Perustelumuistio 1 (5) 1.3.2019 Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä TRAFICOM/82133/03.04.03.00/2019 Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräys annetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994, VAK-laki) nojalla. antaa tarkemmat määräykset vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen teknisistä yksityiskohdista. Vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä tiekuljetuksia koskevan eurooppalaisen sopimuksen (ADR-sopimus, SopS 23/1979) liitteiden A ja B muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 sisältäen kuuden kuukauden siirtymäajan. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asiasta ilmoituksen 18.1.2019 (SopS 2/2019). Vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY (VAK-direktiivi) on muutettu 23.11.2018 annetulla komission direktiivillä (EU) 2018/1846, jolla VAK-direktiivin liitteitä mukautetaan tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi. Täten VAK-direktiivin liitteessä I oleva I.1 jakso on muutettu vastaamaan 1.1.2019 voimaantulevaa ADR-sopimuksen versiota. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30.6.2019. Traficomin määräyksellä annetaan kansallisesti ADR-sopimusta vastaavat määräykset vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) nojalla VAK-direktiivin edellyttämällä tavalla. Vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskeva Liikenteen turvallisuusviraston määräys TRAFI/248800/03.04.03.00/2016 kumotaan. Määräyksen valmistelu Määräys on valmisteltu Traficomissa virkatyönä. Komission direktiivin (EU) 2016/1846 täytäntöönpano on edellyttänyt myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettujen asetusten muutostarpeiden tarkastelua, nämä muutostarpeet on välitetty valmistelutyön edetessä liikenne- ja viestintäministeriölle jatkotyötä varten. Traficom on osallistunut edellä kuvattujen ADR-sopimuksen liitteiden A ja B muutosten valmisteluun Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) työryhmän kokouksissa ja huolehtinut ennen kansainvälisiä kokouksia kansallisesta koordinaatiosta eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä sidosryhmillä on ollut mahdollista vaikuttaa määräyksiin jo kansainvälisen sopimuksen muutoksista päätettäessä. Valmistelua varten ja määräysluonnoksen käsittelyä varten perustettiin myös sidosryhmistä koostuva työryhmä, joka on kokoontunut 27.9.2018 ja 26.10.2018. Työryhmään kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta: Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes, Säteilyturvakeskus Stuk, Kemianteollisuus ry, Logistiikkayritysten liitto ry, Suomen kuljetus ja logistiikka ry SKAL, Suomen Huolintaliikkeiden liitto ry, Teknisen Kaupan Liitto, Yleinen toimialaliitto YTL, Öljy- ja biopolttoaineala ry ja VR-Yhtymä Oy. Määräysluonnoksesta pyydettiin lausuntoa sidosryhmiltä. Lausuntoaika oli 20.12.2018-1.2.2019. Lausuntopyyntö julkaistiin Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilla. Lausunnon antoivat seuraavat tahot: PL 320, 00059 TRAFICOM p. 029 534 5000 Y-tunnus 2924753-3 www.traficom.fi
