikappaleet Jos käyrät eristetään välikappaleita käyttäen, lukumäärä on riippuvainen putken käyristyssäteestä ja läpimitasta.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 57/63 Seuraava määrä on ohjeellinen, silloin kun käyristyssäde on n. 2,5 kertaa putken ulkoläpimitta: DN 25-32 2 kpl DN 40-50 3 kpl DN 65-125 4 kpl. Käyristyssäteen kasvaessa tulee välikappaleiden määrää lisätä niin, että lopputulos on tyydyttävä ulkonäöltään. Päällystys suoritetaan käyttäen riittävän syviä sikkauksia. Pituussaumojen sikkaukset pyritään sijoittamaan näkymättömälle puolelle. Säiliöihin kiinnitettyjä arvokilpiä ei saa irrottaa, vaan ne tulee jättää esiin loveamalla eristys. Niittien ja ruuvien on oltava vähintään yhtä korroosion kestäviä kuin päällysteen. Eristysmatto kiinnitetään mekaanisesti venttiili- ym. koteloon. 8.7.5 Päällysteiden paksuus SFS 3976 mukaan Eristyskohde Päällysteiden paksuus Huom. Eristyksen ulkohalkaisija (mm) Alumiinilevy PVC-levy Putket Du 150 0,50 0,35 150<Du 500 0,80 0,35 Du>500 1,00 0,35 Venttiili- ja laippakotelot 1,00 0,35 Päällysteet voidaan tehdä aallottamalla levy mankeloinnin yhteydessä. Aallon korkeus 4 mm ja pituus 20 mm. 8.8 Ilmanvaihtokanava- ja laite-eristykset 8.8.1 Yleistä Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat kaikki mineraalivillalla ja solukumieristeellä tehtävät palo-, lämpö- ja äänenvaimennuseristykset piirustuksissa osoitetuin eristyspaksuuksin. Rakenneaineiset paloeristykset sekä kanavien, jäteilmakatosten, kojealustojen ja raitisilmakanavien lisälämmöneristykset kuuluvat rakennusurakkaan. Eristysurakoitsija tulee nimetä ennen kanavatöiden aloitusta, mikäli IV-urakoitsija ei itse töitä suorita.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 58/63 Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi edellytetään kanavat ja laitteet asennetuksi niin, että kahden eristetyn kanavan tai eristyksen ja kiinteän rakenteen väli on vähintään 40 mm. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä ja niiden sovellutuksia. Tarkastuksessa todetaan ennen päällystystä eristysmateriaalit ja -paksuudet, kiinnitys, saumojen tiiviys yms. Päällysteen tarkastuksessa huomioidaan materiaali ja ulkonäkö sekä kondenssieristyksissä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä (tilat, joissa kanavia ei ole peitetty rakenteilla). Ei-näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa kanavat on rakenteilla peitetty (esim. käyttämätön ullakko, hormi, nousukuilu ja alaslasketun katon yläpuolinen tila). Muissa käsitteissä noudatetaan standardeja SFS 3975. 8.8.2 Eristyskohteet, -tyypit ja -paksuudet Eristettävät kanavat ja eristyspaksuudet on esitetty piirustuksissa. Eristysten saumat sidotaan yhteen sinkityllä teräslangalla. Paloeristykset verkkomattoa, jonka paksuus ja tiheys on vastattava eristysvaatimusta (pohjakuvissa EI60 = 80 mm) Lämpöeristys on 35ACVM-verkkomattoa. Ilmanvaihtokanavien eristyspaksuudet kylmissä ullakkotiloissa (EI60+LE yhteensä, ei koske jäteilmakanavia): Æ100 - Æ160 100 mm Æ200 - Æ315 120 mm Æ400 - Æ800 160 mm Æ1000-180 mm Solukumieristeenä käytetään esimerkiksi Armacell Armaflex AC eristemattoa. Pohjakuvassa merkintänä on LE9/LE13/LE19. Merkinnät: LE = lämpöeristys EI = paloeristys ÄE = äänieristys ÄV = tehdasvalmisteinen äänenvaimennin