2 (5) Kemianteollisuus ry pitää välttämättömänä liukuestevaatimuksen säilyttämistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ei myöskään kannata liukuestevaatimuksesta luopumista, vaan katsoo, että asiaa on tarkasteltu liiaksi kansallisten toimijoiden näkökulmasta. Rengasvaatimuksista säädetään tieliikennelain (267/1981) nojalla asetuksella ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) ja 1.6.2020 alkaen tieliikennelaissa 729/2018. Eurofins Expert Services Oy ehdottaa viitestandardin (pakkausmateriaalin testaus) päivitystä. Asiasta päätetään YK:n ECOSOC:n vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän asiantuntija-alakomitean kokouksissa, sillä standardiviittaus on eri kuljetusmuotojen sopimuksissa vastaavasti. European Truck Safety Control Oy tuo lausunnossaan esiin poistettavaksi ehdotettujen kansallisten määräysten (6.8.2.1.29 ja 6.8.4 TE51) tarpeellisuuden. Myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry katsoo, että ehdotettu määräyksen 6.8.2.1.29 täyttöaukon kantta koskeva vaatimus on tarpeellinen ja, mikäli määräyksen kohta poistetaan, on kannen ylipaineeseen liittyvä työturvallisuus kuitenkin varmistettava myös säiliön rakenteen kautta. Määräyksissä (kohta 6.8.2.6.1) on pakollisena sovellettavaksi määritelty säiliön täyttöaukon kantta koskeva standardi EN 13314, jossa rakenteen vaaditaan olevan sellainen, että paine tasaantuu turvallisesti ennen kuin täyttöaukon kansi voidaan avata täysin auki. Täten yleistä määräystä täyttöaukon kannesta ei tarvita, ja määräys 6.8.2.1.29 poistetaan. Erityismääräys TE51 koskee ylitäytön estintä (UN 1202 nimikkeeseen kuuluvat aineet). Vaatimus muotoillaan uudelleen siten, että erityismääräyksestä poistetaan vanhentuneet standardiviittaukset. Säiliön purkamisessa on tärkeää, että säiliöajoneuvossa käytetään saman turvallisuustason ylitäytön estintä kuin varastosäiliössä, johon aineet puretaan. Puolustusministeriö ja Pääesikunnan teknillisen tarkastusosasto toteavat, että vapautuksen 1.1.3.1 (b) poistaminen voi tuoda puolustusvoimille lisäkustannuksia. Ministeriö myös harkitsee liukuestevaatimuksen säätämistä puolustusministeriön asetuksella. Ministeriö esittää myös säännösten tai määräysten ottamista asetukseen tai määräykseen löytötavararäjähteisiin liittyen. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) säädösten nojalla puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvista vaarallisten aineiden kuljetuksista voidaan puolustusministeriön asetuksella antaa lain nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä poikkeavia säännöksiä. Laissa säädetään myös muista poikkeuksista puolustusvoimien ajoneuvolla ja puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvissa kuljetuksissa. Määräyksen A liitteen 1.1.3.1 (b) kohdan mukaan vapautuneet koneet ja laitteet voidaan edelleen vapauttaa määräysten soveltamisesta 31.12.2022 saakka (kun sisällön vuotaminen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa on estetty). Ko. kohdassa tarkoitetut koneet tai laitteet voivat luokittua nimikkeeseen UN 3363 (vapautusehdot erityismääräyksessä 672) tai uusiin nimikkeisiin UN 3537 3548 (mm. kuljetus pakkaamattomana määritellään pakkaustavassa P006). Suomen Huolinta-ja Logistiikkaliitto ry ehdottaa korjauksia kirjoitusvirheisiin. Osoitetut kirjoitusvirheet on korjattu. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry esittää erinäisiä kysymyksiä määräyksen soveltamisesta, jotka eivät liity määräysmuutoksiin. Esitettyihin kysymyksiin vastataan erikseen.