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 59/63 8.8.3 Pinnoitus Näkyviin kanaviin pellitys. Jäähdytettyä ilmaa sisältäviin kanaviin alumiinifolio. 8.8.4 Äänenvaimennus Ks. äänitekniset rakenteet (liite 1).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 60/63 9 METALLIPINTOJEN SUOJAMAALAUS 9.1 Yleistä Putki- ja ilmanvaihtourakoitsijoiden tulee suojata kaikki toimitukseensa kuuluvat teräsosat putkia ja kanavia lukuun ottamatta korroosiolta tämän selityksen mukaisesti. Patterit toimitetaan valmiiksi maalattuna. Kaikki laitteet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne tulevat olemaan niin vähän kuin mahdollista alttiina korroosiolle. 9.2 Pintojen puhdistus Maalattavan pinnan tulee olla puhdas ruosteesta, liasta, rasvoista ja öljystä. Puhdistus suoritetaan liuotinpesulla kaapien tai hikkapuhalluksella. Kaavituilla ja teräsharjatuilla pinnoilla tulee olla metallinen kiilto (St 2). Hiekkapuhallettujen pintojen tulee olla väriltään metallin harmaa (aa 2). 9.3 Pohjamaalaus Teräspintojen pohjamaalaus suoritetaan esim. Ferrex-maalilla. Ulkoilmassa tai kosteissa sisätiloissa olevat osat maalataan kahteen kertaan. Edellisen lisäksi voidaan suorittaa tartuntamaalaus. Maalattavien putkien pohjamaalaus maalaustyöselityksen mukana (maalausurakassa). 9.4 Pintamaalaus (maalausurakassa) Ilmanvaihtolaitteiden näkyvät osat ja ulkoilman tai kostean sisäilman kanssa kosketuksiin joutuvat osat maalataan lisäksi kahteen kertaan pintamaalilla (Alkydimaali), lukuun ottamatta tuloilmakojeita ja polttomaalattuja pintoja. Kanavien ja putkien pintamaalaus maalaustyöselityksen mukaan (maalausurakassa). Ulkoilmasäleikköjen pintamaalaus maalaustyöselityksen mukaan.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 61/63 9.5 Pinnoitteen paksuus Ulkoilmassa ja kosteissa sisätiloissa tulee maalikerroksen paksuuden olla vähintään 120 mm, kuivissa sisätiloissa vähintään 75 mm. Kuumagalvanoidut levyt (ei varsinaiset kanavat) maalataan ulkoilmassa tai kosteissa sisätiloissa seuraavasti: 2 x alkydimaali. 9.6 Ilmanvaihtolaitteiden jälkimaalaus Rakennusurakoitsija suorittaa LVI-laitteiden jälkipuhdistuksen. Jos tämän jälkeen todetaan valmiiksi maalattujen pintojen vioittuneen, rakennusurakoitsija suorittaa jälkimaalauksen em. ohjeita noudattaen.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 62/63 10 PUTKI-, IV- JA RAK.AUTOMAATIOURAKOIDEN VÄLISET URAKKARAJAT Lämpö- ja vesilaitteisiin liittyvistä töistä: Ilmanvaihtourakoitsija - toimittaa ja asentaa ilmanvaihtokojeiden lämmityspatterit (NS40 ja pienemmät patteriyhteet kiertein, NS50 ja suuremmat laipoin) - toimittaa ja asentaa LTO-patterit vesitysaltaineen - järjestää vesitysyhteen ja niihin vesilukot tuloilmakammioihin, LTO-pattereihin ja mahdollisiin muihin piirustuksissa osoitettuihin paikkoihin - tiivistää tulo- ja poistoilmakammioiden pohjat vesitiiviiksi - osallistuu yhteisen kannatusjärjestelmän suunnitteluun - tekee ja kytkee korkeapaineilmakompressorille ilmanottokanavan. Säätö- ja valvontalaiteurakoitsija - asentaa ja virittää putkijohtolaitteiden säätö- ja valvontalaitteet - kytkee sähköurakkaan kuuluvat putkijohtolaitteiden hälytysjohdot - suorittaa ryhmäkeskusten ulkopuoliset pakkokytkennät - kytkee putkiurakoitsijan toimittamat hälytyslaitteet ja indikoinnit - liittää putkiurakoitsijan toimittamat määrämittaukset kiinteistövalvontaan - toimittaa omavoimaiset säätölaitteet, lukuunottamatta termostaattisia patteriventtiilejä - suorittaa hälytyspisteiden käyttökokeilun rakennuttajan ao. edustajan kanssa ja suorittaa kokeilutulosten taulukoinnin (taulukko varmennetaan sähköurakoitsijan, säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan ja rakennuttajan edustajien allekirjoituksilla) - suorittaa säätö- ja valvontalaitteiden kytkennän, kokeilun ja kokeilutulosten taulukoinnin (urakoitsijat varmentavat taulukot allekirjoituksillaan) Ilmanvaihtolaitteisiin liittyvistä töistä: Putkiurakoitsija - tekee liitokset tuloilmakojeiden lämmityspatteri- ja LTO-patteriosiin - asentaa ilmanvaihtourakoitsijan toimittamat varusteet putkiurakkaan kuuluviin putkistoihin - asentaa vesitysjohdot tuloilmakammioihin, LTO-pattereihin ja mahdollisiin muihin piirustuksissa osoitettuihin paikkoihin - asentaa lämmöntalteenottoputkistot laitteineen, varusteineen ja eristyksineen - toimittaa ja asentaa kiertoilmakojeet - osallistuu yhteisen kannatusjärjestelmän suunnitteluun. Säätö- ja valvontalaiteurakoitsija - asentaa ja virittää ilmanvaihtolaitteiden säätö- ja valvontalaitteet - asentaa ja virittää taajuusmuuttajien painelähettimet - suorittaa ryhmäkeskuksen ulkopuoliset pakkokytkennät - toimittaa ilmanvaihtolaitteiden ja kanavien lämpömittarit, suodattimien paine-eromittarit sekä paineerohälyttimet - toimittaa tuloilmakojeiden jäätymissuojatermostaatit varustettuna käsinpalautuksella ja käynninaikaisella paluuvesisäädöllä

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 63/63 - toimittaa ulkotermostaatit ja käynnistävät termostaatit - toimittaa ja asentaa säätö-, sektori- ja sulkupeltien moottorit hyllyineen - suorittaa säätö- ja valvontalaitteiden kytkennän, kokeilun ja kokeilutulosten taulukoinnin (urakoitsijat varmentavat taulukot allekirjoituksillaan) Rakennusautomaatiojärjestelmän töistä: LVI-urakoitsija (putki- ja ilmanvaihtourakoitsija): - tekee putkistoihin ja kanavistoihin mittausanturien, moottoriventtiilien, painehälyttimien ja valvontalaitteiden asentamiseksi tarvittavat asennustyöt Putkiurakoitsija - asentaa rakennusautomaatiourakoitsijan toimittamat antureiden suojataskut - asentaa rakennusautomaatiourakoitsijan toimittamat venttiilit yms. paikoilleen - hankkii ja asentaa LVI-suunnitelmissa esitetyt putkistoihin tulevat paine, yms. hälyttimet ja muut toimittamiensa uusien järjestelmien toimintahäiriöistä ilmoittavat hälytyslaitteet - asettelee toimittamiensa hälytyslaitteiden hälytysrajat - merkitsee potentiaalivapaalla pulssilähdöllä varustetun lämpömäärämittarin lämpö- ja vesimäärän pulssiarvon tarralla lämpömäärän mittarin yhteyteen (1 imp = X kwh, 1 imp. = X litraa) - toimittaa ja asentaa erottimien hälytyskeskukset - toimittaa ja asentaa termostaattiset patteriventtiilit Ilmanvaihtourakoitsija - asettelee toimittamiensa hälytyslaitteiden hälytysrajat - sopii säätö- ja valvontalaiteurakoitsijan ja suunnittelijan kanssa mittaus- ja säätöanturien sijoituspaikat - järjestää jäätymissuojatermostaatille yhteen lämmityspatterin vesitilaan - toimittaa ja asentaa säätö-, sektori- ja sulkupellit sekä niiden kiinnitysalustat, välivarret ja nivelet - tarkastaa säätölaitteiden toiminnan yhdessä säätölaiteurakoitsijan kanssa - toimittaa ja asentaa lämmöntalteenoton pyörimisnopeuden säätölaitteet - toimittaa ja asentaa ilmanvaihtolaitteiden taajuusmuuttajat, jännitemuuntajasäätimet ja puhaltimien pyörimisnopeuden säätölaitteet täydellisinä virityksineen