3 (5) Testlink Oy mainitsee suojavuoraukseen tarvittavavasta testauksesta (6.8.2.4.2), jolla turvallisuutta voitaisiin lisätä määräaikaistarkastuksessa, ja painottaa ylimääräisen tarkastuksen tärkeyttä kolarivaurion jälkeen. Annetut kommentit otetaan kehitystyössä huomioon jatkossa. Sosiaali- ja terveysministeriö, Rajavartiolaitos, Linja-autoliito, Suomen Taksiliitto ry, Teknisen Kaupan Liitto ry, Oy Matkahuolto Ab ja Posti Oy, ilmoittivat, ettei niillä ole määräysluonnoksesta lausuttavaa tai huomautettavaa. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä saatetaan kansallinen määräys vastaamaan kansainvälistä normistoa EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Teknisten määräysten muutoksilla on vaikutusta sekä valvovien viranomaisten että asiakkaiden toimintaan siten, että valvonnassa ja kuljetustoiminnassa on otettava huomioon muuttuvat vaatimukset. Määräyksessä on vaatimuksia, jotka kohdistuvat suoraan kuljetustoiminnassa mukana oleviin osapuoliin, kuten lähettäjiin ja kuljetuksen suorittajiin. Muutokset ovat lähtökohtaisesti toiminnallisia ja uusien vaatimusten on tarkoitus kohdistua toimijoihin siten, että nykytoiminnalle ja -kalustolle annetaan siirtymäajat toiminnan mukauttamiseksi joustavasti uusiin vaatimuksiin. Määräyksellä parannetaan vaarallisten aineiden tiekuljetusten turvallisuutta ottamalla huomioon alan turvallisuuskehitys. Liikenneturvallisuuden parantuessa onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset vähenevät. Määräyksellä parannetaan vaarallisten aineiden tiekuljetusten turvallisuutta myös ympäristö-vaarojen osalta antamalla teknisiä määräyksiä, joiden tarkoitus on ehkäistä ja torjua vahinkoa ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Yksityiskohtaiset perustelut Traficomin määräyksellä annetaan kansallisesti ADR-sopimusta ja VAK-direktiiviä vastaavat määräykset. Määräyksen A liitteessä olevaa kansallista säiliöitä koskevaa 1.6.3.0 siirtymäkauden määräystä muutetaan. Nykyisen 1.6.3.0 kohdan mukaan ennen 1 päivää elokuuta 1992 käyttöön otetut säiliöt, jotka eivät täytä nykymääräysten vaatimuksia, poistetaan käytöstä viimeistään 1.7.2021. Tämä määräys muutetaan siten, ettei se koske kaasusäiliötä. Kaasusäiliöt ovat perinteisesti käyttöiältään pidempiä, ja ne testataan korkeammassa paineessa kuljetettavan aineen mukaisesti. Siten ennen 1 päivää tammikuuta 1999 valmistettuja kaasusäiliötä saa käyttää edelleen, ellei käytölle myöhemmin määräyksissä aseteta rajoituksia. Säiliöiden rakennemääräyksistä poistetaan kansallinen täyttöaukon kantta koskeva kohdan 6.8.2.1.29 vaatimus vanhentuneena. Kohdan 6.8.4 erityismääräyksestä TE51 (UN 1202 säiliöajoneuvon ylitäytönestinjärjestelmä) poistetaan vanhentuneet standardiviittaukset, ja vaatimus muotoillaan uudelleen siten, että säiliöajoneuvossa vaaditaan käytettäväksi kiinteästi asennettua järjestelmää, joka täyttää varastosäiliön ylitäytön estimen standardivaatimukset. Määräyksen B liitteessä olevat kansalliset kohtien 9.3.8 ja 9.8.9 liukuestevaatimukset poistetaan. Nykyisten määräysten mukaan, milloin sää tai keli sitä edellyttää, on luvussa 9.1 tarkoitetun EX/II- ja EX/III-ajoneuvon sekä MEMUn renkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta varustettava nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tiepintaa. VAK-laissa ei ole valtuutusta määrätä renkaiden käytöstä eli asiasta,