SVEITSIN UIMALA LAAJENNUS JA PERUSKORJAUS ÄÄNITEKNISET RAKENTEET LVI-170401-0151 Liite 1 31.5.2018

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 2/8 1 YLEISTÄ... 3 2 LAITTEIDEN VALINTA... 3 3 TÄRINÄN JA RUNKOÄÄNEN ERISTYS... 4 4 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN KANAVARAKENTEET... 5 4.1 ÄÄNENVAIMENTIMET... 5 4.2 KANAVIEN MUUT OSAT... 6 5 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN POISTO- JA TULOILMALAITTEET... 6 6 ILMANVAIHTOLAITOKSEN SÄÄTÖ... 6 7 SEINIEN JA VÄLIPOHJIEN LÄVISTYS... 7 8 MELUN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT... 7 9 HUONEET, JOIDEN SEINIEN JA VÄLIPOHJIEN LÄVISTYKSET ON TEHTÄVÄ KOHDAN 7 MUKAAN:... 8 10 ILMAN TÄRINÄERISTYSTÄ TEHTÄVÄT KOJEET:... 8

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 3/8 1 Yleistä Tämä liite on LVI-laitteiden työselityksen täydennys siten, että se määrittelee ääniteknisesti merkittävien kohteiden akustiset vaatimukset, kun taas varsinainen työselitys määrittelee laitteiden muut vaatimukset. Näin ollen noudatetaan laitteiden ja tarvikkeiden laatuun ja käytettyihin työtapoihin nähden varsinaisen työselityksen määräyksiä, ellei tämä liite edellytä niille suurempia vaatimuksia. Urakoitsijan tulee kiinnittää huomiota työn huolelliseen suorittamiseen ja tarkkaan työn valvontaan. Koska suunnittelijan tehtäviin ei kuulu jatkuva läsnäolo työmaalla, urakoitsija vastaa tarkistuksista huolimatta kaikista laiminlyönneistä ja vastoin ohjeita tehdystä työstä. Tarkastuksissa havaitut virheet on heti perusteellisesti korjattava. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä toimittaa kaikki tekemänsä suunnitelmat ja asennuspiirustukset suunnittelijan hyväksyttäväksi. Kaikista epäselvistä kohdista tulee neuvotella suunnittelijan kanssa. Tässä liitteessä lueteltujen lisäksi on laitteissa suuri joukko kohteita, joilla on ääniteknistä merkitystä, mutta joille ei aseteta erikoisvaatimuksia. Näidenkin tulee olla varsinaisen työselityksen asettamien vaatimusten puitteissa kunnollisesti tehtyjä ja virheettömiä. Tämän liitteen antamien yleisohjeiden lisäksi tulee ilman eri korvausta noudattaa työn aikana annettavia yksityiskohtaisia selventäviä ohjeita. 2 Laitteiden valinta Laitevalinnassa on kiinnitettävä huomiota myös niiden ääniteknisiin ominaisuuksiin. Laitteiden tulee olla tukevia ja kaikkien peltirakenteiden lujasti jäykistettyjä. Laakerit on sovitettava huolellisesti ja kaikki pyörivät osat tasapainotettava. Puhaltimien siipipyörät on tasapainotettava dynaamisesti. Ilmanvaihtopuhaltimet on valittava siten, että ne toimivat lähellä suurinta hyötysuhdetta. Puhallinta ei saa korvata toisella eri tyyppisellä puhaltimella, esim. potkuripuhallinta keskipakoispuhaltimella ilman rakennuttajan ja suunnittelijan lupaa. Jos puhallintyyppiä muutetaan urakoitsijan pyynnöstä, hänen tulee samalla kustantaa mahdolliset äänenvaimentimien muutokset.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 4/8 3 Tärinän ja runkoäänen eristys Ellei kohdassa 10 toisin mainita, urakoitsijan tulee asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääniä synnyttäviä osia, tärinäneristimien varaan. Rakennusurakoitsija tekee laitteiden tarvitsemat teräsbetoniset konealustat, pulttien kolot ja betoniteräksiset tartuntateräkset sekä suorittaa kiinnivalamiset. Laitteen toimittaja hankkii ja asentaa tärinäneristimet pultteineen ja muine teräsosineen. Tärinäneristiminä käytetään kumi- ja teräsjousia. Eristimet on mitoitettava siten, että koneen alimman häiriötaajuuden f ja eristinjousien sekä niiden varassa olevan massan muodostelman ominaistaajuuden f suhde f/f on suurempi kuin 2,5. Kuitenkin f tulee olla enintään 8 Hz. Erikoistapauksissa voidaan rakennuttajan ja suunnittelijan suostumuksella käyttää muunkinlaista mitoitusta, jos tärinäneristimistä on tarkat, mittauksiin perustuvat tiedot. Tärinäneristimille sijoitettujen koneiden sähkö-, putki- yms. johdot on kytkettävä koneisiin joustavilla väliosilla, jotka valmiina rakenteena muodostavat vapaasti riippuvan silmukan. Paksuissa putkijohdoissa käytetään suoria, noin 200 mm mittaisia, joustavia liittimiä, joita tulee olla kaksi peräkkäin siten, että ne muodostavat keskenään 90 asteen kulman. Kaksi peräkkäistä liitintä voidaan korvata myös yhdellä joustavalla kulmaliittimellä. Putkien joustavat liittimet tulee valita siten, että ne vastaavat viereistä putkiverkostoa kokoon sekä paineen, lämpötilan ja kemialliseen kestävyyteen nähden. Alle 90 asteessa voidaan käyttää kumisia liittimiä, esim. LHR, LHS (Oy Nokia AB), Viking (Machinery Oy), Turboflex (Troili Oy). Metalliletkujen tulee olla päällyspunoksella varustettuja, esim. Anaconda Pump Connectors (Cronvall), Turboflex Stahlsschlauch (Troili Oy). Ilmanvaihtopuhaltimissa käytetään laipallisia, muovitettuja purjekangasliittimiä, aksiaalipuhaltimissa kuitenkin muoviliittimiä. Erityisesti huomautetaan, että rakennuksen kaikki koneet kohdan 10 poikkeuksia lukuunottamatta asennetaan tärinäneristimille. Koneiden ja rakennusrungon välillä ei saa olla mitään suoraa tai jäykän väliaineen kautta tapahtuvaa kosketusta.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 5/8 4 Ilmanvaihtolaitteiden kanavarakenteet 4.1 Äänenvaimentimet Äänenvaimentimina käytetään vaimennettuja kanavia, vaimennettuja mutkia, lamellivaimentimia tai sylinterivaimentimia. Vaimennetulla kanavalla tarkoitetaan kanavaa, jonka kaikki seinämät on sisäpuolelta verhottu vaimennusverhouksella. Vaimennetulla mutkalla tarkoitetaan kanavan mutkaa, jonka kaikki seinämät on sisäpuolelta verhottu vaimennusverhouksella kanavan suuremman sivumitan (tai halkaisijan) etäisyydelle sisäkulmasta molempiin suuntiin ja kanava muodostaa 90 asteen kulman. Vaimennusverhouksena käytetään mineraalivillaa PV ELV, joka peitetään 0,7 mm paksuisella tiheään rei'itetyllä alumiinilevyllä. Reikien pinta-ala tulee olla noin 10-15 % levyn pinta-alasta. Reikien keskipisteiden väli enintään 15 mm. Rei'itetty levy on tuettava kanavan ulkokuoreen esim. ruostesuojatuin Z-listoin k 600 mm. Saumat on tehtävä tiiviiksi. Mineraalivillan paksuus valitaan seuraavasti: Kanavan pienempi sivumitta tai pyöreän kanavan halkaisija enintään 250 mm enintään 500 mm yli 500 mm vaimennuskammiossa Mineraalivillan paksuus vähintään 30 mm vähintään 50 mm vähintään 70 mm vähintään 100 mm Äänenvaimentimet on merkitty piirustuksiin. Niissä olevat mutkat on aina pyrittävä tekemään em. vaimennetun mutkan määritelmän mukaisiksi. Jos äänenvaimennusverhousta käytetään samalla paloeristyksenä, tulee mineraalivillan laatu ja paksuus valita paloluokitusta vastaavaksi.