4 (5) mistä muuten tieliikennelain nojalla säädetään nykyisin asetuksella ja tulevaisuudessa tieliikennelaissa. Renkaat ovat vuosien mittaan yleisesti kehittyneet, mutta varsinkin kevyen kaluston renkaissa nastattomien kitkarenkaiden pito-ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet. Myös raskaan kaluston renkaiden pito-ominaisuuksissa on tapahtunut kehitystä, ja talviaikana käytettävissä renkaissa on entistä useammin 3PMSF-merkintä, joka edellyttää pelkästään kesäkäyttöön tarkoitettua rengasta parempaa lumipitoa. Liukkaan kelin ajoturvallisuuden voidaan lisäksi katsoa paranevan jatkuvasti uusiutuvan kuljetuskaluston myötä, uusissa raskaan kaluston ajoneuvoissa edellytetään esimerkiksi aktiivisen ajonhallinnan järjestelmää (ESC), joka parantaa oleellisesti ajoneuvon hallittavuutta liukkaalla. Norjassa ja Ruotsissa ei ole erityisiä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä liukueste- tai rengasvaatimuksia. Näissäkin maissa edellytetään talviaikana käytettäviltä renkailta suurempaa urasyvyyttä. Liukuestevaatimuksen poistamisesta huolimatta toiminnanharjoittajien on huolehdittava kuljetusten turvallisuudesta, ja esimerkiksi nastarenkaita ja liukuesteitä saa käyttää, jos olosuhteet sitä edellyttävät ja niiden käyttö on muuten sallittu tieliikennelain säännösten nojalla. Raskaalle liikenteelle tulivat vuonna 2017 voimaan uudet vaatimukset talviaikana käytettäville renkaille. Yleiset rengasvaatimukset ovat ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 16 :ssä. Asetuksen 16 :n muutoksessa (1380/2016) lisättiin talviaikana käytettävien renkaiden vähimmäisurasyvyyksiä. Tulevaisuudessa rengasvaatimukset ovat 10.8.2018 annetussa tieliikennelaissa 729/2018, joka tulee voimaan 1.6.2020. Tieliikennelain muuttamisen yhteydessä ennen sen voimaantuloa voidaan arvioida tarvetta säätää laissa rengasvaatimuksista vaarallisten aineiden kuljetuksessa. ADR-sopimuksen määräyksiin on lisätty uusia vaarallisten aineiden kuljetusnimikkeitä ja niihin liittyviä kuljetusehtoja. Eräiden aineiden ja esineiden kuljetusehtoja on muutettu, ne koskevat lähinnä teknisiä yksityiskohtia, kuten aineiden luokituskriteereitä, määritelmiä, pakkauksiin ja säiliöihin liittyviä vaatimuksia ja standardeja. Lisäksi määräyksiin on otettu uudet vaatimukset kiinteällä suojavaipalla varustetuista kaasupulloista ja niiden tarkastuksista. Litiumakkujen kuljetuksiin liittyviä uusia määräyksiä on lisätty, mm. liittyen lisäpäällyksen merkintöihin, vahingoittuneiden ja puutteellisten litiumakkujen sekä hävitykseen ja kierrätykseen kuljetettavien litiumakkujen pakkaustapoihin. Määräyksiin on otettu myös uusi kuljetusnimike: Litiumakut, lastinkuljetusyksikköön asennetut. Vaarallisia aineita sisältävien koneiden ja laitteiden kuljetusehdot muuttuvat, ja tällaisille koneille ja laitteille annetaan uudet kuljetusnimikkeet. Ammoniumnitraattipohjaisten lannoitteiden luokitusmääräyksiin tulee täsmennyksiä, jotka johtuvat YK:n vaarallisten aineiden testimanuaaliin Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) tehdyistä muutoksista. Rahtikirjamerkintöihin on lisättävä vapaarajakuljetusten laskennallinen lukuarvo, jos aiotaan soveltaa määräysten 1.1.3.6 kohdassa tarkoitettuja vapaaraja-määräyksiä. Kiinnitysmääräykset säiliöajoneuvoissa, monisäiliöajoneuvoissa sekä säiliökontteja, irrotettavia säiliöitä, UN-säiliöitä, MEG-kontteja tai UN-MEG-kontteja kuljettavissa ajonevoissa on uusittu. Näiden muutosten lisäksi määräyksiin tulee lukuisia teknisiä muutoksia, joissa huomioidaan tieteen ja tekniikan kehitys vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Määräyksen aikataulu Määräys tulee voimaan 15.3.2019.
Määräyksestä viestiminen 5 (5) Määräystä on käsitelty sidosryhmistä koostuvassa työryhmässä. Määräyksestä on tiedotettu julkisen lausuntokierroksen yhteydessä yleisesti sekä sidosryhmille. Määräys julkaistaan säädöskokoelmassa ja Traficomin verkkosivuilla.