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 6/8 4.2 Kanavien muut osat Kanavien muut osat varsinkin äänenvaimentimien ja melulle arkojen tilojen välillä on rakennettava ja tuettava siten, että ne eivät ilmavirran vaikutuksesta joudu voimakkaaseen värähdysliikkeeseen ja siten aiheuta ääntä. Kanaviin ei saa tehdä teräviä mutkia eikä niissä saa olla teräviä ja irrallisia levyn reunoja. Kanaviin liittyvät luukut, säätöpellit ja palopellit on tehtävä riittävän jäykästä aineesta ja muotoiltava joustaviksi ja pinnoiltaan sileiksi. 5 Ilmanvaihtolaitteiden poisto- ja tuloilmalaitteet Meno- ja tuloelimet on mitoitettava siten, että ilman nopeus ja paine-ero niissä pysyvät riittävän pieninä. Laitteina on käytettävä piirustuksissa ja työselityksessä nimettyjä laitteita. Jos urakoitsija haluaa käyttää muita laitteita ja työselitys antaa siihen mahdollisuuden, tulee laitteille saada myös suunnittelijan hyväksyminen. 6 Ilmanvaihtolaitoksen säätö Ilmanvaihtolaitos on säädettävä siten, että ensin tarkistetaan hihnapyörien siipikulmien tai vastaavien avulla oikeat ilmamäärät pääkanavissa meno- ja tuloelinten ollessa normaaliasennossa. Kun kanavamittauksilla on todettu oikeat ilmamäärät, suoritetaan laitekohtainen säätö. Erityisesti huomautetaan, että venttiilien synnyttämät äänitehot muuttuvat nopeasti paine-eron ja virtausnopeuden muuttuessa. Siksi niitä voidaan vain rajoitetusti käyttää säätöön. Säätöelimet tulee siksi sijoittaa kanavaan.

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 7/8 7 Seinien ja välipohjien lävistys Kun putki tai vastaava rakenne lävistää kohdassa 9 mainittujen huoneiden seinän tai välipohjan, tehdään lävistys seuraavasti: LVI-urakoitsija toimittaa putken tai kanavan ympärille hylsyn, jonka pääurakoitsija kiinnittää ja tiivistää rakennetta vastaan rakennustyön yhteydessä. Hylsyn tulee olla rakennepaksuuden pituinen. LVI-urakoitsija tiivistää putken ja hylsyn välin mineraalivillalla ja molemmin puolin joustavalla tiivistemassalla. Viemäriputkien lävistyskohta suljetaan betoni- tai kipsivalulla. Kun ilmanvaihtokanava lävistää rakenteen, tulee kanavassa olla sellainen jäykistys, että läpimenoaukko voidaan sulkea samalla materiaalilla kuin lävistettävä seinä tai välipohja on. Kun nelikulmaisen kanavan sivumitta on yli 300 mm, tulee jäykistyksen olla muototerästä kiviaineisten seinien tai välipohjien lävistyksissä. Läpimenokohdissa ilmanvaihtokanavat päällystetään solukumieristeellä. 8 Melun suurimmat sallitut arvot Ääniteknisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että laitteiden toimiessa suurimmalla tehollaan seuraavassa lueteltuja äänitasoja ei ylitettäisi. Toimisto-/neuvottelutilat 33 Allastilat 45 Taukotilat 33 Sos.tilat (pesu-/pukuhuoneet) 40 WC-tilat 40 Käytävät / aula 40 Varastotilat 45 db (A) Urakoitsijan tulee valita laitteet, joihin nähden hänellä on valintamahdollisuus siten, että mainittuja tasoja ei ylitetä. Mittaus suoritetaan ihmisten oleskelualueella korvan keskimääräisellä korkeudella. Mittareiden tulee täyttää IEC:n mittareille asettamat vaatimukset. Äänitasoja ei tarvitse saavuttaa hetkellisesti käyvien kojeiden käydessä (esim. kiertoilmakojeet).

170401 Sveitsin uimala, Hyvinkää 8/8 9 Huoneet, joiden seinien ja välipohjien lävistykset on tehtävä kohdan 7 mukaan: Kaikki huonetilat varastoja yms. toisarvoisia tiloja lukuun ottamatta. 10 Ilman tärinäeristystä tehtävät kojeet: Lämpöjohtopumput

1 (3) Laatijan nimi Ohje 1.12.2016 Rakennusautomaatiojärjestelmän BACnet-vaatimukset 1. Järjestelmän tiedonsiirto Järjestelmän tiedonsiirron tulee perustua BACnet-standardin mukaiseen tiedonsiirtoprotokollaan (EN ISO 16484-5). Valvontajärjestelmän ohjelmistojen sekä laitteiden tulee olla BACnet sertifioituja. 2. Alakeskukset kohteessa Kaikkien järjestelmään liitettävien BACnet-laitteiden tulee olla sertifioituja ja testattu hyväksytysti puolueettomassa testauslaboratoriossa. Testin tuloksena laitteella tulee olla BTL (BACnet Testing Laboratories) hyväksyntä kertoen laitteen standardinmukaisuudesta. BTL hyväksyntä ei saa olla viittä vuotta vanhempi. BTL-leiman yhteydessä valmistajan tulee selkeästi ilmoittaa laiteprofiili, johon kyseessä oleva laite on testattu ja hyväksytty. BTL -hyväksymismerkinnän tulee olla esitetty laitekohtaisesti BTL leiman ja testatun laitteen yhteys tulee ilmetä kaikessa dokumentaatiossa. Järjestelmään liitettävien alakeskusten tulee täyttää vähintään BACnet-alakeskustason vaatimukset (B-BC = BACnet Building Controller). BTL-hyväksymisdokumentti tulee olla vapaasti saatavilla BACnet Interest Group Europen tai BACnet Internationalin julkisella internet-sivustolla http://www.big-eu.orgtai www.bacnetinternational.org. Alakeskusten tulee tukea eri aliverkoissa sijaitsevien laitteiden välistä BBMD-reititystä (BACnet Broadcast Management Device). Toimintaselostuksessa määritellyt fyysiset ja ohjelmalliset pisteet sekä toiminnot tulee julkaista järjestelmässä BACnet-protokollamuodossa. BACnet laitteen ominaisuudet tulee mainita PICS (eng. Protocol Implementation Conformance Statement) dokumentissa ja tämä dokumentti tulee laitteen teknisiltä ominaisuuksiltaan vastata BTLhyväksymisdokumenttia. PICS dokumentin tulee olla saatavilla edellä mainituilla internet-sivustoilla. PICS ja BTL -dokumentit tulee liittää erillisinä tarjousasiakirjoihin. 3. Kalenteritoiminnot Kalentereita tulee määrittää valmiiksi seuraavasti riippuen valvonta-alakeskuksen fyysisten pisteiden määrästä (min): Pistemäärä < 50 1 kpl Pistemäärä <100 3 kpl Pistemäärä < 200 5 kpl H:\Proj\170401 SVEITSIN UIMAHALLI\Tekstit\Liite 2- Suunnitteluspeksit_Bacnet.docx